Hallintojohtaja Antti Perälä 8.8.2011

Turun hallinto-oikeus on 7.7.2011 pyytänyt peruspalvelulautakunnan lausunnon viransijaisuuden täyttämisestä ja Mika Heikkisen muutoksenhausta ja on pyytänyt liittämään asiakirjoihin viranhakuilmoituksen, viran kelpoisuusehdot ja päätöksen, jolla ne on vahvistettu, valittajan ja valitun hakemusasiakirjat liitteineen (jäljennökset), hakijayhteenvedon ja ansiovertailun, haastattelumuistion, soveltuvuustestien tulokset ja muut asian käsittelyssä kertyneet tai siihen liittyvät asiakirjat. Pyydetyt asiakirjat ovat liitteenä.

Liite 1Pyydetyt asiakirjat (suppea jakelu)

Viransijaisuuden täyttämisen yhteydessä ei laadittu varsinaista haastattelumuistiota, vaan haastattelun yhteydessä esiin nousseet johtopäätökset kirjattiin ylös kunkin haastattelijan toimesta yksilöllisesti. Viransijaisuuden täyttämisen yhteydessä ei käytetty soveltuvuustestejä, koska sellainen ei ole sosiaali- ja terveystoimessa tapana alle vuoden esimiestehtäväsijaisuuksien täyttämisessä.

Heikkinen on viransijaisuuden täyttöä koskevassa muutoksenhakuprosessissa katsonut, että hänen kykynsä ja taitonsa tehtävän hoitamiseen ovat Annika Raaskaa paremmat ja että viranhaltijan harkintavallan käyttö rekrytoinnissa on ollut epäjohdonmukaista ja epäluotettavaa. Erityisesti haastattelijoiden subjektiiviset arviot ja ennusteet ovat painaneet liikaa valintaprosessissa. Ansioluetteloiden vertailussa Heikkinen katsoo olevansa Raaskaa ansioituneempi.

Viransijaisuuden täyttöprosessin osalta on taustaksi todettava, että sosiaali- ja terveystoimessa alle vuoden olevat viransijaisuudet on yleensä täytetty sisäisessä haussa ja nämä lyhyet sijaisuudet saadaan tavallisesti järjestettyä henkilöstösiirroin. Perustelut erityispalveluiden toimistopäällikön viransijaisuuden laittamisesta ulkoiseen hakuun olivat seuraavassa mainitut.

Sosiaalityön erityispalvelut koostuvat yhdeksästä hyvin erilaisesta palvelukokonaisuudesta (Lastenvalvojan palvelut, kaksi maakunnallista toimintayksikköä; Turun seudun tulkkikeskus ja Varsinais-Suomen sovittelutoimisto, Asumis- ja päihdepalveluiden hallinto, joka on erikoistunut asunnottomuuteen ja asumispalveluiden järjestämiseen toimialueena koko Turun kaupungin alue sekä neljä päihdehuollon yksikköä, joista kaksi tarjoaa asumispalveluja, yksi päivätoimintaa ja tuettua asumista ja yksi päihtyneiden vastaanottoa, palveluohjausta ja palvelutarpeen arviointia.) Yhtenä monialaisena kokonaisuutena on yhteinen kehittämistyö lukuisien päihde- ja mielenterveyskuntoutujien asumis- ja kuntouttavan laitoshoidon palveluja antavien ostopalvelukumppanien kanssa tarkoituksenmukaisen palvelukokonaisuuden luomiseksi. Vahtimestaripalvelut toimivat toimistopäällikön suorassa alaisuudessa.

Sosiaalityön tulosalueen rakennemuutokset kohdistuvat pitkälti sosiaalityössä erityispalveluiden toimistopäällikön vastuualueelle. Rakennemuutosten läpivienti vaatii ennakkoluulotonta johtamista, mikä oli syynä kartoittaa kiinnostus tähän vaativaan tehtävään julkisella haulla väheksymättä millään tavalla sisäisen haun mahdollisia hakijoita. Ajatus oli, että sosiaalityön tulosalueella toimivat viranhaltijat voivat hakea ko. tehtävää, mutta ulkoisella haulla varmistettiin se, että myös muille annettiin mahdollisuus hakea tätä tehtävää. Sosiaalityön erityispalveluissa tarvitaan nyt muun muassa henkilöstöratkaisuja, joissa tehtäväkuvat ja toimipisteet voivat muuttua, esimiestyötä keskitetään ja toimintaa kohdennetaan omissa yksiköissä vaikeimmin hoidettaviin päihdeongelmaisiin. Sosiaalityön erityispalveluissa haetaan nyt myös nyt uusia toiminnallisia ratkaisuja, joissa oma toiminta ja ostopalvelukumppanit työskentelevät samoissa fyysisissä kokonaisuuksissa.

Hakemuksia tuli määräaikaan mennessä 12 kpl. Haluprosessin yhteydessä haastateltiin neljää hakemusten perusteella parhaaksi arvioitua hakijaa, jotka olivat Annika Raaska, Mika Heikkinen, Anita Kostiainen ja Eira Suikkila. Haastattelijoina toimivat sosiaali- ja terveystoimen palvelutuotantojohtaja Petri Virtanen ja sosiaalityön tulosalueen vs. tulosaluejohtaja Tarja Salonius.

Toimistopäällikön viransijaiseksi tuli valituksi valtiotieteen maisteri Annika Raaska.  Annika Raaskalla on kokemusta sosiaalityöntekijänä toimimisesta. Lisäksi hän on toiminut esimiestehtävissä (kuntoutumispäällikön varalla olevana henkilönä) nykyisessä työssään Petrea-Säätiössä.

Annika Raaska täyttää vaadittavat kelpoisuudet koulutuksen ja työkokemuksen osalta. Annika Raaska oli yksi haastatteluun kutsutuista ja hän menestyi haastattelutilanteessa selvästi parhaiten. Molemmat haastattelijat olivat Raaskan valinnasta yksimielisiä.

Seuraavissa kohdissa vastataan yksilöidysti Mika Heikkisen esittämiin vaatimuksiin.

1. Tehtävään valitun työnhakijan harhaanjohtaja toiminta työnhakutilanteessa

Kelpoisuusvaatimuksena tehtävään on ylempi korkeakoulututkinto, johon sisältyy tai jonka lisäksi on suoritettu pääaineopinnot tai pääainetta vastaavat yliopistolliset opinnot sosiaalityössä sekä riittävä johtamistaito.

Hakuilmoituksessa tehtävää kuvattiin seuraavasti:

• sosiaalityön erityispalveluiden hallinnollisena esimiehenä toimiminen
• sosiaalityön erityispalveluihin kuuluvien palveluiden koordinointi ja kehittäminen
• sosiaalityön erityispalveluiden edustaminen sosiaalityön tulosalueen johtoryhmässä

Sekä Heikkinen että Raaska täyttävät viran kelpoisuusvaatimukset. Niiden lisäksi nimityspäätöksessä on otettava huomioon perustuslain 125 §:n yleiset nimitysperusteet, jotka ovat taito, kyky ja koeteltu kansalaiskunto. Näihin ominaisuuksiin liittyvät arviot kuuluvat nimitysharkintaan ja hakijoiden vertailuun. Vertailussa otettiin huomioon myös haastattelussa esiin tulleet seikat. Haastattelun jälkeen Raaska arvioitiin kokonaisarvioinnissa hakijoista selvästi soveliaimmaksi tehtävään.

Haastattelutilanteessa käytiin Raaskan osalta läpi hänen työhistoriatiedot ja ne todettiin vastaavan hänen hakemusasiakirjoissa mainittuja tietoja ja että ne täyttävät vaaditut kelpoisuusehdot.

Heikkisen lainrikkomukseksi esittämää ylimitoitetun kuvan antamista esimies- ja johtamiskokemuksesta työssä ei ole tapahtunut ja siten ei myöskään Heikkisen väittämää yhdenvertaisen kohtelun loukkausta työnhaussa.

2. Rekrytointipäätöksen tehneen viranhaltijan harhaanjohtava toiminta ja harkintavallan väärinkäyttö

Tehtävänkuvauksen perusteella valinnassa on ollut pääpaino hakijan valmiuksissa toimia esimiehenä.

Viransijaisuuden täyttämisessä kiinnitettiin rekrytointiperusteena huomiota valintakriteereinä kolmeen seikkaan: työ- ja johtamiskokemus, käsitys johtamisesta ja johtamiseen liittyvä kehittymispotentiaali ja menestyminen haastattelussa. Valintakriteereitä ei tietoisesti painotettu, vaan haastattelujen jälkeen haastattelijat kävivät läpi valinnan lopulliset perustelut, ja totesivat yhteisesti, että Annika Raaska menestyy parhaiten viransijaisuuden hoitamisessa.

Puhelinkeskustelussa esille tulleet seikat ovat Heikkisen oma arvio keskustelun sisällöstä. Liitteenä olevassa sähköpostissa todetaan, että ” omalta osaltani esimiestehtäviin rekrytoinnissa käytän soveltuvin osin seuraavia kriteereitä:

1. Aikaisempi työ- ja koulutushistoria
2. Käsitys johtamisesta ja kehittymispotentiaali esimiehenä
3. Menestyminen ja vaikutelma haastattelutilanteessa”

Sähköpostiviestistä siis todetaan, että rekrytoinnissa on käytetty soveltuvin osin eri kriteerejä. Valintaa tehnyt viranhaltija ei ole pohtinut valituksi tulleen henkilön johtamiskokemuksen vähäisyyttä. Tarkennus kuvaa nimitysharkinnassa käytettyä kokonaisharkintaa. Valintaprosessissa mainittuja kriteerejä sovellettiin johdonmukaisesti niin kirjallisten hakemusten läpikäymisessä kuin haastattelutilanteessakin. Näin ollen Heikkisen esittämää syrjintää työnhakuprosessissa ei ole tapahtunut.

3. Työantajan velvoite antaa perusteltu päätös asianosaiselle häntä koskevassa päätöksessä

Kuten edellä on tuotu ilmi, käytiin haastattelutilanteessa Raaskan osalta läpi hänen työhistoriatiedot ja ne todettiin vastaavan hänen hakemusasiakirjoissa mainittuja tietoja.

Annika Raaska täyttää viransijaisuuden muodolliset kelpoisuusvaatimukset ja hänellä on tarkoituksenmukainen kokemus sosiaalityöstä, hyvä käsitys henkilöstöjohtamisen vaatimuksista nykyaikaisessa työyhteisössä ja johtajalta edellytettävä paineensietokyky.

Valinnasta on tehty 24.4.2011 päätöspöytäkirja. Heikkiselle on suullisesti ja sähköpostiviestissä perusteltu tarkemmin valinnan perusteita. Asia on myös käsitelty oikaisuvaatimuksen johdosta peruspalvelulautakunnassa. Kuten jo edellä on todettu, valitun henkilön työhistoria on selvitetty riittävällä tasolla.

Lisäksi on syytä korostaa, että Annika Raaska menestyi haastattelutilanteessa selvästi muita hakijoita paremmin.

4. Tehtävään valitun hakijan riittämätön johtamistaito

Heikkinen esittää valituksensa eri kohdissa keskeisenä perusteena, että valitulla henkilöllä ei ole riittävää johtamistaitoa. Annika Raaskalla on riittävä kokemus esimiestehtävissä toimimisesta kuntoutuspäällikön varalla olevana henkilönä.  

5. Viranhaltijan jääviys peruspalvelulautakunnan päätöksen valmistelussa

Peruspalvelulautakunnan 8.6.2011 pöytäkirjasta käy ilmi, että asian valmisteli peruspalvelulautakunnalle lakimies Mikko Heiskanen ja että asian esitteli peruspalvelulautakunnalle peruspalvelujohtaja Riitta Liuksa. Asiaa ei siis valmistellut päätöksen tehnyt palvelutuotantojohtaja Petri Virtanen. Toisaalta vakiintuneen oikeuskäytännön mukaan, jos päätös on oikaisuvaatimuksella saatettu toimielimen käsiteltäväksi, asiaa aiemmin käsitellyttä viranhaltijaa ei pidetä esteellisenä (esim. KHO 8.6.2000 T 1894).

Yhteenveto

Perustuslaissa mainitut yleiset nimitysperusteet eivät estä valintaperusteiden keskinäistä painottamista. Ensisijaisena lähtökohtana on sen arvioiminen, minkälaisia valmiuksia virka ja sen hoito edellyttävät. Ratkaisevasti asiaan vaikuttaa kokonaisarvio, jossa otetaan huomioon kaikki asiaan vaikuttavat seikat.

Säädettyjen kelpoisuusvaatimusten lisäksi voidaan edellyttää muita lisävalmiuksia, jotka auttavat virkatehtävien menestyksellistä hoitamista. Nämä mainitaan viran hakuilmoituksessa ja niiden täyttyminen otetaan nimitysharkinnassa huomioon.

Ansiovertailun ja pätevyysarvioinnin tuloksena päädytään siihen, ketä viran säädetyt kelpoisuusvaatimukset ja hakuilmoituksessa mahdollisesti julkaistut lisävaatimukset sekä toisaalta viran tehtäväala ja tehtävät huomioon ottaen on pidettävä hakijoista virkaan pätevimpänä.

Annika Raaska täyttää toimistopäällikön viransijaisuuden kelpoisuusehdot. Työnantajalla on oikeus nimittää vaativiin esimiestehtäviin se henkilö, joka täyttää muodolliset kelpoisuusehdot ja jolla on kokonaisuutta arvioitaessa paras mahdollinen kyvykkyys tehtävän hoitamiseen. Tässä tapauksessa valinta kohdistui molempien haastattelijoiden ja rekrytoinnista vastanneiden henkilöiden (Virtanen ja Salonius) yksimielisenä johtopäätöksenä Annika Raaskaan.

Mika Heikkisen kokemus johtamistyöstä on asiallisesti samankaltainen kuin tehtävään valitulla Annika Raaskalla. Mika Heikkinen ei olisi voinut tulla valituksi sosiaalityön tulosalueen erityispalveluiden toimistopäällikön viransijaisuuteen, koska häneltä puuttui haastattelun perusteella selkeä käsitys sosiaalityön johtamisen haasteista ja johdonmukainen käsitys julkisen johtamisen sisällöistä.

Edellä olevan perusteella Mika Heikkisen valitus Turun hallinto-oikeuteen tulee hylätä perusteettomana.

Lisätietoja antaa tarvittaessa palvelutuotantojohtaja Petri Virtanen (petri.virtanen@turku.fi, puh. 02 2662211/vaihde)  tai hallintojohtaja Antti Perälä (antti.perala@turku.fi, puh. 02 2662211/vaihde). 

Peruspalvelujohtaja Riitta Liuksa 8.8.2011:

EhdotusPeruspalvelulautakunta päättää antaa asiassa Turun hallinto-oikeudelle edellä olevan ehdotuksen mukaisen lausunnon ja toimittaa pyydetyt asiakirjat.

PäätösEhdotus hyväksyttiin.