Sosiaali- ja terveystoimi, palvelutuotantojohtaja Petri Virtanen 8.6.2011:

Sosiaalityön tulosalueen oman toiminnan suoritteiden määrä on pääsääntöisesti ollut tavoitteiden mukainen ja palveluiden saatavuus on toteutunut pääsääntöisesti palvelutakuiden mukaisesti. Eniten ongelmia on ollut lastensuojelutarpeen selvitysten tekemisessä määräajassa. Perhehoidon määrän lisääminen sopimuksessa olevan vuoden 2011 tavoitteen mukaisesti on haasteellista, muun muassa johtuen sijaisvanhempien rekrytointiin liittyvistä vaikeuksista.  

Avohuollon lastensuojelun piirissä olevien lasten ja nuorten jatkuva suuri määrä on huolestuttava ja keinoja puuttua perheiden huonovointisuuteen on liian vähän, joka johtaa lasten kiireellisiin sijoituksiin, jotka ovat olleet jatkuvassa nousussa. Kevään 2011 aikana on vuoden 2012 talousarvioprosessiin liittyen mietitty vaihtoehtoja resursoida avohuollon lastensuojelun työtapoja siirtämällä voimavaroja sijaishuollosta avohuoltoon. Avohuollon ja ennaltaehkäisevän työn osuutta ei ole tarpeiden mukaan pystytty lisäämään. Kotipalvelun ja perhetyön saatavuus ei ole ollut riittävää.

Päihdehuollon tuetun palveluasumisen kehittäminen on ollut tavoitteiden mukaista ja osoittautunut laitoshoidon tarvetta vähentäväksi. Toimeentulotuen hakijoiden määrä ei ole noussut ja palvelutakuu on pääsääntöisesti toteutunut.

Perusterveydenhuollon osalta voidaan todeta, että sairaanhoidossa eli terveysasemilla toimintaluvut ovat alle viime vuoden vastaavien, koska viime vuonna annettiin terveysasemilla lähes 30 000 pandemiarokotusta. Kun tämä huomioidaan, on terveysasemien toiminta sujunut seuranta-aikana suunnitellusti. Päivystyskäynneissä on tapahtunut lisääntymistä. Niiden määrässä on peräti 1 400 käynnin nousu. Lisäys on kohdistunut ennen muuta tarkkailua vaativiin potilaisiin. Lisäksi päivystyksessä on jouduttu hoitamaan akuuttihoitoon odottavia potilaita, jolloin alkuvuonna on tarvittu myös huomattavasti lisähenkilökuntaa.

Ehkäisevän terveydenhuollon käynneissä näkyy myös viime vuoden pandemiarokotusten toteuttaminen. Hoitajakäyntien vähenemistä selittää viime vuoden luvuissa näkyvät rokotuskäynnit, joita lastenneuvolassa oli 11 684 ja kouluterveydenhuollossa 17 827 rokotuskäyntiä koko vuoden aikana. Lasten neuvolan lääkärikäynnit ovat sen sijaan nousseet kuten asetuksen toteuttaminen edellyttää. Opiskeluterveydenhuollon käynneissä näkyy siellä oleva yhden lääkärin vajaus ja terveydenhoitajien sairaslomat. Äitiysneuvolassa käyntien määrä on laskussa. Se seuraa raskaana olevien määrää ja siinä on tapahtunut hienoista laskua viime vuoteen nähden.

Suun terveydenhuollon käynneissä päivystyskäyntejä on toteutunut 424 enemmän kuin viime vuonna. Samoin omassa toiminnassa on tuotettu 1600 käyntiä enemmän ja opetushammashoitolassa myös 710 käyntiä enemmän kuin vertailuaikana viime vuonna. Ostopalvelukäyntejä olisi tilaston mukaan toteutunut peräti 4367 vähemmän, mutta tässä on laskutuksen hitaudesta johtuvaa harhaa.

Lisäksi on todettava, että vuoden 2011 ostopalvelukäyntien suunniteltu tavoiteluku on 21 400 eikä 31 400, mikä on lyöntivirhe taulukossa.

Erikoissairaanhoidon tulosalueen oman toiminnan suoritteiden määrä on ollut tavoitteiden mukainen. Avohoitokäyntien osalta on huomioitava, että valtakunnallisessa Hilmo -seurannassa puhelinvastaanottokäynnit lasketaan mukaan avohoitokäyntien määriin. Vuoden 2010 ja 2011 seurannassa avohoitokäynteihin on laskettu mukaan puhelinvastaanottokäynnit, mutta vuoden 2011 tavoitelukuihin ne eivät sisälly. Tutkimukset ja hoito on onnistuttu pääsääntöisesti aloittamaan seuranta-aikana voimassa olleiden hoitotakuumääräysten mukaisesti. Eniten ongelmia hoitotakuun saavuttamisessa on ollut korvatautien kuulokojekuntoutuksessa, joillakin sisätautien suppeilla erikoisalueilla, neurologiassa ja lastenpsykiatriassa.

Vanhusten palveluketjun ongelmat, lähinnä eriasteisen palveluasumisen riittämättömyys, ovat alkuvuonna lisänneet sisätautiosastoilla jatkohoitopaikkoja odottavien määrän pahimmillaan useisiin kymmeniin. Tämä on näkynyt lähes kaksinkertaistuneina keskimääräisinä sairaalahoitoaikoina ja on johtanut akuuttisairaansijakapasiteetin osuuden rajuun vähenemiseen. Tästä seurauksena TYKS:n sisätautiosastojen vuodehoitopäivät ovat tavoitteiden vastaisesti lisääntyneet edelliseen vuoteen verrattuna lähes 20 %:lla. Lisäys on johtunut jatkohoitopaikan jonotuksesta eli niin sanotuista siirtoviivepäivistä, kun akuutteja sairaansijoja ei omassa erikoissairaanhoidossa ole ollut vapaina. Siirtoviivepäiviä turkulaisille on vuoden 3 ensimmäisen kuukauden aikana kertynyt n. 1 100 päivää/kk, kun sairaanhoitopiirin hallituksen asettama siirtoviivemaksun raja tälle vuodelle ensimmäisten 6 kuukauden ajalta on keskimäärin 800 /kk. Siten siirtoviivemaksu on mitä todennäköisimmin tulossa loppuvuodeksi. Kustannuksen suuruudesta ei tässä vaiheessa voida esittää täsmällistä arvioita.

Toinen haitallinen käytettävissä olleiden akuuttisairaansijojen vähenemisestä johtunut seuraus on, että sairaalahoitoa tarvitsevat ovat joutuneet kohtuuttoman kauan odottamaan sairaansijan vapautumista perusterveydenhuollon päivystyksen tarkkailun seurantapaikoilla. 

Kuntoutumispalveluiden huhtikuun kokonaistuotanto on 3,6 % suurempi kuin huhtikuun 2010 vastaava luku. Tulosyksiköt saavuttivat tuotantotavoitteensa toteutumisten vaihdellessa yksiköittäin 34,5 % - 42,6 % OPTS:n tavoiteluvuista. Asiakastyytyväisyyttä mittaavia kyselyjä ei ole vielä 2011 tehty.

Huhtikuun työvoimaseuranta näyttää työvoiman osalta + 0,9 % ja sairauslomaprosentin osalta – 0,2 % edelliseen vuoteen nähden. Työpanoksen osuus työvoimasta on noussut 84,8:stä 86,0 %:iin. Tulosalueen Kunta 10 –tulokset ovat kauttaaltaan parempia kuin sosiaali- ja terveystoimen keskiarvotulokset. Täydennyskoulutuksen määrä koetaan liian vähäiseksi. Samoin kehityskeskusteluiden tavoitteellisuudessa ja sisällössä on kehitettävää. TYKY-toimintaan panostus näkyy positiivisena tulokset myös Kunta 10:n tuloksissa.

Suurimmat jonot ovat edelleen fysioterapiassa (ei kiireellinen) 6 kk, puheterapiassa (ei kiireellinen) 12 kk ja vammaisten asumispalveluissa 50 asiasta, joista kiireellisiä 10.

Vanhuspalveluissa operationaalisen palvelutuotantosopimuksen määrälliset tavoitteet kuvaavat vanhuspalveluiden palvelurakenteen muutosta. Vuoden 2010 huhtikuun tilanteeseen verrattuna nähdään että palvelurakenteen kehitys on ollut pääosin strategian tavoitteiden mukaista;

• ympärivuorokautista hoitoa vähennetty yhteensä 72 paikkaa
• laitoshoitoa on vähennetty (176 paikkaa)                   
• tehostettua palveluasumista on lisätty (93 ostopalvelupaikkaa)
• omaishoidontuen asiakasmäärää on lisätty (48 asiakasta)

Palvelurakennemuutosta on tarkasteltava ikääntymispoliittisen strategian ja valtakunnallisen laatusuosituksen mukaisesti 75 vuotta täyttäneiden turkulaisten palvelunkäytöllä suhteessa 75 vuotta täyttäneeseen väestöön. Tilanne huhtikuussa suhteessa strategian tavoitteisiin on seuraava:

Huhtikuun aikana on palvelurakenteen kehitys edennyt siten, että tehostetun palveluasumisen ostopalvelujen laajennus on pääosin toteutettu. Edelleen toukokuussa lisättiin dementiahoidon ostopalveluita, nämä eivät kuitenkaan vielä näy huhtikuun tilastoissa.

Kotihoidon peittävyyden sekä laitoshoidon ja tehostetun palveluasumisen määrän suhteen tullaan vuoden aikana saavuttamaan opts:n mukaiset tavoitetasot. Kotihoidon asiakaskunnan jakautuminen eri palveluluokkiin ei kuitenkaan ole vielä tavoitteen mukaista. Tavoitteen saavuttaminen edellyttää sekä strategian mukaista lisäystä kotihoidon henkilöstöön että kotihoidon kriteereiden uudelleenarviointia.

Omaishoidon tuen kohdalla on suurin ero toteuman ja tavoitteen välillä. Koska omaishoidon tuesta ei ole tehty lainkaan kielteisiä päätöksiä määrärahatilanteeseen perustuen, tulee tavoitetason saavuttaminen olemaan erittäin haasteellista, joskin kehitys on ollut strategian suuntaista.

Geriatrisen sairaalahoidon tavoitteissa vuodelle 2011 näkyy geriatrisen arviointiyksikön (GAK) suunniteltu laajentaminen kuudella hoitosijalla. Lisäksi on todettava, että GAK on suljettuna henkilöstön saatavuuteen liittyvien ongelmien vuoksi heinäkuun ajan.

Strategian sisältämät palvelurakenteen tavoitetasot näyttävät olevan pääosin mahdollisia toteuttaa vuoden 2011 loppuun mennessä. Ympärivuorokautisen hoidon vähentäminen ilman korvaavaa kotihoitoa aiheuttaa kuitenkin riskin akuuttisairaanhoidon käytön vääristymiselle.

Ympäristöterveydenhuollossa toiminta on ollut suunnitelman mukaista tammi-huhtikuussa ja toiminnalliset tavoitteet ovat toteutuneet. Valvonnan suoritteet kirjataan tiedonhallintaohjelmaan viiveellä, minkä vuoksi luvut ovat todellista pienemmät. Eläinlääkintähuollon suoritteet ovat vuositason mittareita.

Maaliskuulta ja huhtikuulta puuttuu suunnitelmassa arvioidusta työpanoksesta yksi henkilö, kun kaupungineläinlääkäri hoitaa oman toimen ohella tulosaluejohtajan tehtäviä, eikä korvaavaa työvoimaa enää ole käytössä.

Työterveyshuollossa tammi-huhtikuun toimintalukujen valossa yksittäisen suoritteiden määrä on jonkin verran laskenut vuoden 2010 tilastoon verrattuna. Muutos on pääosin toiminnan strategisten tavoitteiden suuntainen, koska työterveyshuollon toiminnan valtakunnallisten linjausten mukaan painopistettä tulee edelleen siirtää työkykyä tukevaan toimintaan ja sairauksien ehkäisyyn aiemman sairaanhoitopainotteisuuden sijaan. Työterveyshuolto painottuu enemmän työpaikalle, mm työkykyneuvotteluihin, suunnattuihin työpaikkaselvityksiin ja ryhmätyyppisiin toimiin, joissa yksittäisen suoritteen pituus on usein vähintään tunti. Sairausvastaanoton perusaika taas 15 minuuttia. Osin lääkärisuoritteisiin vaikuttaa myös edelleen tiukka lääkäritilanne, erityisesti kokoaikaisista lääkäreistä on pulaa.

Yhteenvetona kaikkien tulosalueiden toiminnasta voidaan tammi-huhtikuun osalta sanoa, että toiminta on kaikilla tulosalueilla toteutunut pääsääntöisesti peruspalvelulautakunnan linjausten ja sopimusohjausmenettelyssä edellytetyn kaltaisesti. Tästä huolimatta tarve sosiaali- ja terveystoimen sisäisten prosessien kehittämiselle on ilmeinen, mikä koskee erityisesti tulosalueiden rajat ylittäviä niin sanottuja pitkiä asiakasprosesseja (esim. akuuttisairaanhoidon prosessin tarkastelu) ja sellaisia kysymyksiä, joiden hoitaminen edellyttää useiden tulosalueiden joustavaa yhteistoimintaa.

Keväällä 2011 on käynyt ilmeiseksi, että sosiaali- ja terveystoimessa käynnissä olevia rakennemuutoksia tulee vauhdittaa muutenkin kuin vanhuspalvelujen alueella. Tähän tullaan kiinnittämään erityistä huomiota vuotta 2012 koskevan talousarvioprosessin aikana. Tällaisia haasteita kohdistuu tällä hetkellä muun muassa lastensuojelun palveluihin (toiminnallinen siirtymä sijaishuollosta avohuoltoon ja toiminnallinen siirtymä sijaishuollon sisällä laitoshoidosta perhehoitoon).

Lisäksi on syytä todeta, että tulosalueilla on tammi-huhtikuun aikana kiinnitetty erityistä huomiota työhyvinvoinnin kysymyksiin, työssä jaksamiseen ja työperäisten sairauspoissaolojen vähentämiseen. Maalis-huhtikuussa käyttöön saadut Kunta 10 –tutkimuksen tulokset edellyttävät kaikilta tulosalueilta toimenpiteitä näihin kysymyksiin liittyen ja sosiaali- ja terveystoimen toimenpiteet Kunta 10 –tutkimuksen tuloksiin liittyen käydään läpi palvelutuotannon johtoryhmässä elokuussa 2011.

Toukokuussa 2011 käynnistetty viraston kaikkia tulosalueita koskeva laadunhallintatyö tähtää tulosalueiden toimintatapojen kohentamiseen niin johtamisessa, toiminnan suunnittelussa, ennakoinnissa, henkilöstötyössä, taloustietoisuudessa, toiminnanohjauksessa kuin prosessien hallinnassa. Laadunhallintaa koskeva strategia tuodaan peruspalvelulautakunnan käsittelyyn loka-marraskuussa 2011.

Palvelujohtajat Seija Arve, Maisa Kuusela ja Sirpa Kuronen 8.6.2011

Lasten ja nuorten kasvun turvaamisen ydinprosessin palvelut ovat toteutuneet valtaosin sopimusten mukaisesti. Perustuotantoa seurataan palvelu- ja hoitotakuiden toteutumisella. Monille kunnille ongelmia tuottavan neuvoloita, koulu- ja opiskelijaterveydenhuoltoa sekä lasten ja nuorten suun terveydenhuoltoa ohjaavan asetus 380/2009 vaatimusten täyttäminen on Turussa onnistunut varsin hyvin. Suurimmat haasteet ovat äitiys- ja lastenneuvolan kotikäyntien toteuttamisessa sekä opiskelijaterveydenhuollossa. Molemmissa syynä on riittämätön henkilöstöresurssi. Yhteistyö varhaiskasvatuksen kanssa toimii edelleen hyvin. Suurimmat saatavuusongelmat ovat edelleen olleet lastenpsykiatriassa sekä lastensuojelun tarpeen arvioissa. Vastaanottokotien ylipaikkatilanteissa on jouduttu tilapäisesti turvautumaan ostopalveluihin.

Palvelujen rakenteen muutosta täytyy vauhdittaa erityisesti lastensuojelussa. Sijaishuollossa perhehoito on lisääntynyt, joskin sijoituspaikkarakenteessa esiintyy pientä kuukausittaista vaihtelua. Huhtikuun 2011 tilanne on seuraava, huostaan otettujen lasten määrän ollessa 337:

Muutos on tapahtunut edelleen sijaishuollon sisällä. Jotta lastensuojelussa päästäisiin nykyistä vaikuttavampaan työskentelyyn avohuollossa ja ennaltaehkäisevässä työssä, tarvitaan toimia avohuollon toimintaedellytysten parantamiseksi. Perhetyön tarpeeseen ei pystytä riittävästi vastaamaan. Erityisesti nuorten, 15-17-vuotiaiden ongelmiin pitäisi pystyä löytämään avohuollon ratkaisuja. Kiireellisten sijoitusten edelleen kasvava määrä kertoo palvelujen tarpeen jatkuvasta kasvusta.

Nuorten aikuisuuden vahvistamisen ydinprosessissa palvelut ovat toteutuneet niin ikään pääasiassa suunnitellusti. Opiskelijaterveydenhuollon saatavuusongelmien syitä on selvitetty jo palvelutuotantojohtajan raporttiosuudessa. Nuorten asunnottomuuden laajuus on selvitettävä, jotta myös nuorten aikuisten tarpeen voidaan huomioida TALK-hankkeen jatkosuunnitelmissa.

Itsenäisesti selviytyvien toimintakyvyn turvaamisen -ydinprosessin toimintaluvut näyttävät pysyneen suurin piirtein edellisen vuoden tasolla ja vastaavat tilausta. Työelämän kuntoutuksen kasvu on edelleen ollut merkittävää. Tämä hillitsee pitkäaikaistyöttömyyttä ja siitä seuraavaa hyvinvointierojen kasvua ja toisaalta jatkossa työmarkkinatuen kuntaosuuden ja toimeentulotuen määrää. Vammaispalveluiden kustannukset ovat nousseet vammaispalvelulain ja sen tuomien subjektiivisten oikeuksien sekä kehitysvammaisten asumispalveluiden kilpailutuksien luomien uusien palveluasuntojen myötä.

Päihteidenkäyttäjien asumispalveluissa rakennemuutos on toteutumassa hyvin, joskin alkuvuonna on jouduttu turvautumaan asumisratkaisuihin, jotka nostavat kustannuksia tilapäisesti. Positiivisen kehityksen jatkuminen edellyttää TALK -hankkeen vakinaistamisen normaaliin toimintaan ja asumisneuvojatoiminnan jatkamista.

Sairaanhoitopiirin ennusteessa on nousupainetta, mihin on vaikutettava omaan toimintaan panostamalla ja toisaalta vaikuttamalla sairaanhoitopiirin toiminnan tehostamiseen. Päivystyksen käyntimäärät on saatava laskemaan vähintäänkin edellisen vuoden tasolle.

Ikäihmisten elämänlaadun turvaaminen ydinprosessin osalta perusterveydenhuollon toimintaluvut toteutuvat tavoitteiden mukaisesti paitsi päivystyksen käyttö on edelleen tavoitetta korkeammalla. Hammashuollon käyntiluvut ovat lisääntyneet ja lukuihin sisältyy myös suuhygienistin tekemät tarkastukset ympärivuorokautisessa hoidossa. Nämä tarkastukset tukevat vanhusten ravitsemustilan ylläpitämistä. Erikoissairaanhoidon hoitojaksot ovat pidentyneet ja näin tarve niin päivystyksestä akuuttihoitoon kuin TYKS:stä jatkohoitoon ei toteudu riittävällä nopeudella. Jonotilanne tosin vaihtelee nopeastikin monien tekijöiden vaikutuksesta. Kuntoutumispalveluiden tavoiteluvut on saavutettu ja palvelut tukevat sovitun mukaisesti akuuttia sairaalahoitoa ja kotihoitoa.

Vanhuspalveluiden osalta kotihoidon eikä omaishoidon tuen saajien tilanne ole käytännöllisesti muuttunut edellisestä seuranta-ajankohdasta eikä kotihoidon palveluluokkien välinen asiakasjakauma ole korjaantumassa. Molemmilla asioilla on merkitystä niin kotona selviytymiseen kuin laitoshoidon tarpeen myöhentymiseen. Myös päivystyksellisten tapahtumien ennakointiin ja sairaanhoidollisen hoidon tarpeeseen varhaiseen puuttumiseen kotihoidossa tulee panostaa. Tämä vaatii osaamisen lisäämistä, jota toisaalta ollaan myös toteuttamassa. Ympärivuorokautisen hoidon tavoiteluvut ovat parantuneet liittyen tehostetun palveluasumisen lisäostojen sijoittumiseen huhtikuun alkuun ja on lähes tavoitteessaan.

Resurssijohtaja Max Lönnqvist 8.6.2011:

Talouden seuranta on laadittu tammi- huhtikuun toteutuman ja tiedossa olevien velvoitteiden pohjalta. Alkuvuoden toteutuma on edelleen puutteellinen ja alkuvuoden kirjauksia korjataan toistaiseksi lähes päivittäin. Tulokertymän ennustettavuus on ollut menoja heikompi ja tammi- huhtikuun toteutuma on noin 21,6 M€ kun tasaisen kertymän perusteella summan pitäisi olla 26,6 M€. Kertymä on kuitenkin parempi kuin tammi- maaliskuussa. Talousarvion toteutumaa on verrattu tilinpäätöslukuihin ja taloushallinnossa on oikaistu alkuvuotta tiedossa olevilla mutta puuttuvilla kirjauksilla. Neljän kuukauden toteutuman perusteella laadittuun ennusteeseen tulee suhtautua varauksella mutta aikaisempina vuosina toteutumisennuste on tässä vaiheessa ollut varsin lähellä lopullista nettomääräistä toteutumaa.

Toimintamenojen ylitysuhka on noin 9,2 M€ ja tulojen ylitys noin 3,5 M€ (sisältäen valmistuksen omaan käyttöön). Nettomääräinen talousarviopoikkeama (toimintakate) on vajaat 5,7 M€. Tulojen ja menojen ylityksestä noin 2 M€ aiheutuu budjetoimattomista hankkeista, joihin saadaan ulkopuolista rahoitusta mm. erityisvaltionosuuksia, ESR-rahaa ja muita avustuksia.

Suurimmat menojen ylitysuhat liittyvät palveluiden ostoihin ja avustuksiin. Hallintopalveluissa on ollut tekninen budjetointivirhe, joka on paljastunut vasta maaliskuussa 2011 siirrettäessä talousarviopohjia järjestelmään. Sen vaikutus ylitysuhkaan on noin 1,3 M€.

Palveluiden ostot uhkaavat ylittyä perusterveydenhuollon suun terveydenhuollossa, kuntoutumispalveluiden vammaispalveluissa ja vanhuspalveluiden asumispalveluissa sekä erikoissairaanhoidossa (Varsinais-Suomen sairaanhoitopiiri). Avustusmääräraha ylittyy työmarkkinatuen kuntaosuuden osalta koska yli 500 päivää työttömänä olleiden määrä on kasvussa. Lisäksi toiminta on siirretty sosiaalityön palveluista kuntoutumispalveluihin eikä talousarvion uudelleenjakovaiheessa voitu osoittaa juurikaan v. 2010 määrärahaa suurempaa summaa em. toimintaan. Kuntaosuuden hallintaan on kuitenkin paremmat keinot kun maksuerä ja toimenpiteet sen vähentämiseksi ovat saman yksikön alaisuudessa.

Henkilöstömenojen osalta ennuste on tarkentunut mutta edelleen näyttää siltä, että työvoimalukujen valossa talousarvio ylittynee, mikäli työvoiman käyttö säilyy koko vuoden nykyisellä tasolla. Edelliseen ennusteeseen verrattuna henkilöstömenojen ylitysuhka on pienentynyt ja poikkeama on jo alle 0,5 % talousarviosta. Työvoiman käytön parempaan hallittavuuteen on pyritty mm. panostamalla sijaisjärjestelyihin tilapäisillä vakansseilla kesäaikana. Toisaalta rekrytointitilanne on vaikea eikä kaikkiin sijaisuuksiin ole vielä saatu henkilöstöä. Kesäajan toimintaa on pyritty koordinoimaan paremmin, jotta vältyttäisiin viime vuoden ruuhkatilanteilta mm. päivystyksessä ja sairaanhoitopiirissä

Tammi- maaliskuun ennusteessa ei ollut huomioitu Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin maksuosuuden ylittymistä koska virallista ennustetta ei ollut saatavilla eikä alkuvuoden käytön perusteella voitu tehdä kovinkaan tarkkoja johtopäätöksiä talouden toteutumisesta. Varsinais-Suomen sairaanhoitopiiri on tehnyt talousarvion toteutumisennusteen tammi-huhtikuun toteutuman perusteella ja ennustaa Turun jäsenkuntatuoton (maksuosuuden) ylittävän talousarvion noin 5,8 M€. Sairaanhoitopiirin ennusteen tarkkuustasoksi on ilmoitettu +- 1 % -yksikköä. Luvusta vähennetään aikuispsykiatrian hyvitys sekä kalliin hoidon tasaus (yhteensä arviolta noin 2 M€), jotta summa vastaisi SoTe:n talousarviota eli tässä tapauksessa poikkeama olisi noin 3,8 M€. Luku ei sisällä syksyllä mahdollisesti käyttöön otettavia siirtoviivemaksuja. Sosiaali- ja terveystoimen oma ennuste sairaanhoitopiirin maksuosuuden ylitykseksi on noin 2,1 M€, joka perustuu lisääntyneeseen sairaanhoitopiirin käyttöön

Liite 1Peruspalvelulautakunnan vuoden 2011 talousarvion 2. ennuste

Liite 2OPTS:n toteuma 1.1.- 30.4.2011 prosesseittain

Peruspalvelujohtaja Riitta Liuksa 8.6.2011:

Toiminta ajalla 1.1 – 30.4.2011 on toteutunut eri sopimustasojen mukaisesti. Puutteita seurannassa on pyritty korjaamaan erityisesti toimintalukujen osalta. Talouden osalta toteutuma on edelleen puutteellinen. Ylitysuhkaa on erityisesti palvelujen ostoissa ja avustuksissa. Palvelutarpeen kasvaessa korostuu edelleen toiminnan vaikuttavuuden arviointi, palvelurakenteen keventämisen vauhdittaminen ja toiminnan kehittäminen. Erityistä huomiota tulee kiinnittää henkilöstömenojen kehitykseen, vaikka toteutuma onkin jossain määrin edellistä arvioita parempi. Kesäajan toiminta ja sairaanhoitopiirin ennuste siirtoviivemaksuineen aiheuttavat erityisen haasteen talousarvion toteutumalla. Oikea-aikaista ja tarkoituksenmukaisella tasolla toteutettavaa hoitoa ja palvelua on tehostettava sekä henkilöstömenokehitystä on hillittävä, jotta ylitysuhka saadaan poistettua tai minimoitua nykyisestä.

EhdotusPeruspalvelulautakunta merkitsee tiedoksi operatiivisen palvelutuotantosopimuksen toiminnan ja talouden tavoitteiden toteutumisen tilanteen 30.4.2011.

PäätösEhdotus hyväksyttiin.

Lisäksi peruspalvelulautakunta velvoitti sosiaali- ja terveysviraston lähettämään tiedon tämänhetkisestä taloustilanteesta kaupunginjohtajalle.