![MM900254434[2]](Images/1176942.gif "MM900254434[2]")
Tuetun asumisen lisäämis- ja kehittämishanke (TALK)
Väliraportti 1.6.2011
Merja Niinimäki
toimistopäällikkö
Sosiaalityön eri-
tyispalvelut/Talk-
hanke
Turun sosiaali- ja
terveystoimi
SISÄLTÖ
3. Hankkeen osoittamat kustannussäästöt
5. Hankkeen henkilöstöresurssointi
Liite TALK-hankkeen menot ja rahoitus
7. Hankkeen hallinnointi ja ohjaus
8. Tuettuun asumiseen ohjautuminen
8.1. Asukkaiden valintaprosessi
8.3. Yhteistyö TVT-asunnot Lehtolaakson kanssa
8.4. Tukiasuntotyöryhmän rooli asukasvalinnassa
8.5. Tuetun asumisen vuokrasopimukset
8.6. Tuetun asumisen keskeytyminen
9. Valintaprosessin ongelmakohtia ja kehittämistarpeita
10. Asiakassuunnitelma tukityötä ohjaavana välineenä
10.1. Sosiaalityöntekijöiden ja ohjaajien yhteistyöprosessi
11. Hankkeen järjestämät koulutukset
12. Hankkeen tutkimus- ja arviointi
LIITTEET JA LINKIT
1. Turun tuetun asumisen lisäämis- ja kehittämishanke (TALK) osana pitkäaikaisasunnottomuuden vähentämisohjelmaa
Turussa tuetun asumisen lisäämis- ja kehittämishanke lähti liikkeelle asunnottomuuskartoituksella marras-joulukuussa 2008 kaikissa päihdehuollon hoitokodeissa, huoltokodissa ja Sillankorvan ensisuojassa. Tehtävään valittu ohjaaja haastatteli kaiken kaikkiaan 152 asiakasta. Asukkaita asumis- ja hoitokotiyksiköissä oli haastatteluhetkellä yhteensä 243.
Haastatteluissa selvitettiin asiakkaiden taustoja, psyykkistä ja fyysistä hyvinvointia, päihdehistoriaa ja nykykäyttöä, sekä halukkuutta ja resursseja selviytyä tuetussa asumisessa. Arviointityö tehtiin yhteistyössä asiakkaan ja hoitokodin henkilöstön kanssa.
Hoitokodin arvio perustui luonnollisesti asiakkaan pitempiaikaiseen seurantaan asiakkaan selviytymisestä. Käsitys on muodostunut arjen hallinnan, päihdeongelman, voimavarojen, motivaation ja kokonaisuuden näkemyksen mukaan. Haastattelijan arvio oli objektiivinen näkemys haastatteluhetkellä kerrotuista asioista ja siitä, miten asiakkaalla itsellään on kykyä selviytyä ilman hoitokodin jatkuvaa tukea ja valvontaa.
Kartoituksen perusteella päihdehuollon asumis- ja hoitokotiyksiköissä asui yhteensä n. 42 pitkäaikaisasunnotonta, joilla arvioitiin olevan mahdollisuus selviytyä tuetun asumisen piirissä nykyistä huomattavasti vähäisemmällä tuella.
TALK-hankkeelle oli näin selvä tilaus.
2. Hankkeen tavoitteet
Hankkeen päämääränä on sellaisen asumispalveluiden rakenteen luominen, jossa yksilöllisen asumispolun perustana ovat ympärivuorokautista kuntouttavaa hoitoa tarjoavien asumispalveluiden rinnalla riittävät monitasoiset tuetun asumisen palvelut. Keskeistä tuetun asumisen kehittämisessä on, että:
–palveluprosessi on joustava ja mahdollistaa liikkumisen eritasoisten asumispalveluiden välillä tuen tarpeen muuttuessa.
–tuetun asumisen ohjaajien työskentely on nivoutunut yhteen sekä perussosiaalityön, jo olemassa olevien tukiasuntoyksiköiden ohjaustyön että päihdehuollon päivätoiminnan tukipalveluiden kanssa.
–riittävä yksittäisten tukiasuntojen määrä antaa yhä useammalle asunnottomalle tuettavalle mahdollisuuden päästä lopulta täysin itsenäiseen asumiseen omassa vuokra-asunnossa.
Hankkeen tavoitteena on kehittää tuettuun asumiseen erilaisia mahdollisuuksia ja parantaa tuetun asumisen tukipalveluja. Keskeiset tavoitteet tärkeysjärjestyksessä ovat:
1. Pitkäaikaisasunnottomuuden puolittuminen
2. Itsenäisen elämänhallinnan lisääntyminen
3. Asumispolun mahdollistaminen täysin itsenäiseen asumiseen ja tuentarpeesta riippuen
4. Painopisteen siirtäminen korjaavasta työstä ennaltaehkäisevään päihdetyöhön
5. päihdeongelmien haittojen vähentäminen
Tarkoituksena on kehittää asunnottomien asiakkaiden palveluprosesseja niin, että palvelut kohdentuvat oikeille ihmisille mahdollisimman oikeaan aikaan. Tiiviillä yhteistyöllä kaupungin vuokra-asuntoja välittävän TVT-asunnot Lehtolaakson kanssa on mahdollista lisätä kiertoa asumispalveluista itsenäisen asumisen piiriin ja näin pitkällä tähtäimellä vaikuttaa pitkäaikaisasunnottomien määrään ja pitkäaikaisasunnottomuuden seurannaisvaikutuksiin.
Kaiken kaikkiaan päihdehuollon hoitokotipalveluiden piirissä oli hankkeen alkaessa v. 2009 n. 300 vailla vakinaista asuntoa olevaa asunnotonta. TALK-hankkeen kohderyhmä muodostuu sellaisista kaupungin päihdehuollon asumispalveluissa tällä hetkellä asuvista yli 18 - vuotiaista turkulaisista asunnottomista, jotka eivät tarvitse ympärivuorokautista asumispalveluun sisältyvää hoidollista valvontaa, vaan voivat selviytyä yksilöllisesti suunniteltavan kevyemmän tuen varassa tuetun asumisen palveluissa.
Näin mahdollistetaan hoito- ja huoltokotitasoisen palvelun saatavuutta ja sen edelleen kehittämistä vastaamaan lisääntyvään hoidolliseen tarpeeseen. Palvelurakenne kehittyy näin kaksitasoisesti.
Kohderyhmäksi valittiin päihdeongelmaiset pitkäaikaisasunnottomat, joiden mahdollisuudet tuetun asumisen palveluihin ovat olleet ennen hankkeen käynnistymistä melko vähäiset. Ongelmaksi on myös koettu joidenkin asukkaiden jumittuminen ympärivuorokautisen hoitokotiasumisen piiriin.
Tarkoitus ei siis ole niinkään luoda kokonaan uutta palvelua vaan kehittää olemassa olevia palveluja ja vahvistaa asiakaslähtöisyyttä ja verkostoyhteistyötä. Tavoitteena on nimenomaan saada kehitetyistä toimintamalleista pysyviä työkäytäntöjä.
Hanke on Turun sosiaali- ja terveystoimen toimintaohjelman mukainen. Tavoitteet ja toimenpiteet tukevat perustyötä ja siirtävät painopistettä korjaavasta työstä ennaltaehkäisevään työhön. Syrjäytyminen vähentyy, hyvinvointi ja terveys lisääntyvät ja palvelujen laatu sekä saatavuus lisääntyvät.
Toimintakausi 1.7.2010 – 31.5.2011
Raportin lopuksi esiteltävät sekä asukkaille että yhteistyökumppaneille suunnatun kyselyn tulokset osoittavat, että hankesuunnitelman alkuperäisistä tavoitteista on pystytty jo nyt saavuttamaan tavoitteet 2-5. Pitkäaikaisasunnottomuuden puolittaminen pelkästään TALK-hankkeen toimenpiteillä on ollut alun perin epärealistinen tavoite. Mikäli Turun päihdehuollon asumispalveluiden kilpailuttaminen olisi tuottanut jo vuoden 2011 aikana enemmän vaihtoehtoisia palveluja olisi koko päihdehuollon palvelurakenteen muutoksessa voitu edetä nopeammin ja päästy huomattavasti lähemmäs puoliintumistavoitetta. Ostettujen tuetun asumisen palveluiden käyttöön saaminen vaatii kuitenkin aikansa. Mahdollista on kuitenkin, että vuonna 2012 Turussa asuu 160-180 asukasta tuetun asumisen piirissä, kun määrä oli hankkeen alkaessa 61.
3. Hankkeen osoittamat kustannussäästöt
Kevätkaudella 2011 tehtiin hankkeessa kustannuslaskelma, jossa verrattiin asiakkaan asumista ympärivuorokautisen asumispalvelun piirissä ja toisaalta asiakkaan asumista tuetun asumisen TALK-asunnossa. Laskelma perustuu asiakkaiden asiakassuunnitelmien ja toimeentulotukilaskelmien asumis- ja taloustilannetietoihin asumismuodosta toiseen siirryttäessä.
Koska kevätkauden päättyessä asuntoja oli käytössä 50, on lopullinen kustannussäästö suhteutettu tähän asiakasmäärään.
Jos tarkasteluhetkellä TALK-asunnoissa asuvat 42 asukasta olisivat jatkaneet asumista ympärivuorokautisen asumispalvelun piirissä, olisivat kustannukset olleet Turun sosiaali- ja terveystoimelle yhteensä 900.000 €. enemmän kuin kustannukset tuetun asumisen piirissä asuvien osalta. Kun huomioidaan 31.5.2011 asutettuna olevien asiakkaiden määrä (50), tulee kustannussäästöksi n. 1.milj. €.
Laskelmat kertovat omaa tarinaansa. Rahassa eivät ole laskettavissa ne ihmisten elämään vaikuttavat inhimilliset tekijät, jotka puhuvat omassa asunnossa asumisen puolesta.
4. Hankkeen
Hankkeen kautta Turun omien päihdehuollon tukiasuntojen määrä kasvaa 61.sta 121:een. Hanke on mahdollistanut ohjaajien työn kohdentamisen pelkästään tuetun asumisen asiakkaisiin ja aikaa on voitu kohdentaa erityisesti ohjaajatuen kehittämiseen ja erilaisten tukivaihtoehtojen toimivuuden arviointiin.
Toimintakausi 1.7.2010 – 31.5.2011
Työmallia on jatkettu samansuuntaisena Ohjaajat aloittavat työskentelynsä haastattelemalla hoitokodissa asuvia potentiaalisia tuettuun asumiseen siirtyviä henkilöitä. Ohjaajien alkutyöskentelyn tavoitteena onkin kartoittaa asiakkaan tilanne mahdollisimman hyvin, jotta asumisvalmiuksien arviointi voi onnistua.
Asumisen alettua tukikäyntejä ja yhteydenpitoa sovitaan asiakkaan yksilöllisten tarpeiden mukaan. Ohjaajat tekevät kotikäyntejä ja ovat tavoitettavissa myös puhelimitse. Ohjaajat myös puuttuvat asumisen häiriötiloihin ja ohjaavat asiakkaan tarvittaessa esim. katkaisuhoitoon.
Ohjaajien tehtävänä on ehkäistä asumispolun katkeamisia erilaisilla väliintuloilla ja tukitoimenpiteillä. Työ sisältää edellä mainitun lisäksi laaja-alaista psykososiaalista tukea ja palveluihin ohjaamista sekä tiivistä yhteistyötä monien tahojen kanssa jo vakiintuneesti (lähimpinä yhteistyökumppaneina pääasiassa päihde- ja mielenterveyspalvelut, työvoimapalvelut, perhe- ja sosiaalipalvelut ja kolmannen sektorin palvelut. Kaikki Talk-hankkeen tuetun asumisen piiriin ohjatut asiakkaat ovat olleet pitkäaikaisasunnottomia.
TVT-asunnot Lehtolaakso on osoittanut hankkeelle asuntoja porrastetusti niin, että asukasvalinnat on voitu tehdä hyvin suunnitellusti. Tukiasuntoja on käytössä kesäkuussa 2011 yhteensä 50.
Koko Talk-hankkeen lähimpinä yhteistyökumppaneina ovat TVT- asunnot Oy:n kaupungin vuokra-asuntotyöntekijät, pitkäaikaisasunnottomien omat sosiaalityöntekijät, asiakkaan yksilöllisten tukitoimenpiteiden järjestämiseen linkittyvät viranomaiset ja kolmannen sektorin vapaaehtoistyöntekijät. Tuetun asumisen ohjaajien kotipesänä toimii edelleen Sirkkalan päiväkeskus.
5. Hankkeen henkilöstöresurssointi
Hankkeen henkilöstön vakanssit on perustettu määräajaksi 1.10.2009 - 31.12.2011.
Toimintakausi 1.7.2010 – 31.5.2011
Alkuperäisen hankesuunnitelman mukaan hankkeeseen suunniteltiin palkattavan kuusi tuetun asumisen ohjaajaa. Alkuperäisestä suunnitelmasta jouduttiin kuitenkin tinkimään omarahoitusosuuden epävarmuuden vuoksi.
Hankkeessa toimii kesäkuussa 2011 yhteensä viisi (5) ohjaajaa. Hankkeen piirissä on viisikymmentä (50) tukiasuntoa.
Sosiaalityön tulosalue on tehnyt hankesuunnitelman muutosesityksen Sosiaali- ja terveysministeriölle toukokuussa 2011. Tavoitteena on saada elo-syyskuussa 10 tukiasuntoa lisää ja jatkaa viidellä ohjaajalla. Hankkeen alkuperäinen henkilöstömitoitus 0,1 ei aivan toteudu vaan jatkossa on käytettävissä yhden ohjaajan työpanos kahdeksaan tukiasukkaaseen kymmenen sijasta.
Lisäasuntojen kohdentamiselle viidelle ohjaajalle on hankkeen työn etenemisestä löytyviä perusteita. Ohjaajat ovat löytäneet työtavan, jossa tukea voidaan suunnitellusti kohdentaa asuttamisprosessin eri vaiheissa erilaisella volyymilla. Asumisen alkaessa tuen tarve on suurinta ja sitä voidaan asteittain vähentää ja suunnitella asukasryhmän tasolla asumisen vaiheesta toiseen siirtymisen aikataulutusta.
6. Valtion rahoituspäätökset
Sosiaali- ja terveysministeriö on tehnyt hankkeelle valtionavustuspäätöksiä seuraavasti:
27.2.2009 vuodelle 2009 henkilöstön palkkaamiseen yhteensä 55.000 euroa. Hankkeen palkkamenot vuodelle 2009 olivat 18.000 € hankkeen käynnistyttyä vasta loppuvuonna. Kaupungin omarahoitusosuus talousarviossa oli näin 14.000 €.
26.3.2010 vuodelle 2010 henkilöstön palkkaamiseen yhteensä 52.000 €. Hankkeen palkkamenot vuodelle 2010 olivat 104.000 €. Kaupungin omarahoitusosuus talousarviossa oli näin 72.000 €
Toimintakausi 1.7.2010 – 31.5.2011
30.3.2011 vuodelle 2011 henkilöstön palkkaamiseen yhteensä 81.500 €. Hankkeen palkkamenot vuodelle 2011 ovat 163.000 €. Kaupungin omarahoitusosuus talousarviossa on näin 108.000 €.
Liite 1 TALK-hankkeen menot ja rahoitus
7. Hankkeen hallinnointi ja ohjaus
Hanke on jatkanut koko toimintakautensa kehittämishankkeena sosiaalityön tulosalueen perustyön sisällä. Hankkeen hallinnointivastuu on ollut sosiaalityön erityispalveluiden toimistopäälliköllä. Hankkeeseen palkattavat ohjaajat ovat toimineet hankkeen työnjohdosta vastaavan Sirkkalan päiväkeskuksen johtajan alaisuudessa. Sirkkalan päiväkeskus on toiminut näin myös ohjaajien tukikohtana.
TALK-hankkeen ohjausryhmä on kokoontunut neljä kertaa ajalla 1.9.2009 -31.5.2011.
Ohjausryhmään ovat osallistuneet vakinaisten jäsenten lisäksi Turun Amk:n edustaja ja tutkija Pirkko Saarinen, joka on tehnyt opinnäytetyönsä hankkeessa.
8. Tuettuun asumiseen ohjautuminen
Ensimmäisen hankevuoden aikana tuetun asumisen piiriin ei ollut mahdollista päästä ilman asumisjaksoa päihdehuollon ympärivuorokautisissa asumispalveluissa. Hyväksi koettu jo vuosia toiminut tukiasuntotyöryhmä on jatkanut edelleen toimintaansa jaTalk-asumiseen ohjaus on tapahtunut tukiasuntotyöryhmän kautta. Kolmivaiheista valintaprosessia on hiottu hankkeen varsinaisen toisen toimintavuoden aikana.
8.1. Asukkaiden valintaprosessi
I vaihe: Päihdehuollon asumispalveluyksikkö esittää Talk-ohjaajille mahdolliset tuetun asumisen asuntoa hakevat kandidaatit. Asiakkaan oma sosiaalityöntekijä asumis- ja päihdepalveluiden sosiaalityöstä antaa puoltolausuntonsa. Tämän jälkeen siirrytään kakkosvaiheeseen asuttamisprosessissa.
Toimintakausi 1.7. 2010 – 31.5.2011:
Prosessin tämä vaihe on kehittynyt siihen suuntaan, että tuetun asumisen piiriin voi ohjautua asiakas, jolla on takanaan riittävän pitkä asuminen päihdehuollon ympärivuorokautisissa asumispalveluissa, riittävän pitkä hoitojakso päihdehuollon kuntouttavassa laitoshoidossa tai vankeinhoidon päihdekuntoutushoidossa. Arviointi tapahtuu aina yksilöllisin perustein.
Yhteyttä ottaa usein asiakas itse, sosiaalityöntekijä, vankilan työntekijä, rikosseuraamustyöntekijä, kuntoutuslaitoksen työntekijä tai paikallinen päihdehuollon (esim. A-klinikkatoimen) työntekijä. Puutteena on koettu internet-sivujen puuttuminen lähinnä informaation jakamisen helpottamiseksi. Toisaalta hankkeen alkuvaiheessa luovuttiin laajasta informaatiosta, koska asukkaat ohjautuivat hoitokodin kautta asuntoihin.
Yhtenä kehitettävänä alueena nähdään ns. etsivän työn käyttäminen asumispolkujen synnyttämiseksi. Kaikki asiakkaat eivät hakeudu päihdehuollon asumispalveluyksiköihin. Tällainen erityisryhmä ovat nuoret 18-25 –vuotiaat asunnottomat tai asunnottomuusuhan alla olevat päihteiden käyttäjät.
8.2. Asukashaastattelut
II vaihe: Toisena vaiheena on Talk-ohjaajien suorittama konkreettinen asiakashaastattelu, johon hankkeen aikana on kehitetty työväline, jota on päivitetty hankkeen toisen toimintavuoden aikana. Lomakemalli on liitteenä 1. Asiakkaan taustatiedot auttavat myöhemmin rakentamaan asiakkaan, asiakkaan oman sosiaalityöntekijän ja ohjaajan yhteistyönä yksilöllisen tukipalvelun, joka tukee asiakasta oikeissa asioissa oikeaan aikaan ja antaa vastuuta sopivasti sitä vähitellen kasvattaen.
Toimintakausi 1.7. 2010 – 31.5.2011:
Asukashaastattelut on toteutettu kuten aiemminkin päivitetyllä lomakkeella.
8.3. Yhteistyö TVT-asunnot Lehtolaakson kanssa
III vaihe: TVT-asunnot Lehtolaakson kiinteistösihteeri tarkistaa tukiasuntokandidaatin vuokra-asumishistorian. Kyseessä on varmistus, että TVT-asunnot Lehtolaakso ei näe esteitä määräaikaisen vuokrasopimuksen solmimiselle. Esim. erittäin suuret vanhat vuokrarästit saattavat estää vuokrasopimuksen solmimisen.
Toimintakausi 1.7. 2010 – 31.5.2011:
Asumishistorian tarkistaminen on toiminut joustavasti. Yhteistyötä on selvästi helpottanut se, että yhteistyötahot tuntevat toisensa ja toistensa toimintatavat. Säännöllinen kanssakäyminen edistää yhteistyön toimivuutta.
Hankkeen myötä on myös havaittu esteitä, joille tulisi löytää ratkaisuja kaupungin tasolla. Vanhat suuret vuokrarästit voivat edelleen estää tuettuun asumiseen siirtymisen. Maksajaa rästeille ei tietyssä vaiheessa löydy. Ennaltaehkäisevän toimeentulotuen myöntäminen on joissakin tilanteissa perusteltua, mutta se ei ole perusteltua kaikissa tapauksissa. TVT Asunnot Oy haluaa luonnollisesti, että vuokra-asunnon hakijat ovat tasavertaisessa asemassa. Asiassa on käyty neuvotteluja hankkeen toisen toimintavuoden aikana kaupungin johtavien virkamiesten toimesta, jotta tämänkaltaiset esteet poistettaisiin.
8.4. Tukiasuntotyöryhmän rooli asukasvalinnassa
IV vaihe: Esitykset tukiasuntoon valitsemisesta viedään kerran kuukaudessa kokoontuvan tukiasuntotyöryhmän päätettäväksi.
Tukiasunnosta tehdään internetin kautta TVT-asunnot Lehtolaakson sähköinen hakemus, jossa voidaan yksilöidä asunnon tiedot. Samalla hakemus tallentuu vuokrataloyhtiöiden tietojärjestelmään.
Toimintakausi 1.7. 2010 – 31.5.2011:
Tukiasuntotyöryhmän toimintaa on jatkettu edelleen. Muutoksena aiempaan hankkeen toimintakauteen, on tapahtunut päihdehuollon asumispalveluiden kilpailutus. Kilpailutuksen myötä tukiasuntotyöryhmästä on jäänyt pois ostettavien asumispalveluiden edustaja.
Tukiasuntotyöryhmän rooli on kasvanut tämän vuoden aikana huomattavasti, koska kaupungin keskitettyjen tukiasuntoyksiköiden asiakkaiden osalta on tehty tehostettu palvelutarpeen arviointi. Tukiasunnoista pääsee yhteensä 10 siirtymään omaan vuokra-asuntoon. Tilalle haetaan uudet tukiasuntoasukkaat.
8.5. Tuetun asumisen vuokrasopimukset
Vuokrasopimusten pituuksissa lähtökohtana oli hankkeen alkaessa 3 kk, 6 kk ja 12 kuukautta, jonka jälkeen tuki voitaisiin mahdollisuuksien mukaan purkaa. Tukiasuntotyöryhmä tekee päätökset jatkosopimusten tekemisestä.
Hankkeen edetessä on huomattu, että asumisen ns. vakiintumiseen menee 6-8 kuukautta. Runsaassa puolessa vuodessa on mahdollista löytää asiakkaan yksilöllinen tuen rakenne, joka vähitellen tasoittaa asumisen polun kuljettavaksi. Tämä kokemus huomioon ottaen 12 kuukauden jälkeinen tuen purkaminen on todennäköisesti pääosin liian varhainen.
Asumisen häiriötilanteisiin on kehitetty hankkeen aikana puuttumisen mallia, joka on 2-vaiheinen:
I vaihe: Talk-ohjaajat puhuttelevat ensin asukkaan
II vaihe: Sirkkalan päiväkeskuksen johtaja ja/tai asukkaan oma sosiaalityöntekijä yhdessä Talk-ohjaajan kanssa puhuttelevat. tarvittaessa voidaan puhutteluun ottaa mukaan myös TVT-asunnot Lehtolaakson isännöitsijä ja asumispalvelupäällikkö. Kokemukset puhutteluista ovat lupaavat.
Toimintakausi 1.7.2010 – 31.5.2011:
Alkuperäinen ajatus vuokrasopimusten pituuksissa on osoittautunut toimivaksi. Tuen purkaminen keskimäärin vuoden asumisjakson jälkeen on myös osoittautunut mahdolliseksi, vaikka siitä oli aiemmin erilaisia näkemyksiä. Tällä hetkellä TALK-asunnoista on suunnitellusti siirtymässä kymmenen (10) asukasta itsenäiseen vuokra-asumiseen, joka on tavoiteltua selvästi enemmän.
Puhuttelutoimintaa on jatkettu edelleen 2-vaiheisesti. Sillä on havaittu olevan selvä vaikutus asumispolun jatkuvuuden turvaamisessa.
8.6. Tuetun asumisen keskeytyminen
Hankkeen ensimmäisellä toimintakaudella 1.10.2009 - 30.6.2010 asumisten keskeytymiset ovat olleet vähäisiä. Kaiken kaikkiaan 27 asutetusta asiakkaasta kuuden (6) kohdalla asuminen on keskeytynyt asiakkaasta johtuvasta syystä (päihteiden käyttö). Näistä ainoastaan 2 on saanut varoituksen. Keskeytymisprosentti on näin ollut 22 %. Tulosta voidaan pitää varsin hyvänä.
Toimintakausi 1.7.2010 – 31.5.2011:
Kaiken kaikkiaan 50 asutetusta asiakkaasta neljän (4) asiakkaan asuminen on keskeytynyt asiakkaasta johtuvasta syystä (päihteiden käyttö) ja kolmen muusta syystä esim. omaan vuokra-asuntoon muutto. Keskeytymisprosentti päihteidenkäytön takia on näin ollut 8 %. Tulos on erittäin hyvä.
Omaan itsenäiseen vuokra-asumiseen on siirtynyt 6 asukasta (12 %), joilta tuki on purettu asteittain.
9. Valintaprosessin ongelmakohtia ja kehittämistarpeita
Suurimpana ongelmana nähdään edelleen asiakkaan taloudellisten mahdollisuuksien rajoitukset; entiset vuokrarästit, häädöt ja vahingonteot. Sopivien asukkaiden löytäminen voi myös olla vaikeaa.
Tähänastiset kokemukset ovat osoittaneet, että kuntouttavan päihdehoidon läpikäyneet asiakkaat ovat valmiimpia tuen vastaanottamiseen. Talk-ohjauksen käyttömahdollisuutta jatkohoitomuotona päihdekuntoutuksen jälkeen on tarpeen selvittää.
Toimintakausi 1.7.2010 – 31.5.2011:
Neuvottelut taloudellisten rajoitusten poistamisesta asiakkaan asuttamisprosessissa on käynnistetty Turun kaupungin johtavien virkamiesten kesken.
TALK-hankkeen asuntoihin on toisella toimintakaudella voinut päästä myös päihdehuollon kuntouttavan laitoshoidon jaksolta. Kokemukset asuttamisen onnistumismahdollisuuksista ovat olleet myönteiset. Kokemusta olisikin syytä hyödyntää laajemmin päihdehuollossa.
Turun sosiaali- ja terveystoimi hankkii tuetun asumisen palveluja myös ostopalveluna. Räätälöityjen tukimallien suunnittelu yhdessä palveluntuottajien kanssa mahdollistaa jälkihoidon vahvistamista kotipaikkakunnalla laitoshoidon jälkeen. Kaupungin oma tuettu asuminen ei voi ottaa vastaan kaikkia jälkihoitoa tarvitsevia, mutta TALK-hanke on tältä osin toiminut hyvänä pilottina. Toimintamallin siirtäminen normaaliin perustyöhön on ollutkin yksi hankkeen tavoitteista.
Yhtenä haasteena on ns. päihdehuollon asumispalveluiden siirtymävaiheen sopimusten päättyminen 31.5. ja 30.9.2011. Ko. asumispalveluiden piirissä on asiakkaita, jotka eivät tarvitse ympärivuorokautista asumispalvelua vaan ovat asutettavissa tuetun asumisen piiriin. TALK-ohjaajat toimivat työparina jokaisen asiakkaan palvelutarpeen arvioinnissa kesä-elokuussa. Karkeana arviona on, että yhteensä n. 20 asukkaan on mahdollista siirtyä tuetun asumisen piiriin. Alkuvaiheen tukeen on tarpeen sitoa keskimääräistä enemmän ohjaajien työpanosta. Asumis- ja päihdepalveluiden hallintoon tilapäisellä palkkaamisluvalla saadun sosiaaliohjaajan työpanosta onkin tarkoitus mahdollisuuksien mukaan suunnata myös lähityöskentelyyn asiakkaiden kanssa.
10. Asiakassuunnitelma tukityötä ohjaavana välineenä
Tukiasuntoasiakkaalle asumisen alkaessa laadittava asiakassuunnitelma antaa raamit ohjaustyölle. Ohjaajat ovat mukana asiakassuunnitelman teon vastaanotolla.
Toimintakausi 1.7.2010 – 31.5.2011:
Asiakassuunnitelma on laadittu jokaiselle asiakkaalle. Asiakassuunnitelmat ovat myös olleet pohjana laskettaessa tuettuun asumiseen siirtymisestä syntyviä asiakaskohtaisia kustannussäästöjä.
10.1. Sosiaalityöntekijöiden ja ohjaajien yhteistyöprosessi
Käytäntö on osoittanut, että yhteistyö on varsin tiivistä ja sen on toimittava saumattomasti. Tavallisimmat yhteistä suunnittelua edellyttävät tilanteet ovat:
–kun asiakas retkahtaa ja pitää miettiä, miten talous voidaan saada hallintaan
–kun pitää selvittää asiakkaalle, mitä asioita hänen pitää hoitaa, ettei toimeentulotukea alenneta 20 %
–asiakkaan ja hänen lastensa tapaamisten järjestäminen
–tiedottaminen asiakkaan maksettavana olevista sakoista
–henkilöllisyystodistusten hankinta
–työkyvyn arvioinnin mahdollisuudet
–valvottujen lasten tapaamisten järjestämiset Tenavatuvalla
–seuloihin tarvittavat maksusitoumukset
Ohjaajien kokemuksen perusteella yhteistyön tarve on viikoittaista.
Toimintakausi 1.7.2010 – 31.5.2011:
Asukkaiden moninaiset vaikeudet arjen tilanteissa edellyttävät tiivistä työparityöskentelyä sosiaalityöntekijöiden ja ohjaajien välillä. Lähityöntekijöiden tarve on sosiaalityön alueella ilmeinen. Hanke onkin osoittanut, että ohjaaja toimii linkkinä asiakkaan todellisen arjen ja toimistotiloissa tapahtuvan sosiaalityön välillä.
Ohjaajat saavat kosketuksen asiakkaan arkeen kahdella työtavalla. Ajankäytön hallinnan suhteen tämä on merkittävä havainto. Kotikäyntien määrää ei ole mahdollista rajattomasti lisätä, mutta puhelinkontakteilla voidaan turvata asiakkaan arkea tietyissä tilanteissa. Ohjaajan työskentelyssä pitääkin työntekijän tuntosarvien olla hyvässä käytössä.
Ohjaajat tekevät tarvittaessa käyntejä asiakkaan kotona, mutta asiakasta voidaan tavat myös muualla jos se on tarpeellista. Puhelinkontakteja asukkaiden ja ohjaajien välillä on viikottain kymmeniä.
10.2. Asumisen tukipalvelut
Hankkeen ensimmäisellä toimintakaudella 1.10.2009 – 30.6.2010 listattiin keskeisinä yhteistyö alla lueteltujen tahojen kanssa. Yksittäisiä yhteistyökumppaneita oletettiin tulevan lisää hankkeen edetessä.
·Ohjaajatuki
·Sosiaalityö
·Katkaisuhoito
·Päihdeongelmaisten päivätoiminta
·Terveydenhuollon palvelut
·A-klinikan ja nuorisoaseman palvelut
·Vertaistukiryhmät
·Muut tukipalvelut
Toimintakausi 1.7.2010 – 31.5.2011
Hankkeen toisella toimintakaudella yhteistyökumppaneille suunnattu kysely päädyttiin lähettämään seuraaville yhteistyötahoille:
1.TVT-asunnot Oy
2.Niuskalan hoitokoti (kaupungin oma päihdehuollon yksikkö)
3.Asumis- ja päihdepalveluiden sosiaalityö
4.Lastensuojelun perhetyö
5.Pienten lasten vastaanottokoti
6.Päihdeosasto A3
7.Työvoiman palvelukeskus
8.Työkeskus
9.Itäinen psykiatrian poliklinikka
10.Turvatupa ry:n hoitokodit
11.Pelastusarmeijan hoitokoti
12.Turun Katulähetys ry:n Nuutinkoti
13.Turun katkaisuhoitoasema
14.Turun nuorisoasema
15.Mikkeli-yhteisö
16.Kankaanpään A-koti
17.Käyrän vankila
18.Tsemppiä Vapauteen - projekti
19.Korvaushoitopoliklinikka
20.AA- NA- ryhmätoiminta
21.A-kilta ry
22.KRIS
23.HAL-poliklinikka
24.Raina-säätiö
25.TST- ry
26.Tsemppi - talo
27.Tsemppi kuntouttava työtoiminta
28.Diakoniakeskus
Yhteistyötahojen määrä on näin lisääntynyt hankkeen edetessä. Ohjaajat ovat myös pyrkineet tiiviiseen yhteistyöhön asiakkaiden selviytymistä tukevien tahojen kanssa.
10.3. Ohjaustyö ja työnohjaus
Jatkuva asiakkaan käytettävissä olo aiheuttaa työnohjauksen tarvetta. Hankkeen alusta alkaen ohjaajat ovat saaneet vertaistyönohjausta asumis- ja päihdepalveluiden toimiston sosiaalityöntekijältä, jolla on työnohjaajakoulutus. Ryhmä on ollut toimiva ja tarpeellinen työssä jaksamisen tukena. Se on myös vahvistanut yhteistyötä sosiaalityön ja ohjaustyön välillä.
Ohjaajat aloittivat omana työnohjausryhmänä ulkopuolisella työnohjaajalla elokuussa 2010.
Toimintakausi 1.7.2010 – 31.5.2011:
Vertaistyönohjauksen jatkaminen ei ollut mahdollista johtuen asumis- ja päihdepalveluiden hallinnon rajallisesta aikaresurssista. Toisaalta vakituisen ryhmätyönohjauksen alkaminen vähensi sen tarvettakin.
Työnohjaus on tuetun asumisen ohjaushenkilöstöllä välttämätön, koska työ tapahtuu paljolti lähellä asiakkaan arkea, jossa sattuu ja tapahtuu monenmoista. Tilanteet voivat esim. retkahdusten kohdatessa vaihdella hyvinkin paljon. Henkinen paine voi ajoittain olla varsin suuri. Oma ajankäytön suunnittelu joutuu kovalle koetukselle, kun useiden asukkaiden elämässä on kriisi menossa.
Työnohjauskertoja on toteutunut 31.5.2011 mennessä yhteensä 8.
11. Hankkeen järjestämät koulutukset
Hankkeessa ei ole järjestetty toimintakaudella 1.7.2010 – 31.5.2011 omia koulutustilaisuuksia vaan ohjaajilla on ollut mahdollisuus hakeutua ulkopuolisiin koulutuksiin.
Ohjaajat ovat osallistuneet toisella toimintakaudella kuuteen (6) koulutustilaisuuteen ja pitäneet kolme (3) kehittämispäivää. Yhteen kehittämispäivään osallistui myös hankkeen hallinnoinnista vastaava toimistopäällikkö.
Hankkeen loppuseminaari on suunniteltu pidettävän loka-marraskuussa 2011. Lisäksi Sosiaalityön erityispalveluissa on suunniteltu järjestettävän päihdekuntoutujien asumispalveluseminaari kevätkaudella 2012. Vastaava seminaari mielenterveyskuntoutujien asumispalveluiden osalta pidettiin toukokuussa 2011.
12. Hankkeen tutkimus- ja arviointi
Hankkeen arvioinnissa on tehty yhteistyötä Turun yliopiston kanssa lähinnä opiskelijatutkimuksen kautta.
Pirkko Saarinen on tehnyt Turun yliopiston kasvatustieteiden pro gradu –tutkielman aiheesta on ”Miten asumista opitaan?”. Tutkimuksella pyritään luomaan kuva Tuetun asumisen lisäämis- ja kehittämishankkeeseen osallistuvien asukkaiden attribuutioista asumiseen liittyvissä ongelmissa ja tavoitteissa sekä ohjaukseen liittyvissä kuvauksissa. Tutkielmassa selvitetään myös asukkaiden käsityksiä mahdollisuuksistaan, kyvyistään asua täysin itsenäisesti vastaisuudessa. Lisäksi luodaan kuvaa, millaisia olisivat pragmaattiset interventiot tai auttamismenetelmät kuvausten perusteella. Tutkimus toteutetaan teemahaastatteluna.
Hankkeessa on lisäksi toteutettu sekä asukkaille että yhteistyökumppaneille suunnatut kyselyt toukokuussa 2011, jotka toimivat itsearviointina.
Asukkaille suunnattu kysely
Toisella toimintakaudella oli tarkoituksena toteuttaa Turun Amk:n opiskelijatyönä asukkaille suunnattu kysely, jolla olisi voitu arvioida asuttamisprosessiin liittyviä tekijöitä. Turun Amk kuitenkin vetäytyi hankkeesta kevätkaudella 2011. Hankkeessa päädyttiin tällöin tekemään itsearviointina kaksi kyselyä, joista toinen kohdentui yhteistyökumppaneille ja toinen asukkaille. Asukkaille suunnatun kyselyn lomake on liitteenä 2.
Asukkaille suunnatun kyselyn kaikkia vastauksia ei ole vielä saatu, mutta joitakin johtopäätöksiä on mahdollista tehdä, kun lähes puolet (23) tämänhetkisistä asukkaista on antanut vastauksensa.
Miten asiakas sai kuulla TALK-asunnoista
Valtaosa asukkaista (61 %) sai kuulla TALK-asunnoista hoitokodin henkilökunnalta. Tulos on odotettu, koska hanke alkoi hoitokodeissa tehdyllä asunnottomuuskartoituksella ja käynnistämisvaiheessa informaatiota suunnattiin tietoisesti juuri hoitokodeille, joissa potentilaalisia tuettuun asumiseen siirtyviä odotettiin olevan.
Kaksi asukasta oli kuullut hankkeesta asiakkaiden kautta, samoin kaksi omalta sosiaalityöntekijältä. Sirkkalan päiväkeskuksesta oli saanut tietoa yksi asiakas. Yhteensä neljä asiakasta sai kuulla TALK-asunnoista muulta taholta: Tsemppiä vapauteen –projektista, Kankaanpään A-kodista, korvaushoitopoliklinikan sosiaalityöntekijältä tai muualta sosiaali- ja terveystoimesta. Ilahduttavaa onkin todeta, että ”tieto hyvästä” liikkuu kyllä ilman tehokasta tiedottamistakin.
Miten asiakas hakeutui TALK-asuntoon
TALK-asuntoon hakeutuminen tapahtui hyvin yksilöllisesti asiakkaan tarpeiden mukaisesti. Kun tieto TALK-asunnosta oli saatu hoitokodin henkilöstöltä, osa asiakkaista otti itse yhteyttä TALK-ohjaajaan ja sopi haastattelusta, osan kohdalla yhteydenoton ja haastatteluajan sopi hoitokodin työntekijä. Niissä tapauksissa, kun tieto oli tullut muulta taholta haastattelut tehtiin pääosin Sirkkalan päiväkeskuksessa. Useimmat asiakkaat tarvitsivat henkilökunnan tukea tukiasuntohakemuksen teossa.
Tukiasuntopäätöksen odotusaika
Asukkaista 70 % (N= 23) sai tukiasuntopäätöksen alle kahdessa kuukaudessa. Näistä 50 % alle kuukaudessa. Ainoastaan kolmen asukkaan kohdalla tukiasuntopäätöksen saamiseen kului enemmän kuin neljä kuukautta. Tulosta voidaan pitää varsin hyvänä.
TALK-asunnon asuttamisprosessin toimivuus
Asunnoista tiedottaminen
Asukkaista 4 % koki asunnoista tiedottamisen olleen erittäin toimivaa. Melko toimivaksi tiedottamisen koki 46 % vastaajista. Ainoastaan kolme asukasta piti tiedotusta aivan toimimattomana.
Asuntohakemuksen teko
70 % asukkaista oli sitä mieltä, että asuntohakemuksen teko oli erittäin toimivasti järjestetty. Seitsemän asukasta piti sitä melko toimivana.
Alkuhaastattelu
76 % asukkaista piti alkuhaastattelua erittäin toimivana ja 24 % melko toimivana. Alkuhaastattelun suorittaa aina tuetun asumisen ohjaaja.
Asukkaaksi valinta
70 % asukkaista katsoi asukkaaksi valinnan tapahtuneen erittäin toimivalla tavalla. Neljä asukasta piti valintaa melko toimivana. Ainoastaan yksi asukas katsoi, ettei valinta ollut lainkaan toimivaa.
Valinnasta tiedottaminen
Asukkaat olivat pääosin tyytyväisiä valinnasta tiedottamiseen (85 % piti erittäin toimivana). Ainoastaan yksi asukas oli tyytymätön valinnasta tiedottamiseen.
Asiakkaan tarvitsemien tukitoimien arviointi
85 % asukkaista piti hänen tarvitsemiensa tukitoimien arviointiprosessia erittäin toimivana. Viisi asukasta katsoi, että arviointi oli melko toimivaa. Kukaan asukkaista ei katsonut, että arviointi olisi aivan toimimatonta.
Asiakkaan tarvitsemien tukitoimien järjestäminen
Lähes kaikki asukkaat kokivat saavansa tarvitsemiaan tukitoimia. 85 % asukkaista katsoi, että tukitoimien järjestäminen on ollut erittäin toimivaa.
Kukaan asukkaista ei katsonut, että tukitoimien järjestäminen olisi aivan toimimatonta.
Asiakkaan taloudelliseen avustamiseen liittyvä päätöksenteko
Hieman runsas puolet (57 %) asukkaista piti taloudelliseen avustamiseen liittyvää päätöksentekoa erittäin toimivana. Kahdeksan asukasta piti sitä melko toimivana. Kolme asiakasta ei osannut ottaa asiaan kantaa. Taloudellinen avustaminen pitää sisällään toimeentulotuen päätöksenteon.
Yhteistyö tuetun asumisen ohjaajan kanssa
Yhtä asukasta lukuun ottamatta kaikki pitivät yhteistyötä tuetun asumisen ohjaajan kanssa erittäin toimivana. Kukaan ei katsonut yhteistyön olevan toimimatonta.
Yhteistyö oman sosiaalityöntekijän kanssa
70 % asukkaista katsoi, että yhteistyö oman sosiaalityöntekijän kanssa oli erittäin toimivaa. Viisi asiakasta piti sitä melko toimivana. Kukaan ei ollut sitä mieltä, ettei se toimisi lainkaan.
Odotusaika valintapäätöksen ja asumisen alkamisen välillä
Odotusaika valintapäätöksen ja asumisen alun välillä oli vain kaksi viikkoa tai vähemmän kuuden (6) asukkaan kohdalla. Viisitoista (15) asiakasta odotti kahdesta viikosta kuukauteen ja vain kolme (3) asiakasta yli kuukauden. Ottaen huomioon, että tuettuun asumiseen siirryttäessä on asuttamisprosessissa useampia vaiheita kuin tavalliseen vuokra-asumiseen siirryttäessä, voidaan odotusajan tulosta pitää erittäin hyvänä. Yhtenä tavoitteena hankkeessa onkin ollut luoda asuttamisprosessista mahdollisimman joustava ja tavallista vuokra-asumisen prosessia muistuttava.
Asiakkaan eniten tarvitsema tuki asumisen aloitusvaiheessa
Asukkaista yli puolet (57 %) painotti tässä kohden tarvitsevansa eniten apua virastoasioiden hoidossa, hakemuslomakkeiden täyttämisessä ja niihin liittyvissä kysymyksissä. Viisi asukasta koki virastoasioiden lisäksi erittäin merkittäväksi myös taloudellisen avun saamisen.
Koska kaikki ovat olleet asunnottomia, on luonnollista että taloudellinen tuki esim. huonekaluihin on lähes jokaiselle tärkeä. Tällä kysymyksellä onkin tarkoitus saada viitteitä enemmänkin siitä, miltä ”asukkaasta on tuntunut asumisen alkuvaiheessa”, jotta asukkaille osataan kohdentaa oikeanlaista tukea toimintakyvyn vahvistamiseen jo ympärivuorokautisen asumispalvelun piirissä.
Viisi asukasta painotti eniten taloudellisen tuen tarvetta. Kolmelle asiakkaalle sopeutuminen yksin asumiseen pitkän laitosjakson jälkeen oli se asia, johon eniten tukea tarvitaan. Kolmen asiakkaan oli vaikea priorisoida suurimman tuen tarpeitaan.
Tämä kysymys osoitti sen, että jokaiselle on räätälöitävä hänen tarvitsemansa tukitoimenpiteet. Alkuhaastatteluun on näin tarpeen varata riittävästi aikaa, jotta nämä asiakkaan tuntoihin liittyvät tarpeet tulevat huomioiduiksi.
Asiakkaan eniten tarvitsema tuki asumisen aikana
Kahdeksan asiakasta (35 %) painotti motivoivan ohjaajakeskustelun merkitystä asumisen aikana. Keskustelu antoi henkistä tukea ja vahvisti pyrkimystä päihteettömyyteen. Kolmetoista (13) asiakasta toi esille arjen konkreettiseen hallintaan liittyviä tekijöitä kuten mm. virastoasioiden hoitaminen, lomakkeiden täyttäminen, taloudellinen tuki, apu terveydenhuollon järjestämisessä jne.
Eräs asukas kuvasi osuvasti tarpeitaan: ”yleisesti tarvitsen jonkun katsomaan perääni ja potkimaan minua eteenpäin oman elämäni järjestelemisessä”.
Paras apu asiakkaalle retkahduksen estämisessä
Kysymyksen vastauksiin sisältyviä asioita ei ole syytä lähteä luokittelemaan vaan on ne ovat arvokkaita sellaisinaan kertoen jotakin siitä, että jokaisen on tärkeää pysähtyä tämän asian kanssa jollakin tavalla. Vastaukset toivottavasti auttavat päihdetyön ammattilaisia rakentamaan sellaista tukityötä, joka auttaa päihteettömyyteen pyrkiviä ihmisiä pitämään elämässään hänelle merkittäviä asioita vahvoina ja läsnä olevina:
Työ
Rehellisyys muita ihmisiä kohtaan
Muistutus terveyden menettämisestä
Jotakin juomisen tilalle
Huonon olotilan estäminen
Ei enää samaa asunnottomuuskierrettä
Oma pää
Ohjaajan käynnit
Oma tahto
Jumala
Uudet elämänarvot
Muiden ihmisten tuki
Sukulaisten ja raittiiden kavereiden tapaaminen
Muiden käyttäjien seuran välttäminen
NA-ryhmät
Harrastukset
Puutarhatyöt isän luona
Krapula
Rahan puute
Oma päätös
Jotakin tekemistä arkeen
Uskovat ystävät
Menneen muisteleminen
Tytär, äiti, isä ja muut lähisukulaiset
Lasten tapaamiset
Lapsenlapset
Keskustelu
Kummi
Tuttavat, joiden luona voi vierailla
Ystävät ja perhe
Keskustelu tukihenkilön kanssa
Pitkä raittius
Tärkeä apu, jota asiakas ei ole hankkeessa saanut
67 % asukkaista ei tuonut esille tässä kohdin mitään. Neljä asukasta katsoi jääneensä vaille tarvitsemaansa taloudellista apua. Myös yksilöllisiä tarpeita kuten polkupyörän hankinta, harrastusraha tai kuljetuspalvelut tuotiin esille.
Mitä asiakas haluaa kertoa Turun kaupungin päättäjille tuetun asumisen palvelusta oman kokemuksensa perusteella
Palaute, jota kyselylomakkeissa pyydettiin nimenomaan Turun kaupungin päättäjille kohdennettavaksi on tässä vastauksista poimittuna:
”Omalta osalta hyvä juttu”
”Tukiasuntoja voisi olla enemmän”
”Hyvä systeemi”
”Hienoa, että asunto ei ole missään vuokratalossa”
”Enemmän näitä asuntoja”
”Hanke on ollut hyvä ratkaisu pitkään asunnottomana olleille ihmisille”
”Hyvä palvelu, kun on syrjäytynyt työelämästä eikä sosiaalityöntekijä ole riittävästi mukana asioissa hoitokodissa asuessa”
”Olen saanut hyvää, nopeaa ja riittävää palvelua, johon olen oikein tyytyväinen”
”Asumisen tukemisessa ei ole mitään hyötyä, itse joudun kaiken tuolta hakemaan”
”Todella hyvä, että tämmöinen on.”
”Minun kohdallani tämä toimii. Uskon, että toimii muillakin. On hyvä, että minua käydään katsomassa”
”TALK on hyvin ajateltu, mutta se ei toimi oikeasti. Asunnot on hyviä, mutta holhotaan liikaa.”
”Jos seulat on puhtaat ja muutenkin on hyvässä kunnossa, niin ei ole oikein, että joutuu menemään Sillankorvan ensisuojan arvioinnin kautta asuntolaan. TALK on tosi hyvä juttu, koska apua/tukea saa jos osaa pyytää. TALK-ohjaajat pyrkivät auttamaan kaikissa asioissa. TALK-ohjaajat ammattitaitoisia ja he hallitsevat laajan työkentän.”
”Ei ole ollut mitään valittamista, koska kaikki on kohdallani pelannut.”
Yhteistyökumppaneille suunnattu kysely
Toisella toimintakaudella tarkoituksena oli tuottaa Turun Amk:n opiskelijatyönä arviointituloksia myös yhteistyökumppanien havainnoista liittyen TALK-hankkeen vaikutuksiin asiakkaiden arjessa ja mahdollisesti myös yhteistyökumppanin omassa työssä. Koska opiskelijoiden opinnäytetyöt peruuntuivat, myös tämä kartoitus toteutettiin hankkeen omana arviointityönä liitteenä 3 olevalla kyselylomakkeella. Vastausprosentti oli 50 % (N=27)
Yhteistyökumppanien Talk-hankkeesta saama tieto oli pääosin riittävää. Ainoastaan kaksi tahoa koki tiedotuksen olleen riittämätöntä.
Yhteistyökumppanit kokivat tulleensa kaikissa tapauksissa kuulluiksi asukasvalinnan yhteydessä.
85 % yhteistyökumppaneista piti hakuprosessia erittäin toimivana, 15 % melko toimivana.
55 % yhteistyökumppaneista piti tiedonkulkua asiakkaan asioissa eri yhteistyötahojen välillä erittäin toimivana. 38 % katsoi tiedonkulun olleen melko toimivaa.
Yhteistyökumppaneista 92 % katsoi, että yhteistyöpalavereissa käsiteltiin riittävästi asioita asuttamisprosessin kehittämisen näkökulmasta.
Toimivana koettiin mm:
Jatkuva keskustelu kehittämistarpeista
Palaverit ovat olleet avoimia ja asiakkaat ovat kokeneet tulleensa kuulluiksi
On löytynyt yksilölliseen harkintaan perustuvaa joustoa erityisesti haastattelun järjestämisessä
Luovaa yhdessä toimintaa, jossa ollaan voitu suunnitella asukkaan etuja parhaalla mahdollisella tavalla
Joustavaa luotettavaa toimintaa
Tuetaan asiakkaan elämänhallinnan taitoja ja yhteistyö on tiivistä asiakkaan muiden verkostojen kanssa, jolloin tavoitteet ovat kaikilla samat ja asiakkaan tukiverkosto on vahva.
Lisäksi yhteistyökumppanit ovat tuoneet esille muuta huomioitavaa:
Hanke on toimiva ja tarve on suuri. Talkin avulla asiakas, jonka elämänhallinnan taidot ovat vielä keskeneräiset, saa tarvitsemaansa apua.
Kokemus Talkin työntekijöistä on hyvä. Työntekijät ovat ammattilaisia ja tehokkaita. Tukihenkilösysteemi on asiakkaan kokemuksen mukaan erittäin tärkeä. Kokemuksen mukaan yhteistyö on toimivaa ja tärkeää.
Talk-hanke on ollut erittäin tervetullut toimintamuoto Turun kaupunkiin ja toiveena on, että toiminta voisi jatkua ja kenties laajetakin.
Talk-hankkeen kaikkien yhteistyökumppaneiden olisi pitänyt ”kehittää” ainakin pari kokonaista päivää yhdessä – yhteistä ideologiaa, työtapoja, työotetta.