PERHEHOIDON

TOIMINTAOHJE

Ikäihmiset ja kehitysvammaiset

SISÄLLYS

1     Perhehoito......................................................................................................................2

1.1      Perhehoidon säädöstausta.....................................................................................................2

1.2      Perhehoidon tarkoitus...........................................................................................................2

1.3      Perhehoidon toteutus.............................................................................................................3

1.4      Perhehoidon muodot.............................................................................................................3

2     Perhehoitajan ja perhekodin hyväksymisen edellytykset............4

2.1      Perhehoitaja..........................................................................................................................4

2.2      Perhekoti..............................................................................................................................5

3     Toimeksiantosopimus...............................................................................................6

4     Perhehoidon palkkiot ja korvaukset...........................................................7

4.1      Hoitopalkkio.........................................................................................................................8

4.2      Kulukorvaus.........................................................................................................................8

4.3      Käynnistämiskorvaus..........................................................................................................10

4.4      Maksut perhehoidon keskeytyksen ajalta.............................................................................10

5     Perhehoitajan asema.............................................................................................12

5.1      Perhehoitajan eläketurva.....................................................................................................12

5.2      Perhehoitajan vakuutukset...................................................................................................12

5.3      Perhehoitajan valmennus, koulutus ja työnohjaus..................................................................12

6     Perhehoidossa olevaa henkilöä koskevat asiat.................................13

6.1      Hoito- ja palvelusuunnitelma................................................................................................13

6.2      Perhehoidon asiakasmaksu..................................................................................................14

6.3      Perhehoidossa olevan henkilön yksityis- ja käyttövarat.........................................................14

7     Salassapito- ja vaitiolovelvollisuus sekä tietojen saanti..........15

8     Asiakkaan valitus- ja vaikutusmahdollisuudet..................................15

1 Perhehoito

Varsinais-Suomen ikäihmisten ja kehitysvammaisten perhehoitoyksikön^[1]* perhehoidon toimintaohje on hallinnollinen ohje siitä, miten maakunnan alueella toteutetaan ikäihmisten ja kehitysvammaisten henkilöiden toimeksiantosopimussuhteista perhehoitoa. Toimintaohjeen tavoitteena on luoda maakunnan alueelle yhtenäinen perhehoidon toteuttamistapa sekä lisätä ja kehittää perhehoitoa. Perhehoidon toimintaohje palvelee perhehoidon kaikkia osapuolia: perhehoitoa järjestävää kuntaa, perhehoidossa olevaa henkilöä ja perhehoitajaa.

1.1 Perhehoidon säädöstausta

Ikäihmisten ja kehitysvammaisten henkilöiden perhehoitoa ohjaava voimassaoleva lainsäädäntö koostuu mm. seuraavista laeista ja asetuksista:

·Perhehoitajalaki (312/1992)

·Laki (517/1977) ja asetus kehitysvammaisten erityishuollosta (988/1977).

·Laki (380/1987) ja asetus (759/1987) vammaisuuden perusteella järjestettävistä palveluista ja tukitoimista

·Sosiaalihuoltolaki (710/1982) ja sosiaalihuoltoasetus (6077/1983)

·Laki sosiaalihuollon asiakkaan asemasta ja oikeuksista (812/2000)

·Laki sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksuista (734/1992) ja asetus sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksuista (912/1992)

·Kunnallinen eläkelaki (549/2003)

·Tapaturmavakuutuslaki (608/1948)

·Hallintolaki (434/2003)

·Hallintolainkäyttölaki (586/1996)

·Kotikuntalaki (201/1994)

·Henkilötietolaki (523/1999)

1.2 Perhehoidon tarkoitus

Perhehoitoa annetaan henkilölle, jonka hoitoa, kasvatusta tai muuta huolenpitoa ei voida tarkoituksenmukaisesti järjestää hänen omassa kodissaan tai muita sosiaali- ja terveydenhuollon palveluita hyväksi käyttäen ja jonka ei katsota olevan laitoshuollon tarpeessa (SHL 710/1982, § 25). Perhehoidolla tarkoitetaan henkilön hoidon, kuntoutuksen tai muun ympärivuorokautisen huolenpidon järjestämistä hänen kotinsa ulkopuolella yksityiskodissa. Sen tavoitteena on antaa perhehoidossa olevalle henkilölle mahdollisuus perheenomaiseen hoitoon ja läheisiin ihmissuhteisiin sekä edistää hänen perusturvallisuuttaan ja sosiaalista kehitystään.

Perhehoitoon sijoittamisen lähtökohtana ovat asiakkaan elämäntilanne, aikaisemmat elämänkokemukset sekä tuen, ohjauksen, hoivan ja huolenpidon tarve. Perhehoidon tavoitteena on antaa perhehoidossa olevalle henkilölle hänen tarpeidensa mukainen tuki, ohjaus, hoiva ja huolenpito perheenjäsenenä. Perhehoidolla pyritään edistämään hoidossa olevan henkilön toimintakyvyn ylläpitoa, perusturvallisuutta ja sosiaalisia suhteita.

Perhehoito toteutetaan perhehoitajan kodissa, joka on yksityiskoti. Perhehoidossa olevalla henkilöllä on muihin perhekodin jäseniin tasavertainen asema. Perhehoito tarjoaa kiinteän lähiyhteisön, pysyvät ihmissuhteet, jokapäiväisiä kodin askareita, yksilöllistä hoitoa ja turvallisuutta. Se voi olla jatkuvaa, tilapäistä tai osavuorokautista. Perhehoito sopii kaikenikäisille ihmisille. Perhehoidossa voi olla ikäihminen tai kehitysvammainen henkilö.

1.3 Perhehoidon toteutus

Perhehoidon järjestämisestä huolehtivat perhehoitoyksikön ikäihmisten ja kehitysvammaisten perhehoidon vastuuhenkilöiksi nimetyt työntekijät. He sijoittavat yhteistyössä kuntien perhehoidosta vastaavien henkilöiden kanssa ikäihmisiä ja kehitysvammaisia henkilöitä perhehoitoon, pääsääntöisesti Varsinais-Suomeen. Sijoittamisessa otetaan huomioon sijoitettavan henkilön omat toivomukset, hänen omaistensa/ läheistensä mielipide ja perhehoitajan arvio omista valmiuksistaan.

Perhehoitajien rekrytoinnista vastaavat perhehoitoyksikön ikäihmisten ja kehitysvammaisten perhehoidon vastuuhenkilöiksi nimetyt työntekijät. Perhehoitajien ennakkovalmennuksesta vastaavat perhehoidon valmennuksen kouluttajakoulutuksen käynyt työpari.

Perhehoitajien työnohjauksen, täydennyskoulutuksen ja vertaistapaamisten järjestämisestä vastaavat perhehoitoyksikön työntekijät. Perhehoitajien ohjauksesta ja toiminnan valvonnasta vastaavat sekä perhehoitoyksikön työntekijät että sijoittavan kunnan perhehoidosta vastaava työntekijä.

1.4 Perhehoidon muodot

Perhehoito voi olla joko jatkuvaa tai tilapäistä perustuen yksilölliseen hoito- ja palvelusuunnitelmaan. Tilapäisen perhehoidon tavoitteena on tukea ikäihmisen ja kehitysvammaisen henkilön kotihoitoa. Se voi olla ennakkoon tiedettyä tai äkilliseen tarpeeseen perustuvaa perhehoitoa: lyhytaikaista, kriisi- tai tukiperhehoitoa. Tällä toiminnalla tuetaan perheiden jaksamista ja vähennetään laitoshoidon tarvetta. Perhehoitoa voidaan toteuttaa myös osavuorokautisena perhehoitona.

Jatkuva perhehoito on ensisijainen vaihtoehto kehitysvammaisille lapsille ja nuorille, jotka eivät voi elää omassa kodissaan. Aikuisikäisten kehitysvammaisten henkilöiden jatkuva perhehoito voi olla joko itsenäiseen / tuettuun asumiseen valmentavaa tai pysyvä asumisen ja elämisen järjestely. Ikäihmisten jatkuva perhehoito tarjoaa hoivan, huolenpidon ja asumisen heille, joille sen arvioidaan olevan ensisijainen hoitovaihtoehto.

Tilapäinen perhehoito on kestoltaan enintään 14 päivää kuukaudessa. Jos tilapäinen perhehoito jatkuu yli 14 vrk kuukaudessa, se muuttuu jatkuvaksi ja aiemmin tehty sopimus tarkistetaan. Tarve määritellään asiakassuunnitelmassa. Tilapäinen perhehoito tarjoaa turvallista hoitoa heille, jotka tarvitsevat perheenomaista hoitoa perhekodissa. Jatkuvaan perhehoitoon siirryttäessä voidaan aluksi tehdä tilapäinen toimeksiantosopimus ns. kokeilujakson ajaksi.

Tilapäinen perhehoito ja osavuorokautinen perhehoito

-antaa omaishoitajille ja perhehoitajille mahdollisuuden pitää vapaata

-tukee kotihoitoa, kun on kyse kuntouttavasta lyhytaikaisesta hoidosta kotihoidon tukena

Osavuorokautinen hoito voi kestää enintään 10 h/vrk.

Omaishoidon ja perhehoidon välinen ero

Omaishoidolla tarkoitetaan henkilön hoidon ja huolenpidon järjestämistä kotioloissa omaisen tai muun hoidettavalle läheisen henkilön avulla. Perhehoidolla tarkoitetaan henkilön hoidon, kasvatuksen tai muun ympärivuorokautisen huolenpidon järjestämistä hänen kotinsa ulkopuolella yksityiskodissa. Mikäli henkilön hoitajana toimii oma lapsi, vanhempi, avo -tai aviopuoliso, hoito on omaishoitoa.

2Perhehoitajan ja perhekodin hyväksymisen edellytykset

2.1 Perhehoitaja

Perhehoitajalla tarkoitetaan henkilöä, joka kunnan kanssa tekemänsä toimeksiantosopimuksen perusteella antaa sosiaalihuoltolain 25 §:ssä määriteltyä perhehoitoa omassa kodissaan, jossa hän myös asuu. Perhehoitajaksi kunta voi hyväksyä henkilön, joka koulutuksensa, kokemuksensa ja/tai henkilökohtaisten ominaisuuksiensa perusteella on sopiva antamaan perhehoitoa (Perhehoitajalaki 1992, 1§).

Perhehoitajuudesta kiinnostuneille on annettava riittävästi tietoa ja tukea ennen perhehoitajaksi ryhtymistä. Perhehoito on koko perheen asia ja se vaatii käytännössä kaikkien perheenjäsenten hyväksymisen.

Kuka voi ryhtyä perhehoitajaksi:

1) Henkilö on saanut ennakkovalmennuksen ja hänellä on tehtävän edellyttämät valmiudet.

2) Perhehoitajana voi toimia parisuhteessa elävä tai yksinasuva.

3) Pitkäaikaiselta perhehoitajalta pyydetään lääkärinlausunto: T-todistus terveydentilasta.

4) Alle 18-vuotiaita hoitavalta perhehoitajalta vaaditaan rikosrekisteriote.

5) Perheenjäsenten ihmissuhteet ovat kunnossa ja perheen talous on vakaa.

6) Perhehoitajana ei voi toimia hoidettavan henkilön oma lapsi, vanhempi, avo- tai aviopuoliso.

Perhehoitoyksikkö vastaa ennakkovalmennuksen järjestämisestä. Valmennus auttaa tekemään tietoisen päätöksen perhehoitajaksi ryhtymisestä ja antaa valmiuksia ryhtyä perhehoitajaksi.

Ikäihmisten perhehoitajan valmennuksen tavoitteena on:

·taata jokaiselle ikäihmiselle tasavertainen mahdollisuus päästä hyvin valmentautuneeseen perheeseen.

·antaa ikäihmisten perhehoitajuutta harkitseville mahdollisuus saada ennalta riittävästi tietoa tehtävästä, jotta he voivat tehdä tietoon perustuvan päätöksen perhehoitajaksi ryhtymisestä.

·taata ikäihmiselle hyvä hoito ja huolenpito niin, että perhehoitajalla on riittävästi tietoja ja taitoja vastata ikäihmisen yksilöllisiin tarpeisiin ja tehdä yhteistyötä ikäihmistä koskevissa asioissa muiden ihmisten kanssa.

Ikäihmisten perhehoitajan viisi valmiutta:

·pitää huolta ikäihmisen hyvinvoinnista

·auttaa ja tukea ikäihmistä hänen omien voimavarojensa hyödyntämisessä ja toimintakyvyn ylläpitämisessä

·mahdollistaa ja tukea ikäihmisen ja hänen läheistensä yhteydenpitoa

·tehdä yhteistyötä ikäihmisen asioissa

·on valmis sitoutumaan perhehoitajan tehtävään

Kehitysvammaisten perhehoitajan valmennuksen tavoitteena on:

Kehitysvammaisten perhehoidon materiaali on valmisteilla Perhehoitoliitossa, tavoitteet lisätään kun materiaali valmistuu.

Kehitysvammaisten perhehoitajan valmiudet:

Kehitysvammaisten perhehoidon materiaali on valmisteilla Perhehoitoliitossa, valmiudet lisätään kun materiaali valmistuu.

2.2 Perhekoti

Perhekoti on perhehoitajan yksityiskoti, jossa perhehoitoa annetaan. Perhekodin soveltuvuuden hyväksyy kunkin kunnan ikäihmisten ja kehitysvammaisten henkilöiden perhehoidosta vastaava viranhaltija. Perhekodin jäsenten tulee hyväksyä ja olla yksimielisiä kodin perhehoitotoiminnasta. Sopivuutta arvioitaessa kriteerinä ovat myös perheen ihmissuhteet ja ilmapiiri. Perhekodissa tulee mahdollisimman hyvin huomioida esteettömyys ja turvallisuus. Perhehoidossa olevalle tulee olla pääsääntöisesti oma huone.

·Perhekodilla tarkoitetaan perhehoitajalaissa (312/92) tarkoitettua kunnan tai kuntayhtymän hyväksymää yksityiskotia, jossa annetaan perhehoitoa (Sosiaalihuoltolaki 26 §). Sijoittajakunta hyväksyy perhekodin ja valvoo sen toimintaa.

·Perhekodin tulee olla rakenteeltaan, tiloiltaan, varustetasoltaan turvallinen ja annettavalle hoidolle sopiva.

·Perhekoti on tarkoituksenmukainen, kodikas, viihtyisä ja siellä on myönteinen ilmapiiri.

·Perhekodin sijainti on asiakkaan tarvitsemien palvelujen ja läheisten yhteydenpidon kannalta hyvä

·Perhekoti on turvallinen.

oPerhekodin tulee laatia pelastuslaitokselle turvallisuusselvitys ja pelastussuunnitelma.

oPerhehoitaja vastaa perhekodin turvallisuudesta myös poikkeusolojen aikana ja hän on velvollinen tekemään paloviranomaisten ja perhehoidon yhdyshenkilön esittämät mahdolliset turvallisuuteen liittyvät korjaustoimenpiteet välittömästi.

oPerhekodin turvallisuutta koskevissa asioissa toimitaan pelastuslaitoksen ohjeen mukaisesti.

oPerhekodin ympäristö on hoidettavalle sopiva, perhekotiin on mahdollisuus tarvittaessa järjestää esteetön ympäristö ja erityisvarustus.

·Perhehoidossa olevalla on perhekodissa mahdollisuus yksityisyyteen.

·Perhehoitoon tulevalla henkilöllä on halutessaan mahdollisuus kalustaa ja sisustaa oma huoneensa. Perhehoidossa olevalla henkilöllä on mahdollisuus käyttää kaikkia kodin yhteisiä tiloja.

·Perhehoidossa olevalla henkilöllä on perhekodissa tasa-arvoinen asema muiden perhekodin jäsenten kanssa.

Perhekodin koko

Perhekodissa voidaan samanaikaisesti hoitaa enintään neljää henkilöä hoitajan kanssa samassa taloudessa asuvat alle kouluikäiset lapset ja muut erityistä hoitoa tai huolenpitoa vaativat henkilöt mukaan luettuina, jollei kyse ole hoidon antamisesta sisaruksille tai saman perheen jäsenille.

Perhekodissa voidaan hoitaa samanaikaisesti enintään seitsemää henkilöä, jos perhekodissa annettavasta hoidosta, kasvatuksesta tai muusta huolenpidosta vastaa vähintään kaksi hoitopaikassa asuvaa henkilöä. Heistä toisella tulee olla tehtävään soveltuva koulutus ja riittävä kokemus hoito- ja kasvatustehtävistä. Soveltuvaksi tutkinnoksi katsotaan vähintään nykyinen toisen asteen tutkinto (Sosiaalihuoltolaki 26 a §). Mikäli hoitajalla ei ole asianmukaista koulutusta, on hoito- ja palvelusuunnitelmassa sovittava siitä, miten tarvittavat sairaanhoidolliset palvelut järjestetään.

Erityisistä syistä voidaan samanaikaisesti hoidettavien henkilöiden enimmäismäärästä poiketa. Erityisenä tilanteena pidetään tilannetta, jos kyse on hoidon antamisesta perhehoitoon tuleville sisaruksille tai muille saman perheen jäsenille (esim. avo- tai aviopari). Enimmäismäärästä voidaan poiketa myös, jos hoidossa on samanaikaisesti vain täysi-ikäisiä henkilöitä ja heidän toimintakykynsä ja keskinäinen kanssakäymisensä mahdollistavat ylityksen (Sosiaalihuoltolaki 26 a §).

3Toimeksiantosopimus

Toimeksiantosopimuksessa perhehoitaja ja kunta sopivat hoitosuhteeseen liittyvät molemminpuoliset oikeudet ja velvollisuudet. Toimeksiantosopimus tehdään jokaisen perhehoitoon sijoitetun osalta erikseen ja se tehdään aina ennen perhehoitoon tulevan henkilön muuttoa perheeseen. Sopimuslomakkeena käytetään maakunnan omaa perhehoidon toimeksiantosopimuslomaketta.

Toimeksiantosopimuksen tehnyt henkilö ei ole työsopimuslain 1 luvun 1 §:ssä tarkoitetussa työsuhteessa sopimuksen tehneeseen kuntaan. Sopimus tehdään yhteisessä sopimusneuvottelussa ja sen allekirjoittavat perhehoitaja ja kunnan vastuullinen viranhaltija kunnan hallinto- tai johtosäännön mukaan. Sopimus tarkistetaan tilanteen muuttuessa ja sitä ei voi muuttaa yksipuolisesti. Tarkistamisesta käydään neuvottelu, kun toinen osapuoli sitä vaatii (Perhehoitajalaki 1992; laki perhehoitajalain 2 ja 3 §:n muuttamisesta 2006). Sopimus tehdään toistaiseksi tai määräajaksi sovitusta päivästä alkaen.

Toimeksiantosopimuksen sisältö

1) Sopijaosapuolet

2) Perhehoidossa oleva henkilö

3) Palkkion saaja

4) Perhehoitajalle maksettava hoitopalkkio, kulukorvaus sekä hoitopalkkion ja kulu-korvauksen maksaminen vapaan ajalta ja hoidon keskeytyessä

5) Käynnistämiskorvaus

6) Perhehoidossa olevan henkilön yksilöllisistä tarpeista johtuva erityisten kustannusten korvaaminen

7) Perhehoitajan oikeus vapaaseen, vapaapäivien toteuttaminen, hoidettavien hoidon järjestäminen, hoitopalkkion ja kustannusten korvaaminen vapaan ajalta

8) Sopimuksen kestoaika

9) Perhehoitajalle annettava valmennus, työnohjaus, täydennyskoulutus ja vertais-ryhmätoiminta sekä niiden toteuttaminen

10) Perhehoidossa olevan henkilön kuukausittain maksettavat käyttövarat ja edunvalvonta

·kirjataan myös asiakassuunnitelmaan

11) Toimeksiantosopimuksen irtisanominen ja purkaminen

12) Perhehoitajan vaitiolovelvollisuus ja tietojen antaminen/ saaminen hoidettavista

13) Perhehoitajan vakuuttaminen

14) Tarvittavat muut asiat

15) Allekirjoitukset

Sopimuksen allekirjoittavat molemmat aviopuolisot, kun on tarkoitus, että he molemmat vastaavat perhehoitoon sijoitettujen hyvinvoinnista. Toimeksiantosopimukseen liitetään tarvittavat asiakassuunnitelmat.

Toimeksiantosopimuksen irtisanominen ja purkaminen

Jos toimeksiantosopimuksessa ei ole toisin sovittu, voidaan toimeksiantosopimus irtisanoa päättymään irtisanomisesta seuraavan kahden kuukauden kuluttua (Perhehoitajalaki 1992, 5 §).

Jos perhekoti tai siellä annettava hoito todetaan sopimattomaksi tai puutteelliseksi, hoidon järjestämisestä vastaavan perhehoitoyksikön tai sijoittavan kunnan tulee pyrkiä saamaan aikaan korjaus. Jos puutetta ei korjata asetetussa määräajassa tai jos puutetta ei voida korjata ilman kohtuutonta vaivaa tai kohtuullisessa ajassa, toimeksiantosopimus voidaan purkaa välittömästi (Perhehoitajalaki 1992, 5 §).

4Perhehoidon palkkiot ja korvaukset

Perhehoitajalle maksetaan hoitopalkkiota ja kulukorvausta. Lisäksi perhehoitajalle voidaan maksaa käynnistämiskorvausta. Perhehoitajalle maksettavista hoitopalkkioista ja muista kustannuskorvauksista säädetään tarkemmin perhehoitajalaissa (Perhehoitajalaki 1992). Hoitopalkkion ja kulukorvauksen määrää tarkistetaan kalenterivuosittain sosiaali- ja terveysministeriön ilmoittaman indeksitarkistuksen mukaan. Hoitopalkkiot ja kulukorvaukset maksetaan jatkuvassa perhehoidossa jälkikäteen kuluvan kuukauden viimeiseen päivään mennessä. Tilapäisessä perhehoidossa hoitopalkkiot ja kulukorvaukset maksetaan jälkikäteen hoitoaikojen ja kunnan palkanmaksuaikataulujen mukaan. Varsinais-Suomen kunnat päättävät perhehoidon maksut ja tasokorotukset.

4.1 Hoitopalkkio

Jollei toimeksiantosopimuksessa ole toisin sovittu, perhehoitajalla on oikeus saada hoidosta palkkiota. (Perhehoitajalain 2 §:n mukaan hoitopalkkiota maksetaan perhehoidossa olevaa henkilöä kohti kalenterikuukaudessa vähintään 353,62 euroa (1.1.2011 alkaen) ja hoitopalkkion määrä tarkistetaan kalenterivuosittain työntekijän eläkelain (395/2006) 96 §:ssä tarkoitetulla palkkakertoimella.)

Hoitopalkkion suuruus määritellään toimeksiantosopimuksessa ja sitä tarkistetaan tarvittaessa.

Perhehoidosta maksettava hoitopalkkio perustuu kunkin hoidossa olevan henkilön yksilölliseen hoito- ja palvelusuunnitelmaan sekä hoitoon käytettävään aikaan ja hoidon vaativuuteen. Ikäihmisten perhehoidon vaativuus arvioidaan yksilöllisesti käyttäen apuna muun muassa toimintakykyä mittaavaa RAVA -indeksiä sekä muistitestiä ja tarvittaessa muita arviointivälineitä sekä yksilöllistä harkintaa. Arvioinnista vastaa perhehoidosta vastaava työntekijä yhteistyössä eri asiantuntijoiden kanssa. Lisäksi huomioidaan, edellyttääkö perhehoito perhehoitajalta erityisiä valmiuksia, kokemusta, asiantuntemusta tai ammattikoulutusta. Palkkioon vaikuttaa myös se, edellyttääkö perhehoito perhehoitajan kotona olemista. Hoitopalkkio on veronalaista tuloa.

Perhehoidosta maksettavat hoitopalkkiot Varsinais-Suomen kunnissa:

* mittareiden arvot ovat suuntaa antavat, jokaisen asiakkaan palkkio arvioidaan tilannekohtaisesti

#Keravan viitearvot täsmentyvät myöhemmin

4.2 Kulukorvaus

Perhehoidossa olevan henkilön hoidosta ja ylläpidosta aiheutuvista todellisista kustannuksista perhehoitajalle maksetaan kulukorvausta. Perhehoitajalaki (1992) oikeuttaa perhehoitajan saamaan vähintään laissa määritellyn kulukorvauksen.

Kulukorvauksen perusteena käytetään perhehoidossa olevan henkilön hoidosta ja ylläpidosta aiheutuvia todellisia kustannuksia ja kunkin hoidossa olevan henkilön yksilöllisiä tarpeita. Lain mukaan kulukorvausten määrät tarkistetaan kalenterivuosittain vuoden alusta elinkustannusindeksin edellisen vuoden lokakuun vuosimuutoksen mukaisesti. (1.1.2011 alkaen kulukorvauksen vähimmäismäärä on 378,08 euroa/kk.)

Perhehoidosta maksettavat kulukorvaukset Varsinais-Suomen kunnissa

Kulukorvaus kattaa perhehoidossa olevan henkilön ravinnon, asumisen ja muut kulut sisältäen mm. henkilökohtaisen hygienian (lukuun ottamatta vaippoja), vaatehuollon, siivous- ja puhdistuskulut, kohtuulliset virkistys-, matka- ja puhelinkulut. Lapsilisä ja alle 16-vuotiaan vammaistuki maksetaan jatkuvassa perhehoidossa perhehoitajalle.

Jatkuvassa perhehoidossa kulukorvaukseen sisältyvät:

1) Ravintomenot

2) Tavanomaiset terveydenhuollon kustannukset (kuten käsikauppalääkkeet), joita ei muun lainsäädännön nojalla korvata, pesuaineet ja hygienia.

3) Asunnon käytöstä aiheutuvat menot: jätehuolto, sähkö, lämmitys, vesi, kodin kiinteistön korjaus, kodin puhtaanapito ja irtaimiston kuluminen

4) Vaatteiden huollosta aiheutuvat kustannukset.

5) Ikäihmisten ja kehitysvammaisten henkilöiden perhehoidossa voidaan virkistys- ja harrastustoiminnasta aiheutuvien menojen käytöstä sopia toimeksiantosopimuksessa (esim. asiakkaalla on omia varoja, joista menot voidaan kustantaa)

6) Omalla autolla ajettujen perhehoitoon kuluvien ajojen matkakuluvähennykset

7) Puhelinmaksut

8) Vakuutukset

Mikäli perhehoidosta aiheutuu erityisiä kuluja, ne korvataan perhehoitajalle erikseen.

Kulukorvaus on perhehoitajalle veronalaista tuloa. Hän voi verotuksessa ilmoittaa saamansa kulukorvaukset verovähennyskelpoisena tulonhankkimiskuluna. Perhehoitajan kannattaa hakea alennus ennakonpidätysprosenttiin etukäteen.

4.3 Käynnistämiskorvaus

Lain mukaan uutta jatkuvaa perhehoitosijoitusta käynnistettäessä hoitajalle maksetaan hoidon käynnistämisestä aiheutuvista tarpeellisista kustannuksista käynnistämiskorvausta (enimmäismäärä 2685,07 € vuonna 2011). Perhehoitajalle maksettavia käynnistämiskorvauksia tulee tarkistaa kalenterivuosittain vuoden alusta elinkustannusindeksin edellisen vuoden lokakuun vuosimuutoksen mukaisesti. Lyhytaikaishoidossa käynnistämiskorvaus on harkinnanvarainen.

Käynnistämiskorvausta voidaan käyttää kahden vuoden kuluessa perhesijoituksen tapahduttua. Hankinnat tehdään perhehoitoyksikön hankintaohjeiden mukaisesti ja niistä sovitaan perhehoidon vastuuhenkilön ja perhehoitajan kanssa toimeksiantosopimuksessa. Käynnistämiskorvausta voidaan myöntää silloin, kun korvausta ei voi saada muun lainsäädännön nojalla esim. vammaisen tarvitsemat asunnon muutostyöt tai apuvälineet tulee ensisijaisesti hankkia vammaispalveluna tai lääkinnällisenä kuntoutuksena.

Käynnistämiskorvauksella on tarkoitus kattaa sijoitusvaiheessa hoidon ja perhekodin käynnistämisen kannalta välttämättömät uuden perhehoidossa olevan henkilön henkilökohtaiset ja yhteiseen talouteen liittyvät hankinnat. Korvattavia kohteita voivat olla mm. asuntoon kohdistuvat välttämättömät pienet korjaus- ja muutostyöt, kalustaminen, vuodevaatteet, harrastusvälineet.

Kulukorvauksena tehdyt hankinnat ovat sijoittavan kunnan omaisuutta. Poistoaika on 4 vuotta, siten, että kunakin vuonna poistuu neljäsosa (25 %) hankinnan arvosta. Mikäli perhehoito lakkaa lyhyemmän ajan kuluessa, voidaan sopia sijoittavan kunnan hankintatoimen kanssa osan takaisinmaksusta esim. pyytää perhehoitajalta ostotarjous tai esim. välineiden luovuttamisesta maakunnalle. Näihin hankintoihin eivät kuulu kulutustavarat, joiden käyttöikä on 3 – 5 vuotta.

4.4 Maksut perhehoidon keskeytyksen ajalta

Perhehoitajan sairastuessa

Jatkuva perhehoito

Perhehoitajan ollessa sairauden vuoksi kykenemätön hoitamaan tehtäväänsä, toimitaan sijoittavan kunnan henkilöstöä koskevien ohjeiden mukaisesti. Mikäli perhehoitoyksikkö järjestää perhehoitoon sijoitetulle korvaavan hoidon perhehoitajan ollessa sairauden vuoksi tilapäisesti kykenemätön hoitamaan tehtäväänsä, maksetaan perhehoitajalle hoitopalkkio sairauspäivärahan omavastuuajalta (sairastumispäivä + 9 arkipäivää). Perhehoitaja on oikeutettu saamaan sairauspäivärahaa omavastuuajan jälkeen verotettavien tulojensa perusteella laskettavan sairausvakuutuspäivärahan suuruisena (Sairausvakuutuslaki 1963, 1 §). Kulukorvauksesta vähennetään 50%, jos perhehoitoon sijoitettu henkilö siirretään muualle hoitoon yli 14 vuorokauden ylittäväksi ajaksi. Edellytyksenä omavastuuajan palkkion maksamiselle on toimiminen perhehoitajana vähintään yhden kuukauden ajan ennen sairausloman alkua.

Tilapäinen perhehoito

Tilapäisen perhehoitajan sairastuessa tulee hänen sopia perhehoidon vastuuhenkilön kanssa poikkeusjärjestelystä esim. perhehoidettavan hoitojaksoista uudelleen. Päätoimisen tilapäisen perhehoitajan kohdalla sovelletaan jatkuvan perhehoidon poissaolon säännöksiä.

Perhehoidon keskeytyessä perhehoitajasta riippumattomasta syystä

Jos perhehoito vakituisen hoidettavan osalta keskeytyy hoitajasta riippumattomasta syystä (esim. hoidettavan sairaalahoito, vierailu omaisten luona), maksetaan perhehoitajalle sekä hoitopalkkio että 50% kulukorvausta yhtäjaksoisesti 30 vrk keskeytyksen jälkeen ja enintään 60 vrk/vuosi, ellei tilalle oteta toista hoidettavaa. Tällöin perhehoitajan edellytetään pitävän yhteyttä hoidettavaan ja olevan yhteistyössä hoitopaikan kanssa. Hoidettavan tulo- ja lähtöpäivää ei lasketa poissaolopäiviksi.

Perhehoitajan vapaapäivät

Perhehoitajalain mukaan perhehoitajalle tulee järjestää mahdollisuus vapaaseen, jonka pituus on yksi arkipäivä kutakin sellaista kalenterikuukautta kohden, jona hän toiminut toimeksiantosopimuksen perusteella vähintään 14 vrk perhehoitajana (Perhehoitajalaki 312/92). Perhehoitajan oikeus vapaaseen lasketaan kalenterivuosittain. Vapaakausi alkaa 1.1. ja päättyy 31.12 Jatkuva perhehoitaja saa vapaansa ajalta normaalin hoitopalkkion ja tältä ajalta maksetaan kulukorvausta 50%, jos hoidettava on ko. ajan muualle sijoitettuna. Jos jatkuva perhehoitaja on vapaalla ja hänelle tulee perhekotiin sijainen, maksetaan jatkuvalle perhehoitajalle hoitopalkkio ja kulukorvaus täytenä.

Jatkuva perhehoito

Perhehoitajan oikeus vapaaseen lasketaan kalenterivuosittain. Varsinais-Suomen kunnissa ikäihmisiä, kehitysvammaisia tai vammaisia henkilöitä hoitavilla perhehoitajilla on vapaata 42 kalenteripäivää vuodessa. Poikkeuksellisesti jos vapaan pitäminen ei ole mahdollista, voidaan perhehoitajille maksaa pitämättömästä vapaasta rahallinen korvaus, joka on yhden kuukauden hoitopalkkion suuruinen. Perhehoitajille maksetaan pitämättömästä vapaasta rahakorvaus kesäkuussa ja joulukuussa.

Perhehoitoyksikkö ja perhehoitaja järjestävät yhteistyössä perhehoidossa olevien henkilöiden hoidon perhehoitajan vapaan ajaksi. Hoidon järjestämisessä otetaan huomioon perhehoidossa olevan henkilön ja hänen lähiomaisten toiveet. Mikäli perhehoidossa on useampi kuin yksi henkilö, tulee vapaa järjestää kaikkien perhehoidossa olevien henkilöiden osalta yhtä aikaa. Perhehoitajan vapaan toteuttamisesta ja korvausten suorittamisesta sovitaan toimeksiantosopimuksessa.

Tilapäinen perhehoito

Tilapäisessä perhehoidossa perhehoitajalla on yksi arkipäivä vapaata kutakin kalenterikuukautta kohden, jona hän on toiminut toimeksiantosopimuksen perusteella perhehoitajana vähintään 14 vrk. Kertyneet vapaapäivät korvataan rahana. Vapaapäiväkorvaus määräytyy ko. kuukauden aikana pisimpään perhehoidossa olevan henkilön yhden hoitopäivän hoitopalkkion mukaan.

Perhehoitajan koulutus, valmennus ja vertaistapaamiset

Perhehoitajan tilapäinen poissaolo tulee aina sopia erikseen perhehoitoyksikön kanssa. Poissaolo voidaan hyväksyä esimerkiksi koulutuksen, valmennuksen tai vertaisryhmätapaamisten perusteella. Poissaolo ei vaikuta maksettavan hoitopalkkion ja kulukorvauksen määrään vähentävästi. Varahoitojärjestelyistä vastaa perhehoitoyksikkö yhdessä perhehoitajan kanssa.

5Perhehoitajan asema

Perhehoitajan oikeuksista ja hänen asemaansa koskevista asioista säädetään Perhehoitajalaissa ja niistä sovitaan lähemmin toimeksiantosopimuksessa.

5.1 Perhehoitajan eläketurva

Perhehoitajan eläketurva määräytyy aina peruseläketurvan mukaisesti ja kertyvän eläkkeen suuruus määräytyy hoitopalkkion mukaan. Perhehoitajan eläketurvasta säädetään kunnallisessa eläkelaissa (549/2003). Eläkkeelle siirtymisestä on perhehoitajan tiedotettava hyvissä ajoin perhehoidon ohjaajalle.

5.2 Perhehoitajan vakuutukset

Perhehoitajalla on lakisääteinen tapaturmavakuutusturva (Tapaturmavakuutuslaki 608/48, Perhehoitajalaki 1992). Sijoittava kunta on vakuuttanut perhehoitajat työssä tapahtuvan tapaturman varalta.

Perhehoidossa olevan henkilön aiheuttamiin vahinkoihin ei sijoittavalla kunnalla ole vakuutusta. Vahingon sattuessa asia selvitetään yhdessä perhehoitajan ja sijoittavan kunnan kanssa. On suositeltavaa, että perhehoitaja hankkii laajennetun kotivakuutuksen.

Perhehoitoon sijoitetut henkilöt on vakuutettu tapaturman varalta sijoittavan kunnan toimesta. Vakuutus kattaa tapaturmasta aiheutuvat vammainhoitokulut sekä korvauksen mahdollisen invaliditeetin ja kuoleman varalta. Vakuutuksessa ei ole omavastuuosuutta. Vakuutus ei kata ulkopuolisen järjestämiä tilaisuuksia, jolloin tilaisuuden järjestäjä on vastuussa asiakkaiden vakuutuksista.

5.3 Perhehoitajan valmennus, koulutus ja työnohjaus

Rekrytointi ja valmennus

Perhehoitoyksikkö vastaa uusien perhehoitajien rekrytoinnista ja valmennuksesta. Rekrytointi toteutetaan alueellisesti ja tilaisuudet viedään lähelle tulevia perhehoitajia. Rekrytointitilaisuuksia ja valmennuksia järjestetään tarpeen mukaan. Perhehoitajien ennakkovalmennuksesta vastaavat perhehoidon valmennuksen kouluttajakoulutuksen käynyt työpari.

Täydennyskoulutus

Perhehoitoyksikkö järjestää perhehoitajille ennakkoon tehdyn koulutussuunnitelman mukaan jatkuvaa täydennyskoulutusta 3 – 4 pv/v. Perhehoitajille koulutusta suunniteltaessa otetaan huomioon alueen muu koulutustarjonta ja pyritään hyödyntämään jo tarjolla olevaa koulutusta. Täydennyskoulutussuunnitelma laaditaan edellisenä vuonna. Perhehoitajien koulutuksesta vastaa perhehoitoyksikkö. Se järjestää perhehoitajien kanssa yhteistyönä ko. koulutuksen ajaksi perhehoidossa oleville henkilöille tarvittavan hoidon. Perhehoitajien koulutusta seurataan.

Ohjaus- ja valvontakäynnit

Vastuu perhehoidon valvonnasta ja ohjauksesta on sekä perhehoitoyksiköllä että sijoittavan kunnan perhehoidosta vastaavalla työntekijällä. Jokaisella perhehoitajalla on tiedossa kunnan perhehoidon vastuuhenkilö ja yhteistyötä tekevien avainhenkilöiden yhteystiedot. Perhehoitajan luo tehdään tarvittavia ohjaus-, tuki- ja valvontakäyntejä vähintään 1 x v sekä yhteydenottoja vähintään 4. Ohjaus- ja valvontakäynneillä voidaan päivittää toimeksiantosopimuksen ja asiakassuunnitelmien tietoja käymällä keskustelua ja arviointia perhehoidossa olevan henkilön suunnitelmien toteumasta ja myös perhehoitajan työssä jaksamisen tuesta, yhteistyöstä ja koulutuksesta.

Työnohjaus

Perhehoitajalla on mahdollisuus tarvittaessa saada perhehoitoyksikön järjestämää yksilö- tai ryhmäohjausta. Työnohjaukseen käytetty aika on työaikaa. Perhehoitoyksikkö järjestää yhteistyössä perhehoitajan kanssa perhehoidossa oleville henkilöille tarvittavan hoidon.

Vertaisryhmätoiminta ja yhteiset tapaamiset

Perhehoitajat kohtaavat tehtävässään monia haasteellisia ja vaikeita asioita. Vertaisryhmässä kokemusten ja tunteiden jakaminen vertaisten kanssa helpottaa joskus vaikeilta tuntuvissa perhehoidon tilanteissa ja ehkäisee uupumista. Perhehoitoyksikkö järjestää ja organisoi perhehoidon vertaisryhmän käytännön tapaamiset sekä kantaa vastuun ryhmätilanteista.

Perhehoitajille järjestetään yhteisiä tapaamisia 3 – 4 x/v. Koollekutsujana on perhehoitoyksikkö. Yhteisissä tapaamisissa käsitellään perhehoidon ajankohtaisia asioita, joissa voi olla mukana tarvittaessa asiantuntijoita. Tapaamiset tarjoavat mahdollisuuden virkistäytymiseen. Perhehoitajien ja hoidettavien yhteisiä virkistyspäiviä/ tapahtumia järjestetään yhteistyössä perhehoitoyksikön, terveys- ja sosiaalialan oppilaitosten sekä kolmannen sektorin kanssa.

6Perhehoidossa olevaa henkilöä koskevat asiat

6.1 Hoito- ja palvelusuunnitelma

Ikäihmiset

Jokaiselle perhehoitoon sijoitetulle ikäihmiselle tehdään tarvittava hoito- ja palvelusuunnitelma, jota arvioidaan ja päivitetään tarpeen mukaan. Hoito- ja palvelusuunnitelma tarkistetaan yhteistyössä perhehoidon ohjaajan, perhehoidossa olevan henkilön ja hänen lähiomaistensa, perhehoitajan sekä tarvittavien muiden perhehoitoon osallistuvien henkilöiden kanssa.

Kehitysvammaiset henkilöt

Perhehoidossa olevalle kehitysvammaiselle henkilölle tehdään yksilöllinen erityishuolto-ohjelma EHO, joka sisältää työ- ja päivätoiminnan, asumisen tukitoimet, koululaisten iltapäivä ja aamuhoidon, palveluohjauksen, tukihenkilön sekä erityisneuvolan tai kuntoutuskeskuksen tuottamat palvelut. Erityishuolto-ohjelman lisäksi tehdään hoito- ja palvelusuunnitelma sekä tarvittaessa kuntoutussuunnitelma (Laki sosiaalihuollon asiakkaan asemasta ja oikeuksista). Perhehoitaja osallistuu perhehoidossa olevan lapsen HOJKS- suunnitelman (= henkilökohtaisen opetuksen järjestämistä koskeva suunnitelma) laadintaan

6.2 Perhehoidon asiakasmaksu

Sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksuista annetun asetuksen 19 §:n mukaan perhehoidosta voidaan periä mainitun lain 7 c §:ssä säädetty maksu (pitkäaikaisesta laitoshoidosta perittävän maksun perusteet). Maksu määrätään maksukyvyn mukaan ja se voi olla enintään 85 prosenttia kuukausituloista. Maksukykyä määriteltäessä huomioon otettavista tekijöistä, maksun määräämisen perusteena olevista tuloista ja tuloista tehtävistä vähennyksistä on säädetty asiakasmaksulain 10, 10 b ja 10 c §:ssä. Jatkuvasta perhehoidosta peritään pitkäaikaisen laitoshoidon mukainen maksu (Laki sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksuista 7c § ja asetus 19 §). Maksu voi olla enintään 85 % hoidossa olevan kuukausituloista lukuun ottamatta hoitotukea. Asiakkaan henkilökohtaiseen käyttöön on jäätävä vähintään 97 € kuukaudessa.

Tilapäisestä perhehoidosta peritään ikäihmisten ja aikuisten kehitysvammaisten kohdalla 25 €/vrk. Mikäli lyhytaikaista perhehoitoa järjestetään omaishoitajan vapaan ajaksi, peritään hoidosta asiakkaalta 10,60 €/päivä (Laki sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksuista 6b §). Osavuorokautisesta perhehoidosta peritään 15 €/vrk.

Sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksuista annetun lain 11 §:n mukaan asiakasmaksu on jätettävä perimättä tai sitä on alennettava siltä osin kuin maksun periminen vaarantaa henkilön tai perheen toimeentulon edellytyksiä tai henkilön lakisääteisen elatusvelvollisuuden toteuttamista.

Perhehoidossa oleva asiakas maksaa omat terveydenhuoltomenonsa (mm. sairaalahoidon, kuntoutuksen, reseptilääkkeet, ambulanssikyydit) itse. Asiakasmaksua alennetaan em. kuluja vastaavasti. Perhehoidossa olevalta asiakkaalta ei peritä päällekkäin muita avohoidon palvelumaksuja, kuten kotihoidon maksu tai päivätoiminnan maksu.

6.3 Perhehoidossa olevan henkilön yksityis- ja käyttövarat

Perhehoidossa olevan henkilön varoista huolehtiminen kuuluu ensisijaisesti hänelle itselleen tai hänen edunvalvojalleen. Jos asiakkaalla on edunvalvoja, tulee perhehoitajan neuvotella asiakkaan varojen käyttöä koskevista periaatteista edunvalvojan ja kunnan perhehoidosta vastaavan viranhaltijan kanssa.

Jatkuvan perhehoidon asiakkaan perhehoitokodissa olevasta kiinteästä omaisuudesta on pidettävä omaisuusluetteloa. Omaisuusluettelo laaditaan perhehoidon alkaessa ja perhehoitaja päivittää omaisuusluetteloa yhdessä edunvalvojan tai kunnan perhehoidosta vastaavan viranhaltijan kanssa.

Perhehoidossa olevalle henkilölle on suositeltavaa nimetä edunvalvoja. On suositeltavaa, että perhehoidossa olevan henkilön edunvalvojana tai yksityisvarojen hoitajana toimii muu henkilö kuin perhehoitaja.

7Salassapito- ja vaitiolovelvollisuus sekä tietojen saanti

Perhehoitajalle voidaan antaa välttämättömät tiedot sosiaalihuollon toimenpiteen toteuttamiseksi

Perhehoitajalla on elinikäinen vaitiolovelvollisuus (Laki sosiaalihuollon asiakkaan asemasta ja oikeuksista 2000 15 §), mikä tarkoittaa sitä, että asiakasta koskevia salassa pidettäviä tietoja ei saa ilmaista sivullisille myöskään siltä osin kun ne koskevat muita kun asiakasta itseään. Salassa pidettäviä tietoja ei saa käyttää myöskään omaksi tai toisen hyödyksi tai toisen vahingoksi. Salassa pidettävistä tiedoista voi sivullisille antaa tietoa asiakkaan nimenomaisella suostumuksella tai hänen laillisen edustajansa suostumuksella (edustajalla on laillinen oikeus saada tietoja).

Perhehoitajalla on oikeus saada sellaiset hoidettavaa koskevat tiedot, jotka ovat välttämättömiä hoidon toteuttamiseksi (Asiakaslaki 17.4§). Perhehoidossa olevaa henkilöä koskevat asiakirjat ja muut kirjalliset tiedot säilytetään asianmukaisesti lukitussa paikassa. Salassa pidettävät asiakirjat palautetaan perhehoidon päättyessä sijoittavaan kuntaan.

8Asiakkaan valitus- ja vaikutusmahdollisuudet

Sosiaalihuollon asiakkaalla on oikeus hyvään palveluun ja kohteluun sekä julkisen että yksityisen sosiaalihuollon asiakkaana. Asiakkaalla on oikeus tehdä saamastaan kohtelusta muistutus sellaiselle sosiaalihuollon toimivaltaiselle vastuuhenkilölle tai sosiaalihuollon johtavalle viranhaltijalle, joka voi vaikuttaa muistutuksen tekijän tilanteen muuttamiseksi, jos muistutus on aiheellinen.

Varsinais-Suomen kunnissa on nimetty sosiaaliasiamies. Jos asiakas on tyytymätön saamaansa palveluun tai kohteluun, hän voi pyytää sosiaaliasiamiestä toimimaan sovittelijana. Sosiaaliasiamies seuraa asiakkaiden oikeuksien ja aseman kehitystä. Asiakasta on neuvottava muistutuksen tekemisessä. Muistutukseen pitää vastata kohtuullisen ajan kuluessa. Kohtuullisena aikana pidetään 1-4 viikkoa.

Muistutuksen tekeminen ei vaikuta asiakkaan oikeuteen hakea muutosta päätöksiin tai oikeuteen kannella asiastaan sosiaalihuoltoa valvoville viranomaisille.