15042011 suunnitteluryhmä

Toimintamallia on kuvattu myös lausuntopyynnön liitteenä olevassa diasarjassa

IKÄIHMISTEN JA KEHITYSVAMMAISTEN SEUDULLISEN PERHEHOIDON TOIMINTAMALLI VARSINAIS-SUOMESSA

Toimintamallin yleinen kuvaus: Keskitetty alueellinen yksikkö

-keskitetty, alueellinen ikäihmisten ja kehitysvammaisten perhehoitoyksikkö, jonka toiminta käsittää toimeksiantosuhteisen perhehoidon (keskitetty toimintamalli on perhehoidon valtakunnallisten kehittämislinjausten mukainen esitys)

-yksikön toiminta-alueena on Varsinais-Suomi, yhteistyötä tehdään tarvittaessa yli maakuntarajojen

-alueellinen yksikkö vastaa sekä ikäihmisten että kehitysvammaisten perhehoidosta (myöhemmässä vaiheessa, kun on saatu kokemuksia uuden yksikön toiminnasta, voidaan yksikön toimintaa laajentaa ja ottaa mukaan perhehoidon yksikön asiakkaiksi esim. pitkäaikaissairaat, mielenterveyskuntoutujat)

-suunnitteluryhmä on hyvin monipuolisesti analysoinut keskitetyn toimintamallin etuja ja riskejä eri näkökulmista (asiakkaan, perhehoitajan, palvelujärjestelmän, seudullisen yhteistyön ja talouden näkökulmista)

-monipuolisen analyysin perusteella suunnitteluryhmä päätyi keskitettyyn toimintamalliin, koska sen avulla voidaan mm. parhaiten varmistaa perhehoidossa tarvittava erityisosaaminen, toiminnan laatu ja taloudellisuus

Yksikön perustehtävä:
Maakunnallisen ikäihmisten ja kehitysvammaisten perhehoidon yhteistyömallin toteuttaminen ja käytäntöjen kehittäminen.

Isäntäkuntamalli

-hallinnollisena ratkaisuna suunnitteluryhmä esittää isäntäkuntamallia, joka on mm. Varsinais- Suomen kuntien yhteisen Sijaishuoltoyksikön, lastensuojelun perhehoidon toimintamallina

-vaihtoehtoisia keskitettyjä toimintamalleja(mm. kuntayhtymä, kunnallinen osakeyhtiö) on myös käsitelty suunnitteluryhmässä, mutta niitä ei ole nähty tarkoituksenmukaisiksi ja taloudellisiksi toimintamalleiksi

Isäntäkuntamallin edut:

-jokainen kunta säilyttää oman päätösvaltansa

-isäntäkunta solmii jokaisen kunnan kanssa sopimuksen, joka on yhteisesti hyväksytyn sopimusmallin mukainen

-kuntien näkemykset vahvasti esille ohjausryhmän/tukiryhmän kautta

-kuntien näkemykset esille myös verkostotapaamisissa

-yksikön perustaminen ei vaadi merkittäviä hallinnollisia toimenpiteitä, yksikön toiminta voidaan käynnistää suhteellisen nopeasti

-kustannustehokas hallintomalli

-on oiva esimerkki joustavasta seudullisesta yhteistyöstä

Kaarina isäntäkunnaksi

-suunnitteluryhmässä on esitetty Kaarinaa isäntäkunnaksi,

-Kaarinan perusturvalautakunta on kokouksessaan (12.4.2011) suhtautunut esitykseen myönteisesti ja päättänyt pyytää lausunnot Varsinais-Suomen kunnilta 23.6.2011 mennessä

·osallistumisesta ikäihmisten ja kehitysvammaisten perhehoidon seudullisen yksikön toimintaan

·palautteen esitetyistä toimintamallista, toimintaohjeesta ja muista suunnitelmista

-koska Varsinais- Suomen kuntien yhteisen Sijaishuoltoyksikön isäntäkuntana toimii Kaarina, voi uusi yksikkö saada merkittävää tukea ja asiantuntija-apua Sijaishuoltoyksiköltä toiminnan käynnistämisvaiheessa

-Sijaishuoltoyksikön sosiaalityöntekijä on jo toiminut suunnitteluryhmässä mentorina opastaen yksikön perustamiseen liittyvissä asioissa

-merkittävää synergiaetua yksiköiden välille voidaan saada myös jatkossa, koska Kaarinassa on suunniteltu yksiköiden sijoittamista samoihin tiloihin

Yksikön toiminnan käynnistäminen: Määräaikainen vai vakituinen yksikkö

-suunnitteluryhmä on päättänyt, että kunnilta pyydetään lausunto: perustetaanko yksikkö vakituisena vai määräaikaisena (4v – 5v)

-yksikön perustaminen määräaikaisena vaikuttaa mm. työntekijöiden rekrytointiin

-uuden toiminnan käynnistämisessä toiminnan vaikuttavuuden ja taloudellisuuden osoittaminen edellyttää, että määräaikaisuus on riittävän pitkä (esim. valtuustokausi)

-yksikön toiminnan perustaminen heti vakinaisena toimintana vaikeuttaa kuntien sitoutumista, koska oman kunnan palvelutarvetta ja yksikön palveluiden käyttöä on vaikea ennakoida

Alueellisen ikäihmisten ja kehitysvammaisten perhehoitoyksikön kunnille tarjoamat palvelut

Keskeiset kysymykset kuntien kannalta:

-Mitä hyötyä kunnille on yksiköstä?

-Miksi kuntien kannattaa liittyä mukaan yhteiseen seudulliseen yksikköön?

-Mitkä ovat sellaisia palveluja, jotka kannattaa hoitaa seudullisesti?

-Mihin palveluihin tarvitaan sellaista erityisosaamista, jota ei ole tarkoituksenmukaista hankkia kaikkiin kuntin?

-Mitkä asiat, palvelut kannattaa keskittää perhehoidon yksikön työntekijöille?

Perhehoidon käynnistämiseen ja perhehoidon asiakastyöhön liittyvät palvelut:

-perhehoitoperheiden hankinta, perhehoidosta kiinnostuneiden rekrytointi

·tehtävä hyvin monimuotoisesti ja suunnitelmallisesti jatkuvana toimintana

·vaatii erityisosaamista ja riittävästi aikaa

-perhehoitajien kouluttaminen ja valmennus

·perhehoitajien koulutuksesta tulee vastata perhehoidon valmennuksen kouluttajakoulutuksen käynyt työpari perhehoidon laadun varmistamiseksi

·valmennus takaa jokaiselle ikäihmiselle ja kehitysvammaiselle henkilölle mahdollisuuden päästä hyvin valmentautuneeseen perheeseen ja saada hyvää hoitoa ja huolenpitoa

·valmennus takaa perhehoitajuutta harkitsevalle mahdollisuuden tehdä tietoon perustuva päätös perhehoitajaksi ryhtymisestä

-perhehoitoon sijoituksen valmistelu yhteistyössä kuntien edustajien kanssa

-perhehoitoyksikön työntekijät osallistuvat perhehoitoon sijoittamiseen kunnan työntekijöiden kanssa

·yksikön työntekijä ”saattaa” asiakkaan perheeseen yhdessä kunnan työntekijän kanssa

·kunta tekee toimeksiantosopimuksen, jonka liitteenä ovat hoito- ja palvelusuunnitelma sekä yksilöllinen erityishuolto-ohjelma ja tarvittaessa kuntoutussuunnitelma

-vastuu ohjaus- ja valvontakäyntien toimivuudesta perhehoitoperheissä

-perhehoitajien sijaisuusjärjestelmän (lomitusjärjestelmän) ylläpito eli perhehoidossa olevien henkilöiden tilapäishoidon järjestäminen esim. perhehoitajien vapaapäivien aikana

·pitkäaikaisessa perhehoidossa olevien lomitus ensisijaisesti sijaisen (joka kiertää eri perhehoitoperheissä) avulla tai vaihtoehtoisesti toinen perhehoitoperhe/varaperhe, mihin asiakkaat sijoitetaan tarvittaessa

-perhehoitopankin (= valmennettujen perhehoitajien rekisteri) ylläpito ja jatkuva päivitys

·hyvä olla keskitettynä, koska perhehoitoperheiden tilanteet muuttuvat

-perhehoitajien tukimuotojen kehittäminen ja toteutus

·täydennyskoulutus, työnohjaus, vertaisryhmätoiminta ja yhteiset tapaamiset

-seuraa ja arvioi perhehoitoa yhteistyössä perhehoitajien kanssa

Yhteistyö kuntien kanssa:

-tiivis yhteistyö kuntiin, joissa tarvetta perhehoitoon

·esim. SAS- työntekijöiden ja kehitysvammatyön palveluohjaajien kanssa

·kuntien työntekijöiden säännölliset tapaamiset ja yhteiset kotikäynnit ovat yksikön työntekijöiden perustehtäviä

-vastaa perhehoidon perehdyttämisestä ja tiedottamisesta alueen kunnissa

·SAS-kokouksissa ja vammaispalvelun kokouksissa perhehoidon mahdollisuuksista tiedottaminen

·perhehoitoa koskevien lainsäädäntömuutosten tiedottaminen kuntiin, toimintaohjeen mahdollisten muutosten jalkauttaminen osaksi perhehoitotyötä

- mm. kotikuntalain muutosten vaikutukset perhehoidon toimintakäytäntöihin

Perhehoidon seudullinen kehittäminen:

-mallin kehittäminen jatkuvaan ja tilapäiseen sekä osavuorokautiseen ikäihmisten ja kehitysvammaisten perhehoitoon

-tiedottaminen, viestintä perhehoidosta, perhehoidon markkinointi

·kohderyhmänä mm. kunnat, vanhus- ja vammaistyön henkilöstö, mahdolliset perhehoitajat, Varsinais-Suomen alueella asuvat ikäihmiset ja kehitysvammaiset henkilöt

·viestintäsuunnitelma

·keinoina mm. tiedotustilaisuudet, rekrytointitilaisuudet, lehtiartikkelit, seminaarit, www-sivut

-toimintaohjeen päivittäminen ja muu laadun varmistus, toiminnan arviointi

·kunnan työntekijöille laaditaan laajempi, seikkaperäisempi perhehoidon toimintaohje, joka palvelee arjen työssä kunnan työntekijöitä ikäihmisten ja kehitysvammaisten perhehoidon ”käsikirjana”, perehdyttämisoppaana

·toimintaohjeen muuttaminen tarvittaessa ja muutosten jalkauttaminen osaksi perhehoitotyötä

·isäntäkunnan tulee vastata perhehoitoyksikön työntekijöiden ammatillisen osaamisen jatkuvasta kehittämisestä ja työnohjauksesta yksikön palveluiden laadun varmistamiseksi

-perhehoidon jatkuva kehittäminen, seuranta ja raportointi

·toimintasuunnitelmien laatiminen

·perhehoitajien rekrytointisuunnitelman laatiminen ja toteutus

·perhehoitajien täydennys- ja lisäkoulutussuunnitelma

·toimintakertomukset, seurantatiedot, tilastointi

-yhteistyö perhehoidon kehittämisessä yli maakuntarajojen muiden perhehoitoa toteuttavien kuntien perhehoidosta vastaavien työntekijöiden kanssa (esim. Eteva, Kainuun maakuntayhtymä, Suupohjan perusturvaliikelaitoskuntayhtymä)

-yhteistyö Perhehoitoliiton kanssa