Henkilöstöpäällikkö Maaria Palomäki 26.5.2011:

Keskushallinnon henkilöstön vastuualue on lähettänyt hallintokunnille tiedot työvoimaseurannasta tarkastelujaksolta tammi-huhtikuu. Tiedot sisältävät seurannan koko hallintokunnan osalta ja lisäksi tulosaluekohtaisen seurannan. Kuukausittaiset seurannat tulee käsitellä lautakunnissa. Tämän lisäksi henkilöstön vastuualue on pyytänyt sosiaali- ja terveystoimen lausuntoa seurannasta 27.5.2011 mennessä kaupunginhallituksen hallintojaoston käsittelyä varten.

Työvoimaseuranta sisältää seurantajakson (tammi-huhtikuu) tiedot työvoiman määrän kehityksestä, sairauspoissaoloprosentista, sijaistusprosentista, työpanoksesta, kirjanpitoon pohjautuvat tiedot palkoista sekä palveluiden ostoon ja työvoimavuokraukseen käytetyistä euroista. Seurannassa näkyy kaupungin sisäiset ja ulkoiset henkilöstön siirtymät ja työvoiman määrä, jossa on huomioitu 100 %:n ulkopuolisella rahoituksella toteutetut hankkeet. Lisäksi seurantaan on merkitty talkoovapaiden ja lomarahavapaiden määrä. Henkilöstön vastuualue on korostanut sitä, että palveluiden ostot/työvoiman vuokraus/kokonaismenot ja palkkamenojen osuus kokonaismenoista kohdissa eivät vielä ole täysin vertailukelpoisia ja luotettavia, koska SAP- järjestelmään siirtymisen vuoksi kaikkia kirjauksia ei ole vielä tehty. Lisäksi henkilöstön vastuualue in ilmoittanut, että kohtaa ”palkat kirjanpidon mukaan” on muutettu siten, että kokonaispalkoista on nyt vähennetty palkkatukityöllistettyjen palkat, kokouspalkkiot ja muut palkkiot.

Liite 1Työvoimaseuranta tammi-huhtikuu 2010/ 2011

Liite 2Tulosaluekohtainen työvoimaseuranta tammi-huhtikuu 2010/ 2011

Todettakoon, että varhaiskasvatus on poistettu sekä vuoden 2010 että 2011 tiedoista.

Liitteestä 1 voidaan vielä todeta, että

• talkoovapaiden määrä on hiukan lisääntynyt (v. 2010/ 8,0 ja v. 2011/ 11,5).
• sairauspoissaoloprosentti on pysynyt lähes samana (v. 2010/ 5,9 ja v. 2011/ 5,8 %)
• sijaistusprosentti on noussut (v. 2010/ 73,9 % ja v. 2011/ 76,6 %)

Lisäksi seurannasta käy ilmi seuraavat tiedot (eivät täysin vertailukelpoisia eivätkä luotettavia):

• palkkamenot kirjanpidon mukaan ovat tarkastelujaksolla nousseet 3,9 %
• palveluiden ostot ovat vähentyneet 0,6 %
• työvoiman vuokraus on vähentynyt 65,3 %
• kokonaismenot ovat laskeneet 10,8 %

Liitteen 2 mukaan tulosalueiden/vastuualueiden osalta muutokset työvoimassa tarkastelujaksolla ovat olleet (ml sisäiset ja ulkoiset siirrot ja talkoovapaat/lomarahan vaihdot ja 100 % ulkopuolisella rahoituksella toteutettavat hankkeet):

• hallintopalvelut - 5,8
• tutkimus- ja kehitys - 5,2
• sosiaalityö + 8,8
• perusterveydenhuolto + 46,1
• erikoissairaanhoito + 0,6
• kuntoutumispalvelut + 1,1
• vanhuspalvelut - 15,4
• ympäristöterveydenhuolto - 0,1 ja
• työterveyshuolto - 0,6

Tulosalueiden lausunnot:

Sosiaalityön tulosalue/ tulosaluejohtaja Tarja Salonius:

Työvoimankäytön lisäystä kuluneella aikavälillä sosiaalityön tulosalueella selittää perhehoidon tuen lisäämiseen asetetut vakanssit 1.5.2010 alkaen. Tämän alkuvuoden seurannassa nämä resurssit ovat mukana (verrattuna viime vuoden vastaavaan aikaan). Sijaisten käytön määrän lisäämiseen on vaikuttanut runsaat sairauspoissaolot alkuvuoden 2011 aikana.

Asumis- ja päihdepalveluissa on viidellä tilapäisellä palkkaamisluvalla toteutettu TALK -hanketta, jonka avulla on lisätty palveluasumista ja tämä vähentää laitoshoidon tarvetta. Sosiaalityön tulosalueella on pyritty toteuttamaan työvoiman käyttöä suunnitelman mukaan. Sijaisuuksia on pyritty hoitamaan sisäisin järjestelyin mahdollisuuksien mukaan.

Perusterveydenhuolto/ tulosaluejohtaja Anne Santalahti:

Perusterveydenhuollon työvoiman lisäys on tarkastelujaksona 46,1 ja selittyy seuraavasti:

Vertailuajankohta on merkittävin lisäystä selittävä tekijä: perusterveydenhuollon työvoiman lisäys alkoi elokuussa 2010, koska opetushammashoitoon lisättiin opiskelijamäärän lisääntyessä opetustoiminnasta laaditun voimassa olevan sopimuksen mukaisesti seitsemän (7) henkilöä. Nämä vakanssit ovat käytössä tammi-huhtikuussa 2011, mutta eivät vastaavana vertailuajankohtana vuonna 2010. Lisäksi olemassa oleviin tyhjiin hammaslääkärien vakansseihin on nyt saatu sijaisia ja myös vakituisia hammaslääkäreitä, joten henkilötyövuosia on enemmän kuin vertailuajankohtana. Hammaslääkärien työpareiksi on palkattu tilapäisillä vakansseilla hammashoitajia, koska kolme (3) hammashoitajaa on terveydellisistä syistä johtuen sijoitettu hammashuollon puhelintyöhön. Lisäksi opetushammashoitolatoiminnan ja muun hammashuollon toiminnan lisääntyessä välinehuoltoon on jouduttu lisäämään henkilökuntaa kolme (3) välinehuoltajaa.

Hoitotakuun toteuttamiseksi otettiin terveysasemilla käyttöön neljä (4) tilapäistä terveyskeskuslääkäriä ja neljä (4) tilapäistä sairaanhoitajaa elokuussa 2010. Nämä ovat olleet käytössä tarkastelujakson aikana, mutta niitä ei ollut vertailuajankohtana. Niiden käyttöä on jatkettava 31.7.2011 asti, jolloin niistä voidaan luopua, koska 1.6.2011 Perlassa hyväksytty listamalli on saatu suunnitellusti käyttöön ja vastaavasti omalääkärimalli on saatu purettua.

Ns. Neuvola-asetus tuli kuntia velvoittavaksi 1.1.2011 alkaen ja sen toteuttamiseksi on perusterveydenhuoltoon lisätty henkilökuntaa, johon kunta on saanut myös valtionosuuden lisäystä 3 €/asukas. Vakituista henkilökuntaa on ollut vuoden alusta yksi (1) terveydenhoitaja ja yksi (1) lääkäri. Lisäksi on käytössä tilapäisiä vakansseja, koska vakituisia ei vielä ole saatu käyttöön, kolme (3) terveydenhoitajaa ja yksi (1) lääkäri.

Lokakuussa 2010 Perlassa hyväksyttiin perusterveydenhuollon kehittämisohjelma. Suunnitelman mukaisesti vuoden 2011 alusta aloittivat projektipäällikkö ja projektisihteeri eli kaksi (2) lisähenkilöä. Lisäksi kehittämistyön ja muun lakisääteisen tilastotyön lisääntyessä on loppuvuodesta 2010 saatu siirtovakanssia käyttäen yksi (1) Pegasos-pääkäyttäjä lisää. Vuoden 2011 henkilöstösuunnitelmassa esitetään ko. vakanssia vakinaistettavaksi vuonna 2011. Terveysasemien kehittämistoimenpiteenä on käynnistetty Marevan -hoitajatoiminta kaikilla terveysasemilla. Tässä toiminnassa on tällä hetkellä kolme (3) tilapäistä sairaanhoitajan vakanssia lisää vastaavaan viime vuoden ajankohtaan nähden. Tilanteen pysyväksi hoitamiseksi on esitetty nimikemuutoksia lähihoitajista sairaanhoitajiksi.

AVI:lle on tehty syksyllä 2010 tarkastuspyyntö koskien terveyskeskuspäivystystä, koska pyynnön tekijät katsoivat potilasturvallisuuden siellä vaarantuvan vähäisen henkilöstömäärän ja suuren kuormituksen takia. 10.12.2010 AVI teki koko päivän kestävän tarkastuksen päivystykseen. Tämän tarkastuksen seurauksena jouduttiin välittömästi lisäämään henkilöstöä eristämispotilaiden hoitoon. Tammi-huhtikuussa 2011 päivystyksen tarkkailussa on jouduttu hoitamaan yli 12 tuntia akuuttia jatkohoitopaikkaa odottavia potilaita 1-12 potilasta/vrk. Heidän hoitoaan varten on jouduttu palkkaamaan tilapäisillä palkkaamisluvilla neljä (4) sairaanhoitajaa, kaksi (2) hoitoapulaista ja yksi (1) lähihoitaja. Tällaista henkilökuntamäärää ei päivystyksessä ollut vertailuajankohtana vuonna 2010. Vaikka sairaslomat ovat vähentyneet perusterveydenhuollossa 0,4 % vertailuajankohtana, niin päivystyksessä sairauspoissaoloja on ollut vertailuajankohtaa enemmän ja ne on toiminnan luonteen vuoksi sijaistettava 100 %:sti, mikä selittää henkilötyövuosien lisäystä yhden (1) vakanssin verran.

Yliopiston kanssa solmitun yleislääketieteen koulutussopimuksen ja eurovaiheen lääkärien koulutuksen toteuttamiseksi on vuoden 2011 alusta palkattu yksi (1) yleislääketieteen erikoislääkäri tilapäiseksi koulutuslääkäriksi. Tammikuussa terveyskeskuksessa oli yli 30 sellaista lääkäriä, jotka tarvitsivat ko. lääkärin ohjausta. Koulutuslääkärin palkkarahat tulevat AVI:n terveyskeskukselle maksamasta koulutuskorvauksesta.

Lisäksi käytössä on yksi (1) projektipäällikkö terveyden edistämisen yksikössä koulujen päihdehankkeessa. Hänen palkkansa tulee ulkopuolisesta rahoituksesta. Mäntymäki 3 terveysasemalla on ollut käytössä yksi (1) lääketieteen amanuenssi 3.1.-13.2.2011. Hänen palkkauksensa tulee koulutussopimuksen perusteella yleislääketieteen yksiköstä.

Perusterveydenhuollon hallintoon siirtyivät vuoden 2011 alussa erikoissairaanhoidon tulosalueelta kaksi (2) hygieniahoitajaa ja yksi( 1) tekstinkäsittelijä muualta SoTesta.

Tarkastelujaksossa tammi-huhtikuu 2011 on perusterveydenhuollossa ollut 46 vakanssia enemmän kuin vuonna 2010 vastaavana ajankohtana. Sijaistus, talkoovapaat ja hankerahoitus huomioon ottaen työvoiman lisäys on ollut 46,1 vertailuajankohtaan nähden. Vakituisen henkilökunnan määrä on vähentynyt 5,1 %, ja sijaistus siis noussut 7,5 %.

Henkilötyövuosissa tapahtuu vähenemistä kesän 2011 jälkeen, kun hoitotakuun toteutuminen tapahtuu listamallilla ja voidaan luopua kahdeksasta ( 8) tilapäisestä vakanssista.

Samoin jos akuuttisairaanhoitopaikkoja saadaan päivystyspotilaiden käyttöön SoTen vanhuspalveluiden ja erikoissairaanhoidon tulosalueilta joustavasti ja näiden potilaiden hoitoaika päivystyksessä jää korkeintaan kuuteen tuntiin, niin sinne palkatusta tilapäisestä hoitohenkilökunnasta voidaan luopua eli seitsemästä (7) henkilöstä.

Suun terveydenhuollossa hoitotakuurajat ylittyvät huhtikuussa 2011 ja toisaalta voimassa olevat opetushammashoidon sopimukset velvoittavat kaupunkia, joten siellä henkilöstövähennyksiä ei voida tehdä.

Samoin ehkäisevän terveydenhuollon henkilöstölisäykset ovat kuntia velvoittavan asetuksen ja toisaalta tehdyn OPTS:n mukaisia.

Erikoissairaanhoito/ tulosaluejohtaja Hilkka Virtanen:

Työvoiman käyttö on tammi-huhtikuussa toteutunut erikoissairaanhoidon tulosalueella suunnitellusti. Työvoiman kokonaismäärä on samalla, n. 612:n tasolla, kuin vuonna 2010. Sairauspoissaoloja on ollut jonkun verran vähemmän kuin sosiaali- ja terveystoimessa keskimäärin. Sairauspoissaoloprosentti 4,4 on hieman pienempi kuin vuonna 2010. Sijaistusprosentti 69,3 on edellisen vuoden tasoa ja alittaa koko Sote:n sijaistusprosentin 76,6.

Kuntoutumispalvelut/ tulosaluejohtaja Jukka Juvonen:

Kuntoutumispalveluiden tammi-huhtikuun työvoimaseuranta on työvoiman osalta +0,9, sairauspoissaoloprosentin osalta -0,2 % ja sijaisuusprosentin -1,9 % edelliseen vuoteen nähden. Työpanoksen osuus työvoimasta on noussut 84,8 % sta 86,0 %:iin. Työvoimaseurannan mukaan henkilöstön käyttö on tavoitteiden ja budjetin mukainen.

Vanhuspalvelut/ tulosaluejohtaja Sari Ahonen:

Vanhuspalvelujen tulosalueen tammi huhtikuun työvoiman seurannassa näkyy henkilöstön käytön väheneminen. Huhtikuussa työvoimaseuranta osoittaa -15,6 aleneman edellisen vuoden vastaavaan ajanjaksoon verrattuna. Maaliskuun seuranta näytti työvoiman käytön vähentyneen lähes 30:llä. Kuukausien väliset vaihtelut selittynevät sijaistusprosentin hienoisella kasvulla ja tarkastelujaksolle osuneista pääsiäisen arkipyhistä. Sairaslomaprosentti (7,1) on pysynyt alkuvuoden samalla tasolla. Muuhun sosiaali- ja terveystoimeen verrattuna sairauspoissaolojen määrä on korkea. Määrä on kasvanut myös pitemmän aikavälin tarkastelussa. 

Ympäristöterveydenhuolto/ tulosaluejohtaja Liisa Palmu:

Toiminta on ollut suunnitelman mukaista tammi- huhtikuussa ja toiminnalliset tavoitteet ovat toteutuneet. Valvonnan suoritteet kirjataan tiedonhallintaohjelmaan viiveellä, minkä vuoksi luvut ovat todellista pienemmät. Eläinlääkintähuollon suoritteet ovat vuositason mittareita. 

Työvoima on tammi-helmikuussa ollut suunnitelman mukainen. Maaliskuulta ja huhtikuulta puuttuu suunnitelmassa arvioidusta työpanoksesta yksi henkilö, kun kaupungineläinlääkäri hoitaa oman toimen ohella tulosaluejohtajan tehtäviä ja korvaavaa työpanosta (eläinlääkärihygieenikon määräaikainen virka) ei ole enää ollut.

Työterveyshuolto/ tulosaluejohtaja Lassi Pakkala:

Työterveyshuollon osalla ollaan henkilöstön käytön osalta lähes viime vuoden tasolla. Lääkäripula on edelleen selvä, mutta muiden ammattiryhmien osalta vakanssien täyttöaste on hyvä.

Peruspalvelujohtaja Riitta Liuksa:

EhdotusPeruspalvelulautakunta merkitsee tiedoksi sosiaali- ja terveystoimen työvoimaseurannan tammi-huhtikuulta ja päättää antaa kaupunginhallituksen hallintojaostolle selostusosassa kerrotun lausuntonaan asiasta.

PäätösEhdotus hyväksyttiin.