Kuntoutumispalvelut, tulosaluejohtaja Jukka Juvonen 23.3.2011:

Kuntoutumispalvelujen tulosalueelle esitetään perustettavaksi terveydenhoitajan toimi lastenneurologiseen yksikköön. Yksikkö on jo vuosikymmeniä vastannut turkulaisten erityiskoulujen (nyk. keskitetyn palvelun koulujen) kouluterveydenhuollosta.

Turussa on porrastettu erityisopetus siten, että keskitetyn palvelujen kouluissa on kaikkein vaativin oppilasaines, jonka kirjo koostuu erittäin vaikeasti kehitysvammaisista ja autistisista koululaisista monenlaisesti käytöshäiriöisiin ja psykiatrisesti vaikeasti oireileviin lapsiin ja nuoriin, jotka ovat erityisopetuksen lisäksi hyvin monenlaisen tuen ja avun piirissä. Tällä hetkellä turkulaisissa erityiskouluissa on n. 1000 oppilasta, joista huolehtii kolme terveydenhoitajaa.

Uusi valtioneuvoston asetus neuvolatoiminnasta, koulu- ja opiskeluterveydenhuollosta sekä lasten ja nuorten ehkäisevästä suun terveydenhuollosta (380/2009) astui voimaan 1.7.2009. Määräaikaiset terveystarkastukset on järjestettävä uuden asetuksen mukaisesti 1.1.2011 mennessä kaikille turkulaisille koululaisille - myös erityiskoululaisille. Heille tarkastusten toteuttaminen on huomattavasti enemmän aikaa ja perehtyneisyyttä vaativaa kuin yleisopetuksen puolella esimerkiksi liikuntavamman aiheuttamien rajoitteiden, dysfasiasta aiheutuvien kommunikointiongelmien tai ADHD:sta johtuvien keskittymisvaikeuksien vuoksi. Suositus oppilasmääristä terveydenhoitajaa kohti (yleisopetuksessa korkeintaan 600 oppilasta täyspäiväiselle kouluterveydenhoitajalle) ottaakin huomioon työn vaativuuden siten, että erityiskoululaisen kerroin on kolme kertaa suurempi (Kouluterveydenhuollon laatusuositus, STM 2004). Suosituksen mukaan tulee myös huomioida se, että jos terveydenhoitaja toimii useammassa koulussa, oppilaita tulisi olla vähemmän. Näin laskettuna erityiskoululaisia terveydenhoitajaa kohti suositetaan maksimissaan olevan 200. 

Kuntoutumispalvelujentulosalueelle esitetään perustettavaksi sosiaalityöntekijän virka vammaispalvelujen yhteisiin toimintoihin. Vakanssin perustaminen oli jo peruspalvelulautakunnan vuoden 2010 hyväksymässä suunnitelmassa, mutta se siirrettiin toteutettavaksi vuonna 2011.

Uusi vammaispalvelulaki tuli voimaan 1.9.2009. Laki edellyttää, että vammaisen henkilön palvelutarve on arvioitava viimeistään seitsemän päivän kuluessa yhteydenotosta. Palvelutarpeen selvittämisen pääsääntönä on kotikäynti tai henkilökohtainen tapaaminen. Lisäksi palvelusuunnitelma on laadittava ilman aiheetonta viivytystä yhteisymmärryksessä asiakkaan kanssa kolmen kuukauden sisällä. Kaikille kehitysvammaisille pitää laatia hoito- ja palvelusuunnitelma ja erityishuolto-ohjelma. Jotta uuden lainsäädännön edellyttämät toimenpiteet ja hoitotakuut pystytään toteuttamaan, tarvitaan uusi sosiaalityöntekijän virka.

Lisäksi kuntoutumispalveluissa esitetään toteutettavaksi eräitä vakanssimuutoksia:

Lääkinnällisessä kuntoutuksessa on kaksi avointa kuntohoitajan vakanssia, jotka esitetään lakkautettavaksi. Tilalle esitetään perustettavaksi kaksi fysioterapeutin tointa. Fysioterapiajono on tällä hetkellä 5½ kk. Jotta fysioterapia olisi mahdollisimman vaikuttavaa, se pitää antaa oikeaan aikaan ja kohdistaa ihmisen tarpeiden mukaan. Fysioterapiajono pitäisi saada lyhenemään enintään 3 kk:n mittaiseksi. Jonon lyhentämiseksi on menossa kehittämisprosessi, mutta sen lisäksi tarvittaisiin lisää terapeutteja.

Kuntohoitajakoulutus on lopetettu ja tarvitaan laaja-alaisempaa osaamista, jotta uusia toimintatapoja voidaan ottaa käyttöön.

Lääkinnällisessä kuntoutuksessa on avoin perushoitajan toimi, joka esitetään lakkautettavaksi. Tilalle esitetään perustettavaksi puheterapeutin toimi. Puheterapiajono on tällä hetkellä yli vuoden mittainen ja vastaanotolle pääsyä odottaa parisataa lasta. Jonoja on pyritty purkamaan esim. varhaisen puuttumisen keinoin, tekemällä yhteistyötä päiväkotien kanssa, mutta ilman uutta henkilöstöresurssia se ei onnistu. Lounais-Suomen aluehallintovirasto pyysi selvitystä syksyllä 2010 siitä, miten Turun kaupunki aikoo korjata liian pitkän jonotusajan ja totesi, ettei hoitotakuu toteudu riittämättömien resurssien vuoksi.

Muutosten nettokustannusvaikutus on 191.700 euroa/vuosi ja niiden vaikutus työvoimaan on + 5/vuosi.

Liite 1Kuntoutumispalvelujen esitykset vakanssien perustamisesta/lakkauttamisesta

Peruspalvelujohtaja Riitta Liuksa:

EhdotusPeruspalvelulautakunta päättää esittää kaupunginhallituksen hallintojaostolle liitteen 1 mukaiset vakanssien perustamiset/lakkauttamiset kuntoutumispalveluiden tulosalueella.

PäätösEhdotus hyväksyttiin.