Resurssijohtaja Max Lönnqvist:

Kaupunginhallitus on antanut talousarvion laatimista varten perinteisesti hallintokunnille ohjeluvun. Vuoden 2012 talousarvion osalta perinteisen ohjelukuprosessin sijasta pyritään vuorovaikutukselliseen prosessiin, jossa taloussuunnitelmavuoden lukuja täsmennetään mm. merkittävien keittämishankkeiden ja investointien osalta.

Kaupunginvaltuusto on päättänyt, että kaupungin talousarvioprosessia on aikaistettava nykyisestään. Lisäksi kaupungin talouden suunnittelussa on kyettävä entistä pitkäjänteisempään suunniteluun. Näihin tavoitteisiin pyritään muuttamalla talousarvioprosessin alkua vuorovaikutukselliseksi ja vahvistamalla koko suunnitelmakauden suunnittelun merkitystä vuosittaisen taloussuunnittelun sijasta.   

Maalis-huhtikuun aikana virastojen ja laitosten tulee selvittää, mitä kehittämistoimia tarvitaan lähivuosina vastaamaan ajan haasteisiin kehitettäessä omaa toimintaa päämääränä kestävästi kehittyvä tasapainoinen Turku. Selvityksestä tulee käydä ilmi, miten nämä kehittämistoimet vaikuttavat henkilöstömäärään, tilojen tarpeeseen, käyttö- tai investointimenoihin, sekä miten näiden kehittämistoimien vaikutuksia voidaan seurata huomioiden mm. toiminnan tuottavuus, asiakkaiden palvelunäkökulma, ilmasto- ja ympäristövaikutukset sekä henkilöstön työtyytyväisyys.

Hallintokunnan edellytetään tiivistävän näkemyksensä seuraaviin asiakokonaisuuksiin:

• Toimintaympäristön muutokset ja toiminnan kehittäminen vuosina 2012 - 2015
• Keskeiset kehittämistoimenpiteet eriteltyinä toimenpiteittäin
• Toimintaa kuvaavat perusmittarit
• Peilaus siitä kuinka toiminta toteuttaa strategisia ohjelmia

Hallintokunnat, jotka ovat jo sopimusohjauksen piirissä korvaavat edellä esitetyt asiakokonaisuudet tarkistamalla sopimusohjausasiakirjojaan. Esimerkiksi peruspalvelulautakunnan sopimusohjausmallissa toimintasuunnitelma muodostuu sopimuskokonaisuudesta (strateginen palvelusopimus; strateginen palvelutuotantosopimus ja operatiivinen palvelutuotantosopimus). Sopimusohjausasiakirjat sisältävät mm. ohjelmista johdettujen mittareiden kokonaisuuden, joka on voimassa olevassa talousarviossa koottu yhteen palvelutoimen sektorin alkuun. Sopimusohjauksessa toimintasuunnitelma on selkeästi sopimuskokonaisuus. Tässä vaiheessa sosiaali- ja terveystoimi voi tehdä ensimmäisen SPS- tarjousluonnoksen, joka sisältää edellä lueteltuja asiakokonaisuuksia.

Prosessi etenee siten, että keskushallinto laatii hallintokuntakohtaiset ohjeluvut, keskeiset kehittämistoimenpiteet ja vaikuttavuustavoitteet sekä virastojen ja laitosten esitykset perusteluineen. Tarvittaessa sektorijohtajat käyvät vielä tarkentavia keskusteluja hallintokuntien kanssa. Budjettiraami kullekin toimielimelle annetaan joko bruttolukuina tai nettolukuina viimeistään kesäkuussa.

Sosiaali- ja terveysvirasto on tehnyt alustavia laskelmia vuoden 2012 talousarviosta ja taloussuunnitelmakaudesta 2012 – 2015. Laskelmat perustuvat tiedossa oleviin toiminnallisiin muutoksiin ja arvioihin kustannustason muutoksesta. Merkittävänä muutoksena vuoden 2012 alusta on otettu huomioon mm. päivystyksen siirtyminen Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin toiminnaksi, mikä näkyy henkilöstömenoissa ja henkilötyövuosissa vähennyksenä. Päivystyksen kustannus näkyy asiakaspalveluiden ostoissa vastaavasti lisäyksenä. Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin maksuosuuteen tulee taloussuunnitelmakaudella väistämättä tasokorotuksia raskaan investointiohjelman johdosta mm. T2-sairaalan täysimittaisen käyttöönoton myötä sekä U-sairaalan käyttöajan päättymisen johdosta.

Sosiaali- ja terveystoimen henkilöstömenojen kasvuun on varauduttu noin 2,5%:in panostuksella, palveluiden ostojen kasvuun noin 5,9%:lla (josta asiakaspalveluiden ostot + 7,2 %) ja muihin toimintamenoihin noin 2 %:in korotuksella v. 2010 tammi- maaliskuun ennusteeseen nähden. Tuloeriä on korotettu 1,5 – 2 % tulolajista riippuen. Laskelmien heikkoutena on todettava, että lakimuutosten (terveydenhuoltolaki, kotikuntalaki, lastensuojelulaki jne.) kustannusvaikutuksia on vaikea arvioida. Uudesta terveydenhuoltolaista seuraa ainakin uudistustarpeita kotisairaanhoidon järjestämiseksi kaikille ikäluokille. Lisäksi on täsmennetty sairaanhoitopalveluun kuuluvaa hoitosuunnitelman mukaista pitkäaikaiseen sairaanhoitoon tarvittavien hoitotarvikkeiden jakelua. Myös tehostetun palveluasumisen lääkäripalveluihin tulee panostaa, koska kunnan on järjestettävä alueensa asukkaiden sairaanhoitopalvelut asumismuodosta riippumatta.

Lisäksi on todennäköistä, että uusi eduskunta päättää joulukuussa 2011 joistakin SoTe-sektorin maksuperusteista ja asiakasmaksuista ja mahdollisista uusista velvoitteista kunnille. Palvelujohdon esittämiin painopistealueisiin tarvitaan joitakin lisäpanostuksia nyt tehdyn laskelman lisäksi mutta tiettyjä panostuksia voidaan myös tehdä rakennemuutoksen avulla nk. ”nollasummamuutoksina”. Nyt laaditun laskelman perusteella sosiaali- ja terveystoimen ohjeluvun tulisi olla 540,8 M€ netto vuonna 2012, jotta nykytoiminta pienin muutoksin tai lisäyksin pystytään hoitamaan.

Liite 1SPS-luonnos ja viraston laskelma vuoden 2012 – 2015 toimintakatteeksi

Toimintaympäristö

Strategisen palvelusopimuksen taustamateriaaliksi on laadittu toimintaympäristöanalyysi turkulaisten väestörakenteesta, hyvinvointia kuvaavista indikaattoreista, lainsäädännöstä ja toimintaympäristössä tapahtuvista muutostekijöistä. Toimintaympäristö on jaettu ulkoisiin ja sisäisiin muutostekijöihin. Toimintaympäristön ulkoiset muutokset ovat SPS: n liitteenä. Dokumenttia täydennetään esim. vaalien jälkeisen hallituksen uudella ohjelmalla. Sisäinen toimintaympäristö on edelleen työn alla ja täydentyy peruspalvelulautakunnan seminaariin 8.6.2011 mennessä tarkempien tilastotietojen valmistuttua. Toimintaympäristöanalyysin lopullinen muoto esitellään talousarviokäsittelyn yhteydessä.

Oheismateriaali 1Toimintaympäristö 2012- 2015 (jaettu varsinaisen listan mukana)

Palvelujohtajat Sirpa Kuronen, Maisa Kuusela ja Seija Arve:

Talouden elpymisestä huolimatta laman vaikutukset ovat vielä selkeästi näkyvissä. Väestössä korostuu ikääntyneiden määrän kasvu sekä maahanmuuttajien ja yksinasuvien suuri määrä. Turun seudulla työttömyys vähenee hitaammin kuin maassa keskimäärin. Terveydenhuoltolaki, kotikuntalaki, uusi kotouttamislaki, ja jo voimaan tulleet lastensuojelulain muutokset tuovat uusia velvoitteita kunnille. Näiden täsmällisiä taloudellisia vaikutuksia on vaikea arvioida. Ikäihmisten palvelujen kohdalla v. 2011 alussa lainsäädännössä on lisäksi tapahtunut takuueläkkeen voimaantulo.

Kaikkien ydinprosessien strategiset tavoitteet perustuvat väestön hyvinvointiohjelmille. Keskeisiä elementtejä ovat ennaltaehkäisy ja peruspalveluihin panostaminen sekä palvelurakenteen keventäminen.

Lasten ja nuorten palveluissa on palvelujen ja kustannusten painopistettä pystyttävä siirtämään ennaltaehkäisevämpään suuntaa. Tuen tarpeeseen ja ongelmiin on tarjottava apua nykyistä aikaisemmin ja mahdollisuuksien mukaan lasten, nuorten ja perheiden omissa toimintaympäristöissä. Neuvoloiden ja kouluterveydenhuollon on pystyttävä toimimaan asetuksen 380/2009 edellyttämällä tavalla, puuttuvan henkilöstön palkkauskustannus on n. 480 000 €.

Perheiden kotiin annettavia palveluja on pystyttävä nykyisestään lisäämään. Tähän velvoittavat niin kaupungin omat tavoitteet kuin lastensuojelua kuin terveydenhuoltoa koskeva lainsäädäntökin. Kotiin apua saavien perheiden lukumäärä on viimeisen kahden vuoden aikana ollut laskussa, vastoin asetettuja tavoitteita. Vähennystä on tapahtunut avustuksella hankittavassa lastenhoitotoiminnassa. Tilanteen korjaamiseksi valmistellaan lapsiperheiden kotiavun järjestämistä, jonka kustannuksen on karkeasti arvioitu olevan n. 1 M€ vuodelle 2012.

Lastensuojelun rakennemuutos etenee oikeansuuntaisesti, mutta tavoitteeseen nähden liian hitaasti. Sijaishuollon ostopalvelukustannusten kasvu jatkui edelleen vuonna 2010, vaikka perhehoidon osuus huostaan otettujen sijoituksista hieman kasvoikin. Lastensuojelun rakennemuutoksen tavoitteet ovat täysin yhdensuuntaiset uuden lastensuojelulain vaatimusten kanssa. Muutoksen vauhdittamiseksi on välttämätöntä edetä kahdella rintamalla: lisäämällä perhehoitoa sijaishuollossa ja vahvistamalla avohuollon toimintamahdollisuuksia. Avohuollon vahvistaminen edellyttää oman henkilöstön lisäystä, jonka palkkakustannus on katettavissa rakennemuutoshyödyllä. Lapsiperheiden kotipalvelun järjestäminen on olennainen osa myös tätä toiminnan muutosta.

Opintojen loppuun saattaminen ja työllistyminen ovat nuorten aikuisten hyvinvoinnin perusasioita. Niiden turvaamiseksi tehdään tiivistä yhteistyötä oppilaitosten ja muiden hallintokuntien kanssa. Peruspalveluihin panostamalla vähennetään korjaavien palveluiden tarvetta, nuorten ehkäisevään terveydenhuoltoon tarvitaan
120 000 €:n lisäresurssi (asetus 380/2009) mm. opiskelijaterveydenhuoltoon.

Nuorten asunnottomuuden laajuus selvitetään ja selvityksen perusteella ryhdytään tarvittaviin toimenpiteisiin. Nuorten päihdehuollon palveluja kehitetään päihde- ja mielenterveystyön kokonaissuunnitelman pohjalta, tarkoitukseen varataan 50 000 € päihdehuollon ostopalvelumäärärahoista

Itsenäisesti selviytyvien toimintakyvyn turvaaminen – ydinprosessissa oleellisinta on kohdistaa palveluita niitä eniten tarvitseville väestön hyvinvoinnin edistämiseksi ja terveyserojen kaventamiseksi. Peruspalveluihin panostamalla vähennetään korjaavien palveluiden tarvetta ja pystytään taittamaan kustannusten kasvua. Lisääntyneeseen kysyntään vastataan siirtymällä rakenteellisesti kevyempiin palveluihin vammaispalveluissa, päihdepalveluissa ja mielenterveyskuntoutujien palveluissa.  Esimerkiksi päihdepalveluissa 50 asiakkaan sijoittaminen TALK-hankkeen tyyppiseen tuettuun asumiseen edellyttää viiden ohjaajan palkkaamista, mutta säästää vuositasolla karkeasti arvioiden noin 1 m€. Työllisyyden hoito edellyttää vähintään 1 m€ lisäpanostuksen kuluvaan vuoteen verrattuna, mutta tuo toisaalta säästöjä toimeentulotuen ja työmarkkinatuen kuntaosuuden kustannuksissa.

Ikäihmisten elämänlaadun turvaaminen  - ydinprosessin palvelujen kohdistamisen painopisteet ovat  kotona tai kodinomaisissa olosuhteissa asuvien ikäihmisten hyvinvointia, terveyttä ja toimintakykyä tukevissa palveluissa. Näitä ovat omaishoidon tuen saajien määrän lisääminen, poikkihallinnollinen sekä kolmannen sektorin kanssa tehtävä yhteistyö, ehkäisevän vanhustyön antama tuki kotona asuville vähäistä säännöllistä kotihoitoa tarvitseville yksinäisille ikäihmisille ja muistisairaiden toimintakyvyn turvaaminen. Kotihoidon vaikuttavuutta parannetaan keskiraskasta kotihoitoa saavien osalta. Kotihoidon toteuttamista monimuotoistetaan edelleen. Kun kotona tai kodinomaisissa olosuhteissa asuminen ei ole enää mahdollista, ympärivuorokautisen hoidon tarve arvioidaan toimintakykykyyn perusteella ottaen huomioon myös yksilölliset tilanteet. Pitkäaikaissairaanhoidon tarpeen kriteereinä on arvio sairaanhoidollisen ja lääketieteellisen hoidon tarpeesta.

Perusterveydenhuollon, oman erikoissairaanhoidon, vanhuspalveluiden ja sairaanhoitopiirin toiminnan yhteisellä tehostamisella saavutetaan rakenteellisia säästöjä, jotka näkyvät myös taloudellisina säästöinä. Tätä säästyvää taloudellista resurssia kohdennetaan niin kotihoidon palveluluokkien painotuksen muutoksiin ja kotihoidon tukemiseen psykologityövoimalla kuin myös palvelusetelin asteittaiseen käyttöönottoon kotihoidossa. Ympärivuorokautisen hoidon lisätarve ostopalveluina ja samanaikaisesti tapahtuva ostopalvelujen uudelleen kilpailutus v 2012 edellyttävät karkeasti runsaan 2 milj.€ lisärahoituksen.

Palvelutuotantojohtaja Petri Virtanen:

Suomen Kuntaliiton maaliskuun lopussa 2011 julkaisemasta tilastokatsauksesta (Punnonen, H. Kuntien sosiaali- ja terveydenhuollon 2011 tammi-joulukuun nettotoimintalukuja… Suomen Kuntaliitto: Helsinki 28.03.2011)) käy ilmi, että Turun sosiaali- ja terveystoimen asukaskohtaiset kustannukset ovat isompien kaupunkien tunnuslukujen tarkastelussa keskimääräistä suurempia Turun asukaskohtaisten kustannusten ollessa 2.856 € (Helsinki 2.895 €, Vantaa 2.382 €, Espoo 2.204 €, Tampere 2.743 € ja Oulu 2.464 €). Kyseiset kustannukset eivät pidä sisällään lasten päivähoidon menoja eikä näitä nettomenoja ole ikä- tai tarvevakioitu. Mainituista tilastotietojen rajoitteista huolimatta voidaan sanoa, että kustannuserot kuntien välillä ovat merkittäviä.

Sosiaali- ja terveystoimen kustannusten kasvuun on suhtauduttava kriittisesti. 2-3 prosentin kustannusten kasvu tulee merkitsemään sitä, että vuonna 2012 joudutaan tarkastelemaan kokonaisvaltaisesti sosiaali- ja terveystoimen palveluverkkoa ja palvelujen saatavuutta. Sosiaali- ja terveystoimen palvelutuotannon sopeuttaminen palvelutarpeiden muutoksiin edellyttää toimenpiteisiin ryhtymistä vuosina 2012-2013:

Sosiaali- ja terveystoimen tulosalueiden yhdenmukaista toimintaa varten tulee laatia selkeä suunnitelma siitä, miten palvelujen keskittäminen ja hajauttaminen toteutetaan ja millaisiin toimenpiteisiin tältä osin ryhdytään. Palvelujen käyttäjien kannalta on kestämätöntä ajatella, että palveluja edelleen karsitaan tietyiltä erityisalueilta (Pansio-Perno, Runosmäki, Varissuo), joissa palvelutarpeet ovat muita kaupunginosia selvästi suurempia. Näin ollen palveluverkon suunnittelussa joudutaan tekemään kompromisseja palvelujen tehokkaan keskittämisen ja asukas- ja asiakaslähtöisen lähipalvelukonseptin välillä. Palveluverkon yhteydessä pohdittaviin kysymyksiin kuuluvat myös kysymykset aukioloajoista, hoito- ja potilasketjujen toimivuudesta ja uusista palvelumalleista ja sähköisen asioinnin muodoista.

Muutaman prosentin kasvu toimintamenoissa tarkoittaa käytännössä sitä, että vuoden 2012 talousarviovalmistelussa joudutaan karkealla tasolla yksilöimään palvelurakennemuutosten keventämisen vaikutus kustannustasoon. Palvelurakenneuudistuksia on käynnissä useissa palveluissa – esimerkiksi lastensuojelu, ikäihmisten palvelut, vammaispalvelut, päihdehuollon palvelut – mutta toistaiseksi sosiaali- ja terveystoimen rakennemuutos on merkinnyt lähinnä lisäpanostuksia kyseisten palvelumuotojen avohuollollisiin palveluihin. Vanhuspalveluissa on onnistuttu siirtämään resursseja laitoshoidosta avohoitoon. Rakennemuutoksen perusideana on keventää palvelumalleja, tuottaa asiakaslähtöisempiä kustannuksia ja keventää kustannusrakenteita. Palvelurakenteiden muutosta on siis vuosina 2012-2013 jatkettava kiinnittämällä erityistä huomiota kustannusrakenteiden keventämiseen sen lisäksi, että resursseja lisätään avohuollollisiin toimintoihin.

Tulosalueiden organisaatiorakenteita tulee tarkastella uudelta pohjalta syksyllä 2011 valmistuvan sosiaali- ja terveystoimen ulkoisen arvioinnin tulosten läpikäymisen yhteydessä. Samassa yhteydessä arvioidaan uudelleen budjetointiin liittyvä delegoinnin aste tiettyjen menolajien osalta. Tavoitteena on jatkossa se, että tulosalueiden välillä voitaisiin liikuttaa resursseja nykyistä paljon joustavammin budjettivuoden aikana ilman, että tietyt resurssit ovat ”sementoituna” tiettyjen tulosalueiden kustannuspaikoille. 

Sähköisen asioinnin osalta voidaan todeta, että kaupungin juuri valmistunut IT-strategia antaa nykyistä kokonaisvaltaisemman mahdollisuuden uudistaa sosiaali- ja terveystoimen sähköisiä palveluja entistä kustannustehokkaampaan ja asiakaslähtöisempään suuntaan. Sosiaali- ja terveystoimessa on jo tähän asti sovellettu erilaisia sähköisiä palveluja (esim. e-resepti, jonka käyttöä laajennetaan parhaillaan), mutta tätä kehitystyötä on tarkoitus vauhdittaa ja laajentaa seuraavassa vaiheessa toimeentulotuen ja vammaispalvelujen alueelle. IT-strategian myötä uudelleen organisoitava kaupunkitasoinen IT-organisaatio tukee mainittujen sähköisten palvelujen käyttöä. Näiden palvelujen käyttöönotosta odotetaan syntyvän rationalisointihyötyjä töiden organisointiin tulosalueilla.

Sosiaali- ja terveystoimen palvelutuotannon uudistaminen edellyttää myös valtakunnallisiin alan kehittämisohjelmiin osallistumista vuosina 2012-2013. Tulevan hallituksen ohjelmaan tulee sisältymään merkittäviä sosiaali- ja terveydenhuollon rakenteelliseen kehittämiseen tähtääviä valtakunnallisia niin sosiaali- ja terveysministeriön (erityisesti Kaste 2) kuin työ- ja elinkeinoministeriönkin (erityisesti Tekesin ohjelmat) hallinnonaloilla. Näihin ohjelmiin mukaan pääseminen merkitsee muun muassa mahdollisuutta ulkoisiin kehittämisresursseihin ja vertailukehittämisen mahdollisuutta muiden isojen kaupunkien vastaavantyyppisiin kehittämistoimenpiteisiin.

Sosiaali- ja terveystoimen palvelutuotannon tuotannontekijöistä merkittävin on osaava, ammattitaitoansa ylläpitävä, motivoitunut ja hyvin johdettu henkilöstö. Vuonna 2012 tullaan panostamaan henkilöstön jaksamiseen, parempaan johtamiseen ja siihen, että Turun kaupungin sosiaali- ja terveystoimi olisi kilpailukykyinen työnantaja suhteessa naapurikuntiin. Samalla tulee varmistaa sosiaali- ja terveystoimen tulosalueiden sisäinen yhteistyö ja kyvykkyys toimia supistavan suunnittelun olosuhteissa.

Peruspalvelujohtaja Riitta Liuksa 2.5.2011:

Kuten edellä on mainittu, peruspalvelulautakunnan sopimusohjausmallissa toimintasuunnitelma muodostuu sopimuskokonaisuudesta. Strateginen palvelussopimus on koko valtuustokautta koskeva asiakirja, joka pohjautuu ryhmien välisessä sopimuksessa ja vahvistetussa ohjelmissa asetettuihin tavoitteisiin. Sopimusta tarkennetaan vuosittain ja siihen tehdään toimintaympäristön ja toiminnan muutostarpeen perusteella tarkennuksia. Strateginen palvelutuotantosopimus ja erityisesti operatiivinen palvelutuotantosopimus konkretisoivat kokonaisuutta ja nivovat sen talousarviokauteen.

Voimassa olevassa operatiivisessa palvelutuotantosopimuksessa on vahvistettu priorisoidut kehittämishankkeet, joiden tarkoituksena on konkretisoida ylemmillä sopimustasoilla vahvistetut rakenteelliset muutokset. Kehittämishankkeet ovat aikataulutettu ja vastuutettu. Vuoden 2012 talousarvion käsittelyn ja OPTS-ehdotuksen yhteydessä kehittämishankkeet tarkentuvat.

Strategisen palvelussopimuksen rakenteellisten muutosten tarkoituksena on hillitä palvelutarpeen kasvusta aiheutuvaa lisäystarvetta. Sopimuksessa mainittujen painopistealueiden toteuttaminen saattaa edellyttää alkuvaiheessa lisäpanostuksia, joiden vaikutukset näkyvät vasta myöhemmin. Osa lisäyksistä voidaan kuitenkin toteuttaa rakennemuutosten perusteella saatavien resurssien uudelleenkohdentamisella. Tämän lisäksi palvelutuotannon muodoissa ja tavoissa toteutetaan vaikuttavaa ja kustannustehokasta kehittämistyötä.

Talousarviovalmistelun jatkuessa mm. peruspalvelulautakunnan kesäkuisen lähetekeskustelun perusteella kohdennetaan nyt varatuiksi ehdotetut lisäpanostukset joko asiakaspalvelujen ostoon, lisähenkilökuntaan tai palkkauksen korjauksiin.

EhdotusPeruspalvelulautakunta merkitsee valmistelutilanteen tiedoksi.

PäätösEhdotus hyväksyttiin.