Varsinais-Suomen pelastuslaitos on osallistunut neuvotteluun Turun kaupungin hoivakohteiden ja erityisasumisen henkilö- ja paloturvallisuuden parantamisesta 15.12.2010. Neuvottelun tuloksena Varsinais-Suomen pelastuslaitokselta pyydettiin lausuntoa Turun kaupungin hoivakohteiden ja erityisasumisen henkilö- ja paloturvallisuuden parantamisesta. Varsinais-Suomen pelastuslaitos (myöhemmin pelastuslaitos) toteaa pyydettynä lausuntonaan seuraavaa.
Yleistä
Pelastuslaitos on huolestunut Turun kaupungin Sosiaali- ja terveystoimen hoivakohteiden ja erityisasumisen henkilö- ja paloturvallisuuden tasosta. Pelastusviranomaiset ovat palotarkastuskäynneillään joutuneet viime vuosien aikana useampaan kertaan puuttumaan em. kohteiden riittämättömään turvallisuustasoon.
Uhkaavia läheltä piti – tilanteita on esiintynyt turkulaisissa hoitolaitoksissa ja erityisryhmien asumiskohteissa, mm. Liinahaan vanhainkodissa vuonna 2008 ja Lehmusvalkaman palvelukeskuksessa vuonna 2009. Lisäksi päihdehuollon ja palveluasumisen erityisasumisyksiköissä on ollut uhkaavia paloja.
Poistumisturvallisuuden arvioinnin velvoite
Sosiaali- ja terveystoimen toimintayksiköt ovat laatineet pelastussuunnitelmaan kuuluvan ja poistumisturvallisuuden arviointia varten tarvittavan turvallisuusselvityksen. Lisäksi toimintayksiköt ovat velvollisia vuosittain suorittamaan selvitysten sisällön ajanmukaisuuden arvioinnin. Selvityksen laatiminen perustuu voimassaolevaan lainsäädäntöön ja lisäksi kaupungin riskienhallintaoppaassa on korostettu selvityksen laadinnan tärkeyttä.
Rakennuksen omistaja ja toiminnanharjoittaja on pelastuslain (468/2003) 8 §:n perusteella toiminnassaan velvollinen ehkäisemään vaaratilanteiden syntymistä, varautumaan henkilöiden, omaisuuden ja ympäristön suojaamiseen vaaratilanteissa ja varautumaan sellaisiin pelastustoimenpiteisiin, joihin ne omatoimisesti kykenevät.
Pelastuslain 9 § 3 momentin mukaan valtioneuvoston asetuksessa tarkemmin määriteltävään rakennukseen tai muuhun kohteeseen, jossa henkilö- ja paloturvallisuudelle tai ympäristölle aiheutuvan vaaran taikka mahdollisen onnettomuuden aiheuttamien vahinkojen voidaan olevan vakavat, on laadittava pelastussuunnitelma 8 §:ssä tarkoitetuista toimenpiteistä.
Valtioneuvoston asetuksen pelastustoimesta (787/2003) 9 §:n mukaan pelastuslain 9 §:n 3 momentissa tarkoitettu pelastussuunnitelma on laadittava:
”2) sairaaloihin, vanhainkoteihin, hoitolaitoksiin, liikuntarajoitteisten ja muiden erityisryhmien palvelu- ja asuinrakennuksiin sekä rangaistuslaitoksiin ja muihin näitä vastaaviin tiloihin, joissa olevien ihmisten kyky havaita vaaratilanne tai mahdollisuudet toimia vaaratilanteen edellyttämällä tavalla ovat heikentyneet.”
Samaisen asetuksen 10 § 2 momentissa todetaan, että edellä 9 §:n 1 momentin 2 kohdassa tarkoitettuun kohteeseen laaditussa pelastussuunnitelmassa on selvitettävä erikseen, miten rakennuksessa tai tilassa olevien henkilöiden toimintakyky otetaan huomioon vaaratilanteisiin varautumisessa [Turvallisuusselvitysmenettely].
Pelastuslaitosvalvoo maakunnan kaikkien hoivakohteiden ja erityisasumisen turvallisuusselvitysmenettelyä ja puuttuu tarvittaessa turvallisuustason nostamiseen. Pelastuslain 30 §:n mukaan pelastusviranomaisella on oikeus kohteissa, joissa harjoitettu toiminta tai olosuhteet aiheuttavat henkilöturvallisuudelle tai ympäristölle tavanomaista suuremman vaaran, erityisestä syystä määrätä hankittavaksi tarkoituksenmukaista sammutuskalustoa ja muita pelastustyötä helpottavia laitteita sekä ryhtymään sanotussa kohteessa muihinkin välttämättömiin toimenpiteisiin onnettomuuksien ehkäisemiseksi sekä ihmisten ja omaisuuden turvaamiseksi onnettomuuden varalta.
Varsinais-Suomen maakunnan alueella pelastuslaitos on päätynyt nykyisen lainsäädännön vallitessa harjoittamaan hoivakohteiden ja erityisasumisen turvallisuusselvityskohteiden kanssa neuvottelumenettelyä turvallisuustason parantamisessa. Neuvottelumenettelyssä on pyritty siihen, että rakennuksen omistaja ja toiminnanharjoittaja esittävät sitovan hankesuunnitelman siitä, miten turvallisuustasoa nostetaan kohtuullisessa aikataulussa.
Sosiaali- ja terveystoimen kohteiden turvataso
Useammassa sosiaali- ja terveystoimen laatimassa turvallisuusselvityksessä on kohteen henkilöstö arvioinut nykyisen asukas-/potilasturvallisuuden riittämättömäksi ja johtopäätöksinä on todettu tarve parantaa rakennusten suojaustasoja automaattisilla sammutuslaitteistoilla.
Pelastusviranomaiset ovat vaatineet palotarkastuksilla sitovaa suunnitelmaa turvallisuustasojen parantamiseksi, mutta valitettavasti tulokset ovat jääneet auttamattomasti liian hitaiksi.
Turvallisuustason parantamisen vaihtoehdot käytännössä ovat henkilökunnan määrän huomattava lisääminen, rakenteelliset paloturvallisuusratkaisut, taikka suojaustason nostaminen asentamalla automaattinen sammutuslaitteisto.
Automaattisten sammutuslaitteistojen rahoitus
Vuonna 2008 pelastuslaitoksen, tilatoimen, sosiaali- ja terveystoimien yhteisessä suunnittelukokouksessa päädyttiin malliin, jossa kaupungin vahinkorahastoa käytettäisiin tulipalojen aiheuttamien henkilövahinkojen ennalta ehkäisevään toimintaan (automaattisten sammutuslaitteistojen rahoitus).
Pelastuspäällikkö Raimo Aarnio lähestyi asiassa tuolloin riskienhallintapäällikkö Heikki Kunnasta ja esitti vahinkorahaston käyttöä. Vahinkorahaston säännöt eivät tuolloin mahdollistaneet varojen käyttöä ennalta ehkäisevään toimintaan ja samalla rahaston sääntöjen muuttaminen riskienhallintapäällikkö Kunnaksen esittämällä tavalla seisahtui (14584-2008).
Turun kaupunginvaltuusto on 15.2.2010 § 31 hyväksynyt uudet säännöt rahastolle. Rahaston uusien sääntöjen 1 §:n 3 kohdan mukaisesti rahaston tilikauden tuottoa saisi nyttemmin käyttää kaupungin perusinfrastruktuurin korjaus- ja ylläpitoinvestointien rahoitukseen kaupunginvaltuuston vuosittain talousarviossa päättämällä tavalla.
Asumisturvallisuuden parantaminen on kansallinen tavoite
Valtioneuvoston 8.5.2008 yleisistunnossaan hyväksymä ”sisäisen turvallisuuden ohjelma” laajensi painopisteitä mm. asumisen turvallisuuteen.
Sisäisen turvallisuuden ohjelman tavoitteena on, että Suomi on Euroopan turvallisin maa vuonna 2015. Tavoitteen saavuttamiseksi hallitus määrittää sisäisen turvallisuuden ohjelmassa poikkihallinnolliset tavoitteet, strategiset linjaukset ja toimenpiteet, joita eri hallinnonalat toteuttavat. Järjestöt ja elinkeinoelämä osallistuvat ohjelman toimeenpanoon. Sisäisen turvallisuuden ohjelmassa päätettyjä toimenpiteitä toteutetaan osana viranomaisten toiminnan ja talouden suunnittelua myönnettyjen määrärahojen ja hallituksen kehyspäätösten rajoissa.
Palokuolemissa menehtyy vuosittain noin sata henkilöä, joka on kansainvälisesti vertaillen väkilukuun suhteutettuna huomattavan korkea määrä.
Erityisen suuri palokuoleman riski on henkilöillä, joiden toiminta- tai havainnointikyky on heikompi esimerkiksi päihteiden tai lääkkeiden vaikutuksen takia tai psyykkisten tai fyysisten sairauksien tai iän myötä heikentyneen toimintakyvyn seurauksena. Laitoksissa asuvien turvallisuus on noussut viime vuosina keskustelun kohteeksi.
Sisäisen turvallisuuden yhtenä keskeisenä kehittämiskohteena on asumisen paloturvallisuuden kokonaisvaltainen kehittäminen, jossa yhdistyvät monien eri toimijoiden vastuulle jakaantuvat lyhyen ja pitkän aikavälin menetelmät sekä toimenpiteet, joilla parannetaan asukkaiden omia valmiuksia huolehtia ennalta ehkäisystä.
Ohjelmassa on päädytty ratkaisuun, jossa hoito- ja hoivalaitokset suojataan automaattisella sammutuslaitteistolla, jollei turvallisuusselvityksen perusteella voida osoittaa muita keinoja riittävän turvallisuustason saavuttamiseksi.
Turvallisuustason parantamista nopeutettava
Pelastuslaitos , sosiaali- ja terveystoimi ja tilaliikelaitos ovat neuvotelleet 15.12.2010 kohteiden suojaustasojen parantamisista. Yhteisesti on todettu parannettavia kohteita olevan useita ja ettei turvallisuutta kyetä parantamaan kohtuullisessa aikataulussa normaalein vuosittaisten investointimäärärahojen puitteissa.
Hallituksen esitys uudeksi pelastuslaiksi (HE 257/2010 vp 19.11.2010) korostaa entisestään hoivakohteiden ja erityisasumisen poistumisturvallisuuden merkitystä, sekä poistumisturvallisuusselvityksen perusteella tehtävien henkilöturvallisuutta korjaavien toimenpiteiden toteuttamista.
Turvallisuusselvitysten johtopäätösten perusteella pelastuslaitos kehottaa sosiaali- ja terveystointa parantamaan hoivakohteiden ja erityisasumisen turvallisuustasoa, sekä kiristämään aikataulua merkittävästi.
Pelastuslaitosesittää vahinkorahaston ottamista mukaan edellä todettujen kohteiden turvallisuuden parannusinvestointien rahoituslähteeksi ja, että sosiaali- ja terveystoimen tulisi esittää pelastuslaitokselle sitova hankesuunnitelma 31.8.2011 mennessä: miten ja missä aikataulussa hoivakohteiden ja erityisasumisen turvallisuustasoa parannetaan kohteiden turvallisuusselvitysten johtopäätösten edellyttämälle tasolle vuodesta 2012 alkaen.
Jari Sainio Raimo Aarnio
pelastusjohtaja pelastuspäällikkö
Tiedoksi
hallintojohtaja Antti Perälä
riskienhallintapäällikkö Heikki Kunnas
liikelaitosjohtaja Martti Kuitunen
rakennuttamispäällikkö Merja Lumme
turvallisuussuunnittelija Turjo Jaakkola
palvelutoimen apulaiskaupunginjohtaja Maija Kyttä
ympäristötoimen apulaiskaupunginjohtaja Jarkko Virtanen