Arviointikriteerit ja tavoitetasot

Toteutumat

Tavoite

Toteutunut

2006

2007

2008

2009

2010

2010

Huoneisto m2

229.609

239 633

240 000

179 164

Lasten ja nuorten koettu hyvinvointi kasvaa (Kouluterveyskysely: terveydentilansa huonoksi tai keskinkertaiseksi tuntevat (=15 %), jolloin hyväksi sen tuntee)

-

85 %

. .

85 %

Koettu hyvinvointi kasvaa

Kysely toteutetaan v. 2011

Vuoden aikana huostaan otettujen lasten lukumäärä

50

59

46

60

vähenevä

50

Perhehoidon suhteellinen osuus sijoituksista kasvaa (ei sisällä ammatillista perhekotihoitoa)

34,3%

33,2%

32,6%

32,6

kasvaa 5 %

36,3

Perhetyötä ja kodinhoitoapua saavien perheiden lkm

376

423

439

383

kasvava

420

Väestön koettu hyvinvointi

-terveytensä melko hyväksi tai hyväksi kokevien prosentuaalinen määrä (miehet/naiset) (ATH)

-Elämänlaatunsa (WHOQOL 8) keskimääräistä paremmaksi kokevien osuus %

67,7/69,5

(1998-2007

Saadaan seurannan pohjaluku

62,6 / 63

55,7

Hyvinvointierojen kaventuminen eri väestöryhmien välillä-(ATH):

-terveytensä melko hyväksi tai hyväksi kokevien määrän prosentuaalinen ero korkeasti ja vähän koulutettujen ryhmissä

Hyvinvointierojen kaventuminen eri väestöryhmien välillä

-Elämänlaatunsa keskimääräistä paremmaksi kokevien prosenttiosuuksien ero korkean ja matalan koulutusryhmien välillä)

67,7/69,5

(1998-2007

Kysely toteutetaan v. 2010

Saadaan seurannan pohjaluku

Saadaan seurannan pohjaluku

13,3 %

13,9 %

Perusterveydenhuollon menojen ja sairaanhoitopiirin menojen suhde

31,9 %

32,2 %

33,6

yli 34 %

34,6 %

Laitoshoitoon siirtymistä pystytään myöhentämään 2 kk:lla neljän vuoden aikana

Tavoite ikääntymispoliittisen ohjelmakauden mittainen

Kotihoidon piirissä olevien + 75 määrä nousee +6,8 %

tavoite on tässä vaiheessa toteutunut, kotihoidon piirissä olevien +75 osuus on noussut 13.6% :iin,

Ympärivuorokautisen hoidon piirissä olevien + 75 määrä vähenee -10,8 %

tavoite on toteutumassa laitoshoidon osalta, nyt laitoshoidon piirissä 7.3% 75+ osuudesta; tavoite 6.5% v 2012

Ikäihmisten ydinprosessin osuus hallintokunnan kokonaismenoista ei nouse

39 %

toteutuu

Tehostetun palveluasumisen piirissä olevien + 75 määrä nousee +4 %

tavoitteesta ollaan jäljessä, tehostetussa palveluasumisessa v 2010 on 3.4 % 75+ osuudesta, tavoite v 2012 mennessä 5%

Palvelujen piirissä olevien 75+ -ikäisten määrä

28.54%

75+ ikäisistä

Kv (Kh) (Kj):

Peruspalvelulautakunnan tavoitteet ja mittarit tarkistetaan sopimusohjausprosessin yhteydessä vuoden 2009 aikana ja tuodaan kaupunginvaltuuston päätettäväksi.

Peruspalvelulautakunnan tavoitteet ja mittarit on hyväksytty normaalissa järjestyksessä vuoden 2010 aikana. Tavoitteet ja mittarit ilmenevät laadituista hyvinvointiohjelmista, kaupunginhallituksen kanssa solmitusta palvelusopimuksesta sekä vuoden 2010 talousarviosta.

Koulu- ja palveluverkkoselvitykset sovitetaan yhteen opetustoimen, palvelutoimen, keskushallinnon ja joukkoliikennetoimiston kesken siten, että selvitykset laaditaan jatkossa yhteistyössä.

Asia on ollut käsittelyssä palvelutoimen johtoryhmässä v. 2010 aikana ja sovittu etenemistiestä.

Työterveyshuollon järjestämisvaihtoehdot selvitetään vuoden 2010 aikana.

Asiassa käynnistetään neuvottelut kevään 2011 aikana.

Selvitetään erityishuoltopiirin ja kaupungin välinen työnjako.

Kehitysvammaisten palvelurakennetta uudistetaan yhteistyössä erityishuoltopiirin kanssa.

Kaupungin lääkehuollon ja V-S sairaanhoitopiirin yhdistäminen selvitetään 1.5.2010 mennessä.

Kaupungin lääkehuollon ja V-S Sairaanhoitopiirin lääkehuollon yhdistämistä on selvitetty ja todettu lääkevalikoiman poikkeavan niin paljon toiminnan luonteesta johtuen, että tarkoituksenmukainen hyöty saavutetaan yhteiskilpailutuksella. Lisäksi yhteistyömuotoja kartoitetaan Paras- hankkeen toimesta.

Kv (Kh):

Lisätään sitova teksti:

Peruspalvelulautakunta kehittää muutosprosessien seurantaa ja prosessikuvauksia kehittämistoiminnan etenemisen sekä toiminnallisten ja taloudellisten vaikutusten varmistamiseksi.

Muutosprosessin seurantaa kehitetään sopimusohjauksen ja operatiivisen toiminnan lähtökohdista.

Virastopäällikön arvio toiminnallisten ja taloudellisten tavoitteiden, toimitilatavoitteiden ja päätöslauselmien toteutumisesta:

Lasten ja nuorten kasvun tukeminen

Turkulaiset lapset ja nuoret voivat mm. kouluterveyskyselyn perusteella pääsääntöisesti hyvin, mutta ongelmien keskittyminen sekä erot kaupungin eri alueiden välillä näkyvät myös näissä ikäryhmissä.

Lasten ja nuorten sosiaali- ja terveyspalvelut on pystytty järjestämään hoito- ja palvelutakuiden asettamissa rajoissa, suurimpia ongelmia oli lasten puheterapian, lasten- ja nuorisopsykiatrian sekä perhetyön saatavuudessa. Mm. neuvoloita ja kouluterveydenhuoltoa ohjaavan asetuksen 380/2009 mukainen toiminta on käynnistetty ja lastensuojelu pystyy vastaamaan lastensuojelulain vaatimuksiin. Ennaltaehkäisevän työn kehittäminen on käynnistetty. Perheiden auttamiseksi nykyistä aikaisemmassa vaiheessa haetaan keinoja perhetyön ja lapsiperheiden kotiavun lisäämiseen, mm. äitiys- ja lastenneuvolassa käynnistyneellä perhetyöllä.

Vuoden aikana huostaan otettujen lasten ja nuorten määrä kääntyi laskuun, mutta kiireelliset sijoitukset lisääntyivät. Nuorten osuus (50 %) huostaan otetuista kasvoi edelleen. Sijaishuollon palvelurakenteen muutos käynnistyi tavoiteltua hitaammin. Muutoksen vauhdittamiseksi kehittämistyötä on laajennettu koskemaan koko lastensuojelua. Perhehoidon lisäämisen tavoiteaikaa jatkettiin vuoteen 2013 saakka, muutosta tuetaan valtionapuhankkeella (Remontti-hanke), omia lastensuojelulaitoksia kehitetään ja ostettavien laitospalveluiden määrää vähennetään.

Varhaiskasvatus siirtyi 1.8.2010 opetustoimen hallinnon alaisuuteen. Varhaiskasvatuksen sosiaali- ja terveystoimesta saama tuki jatkuu.

Nuorten aikuisuuden vahvistaminen

Alle 25-vuotiaiden työttömyys oli Turussa korkeammalla tasolla v. 2010 aikana verrattuna v. 2009 vastaavaan aikaan. Työllisyys kuitenkin vuoden kuluessa koko ajan parani edettäessä vuoden 2010 tammikuusta marraskuuhun, josta lähtien työllisyys alkoi taas kääntyä huonompaan suuntaan. Nuorten työttömyyteen tai opintojen keskeytymiseen puututaan kaupungissa yhteisesti sovitulla toimintatavalla, josta sosiaali- ja terveystoimessa vastaa työllistymispalveluyksikkö. Nuorten päihde- ja mielenterveysongelmia käsiteltiin osana Päihde- ja mielenterveystyön kokonaissuunnitelmaa.

Itsenäisesti selviytyvien toimintakyvyn turvaaminen

Alueellinen terveys- ja hyvinvointikysely valmistui loppuvuodesta ja tuo arvokasta ja vertailtavaa tietoa turkulaisten hyvinvoinnista. Valtakunnallisesti vertaillen turkulaiset voivat hyvin, mutta alueelliset ja sosioekonomiset hyvinvointierot ovat suuret. Yleinen taloudellinen tilanne on vaikuttanut turkulaisten hyvinvointiin, erityisesti pitkäaikaistyöttömyys on lisääntynyt. Tämä on aiheuttanut kysynnän lisääntymistä erityisesti kuntoutumispalveluiden ja sosiaalityön tulosalueilla, joskin toimeentulotuen määrä pysyi vuoden 2009 tasolla. Myös perusterveydenhuollon käyntimäärät ovat lisääntyneet.  Maahanmuuttajien kotoutumista ja hyvinvointia lisäävät hankkeet ovat edenneet hyvin.

Palvelujen painotuksen siirtäminen erikoissairaanhoidosta perusterveydenhuoltoon on edennyt, sairaanhoitopiirin palvelujen käyttö oli edelleen vähentynyt vuoden aikana. Perusterveydenhuollon kehittämishanke etenee. Kehittämishanke ja ulkoistamiskokeilu hyväksyttiin peruspalvelulautakunnassa lokakuussa 2010. Vuoden aikana kilpailutettiin kehitysvammaisten asumispalvelut. Kilpailutuksella pyritään hankkimaan kehitysvammaisille lisää asumispalvelupaikkoja ja keventämään palvelurakennetta. Päihdehuollon asumispalveluiden kilpailutus lisää asianmukaisia asumispalveluita ja vähentää asunnottomuutta yhdessä TALK-hankkeen kanssa, joka on osa valtakunnallista pitkäaikaisasunnottomuuden vähentämisohjelmaa. Sosiaali- ja terveystoimi on yhdessä TVT asuntojen kanssa yhteistyössä osallistunut valtakunnallisen Lähiöohjelman puitteissa asumisneuvojatoiminnan kehittämiseen.

Ikäihmisten ydinprosessi

Laitoshoidossa toiminnallisten tavoitteiden toteutuminen + 75 -vuotiaiden palvelurakenteen keventämiseksi on edennyt suunnitellusti. Palvelurakenteen sisäisen muutoksen tavoitteena ollut tehostetun asumispalvelun osuuden lisääminen ei ole vuonna 2010 edennyt riittävästi lähinnä taloudellisten resurssien niukkuuden takia. Tämä on aiheuttanut jonojen kasvua kalliimmissa sairaalahoidon hoitoyksiköissä.

Kotihoidon toiminnan kehittäminen jatkuu edelleen ja siellä panostetaan myös sairaanhoidollisen osaamisen vaatimuksiin. Kotihoidon palveluiden vaikuttavuuden lisäämisen kannalta on tärkeintä edelleen lisätä palveluluokkien kaksi ja kolme osuutta palvelutarjonnassa. Kotihoidon mobiilijärjestelmän uusinta ja käyttöönotto on viivästynyt kilpailutuksesta tehdyn valituksen vuoksi. Asia on ratkennut ja tavoitteena on saada järjestelmä käyttöön vuoden 2011 alkupuoliskolla.

Merkittävänä haasteena on omaishoidon tuen saajien määrän (nyt 3.3 %) kasvattaminen tavoitteen mukaisesti vuoteen 2012 mennessä 4.5 %:iin ja samalla parantaa omaishoitajien tukemiseen tarvittavia palveluja.

Sairaalahoidon ja terveyskeskuksen toimintaprosessien kehittämiseen panostetaan tulosalueilla suunnitellusti.

Peruspalvelulautakunta arvioi joulukuussa Ikääntymispoliittisen ohjelman toteutumista vuosien 2009 - 2010 aikana. Toimintaympäristössä todettiin tapahtuneen jo muutoksia mm. sairaalatoiminnan kehittyminen entistä lyhytkestoisimpiin vuodeosastohoitojaksoihin, ja yli 85-vuotiaiden osuuden kasvu turkulaisessa väestössä, ovat tekijöitä, jotka vaikuttavat ikäihmisten palvelujen suunnitteluun.

Syksyn 2010 aikana, lähinnä kesäajan vuodeosastotoimintojen suluista lähtien, jonotilanne oli vielä marraskuun lopussa oman sairaalahoidon hoitoprosessissa vaikeutunut. Ikääntymispoliittisen ohjelman käsittelyn yhteydessä peruspalvelulautakunta päätti, että strategian hallitun toteuttamisen mahdollistamiseksi Luolavuoren vanhainkodin alasajon aikataululle annetaan lisäaikaa maaliskuun 2011 loppuun asti. Samalla sovittiin lisäpaikkojen tilapäisestä käyttöönotosta Kaskenlinnan sairaalassa ja ympärivuorokautisessa hoidossa ja lisäksi päätettiin ottaa käyttöön vielä 6-10 tehostetun palveluasumisen paikkaa nykyisiltä sopimuspalvelujentuottajilta.

Talouden toteutuminen

Peruspalvelulautakunnan tilinpäätös osoittaa, että menot ylittävät talousarvion noin 9,9 miljoonaa euroa ja tulot 9,3 miljoonaa, joten nettotulos ylittyi noin 0,6 miljoonalla eurolla. Peruspalvelulautakunnan tulos on parantunut edellisestä ennusteesta nettomääräisesti noin 2 miljoonaa euroa. Ennustettua parempaa tulosta selittää mm. lomapalkkavelan muutos (vrt. 2009 lomautustilanne/talkoovapaat ja paljon pitämättömiä lomia), toimeentulotuen ennustettua alhaisempi menokehitys sekä it-palveluiden budjetoitua pienempi veloitus.

Tulosaluekohtaista tarkastelua:

Peruspalvelulautakunta ja hallintopalvelut

Peruspalvelulautakunnan ja hallintopalvelujen talousarvio koostuu paitsi varsinaisista viraston menoista, myös yhteisistä yleiskustannuksista (ml. henkilöstö- ja it-kustannukset) sekä erilaista tutkimus- ja kehittämishankkeista. Peruspalvelulautakunnan ja hallintopalvelujen talousarvio alittui menojen osalta 2,7 M€, ja tulot ylittyivät 3,5 M€. Siitä keskitetyt henkilöstökustannukset alittivat talousarvionsa 2,5 M€, johon suurimpana tekijänä vaikutti lomapalkkavelkajaksotuksen alittuminen. Lomapalkkavelka on kahden lomanmääräytymisvuoden välinen lomapalkkojen erotus. Vuodelta 2010 siirtyi vuodelle 2011 vähemmän lomia ja niihin kuuluvia lomapalkkoja kuin talkoovapaista johtuen vuodelta 2009 vuodelle 2010. Toisaalta yhteisistä yleiskustannuksista ja keskitetyistä it-kustannuksista säästyi yhteensä 1,2 M€.

Tutkimus- ja kehityshankkeet (ml. Remontti-hankkeet ja evo-hankkeet) ylittivät talousarvionsa menojen osalta yhteensä 3,1 M€:lla ja tulojen osalta 2,8 M€:lla. Periaatteena on ollut, ettei hankkeille budjetoida menoja eikä tuloja kuin niiltä osin, kuin ne ovat selvästi budjetointivaiheessa tiedossa. Evo-hankkeiden tuloilla katetaan täysimääräisesti niistä aiheutuvat menot eli nettototeuma on 0 €, ja säästyvät tulot siirtyvät seuraavaan vuoteen.

Sosiaalityön palvelut

Perustoimeentulotukea maksettiin vuonna 2010 21,2 M€, joka on 0,5 M vähemmän kuin vuonna 2009. Muutos kotitaloutta kohden on noin 50 € vähemmän perusosien korotukset huomioiden kuin edellisenä vuotena. Työmarkkinatuen kuntaosuutta maksettiin 8,0 M€, joka on 0,9M€ enemmän kuin vuonna 2009. Aikaisempina vuosina työmarkkinatuen kuntaosuuden kasvaessa myös toimeentulotuen menot ovat kasvaneet.

Sijaishuollon asiakaspalvelujen ostojen menojen kertymä on 17,5 M€, joka merkitsee 2 M€ menokasvua vuoteen 2009 verrattuna.

Mielenterveyskuntoutujien asumispalveluiden ostot ovat kasvaneet edellisestä vuodesta 0,6 M€:lla ja kokonaiskustannus oli yli 7,2 M€.

Päihdehuollon asiakaspalvelujen ostot pienenivät 4,2 M€:oon ollen 0,9 M€ pienemmät kuin vuonna 2009.

Koko Sosiaalityön tulosalueen nettomenot olivat n. 71,1 M€, joka merkitsee n. 50.000 €:n säästöä määrärahaan verrattuna.

Perusterveydenhuollon palvelut:

Perusterveydenhuollon tilinpäätös osoittaa nettomenojen osalta n. 0,4 M€ alitusta talousarvioon. Tulosalueen bruttomenot ylittivät talousarvion n. 1,6 M€:lla, mutta tulotavoite ylittyi vielä enemmän eli n. 2,0 M€. Suurimmat menon ylitykset olivat materiaalin ostoissa, palvelujen ostoissa sekä menomomentilla muut menot, joka sisältää mm. luottotappiot saamatta jääneistä asiakasmaksuista. Asiakasmaksujen korotukset, opetushammashoitolan laajentuminen sekä suuremmat käyntimäärät kasvattivat merkittävästi perusterveydenhuollon tulokertymää vuodesta 2009. Talousarvion tuloraamin ylitykset näkyvät erityisesti myyntitulojen ja maksutulojen kohdalla.

Erikoissairaanhoidon palvelut

Erikoissairaanhoidon palvelujen oma toiminta ylitti talousarvion 0,6 M€:lla. Suurimmat ylitykset tapahtuivat sisätautisairaalassa, vanhuspsykiatriassa ja lääkehuollossa. Suurimmat säästöt syntyivät avohoitopsykiatriaasa ja somaattisen erikoissairaanhoidon muilla poliklinikoilla eli silmätaudeilla, korvataudeilla ja lasten ja nuorten poliklinikalla.

Muissa erikoissairaanhoidon ostopalveluissa kuin sairaanhoitopiiriltä ostettavissa kertyi säästöä 0,5 M€. Tämä johtuu kaupunginvaltuuston myöntämästä 6 M€:n lisämäärärahasta sosiaali- ja terveystoimelle. Erikoissairaanhoidon palvelujen tulosalueen osuus tästä oli 0,3 M€, joka kohdennettiin muihin erikoissairaanhoidon ostopalveluihin.

Koko erikoissairaanhoidon tulosalueen talousarvio ylittyi yhteensä 5,7 M€:lla, kun mukaan otetaan talousarviokohdan Varsinais-Suomen sairaanhoitopiiri ylitys 5,6 M€:lla.

Varsinais-Suomen sairaanhoitopiiri

Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin loppulaskutuksen jälkeen Turun maksuosuus sairaanhoitopiirille on tilinpäätöksessä yhteensä 147,7 M€, joka ylittää talousarvion n. 5,6 M €. Sairaanhoitopiirin omassa talousarviossa Turun maksuosuus oli 147,2 M€. Maksuosuuden sisällä varsinainen sairaaloiden käyttö ylitti (Peruspalvelulautakunnan) talousarvion 6,6 M€, johon sisältyy vuoden 2009 kuuluvia menoja 137.000 €, aiemmilta vuosilta purettuja vakuutusyhtiökorvauksia 320.000 € ja lisäksi turkulaisille synnyttäjille avustuksena maksettuja asiakasmaksuja enintään 3 hoitopäivältä yhteensä 186.000 €. Sen sijaan yhteistoimintaosuudet kuntayhtymälle erityisvelvoitemaksusta ja kalliin hoidon tasauksesta alittivat talousarvion yhteensä n. 0,9 M€. Tähän säästöön vaikutti osaltaan Turun saama hyvitys itse tuottamansa aikuispsykiatrin kalliista hoidosta 50.000 euron tasausrajan ylittävältä osalta, mikä oli yhteensä 1,1 M€. Kun otetaan yllä mainittu n. 0, 6 M€ huomioon, jota sairaanhoitopiiri ei ole budjetoinut Turun maksuosuuteen, niin tällöin voidaan todeta kertyneen säästöä n. 0,2 M€.

Turun maksuosuus sairaanhoitopiirille ylittyi, vaikka Turku käytti Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin sairaaloita selvästi edellistä vuotta vähemmän. Turkulaisten avohoitokäyntejä oli yhteensä 202.780, jossa on kasvua edellisestä vuodesta vain 0,2 %, koska psykiatrian avohoitokäynnit vähentyivät 25,4 % mm. korvaushoitokäyntien siirryttyä sairaanhoitopiireistä perusterveydenhuollon vastuulle. Hoitojaksoja kertyi yhteensä 23.673, missä on vähennystä edellisestä vuodesta 4,1 %. Hoitopäiviä kertyi yhteensä 108.077, missä on vähennystä edellisestä vuodesta 2,3 %. Turkulaisten lähetteiden määrä lisääntyi edellisestä vuodesta 3,2 %. Siirtoviivepäiviä kertyi yhteensä 7.727, missä on kasvua edellisestä vuodesta 16,2 % ja joista kertyi siirtoviivemaksuja yhteensä 2,4 M€. Mikäli korotettu, kaksinkertainen maksu olisi ollut käytössä (3 pv:stä alkaen), olisi siirtoviivemaksuja kertynyt Turun maksettavaksi yhteensä 4,2 M€. Siirtoviivemaksut sisältyvät tilinpäätöksessä Turun maksuosuuteen, mutta niitä ei budjetointivaiheessa sisällytetä yhdenkään jäsenkunnan maksuosuuteen. Lähtökohtaisesti sairaanhoitopiiri ei odota siirtoviivepäiviä ja -maksuja kertyvän lainkaan.

Kuntoutumispalvelut:

Kuntoutumispalveluiden tilinpäätös osoittaa nettomenojen osalta ylitystä talousarvioon n. 0,75M€. Tulosalueen bruttomenojen ylitys oli n. 0,27 M€, mutta myös tuloraami alittui n. 0,48 M€. Tuloraamin alitukseen keskeisenä syynä oli työkeskuksen toiminnan supistuminen Vanhalla Littoistentiellä työsuojelullisten syiden tähden. Vammaispalveluiden subjektiivisiin oikeuksiin liittyvä bruttoylitys oli yli 2 miljoonaa euroa, mutta vammaispalveluiden bruttoylitystä pystyttiin kompensoimaan tulosalueella mm. henkilöstömenoja vähentämällä. Vammaispalveluiden matkustus- ja kuljetuspalvelumenot ylittivät määrärahat n. 0,6 M€ ja vammaisten asumispalvelut puolestaan ylittyivät vajaalla 1,4 M€:lla.

Vanhuspalvelut:

Vanhuspalveluiden henkilöstökustannukset olivat vuonna 2010 84 M€, jossa on edelliseen vuoteen kasvua 3 M€ ( 4 %). Sijaisten palkkakulut (menolaji 01) kasvoivat 1,2 M€:lla (16 %) edelliseen vuoteen verrattuna.

Asiakaspalvelujen ostojen bruttomenot olivat 30,6 M€ jossa oli kasvua 4,5 M€ edelliseen vuoteen verrattuna. Kasvu johtui asiakasmäärän lisääntymisestä sekä pienemmältä osalta bruttolaskutukseen siirtymisestä pitkäaikaissairaanhoidon osalta. Omaishoidon nettomenot olivat 4,5 M€ ylittäen talousarvion 60.000 €:lla.

Vanhuspalvelujen tulot kasvoivat 6,2 M€ edelliseen vuoteen verrattuna 33,3 M€:oon. Tulojen kasvu selittyy paitsi asiakasmäärän kasvulla myös asiakasmaksulain muutoksella, jonka mukaan myös laitosasukkaat ovat oikeutettuja Kela:n maksamaan hoitotukeen ja hoitotuki huomioidaan asiakasmaksua määrättäessä, sekä bruttolaskutukseen siirtymisestä pitkäaikaissairaanhoidon ostopalveluissa.

Vanhuspalveluiden tulosalueen nettomenot olivat yhteensä 107,5 M€, mikä merkitsi n. 3 % kasvua edelliseen vuoteen sekä n 1,0 M€ ylitystä talousarvioon.

Ympäristöterveydenhuolto

Ympäristöterveydenhuollon menoista säästyi n. 31.000 €. Tulot ylittivät talousarvion n. 62.000 €, joten nettomenojen säästöksi muodostui n. 93.000 €.

Työterveyshuollon palvelut:

Työterveyshuollon tilinpäätös osoittaa bruttomenojen osalta n. 0,146 M€ alitusta talousarvioon ja toisaalta tulot ylittivät hieman budjetoidun summan. Työterveyshuoltoa sitova nettomeno alittui täten n. 0,2 M€.