Sosiaali- ja terveystoimi, palvelutuotantojohtaja Petri Virtanen, palvelujohtaja Sirpa Kuronen, palvelujohtaja Maisa Kuusela ja palvelujohtaja Seija Arve 16.3.2011:

Talousraportti ajalta 1.1- 28.2.2011 valmistuu lautakunnan 23.3.2011 kokoukseen mennessä ja jaetaan erillisenä liitteenä kokouksessa.

Operatiivisen palvelutuotantosopimuksen toiminnan laajuus ja resurssit osion toimintamittareita seurataan kuukausittain.

Liite 1OPTS:n toteuma 1.1- 28.2.2011 tulosalueittain ja ydinprosesseittain

Lasten ja nuorten kasvun tukeminen ja nuorten aikuisuuden vahvistaminen:

Kahden kuukauden toiminnan seurantalukujen perusteella toiminta etenee pääsääntöisesti sopimusten mukaisesti. Lastentautien avohoitokäyntien määrä on huomattavasti suurempi kuin viime vuonna vastaavaan aikaan johtuen siitä, että viime vuoden alussa oli lääkärivajetta ja toisaalta poliklinikka muutti uusiin tiloihin, eikä heti saatu kaikkia tarvittavia tiloja käyttöön. Osa lääkärikäynneistä pyrittiin hoitamaan mm. puhelinkontaktein (käynnin korvaavat puhelut), joita ei ole huomioitu OPTS luvuissa.

Lastensuojelun sijaishuollossa perhehoidon määrä on tavoitteen mukaisessa kasvussa.

Itsenäisesti selviytyvien toimintakyvyn turvaaminen:

Niiltä osin kuin alkuvuoden seurantaluvut ovat vertailukelpoisia edellisen kauden lukuihin, ne vastaavat sopimusten tavoitteita. Suuria merkittäviä vaihteluita aikaisempien vuosien toimintalukuihin ei ole. Toimeentulotuen määrä näyttää tässä vaiheessa kehittyvän positiiviseen suuntaan. Perusterveydenhuollon käynneissä näkyy edelleen influenssarokotusten vaikutus viime vuoden kertymään.

Ikäihmisten elämänlaadun turvaaminen:

Ikäihmisten ydinprosessin osalta operatiivisen palvelutuotantosopimusten toiminnalliset tavoitteet eri tulosalueilla kehittyivät vuoden kahden ensimmäisen kuukauden aikana pääsääntöisesti sopimuksen mukaisesti. 

Erikoissairaanhoidon toimintaluvut somaattisen ja psykiatrisen sairaanhoidon osalta ovat kehittyneet niin hoitopäivien, hoitojaksojen kuin avohoitokäyntienkin osalta strategian mukaisesti.

Perusterveydenhuollon asiakaskäynnit ovat ikäihmisten kohdalla vähentyneet kun pitkäaikaissairaiden hoitosuunnitelmia on terveysasemilla tarkennettu. Hammashuollon osalta luvut vastaavat hyvinkin strategian tavoitteita. Kuntoutumispalvelujen osalta sekä lääkinnällisen kuntoutuksen että psykososiaalisen kuntoutuksen palvelutapahtumat täyttävät tavoitteen, asiakasmäärien seurantaa ei tähän arviointiin vielä saatu. Sosiaalityön tulosalueella ikäihmisten toimeentulotukien saajien määrä on kahden ensimmäisen kuukauden aikana vähentynyt. Ikäihmisten päihdehuollon ja mielenterveyskuntoutujien määrät vaihtelevat kahden ensimmäisen kuukauden aikana ja suunnasta voidaan antaa tarkempi arvio pidemmän seurantajakson jälkeen.

Vanhuspalvelujen osalta kotihoidon palveluluokka yksi (alle10h>/kk) on edelleen koko kotihoidon osuudesta yli 50 %, vaikka sen osuutta tavoitellaan vähennettäväksi. Toisaalta kotona asumisen tukemisen kannalta vaikuttavimmat palveluluokat kaksi ja kolme ovat yhteen laskettuna lähes ennallaan vuoden 2010 lukuihin verrattuna. Palveluluokka neljän asiakasmäärän vaihteluväli pysyttelee määrältään ja osuudeltaan pienenä ja vastannee ko. asiakasryhmän tarpeita. Omaishoidon tuen saajien määrä on tammi-helmikuun tilanteessa joulukuun poikkileikkaustilannetta jonkin verran suurempi, saajien määrä on kasvanut lievästi ja seurantaa tulee tarkentaa varsinkin kun tähän toimintamuotoon kohdennettiin v 2011 budjetissa lisärahoitusta.

Ympärivuorokautisen hoidon tilanne niin hoivahoidon kuin tehostetun palveluasumisen osalta on edennyt strategian mukaisesti. Strategian toteutuminen vastaa myös uusia sosiaali- ja terveysministeriön esittämiä tavoitteita. Geriatrisen sairaalahoidon osalta odotetaan puolestaan tarkennettuja tietoja. Toipilashoito on tällä hetkellä yli tavoitteen, mutta luvut ovat kokonaisuuteen nähden niin pieniä että kuukausittainen seurantajakso on liian tiheä. Saattohoidon ja kotisaattohoidon potilasvaihtelu on riippuvainen hoitojen vaikuttavuudesta sekä tehdyistä saattohoitopäätöksistä.

Sosiaalityön palvelut, vs. tulosaluejohtaja Tarja Salonius:

Tammi-helmikuun osalta toimintaluvut vastaavat pääosin tavoitteita.

Pyrkimyksenä on toteuttaa rakennemuutosta sekä päihdepalveluiden että sijaishuollon osa-alueilla. Päihdepalveluiden kohdentuminen tarkoituksenmukaisemmin tulee vaikuttamaan laaja-alaisesti myös muihin toimijoihin.

Sijaishuollon rakennemuutos on haasteellinen saada etenemään, koska reunaehtoina ovat päätökset, joiden mukaan jo pelkän uuden osaston käyttöönotto vaatii lisää henkilöstöresursseja. Rakennemuutos yhteistyössä avohuollon kanssa on menossa ja tavoitteista siirtyä vahvasti perhehoidon lisäämiseen on käynnissä. Rakennemuutosta on tarkoitus toteuttaa monella tavalla, joten sen vaikutus tulee näkymään myös muilla sektoreilla kuin sijaishuollossa. Yhteistyön lisääminen tulee olemaan välttämätöntä. Tarkempaa arviota on vaikeata antaa tässä vaiheessa.

Tulosalueen keskeiset toiminnalliset haasteet ovat toimeentulotuen maksatus lain määräämissä aikarajoissa, perhehoidon lisäämisen toteutus, päihdehuollon palveluohjauksen saaminen sujuvaksi toiminnoksi sekä vuokra-asuntojen saaminen tuettuun asumiseen.

Sosiaalityön tulosalueella seurattavia toimintalukuja on joiltakin osin muutettu vuoden vaihteessa seurannan automatisoimiseksi. Kaikilta osin vertailu esim. vuoden 2010 helmikuuhun ei ole näin mahdollista.

Perusterveydenhuolto, tulosaluejohtaja Anne Santalahti:

Perusterveydenhuollon terveysasemien toimintaluvut ovat tammi-helmikuussa 2011 selvästi pienemmät (13479 käyntiä) kuin vastaavana aikana 2010. Tämä johtuu siitä, että 2010 terveysasemilla annettiin pandemiarokotuksia ja pidettiin pandemiavastaanottoa. Rokotustoimintaa varten oli käytössä viisi tilapäistä terveydenhoitajaa. Kaikkiaan jo tammikuussa 2010 tehtiin yli 15.000 kontaktia rokotustoiminnan puitteissa. Tämä huomioiden alkuvuoden vastaanottotoiminta on ollut jopa hieman vilkkaampaa kuin viime vuonna. Päivystyskäyntejä on myös toteutunut kaikissa ikäikäryhmissä hieman viime vuotta enemmän.

Ehkäisevässä toiminnassa on toimittu asetuksen mukaisesti ja tuotettu uusille tarkastusryhmille kuten neliviikkoiset vauvat asetuksen mukaiset käynnit. Useat neuvolatarkastukset ovat muuttuneet laajemmiksi kuin ennen, joten niihin kuluu niin lääkärin kuin terveydenhoitajan aikaa enemmän, joten käyntimäärissä ei näy lisäystä paitsi äitiysneuvolassa, jossa edelleen näkyy se, että raskaana olevien määrä on kasvussa. Lisäksi neuvoloissa ja kouluilla viime alkuvuoden suoriteluvuissa on mukana pandemiaan liittyvää rokotustoimintaa.

Suun terveydenhuollossa on omassa toiminnassa tuotettu 17,4 % enemmän käyntejä kuin vastaavana aikana viime vuonna. Myös hammashuollon päivystyskäyntien määrä on pienessä nousussa. Ostopalveluista ei ole tällä hetkellä käytettävissä suoritelukuja.

Perusterveydenhuollon kehittämisohjelman toteutus on lähtenyt hyvin liikkeelle ja 1.5.2011 pystytään toteuttamaan terveydenhuoltolain mukainen terveysaseman valintaoikeus. Terveyshyötymallin käyttöönotossa edetään projektisuunnitelman mukaisesti.

Erikoissairaanhoito, tulosaluejohtaja Hilkka Virtanen:

Erikoissairaanhoidon toimintaluvut ovat helmikuussa olleet vuoden 2010 tasoa. Tämä vastaa tavoitteita.

Kuntoutumispalvelut, tulosaluejohtaja Jukka Juvonen:

Kuntoutumispalveluiden kokonaistuotanto on helmikuussa hieman korkeampi kuin vuonna 2010 vastaavaan aikaan ja vastaa tavoitteita.

Lasten, työikäisten ja vanhusten luvut ovat jonkin verran suurempia, kun taas nuorten luvut ovat pienempiä kuin edellisenä vuonna.

Tulosyksiköt ovat tavoitteissaan helmikuussa yksikkökohtaisten tuotantolukujen vaihdellessa 16.1 %:sta 19 %:iin.

Vanhustenhuolto, tulosaluejohtaja Sari Ahonen:

Operationaalisen palvelutuotantosopimuksen määrälliset tavoitteet on laadittu kuvaamaan vanhuspalveluiden palvelurakenteen muutosta.

Kun verrataan helmikuun tilannetta vuoden takaiseen, nähdään että palvelurakenteen kehitys on ollut pääosin strategian tavoitteiden mukaista;

-          laitoshoitoa on vähennetty (197 paikkaa)

-          tehostettua palveluasumista on lisätty (98 paikkaa)

-          ympärivuorokautista hoitoa vähennetty yhteensä 99 paikkaa

-          omaishoidontuen asiakasmäärää on lisätty (50 asiakasta)

-          kotihoidon asiakasmäärä on samalla tasolla

Palvelurakenteen toteumaa on tarkasteltava ikääntymispoliittisen strategian ja valtakunnallisen laatusuosituksen mukaisesti 75 vuotta täyttäneiden turkulaisten palvelunkäytöllä suhteessa 75 vuotta täyttäneeseen väestöön.

Ikäryhmittäinen väestölaskenta valmistuu myöhemmin keväällä, mutta tässä vaiheessa on käytettävissä ns. ennakollisen väestölaskennan luvut. Näiden lukujen valossa helmikuussa tilanne on seuraava:

Kotihoidon peittävyyden, laitoshoidon määrän ja tehostetun palveluasumisen määrän suhteen voidaan todeta, että huomioiden tulevat, tiedossa olevat muutokset (mm. Luolavuoren vanhainkodin lopettaminen ja ylimääräisten lisäpaikkojen purku Kaskenlinnan sairaalasta maaliskuun lopussa sekä tehostetun asumispalvelun paikkamäärän lisäys huhtikuun alussa), on strategiassa palvelurakenteelle asetetut tavoitteet vuoden 2011 aikana mahdollista saavuttaa.

Kotihoidon asiakaskunnan jakautuminen eri palveluluokkiin ei kuitenkaan ole vielä tavoitteen mukaista, vaikka muutos on tavoitteen suuntainen (ensimmäisen ja toisen palveluluokan asiakasmäärä on vähentynyt ja kolmannen ja neljännen palveluluokan asiakasmäärä on lisääntynyt vuoden 2010 helmikuuhun verrattuna) Tavoitteen täysimääräinen saavuttaminen edellyttää kuitenkin lisäresurssointia kotihoidon henkilöstöön, mikä osittain tulee tapahtumaan Luolavuoren vanhainkodin toiminnan päätyttyä sisäisinä siirtoina vanhuspalvelujen tulosalueen sisällä ja lautakunnan tammikuussa päättämien virkaesitysten toteutumisen myötä.

Omaishoidon tuen kohdalla on suurin ero toteuman ja tavoitteen välillä. Koska omaishoidon tuesta ei ole tehty lainkaan kielteisiä päätöksiä määrärahatilanteeseen perustuen, tulee tavoitetason saavuttaminen olemaan erittäin haasteellista, joskin kehitys on ollut oikean suuntaista.

Geriatrisen sairaalahoidon tavoitteissa vuodelle 2011 näkyy geriatrisen arviointiyksikön laajentaminen kuudella hoitosijalla. Tämä tulee tapahtumaan huhtikuun aikana, joten tammikuun suoritteissa ei vielä laajennuksen vaikutusta ole nähtävissä.

Yhteenvetona voidaan todeta, että strategian sisältämät palvelurakenteen tavoitetasot on pääosin mahdollista toteuttaa vuoden 2011 aikana. Ympärivuorokautisen hoidon vähentäminen lähes sadalla hoitopaikalla aiheuttaa kuitenkin riskin akuuttisairaanhoidon käytön vääristymiselle. Jonojen kasvu sairaanhoitopiirin ja oman terveydenhuollon välillä edellyttääkin vanhuspalvelujen pitkäaikaishoidon tavoitetasojen riittävyyden jatkuvaa arviointia.

Työterveyshuolto, tulosaluejohtaja Lassi Pakkala:

Työterveyshuollon toimintaluvut ovat tammi-helmikuussa 2011 olleet vuoden 2010 tasoa, mikä vastaa vuodelle 2011 asetettuja tavoitteita.

Ympäristöterveydenhuolto, va. tulosaluejohtaja Liisa Palmu:

Toiminta on suunnitelman mukaista eli tavoitteet ovat toteutuneet tammi-helmikuussa. Valvonnan suoritteet kirjataan tiedonhallintaohjelmaan viiveellä, minkä vuoksi luvut ovat todellista pienemmät. Eläinlääkintähuollon suoritteet ovat vuositason mittareita. 

Tulosalueen keskeiset toiminnalliset haasteet ovat uudet valvontakäytännöt elintarvikevalvonnassa (elintarvikehuoneistojen ilmoitusmenettely hyväksymiskäytännön sijasta) 1.9.2011 alkaen, valtakunnallisen valvontakohderekisterin käyttöönotto, maakunnallisen pieneläinpäivystyksen sopimuksenmukaisuuden valvonta, uuden eläinhoitolan käyttöönotto 1.6.2011 ja valtion virkatehtävien hoito (mm. eläinsuojelu, tarttuvat taudit) kuntien yhteistoiminnalla.

Peruspalvelujohtaja Riitta Liuksa 16.3.2011:

EhdotusPeruspalvelulautakunta merkitsee tiedoksi operatiivisen palvelutuotantosopimuksen toiminnan määrällisten tavoitteiden toteutumisen tilanteen 28.2.2011.

PäätösEhdotus hyväksyttiin.