Esityslistat/pöytäkirjat

Johdanto ja kokonaissuunnitelma (nykytilan kuvaus ja kehittämisehdotukset)

Päihteidenkäyttö ja siitä aiheutuvat ongelmat ovat lisääntyneet merkittävästi viime vuosikymmeninä ja vakiintuneet yhdeksi suurimmista kansanterveydellisistä ongelmista niin valtakunnallisesti kuin Turussa. Käytön keskimääräinen lisääntyminen ja terveysriskien kohoaminen ovat yhteydessä päihteiden saatavuuteen ja hinnoitteluun, yleisen elintason nousuun ja vanhenevan väestönosan kulutustottumusten muutokseen.

Viime vuosikymmenellä alkoholin kokonaiskulutus kasvoi 20 %, mikä tilastojen mukaan oli seurausta 50 – 69 -vuotiaiden kasvaneesta kulutuksesta. On ennakoitavissa, että mikäli alkoholin suurkulutusta ei kyetä ennaltaehkäisemään, tulevaisuudessa vanhusten alkoholinkäyttö tulee lisäämään heidän sosiaali- ja terveyspalvelujen tarvettaan johtuen alkoholinkäytön haittavaikutuksista. (Yhteiskuntapolitiikka 74 2009:6 , 674-678.) Vakavien päihdeongelmien ja päihdekuolemien esiintyvyys on iän lisäksi kytköksissä pitkäaikaistyöttömyyteen ja työkyvyttömyyteen. Päihdeperäinen sairastavuus ja kuolleisuus Suomessa ovat merkittävästi kasvaneet 2000-luvulla erityisesti työelämästä poistuneiden 45 – 79 -vuotiaiden keskuudessa. (American Journal of Epidemiology 2008;168:1110-1118.)

On siis odotettavissa, että päihdepalvelujen tarve tulevaisuudessa säilyy ennallaan tai tietyissä väestöryhmissä kasvaa. Kasvupainetta tuottavat vanhusväestön määrällinen kasvu ja paikallisen työmarkkinatilanteen mahdollinen kielteinen kehitys. Ongelmana palvelutuotannolle ovat rahoituksen järjestäminen ja muutokset, jotka lisäävät kuntatason vastuuta palvelujen järjestämisestä. Esimerkiksi poliisilain muutokset ja yhteispäivystykseen siirtyminen lisäävät selviämisasemapaikkojen tarvetta.

Turun päihdepalvelujärjestelmä on perinteisesti ollut monipuolinen ja kattanut tyydyttävästi niin Sosiaali- ja terveysministeriön kuin Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen määrittämät palvelujen laatusuositukset. Varauduttaessa edellä mainittuihin kehityspaineisiin keskeiseksi teemaksi nousee palvelujen kyky kestää ja jakaa kasvavaa palvelutarvekuormitusta sekä siihen liittyvän yhteistyön ja ohjauksen selkeyttäminen. Ennaltaehkäisyä tulee entisestään tehostaa. Päihteiden riskikäyttö ja lievät päihdehäiriöt tulisi seuloa ja hoitaa entistä systemaattisemmin peruspalveluissa. Päihtyneiden akuutit palvelut vaativat lisäresursointia erityispalveluihin. Vakavampien päihdehäiriöiden arviointi ja hoitoonohjaus edellyttää uudistamista, jossa on syytä kiinnittää huomiota hoitoketjun selkeyteen ja yhtenäistämiseen, jotta niin peruspalvelujen ja erityispalvelujen työntekijöiden kuin palvelujen asiakkaiden näkökulmasta hoitojatkumo tarjoaa mahdollisimman suoraviivaisen käyttäjäkokemuksen ilman järjestelmärakenteesta johtuvaa väliinputoamisen riskiä.

Kokonaissuunnitelma esitetään taulukkomuodossa, jossa kuvataan nykytila ja kehittämisehdotukset, jotka perustuvat valtakunnallisiin linjauksiin ja Turun kaupungin mielenterveys- ja päihdeohjelmaan 2011 - 2015. Kehittämisehdotukset on koostettu syksyn 2010 ja alkuvuoden 2011 aikana yhteistyössä SoTe-johtoryhmän, SoTe-tulosalueiden edustajien ja A-klinikkasäätiön edustajien kanssa.

Päihdepalvelujen osa-alueet STM:n ja THL:n suositusten mukaan: 1. Päihdehuollon johtaminen / ohjaus	Miten palvelujen osa-alueet on toteutettu Turun SOTE:ssa	Päihdepalvelujen osa-alueiden kehittämistarpeet
1.1 Päihdehuollon johtaminen / ohjaus: Vastuutaho THL: ”Päihdetyön tulee olla yhden tahon vastuulla, vaikka se luonteeltaan onkin monialaista yhteistyötä. Sekä ehkäisevän että korjaavan työn vastuutaho huolehtii muun muassa siitä, että päihdetyöhön varataan riittävästi resursseja.”	Palvelutoimen apulaiskaupunginjohtaja ylin viranomainen. Sopimusohjausmalli SoTe:ssa palvelujen strategisena ja operatiivisena ohjausjärjestelynä. Tulosalueet vastaavat palvelujen tuottamisesta.
1.2 Päihdehuollon johtaminen / ohjaus: Toimielin THL: ”Erikseen nimetyn monialaisen päihderyhmän tehtävänä on seurata ja arvioida sekä ehkäisevän että korjaavan työn toteutumista(…) Ryhmässä olisivat edustettuina ainakin kunnan sosiaali- ja terveystoimi, opetustoimi, nuoriso- ja vapaa-aikatoimi, poliisi sekä kolmannen sektorin edustus.”	Palvelutoimen apulaiskaupunginjohtaja on asettanut päihdetyön yhteistyöryhmän, joka vastaa päihdeohjelman toteutumisesta ja raportoinnista. Yt-ryhmä laatii päihdepalvelujen tilinpäätöksen, seuraa ja arvioi kaupungin päihdetilannetta.	Päihdetyön yhteistyöryhmän jatko hallintokunnat ylittävänä toimielimenä selvitetään. Selvitetään, tarvitaanko SOTEen oma korjaavan päihdetyön ryhmä, jossa olisi eri tulosalueiden edustus.
1.3 Päihdehuollon johtaminen / ohjaus: Strategia STM: ”Jokaisella kunnalla on päihdestrategia osana kunnan terveys- ja hyvinvointistrategiaa.”	Turku-sopimus, SPTS, OPTS ylästrategioina. Mielenterveys- ja päihdeohjelma 2011-2015 pyrkii konkretisoimaan ylästrategioita päihdetyössä	Operatiiviseen palvelusopimukseen (OPTS) tuodaan päihdetyö selkeämmin esille, luodaan tulosaluekohtaiset mittarit.
1.4 Päihdehuollon johtaminen / ohjaus: Seuranta ja arviointi STM: ”Kunta laatii määrävuosina päihdepalvelujen tilinpäätöksen osana kunnan terveys- ja hyvinvointitilinpäätöstä tai vastaavaa asiakirjaa.”	Päihdetyön yhteistyöryhmä laatii päihdepalvelujen tilinpäätöksen vuosittain.	Ei muutoksia. Kts yllä.

Päihdepalvelujen osa-alueet STM:n ja THL:n suositusten mukaan: 2. Ehkäisevät päihdepalvelut	Miten palvelujen osa-alueet on toteutettu Turun SOTE:ssa	Päihdepalvelujen osa-alueiden kehittämistarpeet
2.1 Ehkäisevät päihdepalvelut: Terveyden edistäminen THL: ”Kysyntää ja tarjontaa säätelevät toimet, asennekasvatus ja medianäkyvyys sosiaalisten normien vahvistamiseksi”	Terveyden edistämisen yksikkö koordinoi terveyden edistämistä, käytännön toimenpiteissä eri hallinnonalat ja kolmas sektori ovat mukana.
2.2 Ehkäisevät päihdepalvelut: Riskiehkäisy STM: ”Terveydenhuollon mini-interventioon kuuluvat seuraavat vaiheet: alkoholin suurkulutuksen tunnistaminen, tiedottaminen sen aiheuttamista haitoista, motivointi juomatapojen muuttamiseksi, henkilökohtaisten tavoitteiden asettaminen, ohjeiden antaminen tavoitteen saavuttamiseksi ja alkoholin käytön seuranta jatkokäyntien avulla.” THL: ”Muissa hallintokunnissa valmiutta tukea elämisen hallintaa ja selviytymistä, omatoimista ongelmanratkaisua sekä riittävän varhaista hoito- ja tukipalveluihin hakeutumista. Puuttumista nuorten päihdekäyttöön.”	Mm. työterveyshuollossa, opiskelijaterveydenhuollossa ja lastenneuvoloissa on pyritty systematisoimaan alkoholinkäytön puheeksiotto ja tunnistaminen perustyöhön, erikoissairaanhoidossa mahdollisesti myös. Ajokortin ikätarkastuksissa seulotaan alkoholinkäyttö. Terveysasemilla on alkamassa Savuton Turku 2015-ohjelma, jossa savuttomuusinterventio. Muilta osin ei tiedossa systemaattista päihderiskiseulontaa.	Systemaattinen päihderiskiseulonta ja aktiivinen puuttuminen käyttöön kaikilla tulosalueilla (audit, audit C). Erityisenä huomion kohteena vanhusväestön seulonnan kehittäminen.

Päihdepalvelujen osa-alueet STM:n ja THL:n suositusten mukaan: 3.1 Korjaavat päihdepalvelut: Yleiset ja lähipalvelut kunta- tai yt-alueella	Miten palvelujen osa-alueet on toteutettu Turun SOTE:ssa	Päihdepalvelujen osa-alueiden kehittämistarpeet
3.1.1 Korjaavat päihdepalvelut: Yleiset ja lähipalvelut kunta- tai yt-alueella: Päihdeongelman tunnistamisen ja varhaisen hoidon käytännöt STM: ”Sosiaali- ja terveydenhuollon yleiset palvelut (mukaan lukien sairaalat sekä työ-, opiskelija- ja kouluterveydenhuolto) vastaavat omalta osaltaan päihdeongelman varhaisesta toteamisesta ja hoidosta.”	Ei ole tietoa, miten lievien häiriöiden hoito toteutuu peruspalveluissa tai millä kriteereillä hoitoonohjaus erityispalveluihin eri yksiköissä tapahtuu.	Järjestetään henkilöstölle koulutusta päihdeongelman tunnistamiseen, varhaiseen puuttumiseen ja hoitoon ohjaukseen. Luodaan selkeät hoitoreitit eri-ikäisille päihdeongelmaisille.
3.1.2 Korjaavat päihdepalvelut: Yleiset ja lähipalvelut kunta- tai yt-alueella: Akuutit palvelut: Katkaisuhoito, tapaturmat ja sairaudet STM: ”Kunta järjestää toimivat katkaisu- ja vieroitushoitopalvelut. Katkaisu- tai vieroitushoitoa tarvitseva asiakas pääsee hoitoon välittömästi.” THL: ”Akuutteihin palveluihin kuuluvat myös päihteidenkäyttöön liittyvien tapaturmien ja akuuttien sairauksien hoito.”	Katkaisuhoito järjestetään ostopalveluna A-klinikalta. Akuutit tapaturmat ja sairaudet hoidetaan terveydenhuollon ja sairaanhoidon palveluissa. Nuorten selviämisasema toimii viikonloppuisin ja juhlapyhinä.	Liitetään aikuisten selviämishoito osaksi katkaisuhoitoaseman palvelua yhteistyössä A-klinikan kanssa. Nuorison selviämisaseman toiminta laajennetaan ympärivuotiseksi. Selviämisasema jää perusterveydenhuollon hallintaan.
3.1.3 Korjaavat päihdepalvelut: Yleiset ja lähipalvelut kunta- tai yt-alueella: Haittojen vähentäminen: Terveysneuvonta ja neulanvaihto STM: ”Huumeiden käyttäjille tarkoitetuissa terveysneuvontapisteissä on mahdollisuus vaihtaa puhtaita injektiovälineitä sekä saada terveysneuvontaa, hepatiittirokotuksia ja muita huumeiden käytön haittojen vähentämiseen tähtääviä palveluja. Päihde- tai muuta hoitoa haluavat asiakkaat ohjataan muuhun hoitoon.”	Terveysneuvontapiste Milli.	Terveysneuvontapiste Milli palvelee myös lähikuntien asukkaita. Palveluiden järjestäminen pyritään toteuttamaan alueellisena yhteistyönä.
3.1.4 Korjaavat päihdepalvelut: Yleiset ja lähipalvelut kunta- tai yt-alueella: Huono-osaisuuteen liittyvät palvelut: Päivätoiminta. STM: ”Päiväkeskukset tarjoavat ruokailu- ja peseytymismahdollisuuden, toisinaan työ- ja askartelutoimintaa ja harrasteita sekä ennen kaikkea sosiaalisen yhteisön. Päiväkeskukset toimivat joko erillisinä tai muiden palveluiden yhteydessä.”	Sirkkalan päiväkeskus. Yhdistyksistä toimintaa tarjoavat A-Kilta, Turun Katulähetys, Pelastusarmeija.	Matalan kynnyksen palvelut, päivätoiminta, tuetun asumisen ohjaus ja Sillankorvan vastaanotto ja arviointi yhdistetään ja niille hankitaan uudet tilat. Tilojen kunnostukseen haetaan rahoitusta esimerkiksi valtion pitkäaikaisasunnottomuuden vähentämisohjelmasta kaudella 2012- .
3.1.5 Korjaavat päihdepalvelut: Yleiset ja lähipalvelut kunta- tai yt-alueella: Huono-osaisuuteen liittyvät palvelut: Palveluohjaus STM: ”Palveluohjausta tarjotaan huono-osaisille päihdeongelmaisille”	Ilmeisesti palveluohjausta ei ole tarjolla. Kts. myös kohta 3.2.8	Palveluohjausta tarjotaan. kts kohta 3.1.4.

Päihdepalvelujen osa-alueet STM:n ja THL:n suositusten mukaan: 3.2 Korjaavat päihdepalvelut: Erityispalvelut	Miten palvelujen osa-alueet on toteutettu Turun SOTE:ssa	Päihdepalvelujen osa-alueiden kehittämistarpeet
3.2.1 A-Klinikka / muu avohoitoyksikkö STM: ”A-klinikat ja vastaavat avohoitoyksiköt tarjoavat apua päihdeongelmiin ja niihin liittyviin sosiaalisiin, somaattisiin ja mielenterveydellisiin vaikeuksiin. A-klinikat ovat polikliinisia yksiköitä ja niiden palvelut ovat asiakkaille maksuttomia.”	A-klinikka ja Nuorisoasema.	Selvitetään mahdollisuutta yhteispisteen perustamiseen, jossa työskentelisivät sekä Soten että A-klinikan työntekijät. Hoidon tarpeen arviointia kehitetään: Hoidon tarpeen arviointiin erikoistuneen muodostetaan tiimi niin, että sen osaamista voidaan käyttää sekä avokuntoutuksen että selviämishoito-katkaisuhoitoaseman palveluissa. Soten palveluiden tilaajan roolia selkeytetään.
3.2.2 Nuorisoasema / nuorten pysäkki / nuorten poliklinikka STM: Nuorisoasema on ensisijaisesti nuoria ja heidän läheisiään päihde- ja muissa nuoruuteen liittyvissä vaikeuksissa palveleva avohoitoyksikkö. Toimintamuodot ovat pitkälti samat kuin A-klinikoilla. (…) Nuorten päihde- ja huumepysäkeillä on pyritty madaltamaan nuorten hoitoonhakeutumiskynnystä esimerkiksi aukioloaikoja laajentamalla tai tarjoamalla mahdollisuutta hakeutua hoitoon nimettömästi.”	Turussa on nuorten poliklinikka ja A-klinikan Nuorisoasema.	Avohoitoon pääsy mahdollistetaan myös ilman ajanvarausta nuorisoasemalle. Nuorisoaseman työntekijälle myös Millin tiloihin vastaanottoaika, jossa ei tarvita ajanvarausta (matala kynnys).
3.2.3 Asumispalvelut: Ensisuoja, palveluasuminen, tuettu asuminen STM: ”Ensisuojat ovat väliaikaisia majoituspaikkoja myös päihtyneille. Palveluasuminen on huoltosuhteeseen perustuvaa ympärivuorokautista palvelua päihdeongelmaisille, jotka tarvitsevat tilapäisesti tai pysyvästi päivittäistä tukea ja apua. Hoitokodit ovat kuntouttavia asumispalveluja aktiivi-ikäisille, ja niiden tavoitteena on kuntouttaa asiakas itsenäiseen asumiseen, mahdollisesti myös työhön. Huoltokodit on tarkoitettu pitempiaikaista, jopa pysyvää asumista varten iäkkäille päihteiden käyttäjille. Tukiasunnoissa asuvien selviytymistä pyritään edistämään erilaisilla tukitoimilla.”	Ensisuoja Sillankorva, Niuskalan hoitokoti, Paattisten huoltokoti. Hoito- ja huoltokotipalveluja järjestetään myös ostopalveluina. Tukiasuntoja on kymmeniä ja tukiasumista kehitetään TALK-hankkeen kautta.	3.1.4 Hoitoa ja hoidon porrastusta kehitetään. Omat asumispalvelut keskitetään Niuskalan hoitokodin tontille Orikedolle niin, että entinen Paattisten huoltokoti (uudisrakennus) muodostaa oman ikääntyneiden tehostetun palveluasumisen yksikön ja peruskorjattu Niuskalan hoitokoti nuorten aikuisten vaikeasti kuntoutettavien yksikön. Intervalliasumista ja asumisharjoittelua tarjotaan yhdessä Liekakadun tukiasuntotaloista”. Tuettuun asumiseen TALK-hankkeessa 31.12.2011 mennessä kehitetty työmalli vakiinnutetaan. Ohjaajaresurssi turvataan vakinaistamalla 5 TALK-ohjaajan vakanssit. Kaupungin sopivien vuokra-asuntojen saanti turvataan.
3.2.4 Laitoskatkaisu (vaativamman tason) THL: ”Päihdehuollon erityispalvelut tuottavat vaativampaa katkaisuhoitoa ja kuntouttavaa hoitoa esimerkiksi päihteiden sekakäyttäjille, moniongelmaisille päihteiden käyttäjille, huumeiden käyttäjille tai kaksoisdiagnoosiasiakkaille.”	Vieroitushoitoa toteutetaan erikoissairaanhoidossa (osasto A3). A-klinikan Katko kykenee vastaamaan myös osaan vaativista tapauksista. Sote-a-klinikkatyöryhmä on määritellyt hoitoon ohjaamisen kriteerit A-klinikan katkaisuhoitoasema/Osasto A3)	.
3.2.5 Laitoskuntoutus STM: ”Kuntoutuslaitokset tarjoavat sekä katkaisuhoitoa että pitempiaikaista kuntoutusta. Keskeisiä työmuotoja ovat yksilö- ja ryhmäkeskustelut, terveyden kohentaminen, toiminnallinen kuntoutus sekä laitoshoidon jälkeisen jatkohoidon suunnittelu.”	Hankintalain mukaan järjestettyjä ostopalveluja kuntoutuslaitoksilta.	Hoidon tarpeen arvioi Soten ja A-klinikan yhteinen tiimi (3.2.1).
3.2.6 Jälkikuntoutus / jatkohoito THL: ”Päihdehuollon erityispalvelujen tehtävinä ovat muun muassa (...) jälkikuntoutus.”	Laitoskuntoutuksen jälkeisiä jatkohoidollisia palveluja järjestetään tapauskohtaisesti, nojataan A-klinikan ja 3. sektorin palveluihin.	.
3.2.7 Opiaattiriippuvaisten korvaus- ja ylläpitohoito STM: Opioidiriippuvaisen hoidon tarve tulee arvioida ja hoito toteuttaa sellaisessa terveyskeskuksessa, päihdehuollon yksikössä tai vankeinhoitolaitoksen terveydenhuollon yksikössä, jossa on hoidon antamiseen perehtynyt hoidosta vastaava lääkäri ja toiminnan edellyttämä muu henkilökunta sekä muut edellytykset hoidon antamiseen.	TYKS ja sosiaali- ja terveystoimi tuottavat hoidon. Korvaushoidossa toimii porrasteinen ketju, missä hoidon aloitus ja mahdollinen psykososiaalisesti kuntouttava vaihe tapahtuu omassa erikoissairaanhoidossa ja stabiloitunut hoito siirtyy toteutettavaksi terveysasemille. Erikseen sovituissa tapauksissa hoito toteutetaan vaativassa erikoissairaanhoidossa kokonaan.	Selvitetään, onko korvaushoidon keskittäminen muutamalle terveysasemalle kannattavaa.
3.2.8 Matalan kynnyksen palvelut / päihtyneenä asiointi THL: ”Lähipalveluna tuotettavia päihdehuollon erityispalveluja ovat muun muassa (...) matalan kynnyksen palvelut” STM: ”Myös päihtyneenä hoitoon hakeutuneen asiakkaan palvelujen tarve selvitetään ja siihen vastataan.”	Ensisuoja Sillankorva ottaa vastaan päihtyneitä asiakkaita. Nuorten selviämisasema toimii viikonloppuisin ja juhlapyhinä. Sirkkalan päiväkeskus ja järjestöjen päiväkeskustoiminta ovat matalan kynnyksen palveluja, mutta päihtyneenä asioimiseen on niissä kriteerit.	Ks. kohta 3.1.2 ja 3.2.3.

Päihdepalvelujen osa-alueet STM:n ja THL:n suositusten mukaan: 3.3 Korjaavat päihdepalvelut: Vaativat erityispalvelut (50 000 asukkaan väestöpohja-alueella järjestettävät palvelut)	Miten palvelujen osa-alueet on toteutettu Turun SOTE:ssa	Päihdepalvelujen osa-alueiden kehittämistarpeet
3.3.1 Raskaana olevat päihteidenkäyttäjät / päihdeäidit	HAL-poliklinikka, Ensikoti Pinja, avoyksikkö Olivia Lastensuojelun moniammatillinen työryhmä antaa suosituksia hoitopaikoista
3.3.2 Kaksois- / monidiagnoosiasiakkaat	Ei erityisyksikköä monidiagnoositapauksille, palvelut räätälöitävä tapauskohtaisesti. Sekä päihdehuollon asumispalveluiden että kuntouttavan laitoshoidon palveluntuottajat ovat sitoutuneet hoitamaan myös kaksois- ja monidiagnoosiasiakkaita
3.3.3 Moniongelmaiset henkilöt	Kuten kohdassa 3.3.2
3.3.4 Vankilasta vapautuvat päihdeongelmaiset henkilöt	3. sektorilla käynnistynyt tukihankkeita vapautuville vangeille, palvelut räätälöitävä tapauskohtaisesti	Vapautuville vangeille suunnitellaan räätälöityjä ohjaus- ja asumispalveluita.
3.4 Erityisryhmät (valtakunnan taso) STM: ”Päihdehuollon katkaisu- ja kuntoutuspalvelut pienille/uusille erityisryhmille, esim: ruotsinkieliset laitospalvelut, vammaisten, alaikäisten ja geriatrinen päihdekuntoutus, maahanmuuttajaryhmien erityispalvelut.”	Ei tietoa onko valtakunnan tasolla tarjolla erityispalveluja näille ryhmille ja onko Turulla valmiudet hankkia palveluja. Palveluja ruotsinkielisille on mahdollista hankkia Pixne-klinikalta. Alaikäisten laitoskuntoutus hankitaan lastensuojelulain perusteella ostopalveluina eri puolilta Suomea. Päihdehuollon laitoskuntoutuksen hankinnassa huomioitiin tulkkauspalveluiden käyttö.	Erityisryhmien päihdepalvelujen tarve pitäisi kartoittaa.

Resurssit
5.1. Henkilöstöresurssit: Henkilöstömäärä, koulutus, konsultointi	Tarvitaan 1-2 päihdelääkärin vakanssia, lisäksi vähintään 3-4 alueellista päihdetyöntekijöiden vakanssia. Lisäksi ohjaajien vakanssit tuettuun asumiseen on vakinaistettava (5). Koulutustarpeita kaikkien ydinprosessien palveluja tuottavilla tahoilla päihdeongelman tunnistamiseen, puheeksiottoon ja varhaiseen puuttumiseen (motivoiva haastattelu)
5.2. Toimitilat: Tilojen riittävyys, toimivuus, remonttitarve	Aikuisten selviämisasema katkon kanssa samoihin tiloihin (A-klinikka) Niuskalan hoitokoti peruskorjattava ja Paattisten huoltokodin uudisrakennus rakennettava. Matalan kynnyksen palvelut, päivätoiminta, tuetun asumisen ohjaus ja Sillankorvan vastaanotto ja arviointi tarvitsevat uudet, yhdistetyt tilat.
5.3. Määrärahat - palvelutarpeen ja –kapasiteetin vastaavuus	Päihdepalvelut tarvitsevat lisäresurssia em. vakansseihin ja rakennusinvestointeihin. Sekä aikuisten että nuorten selviämisasemat vievät jnkv lisäresursseja, toisaalta säästöä syntyy vastaavasti päivystyksen käytöstä. Myös yhteistyöllä TVT-asuntojen kanssa voidaan koettaa vastata tilatarpeisiin.