Tutkimus- ja kehitysyksikkö, kehityspäällikkö Markku Lehtinen 24.2.2011:

Maahanmuuttajien työllisyyshankkeen Triangelin tarkoituksena on auttaa heikossa työmarkkina-asemassa olevia pitkäaikaisia työttömiä maahanmuuttajia työllistymään pitkäjänteisen työelämävalmennuksen, työharjoittelun, lyhytkurssien ja kuntouttavan kielituen avulla sekä madaltaa yrittäjien kynnystä palkata maahanmuuttajia.

Maahanmuuttajien työttömyysprosentti on huomattavasti korkeampi kuin suomalaisten.

Liite 1Triangeli-projektisuunnitelma 2011-2013

Maahanmuuttajat työllistyvät keskimäärin kuuden Suomessa asutun vuoden jälkeen. Mikäli he olisivat työssä vastaavan ajan verotulot ylittäisivät tulonsiirrot. Muissa EU-maissa työllistytään keskimäärin 3-4 vuodessa. On sekä maahanmuuttajien että yhteiskunnan etu, että työllistyminen nopeutuu.

Uudenmaan liiton julkaiseman tutkimuksen mukaan yrityksistä 78 % palkkaisi maahanmuuttajan ensisijaisesti vakinaisiin työsuhteisiin, mutta suurin osa yrityksistä katsoi, ettei maahanmuuttajilla ole riittävää kielitaitoa tai ammattipätevyyttä yrityksen tarjoamiin työtehtäviin.

1. Perusteet

1.1. Toimintaympäristön kuvaus

Turussa muiden kuin suomen- ja ruotsinkielisten osuus väestöstä on kasvanut jatkuvasti. Ulkomailta Turkuun muuttavien lisäksi kaupunkiin muuttaa paljon maahanmuuttajataustaisia henkilöitä muualta Suomesta. Pääkaupunkiseudun jälkeen Turussa on asukasmäärään suhteutettuna suurin maahanmuuttajaväestö ja Varissuolla maahanmuuttajien määrä asukas-määrään suhteutettuna on suurempi kuin missään muussa Suomen lähiössä. Suurimmat muunkieliset ryhmät Turussa ovat venäjän-, arabian-, kurdin- ja albaaninkieliset. Maahanmuuttajat ovat asettuneet selkeästi itäturkulaisiin lähiöihin Varissuolle, Lausteelle ja Halisiin. Vuoden 2010 syyskuun lopussa maahanmuuttajia (muita kuin suomea tai ruotsia äidinkielenään puhuvia) oli Turussa 13 300. Vuosittain heitä muuttaa keskimäärin n. 800 - 1000 henkilöä vuosittain.

Ikärakenne on suomalaisiin verrattuna nuorempi. Yli 60-vuotiaita on huomattavasti vähemmän suhteessa työikäisiin ja etenkin nuoriin ja lapsiin. Monien maahanmuuttajaryhmien keskuudessa syntyvyys on suurta, ja ns. toisen polven vieraskielisiä on Turussa tulevaisuudessa yhä enemmän.

Monien maahanmuuttajaryhmien, esimerkiksi entisen Jugoslavian alueelta, Iranista, Irakista ja Somaliasta tulleiden, työttömyysaste on huomattavasti suomalaisten työttömyysastetta korkeampi. Joissakin etnisissä ryhmissä työttömyysaste on jopa yli 70 %. Alueilla, joissa asuu runsaasti maahanmuuttajia, ovat myös korkeimmat työttömyysasteet (esim. Varissuo, Lauste ja Halinen).

1.2. Nykytilanteen kartoitus

Viime vuosina maahanmuuttajat ovat perustaneet omia järjestöjään, joiden  työ on ollut ansiokasta, mutta pysyvän rahoituksen puuttumisen vuoksi työ on tehty pitkälti vapaaehtoisvoimin ja niukin resurssein. Isommilla toimijoilla kuten Turun ammatti-instituutilla ja Turun aikuiskoulutuskeskuksella on ollut käytössään enemmän resursseja mutta heiltä on puuttunut mahdollisuus pitkäaikaiseen yksilölliseen asiakastyöhön ammatillisen koulutuksen päätyttyä Tilannetta on vaikeuttanut lisäksi se, että eri viranomaisten toiminta on ollut ”asiakkaan viipaloimista” palvelusta ja järjestelmästä toiseen, jolloin asiakkaan tilannetta ei ole huomioitu kokonaisuutena.

Maahanmuuttajat ovat nousseet vähitellen muunkielisten määrän kasvaessa koko kaupungin palveluissa entistä keskeisemmäksi kohderyhmäksi ja erityistoiminnan kohteeksi.

Suomalaisen väestön ikääntyessä työvoiman tarve kasvaa ja työperäistä maahanmuuttoa pyritään kasvattamaan. Nykyisessä tilanteessa on tärkeää ottaa tehokkaammin käyttöön jo maassamme oleva maahanmuuttajaväestön työvoimapotentiaali. Kuntataloudenkaan kannalta ei ole kannattavaa pitää tätä työvoimaresurssia käyttämättömänä. Työllistyminen on niin kaupungin kuin maahanmuuttajankin etu.

1.3. Strategiat

Hanke toteuttaa ja vahvistaa kaupungin toiminta-ajatusta monikulttuurisuudesta ja kansainvälisyydestä. Hanke luo kohderyhmälleen nykyistä paremmat työllistymismahdollisuudet sekä parantaa elämänlaatua ja hyvinvointia. Sosiaali- ja terveystoimen strategian mukaisesti hanke tukee turkulaisten maahanmuuttajien voimavarojen käyttöä ja käyttöä heidän elämänsä kaikissa eri vaiheissa .Triangeli-hanke parantaa turkulaisten maahanmuuttajien työllisyysmahdollisuuksia sosiaalisten ongelmien vähentämiseksi ja ehkäisemiseksi.

Varsinais-Suomen maahanmuuttopoliittinen ohjelma sisältää kuusi toiminta-linjaa, joista yksi on ”maahanmuuttajien työllistäminen ja heidän osaamisensa hyödyntäminen”. Selvityksessä todetaan, että maakunnassa tarvitaan maahanmuuttajia osallistavia, innovatiivisia työllistämishankkeita ja että työmarkkinoille suuntautuminen tulee maahanmuuttajien palveluprosesseissa mukaan liian myöhään.

2. Tulostavoitteet ja vaikutukset

Tavoitteena on maahanmuuttajien integroiminen suomalaisen yhteiskunnan täysivaltaisiksi jäseniksi monipuolisen ja yksilökeskeisen palvelumallin avulla. Vuosittain työllistymisprosessissa arvioidaan olevan yhteensä n. 300 asiakasta. Tavoitteena on, että 30 % ydinprosessiin ja työelämävalmennukseen, työharjoitteluun ja kuntouttavaan kielitukeen osallistuneista työllistyy avoimille työmarkkinoille, mikä tarkoittaa 90 työllistynyttä vuosittain. Asiakkaat saatetaan takaisin koulutukseen tai työvoimapoliittisten toimenpiteiden kautta työhön avoimille työmarkkinoille. Työvoimapoliittisiin toimenpiteisiin ja ammatillisiin koulutuksiin ohjautuu vuosittain arviolta 20 % eli 60 hlöä. Asiakastavoitteen lisäksi vuosittain luodaan työelämävalmennus- ja työharjoittelupaikkoja varten 150 yrityskontaktia asiakkaiden tarpeiden mukaan.

Käytännön asiakastyön ohessa tavoitteena on kerätä tietoa maahanmuuttajien erityistarpeista sekä toimivista työkäytännöistä.

Yhteiskunnallisena tavoitteena on hankkeen toimenpiteiden avulla vähentää maahanmuuttajien korkeaa työttömyysastetta, ehkäistä yhteiskunnalle kalliiksi käyvää syrjäytymiskierrettä ja vähentää toimeentulotuen tarvetta.

3. Kohderyhmä ja asiakasmäärä

Hankkeen kohderyhmänä ovat Turun työikäiset, heikossa työmarkkina-asemassa olevat pitkäaikaiset työttömät maahanmuuttajat. Potentiaalisina asiakasryhminä ovat myös peruskoulun, lukion tai toisen asteen koulutuksen päättäneet ja ilman jatkokoulutuspaikkaa jääneet nuoret sekä toisen asteen koulutuksen keskeyttäneet. Kohde-ryhmään kuuluu sekä kotouttamislain piiriin kuuluvia, että yli 3 vuotta maassa asuneita. Ns. väliinputoajanuoret, erityistä tukea tarvitsevat nuoret (huonosti suomea puhuvat, syrjäytymisvaarassa olevat, luki-häiriöiset) eivät ole Triangelin asiakkaita. Heidät ohjataan Turun Osallisena Suomessa hankkeen toimenpiteisiin.

Näiden lisäksi asiakkaat ja satunnaiset kävijät voivat hyödyntää ilman ajan-varausta hankkeen päivittäispalveluja, neuvontaa, ohjausta ja työnhaun apuvälineitä. Näitä kävijöitä arvioidaan olevan noin 400/vuosi.

4. Ohjautuminen

Asiakkaat ohjautuvat hankeen työllistymisprosessiin työ- ja elinkeinotoimiston ja Turun kaupungin kielenkartoitus- ja ohjauskeskuksen, sekä sosiaalitoimistojen sosiaalityöntekijöiden, ulkomaalaistoimiston ja työvoiman palvelukeskuksen, työvoimatoimiston sekä kaupungin työllistymispalveluyksikön kautta.

Asiakkaiden vastaanottamista ja ohjautumista priorisoidaan yhdessä emo-organisaation toimijoiden kanssa. Lisäksi projektiiimi etsii muita keinoja asiakkaiden tavoittamiseksi esim. flyereilla. TE-toimistoilta pyydetään aika-ajoin listat työttömänä olevista maahanmuuttajista, joille hanke lähettää henkilökohtaisen kutsun osallistumiseksi hankkeen toimenpiteisiin. Parahiten asiakkaita ohjautuu ns. ”viidakkoradion kautta”.

Ohjaus ja kielenkartoitus on järjestetty Palo –hankkeen (2009 – 2011 (2012) Ohjuri- ja Testori-osioissa. Nuoremmat asiakkaat ohjautuvat hankkeeseen yläasteiden, ammatti-instituutin, lukioiden ja muiden oppilaitosten opettajien, opinto-ohjaajien, koulukuraattorien, urasuunnittelijoiden ja nuorisotoimen kautta. Asiakkuuden päällekkäisyydet eri toimijoiden välillä vältetään kiinteällä yhteistyöllä ja läpinäkyvällä tiedottamisella.

5. Hankkeen toimenpiteet

Hanke koostuu yksilökohtaisesta asiakasprosessista / polusta, Lyhytkursseista, työelämävalmennuksesta, työharjoittelusta, kuntouttavasta kielituesta ja yritysyhteistyöstä.

Hankkeen yrityskoordinaattoreiden toimesta asiakkaille hankitaan heidän osaamistaan tukevia 3-6 kuukauden mittaisia työelämävalmennus tai työharjoittelupaikkoja tai heidät työllistetään yrityksiin suoraan, jos kaikki edellytykset ovat olemassa.

Edellä mainituissa toimenpiteissä oleville järjestetään hankkeen toimesta omakielistä kuntouttavaa kielitukea sitä tarvitseville. Kielitukea annetaan neljällä kielellä; venäjä, arabia, albania ja kurdi.

Asiakkaille järjestetään tarvittaessa yhden kuukauden mittaisia työelämässä tarvittavia lyhytkursseja, kuten esim. hygieniapassi, tulityökortti, ATKn peruskurssi.

Yrityskoordinaattorit jalkautuvat yrityksiin ja tapaavat yritysten edustajat henkilökohtaisesti.

Yhteistyöyrityksestä etsitään jokaiselle asiakkaalle mentori, joka opastaa oppijaa työssään ja suomenkielessä, työsuojelusta, ja työelämää koskevista säännöistä. Mentoreilla on lisäksi käytössään sähköinen sanakirja. Mentoreille tai hänen työnantajalleen maksetaan ohjauksesta ohjauspalkkio 100 euroa kuukaudessa. Työelämävalmennus tai työharjoittelujakson jälkeen asiakas pyritään saamaan ko. yritykseen pidempiaikaiseen tai pysyvään työsuhteeseen, mikäli se ei onnistu, asiakkaalle etsitään yrityskoordinaattorin toimesta työpaikka muista yrityksistä.

Hanke tekee tiivistä yhteistyötä yritysten kanssa työelämävalmennuksen ja työharjoittelupaikkojen ja avoimien työpaikkojen hankkimiseksi asiakkaille. Hankkeessa hyödynnetään 2003 – 2007 toteutetussa Tempo-hankkeen yli 350 yrityksen verkostoa, josta on olemassa oma rekisterinsä.

Kaikille maahanmuuttajille tarjotaan neuvontaa ja ohjausta ja tarvittaessa heidät ohjataan muihin palveluihin. Heidän käytössään on työnhaun apuvälineet: tietokone, internet, fax, puhelin, sanomalehti.

Maahanmuuttajien vapaa-ajan harrastusten aktivoiminen sisältyy olennaisena osana hankkeen toimintaan. Asiakkaita ohjataan harrastuksiin, joissa he ovat aktiivisessa vuorovaikutuksessa suomalaisten opiskelijoiden ja harrastajien kanssa. Yhteistyökumppaneina työväen- ja kansalaisopistot ja järjestöt.

6. Seuranta, raportointi, rekisterit ja kustannustehokkuus

Projektin tuloksia seurataan yksilökohtaisesti asiakasrekistereiden avulla. Hankkeessa tilastoidaan asiakasmäärät, yritysyhteyksien määrä ja hanke-toiminnan muita määrällisiä tuloksia jotka on asetettu tulostavoitteiksi (esim. työllistyminen avoimille työmarkkinoille. kuntouttavaan kielitukeen osallistuvat, toimenpiteisiin osallistuvat, hankkeen verkostotapaamiset jne).

Hankkeessa seurataan lisäksi laadullisia ja määrällisiä tuloksia kuten, asiakkaan elämänhallinnan muutoksia ja hänen menestymistään työllistymisprosessissa. Työllistymisprosessin aikana tehdään yrityskäynneistä raportit ja asiakkaalle järjestetään kehityskeskusteluja. Hankkeessa laaditaan oma mittaristonsa, jonka avulla asiakkaan työssä menestymistä voidaan seurata. Lisäksi hankkeeseen asiakkaaksi kirjautuville tehdään joitakin elämänhallintaa mittaavia kysymyksiä. Samat kysymykset käydään läpi asiakkuuden loppuvaiheessa. Näin saadaan viitteitä hankkeen elämänhallinnallisista vaikutuksista, joista vain osa syntyy hankkeen aikana.

Hankkeen aikana seurataan Turun maahanmuuttajien sekä erityisesti Itä-Turun asuinalueiden työttömyysprosentteja ja hankkeen vaikutuksia. Hankkeella tavoitellaan työttömyysprosenttien alenemista, mutta on monia tekijöitä, joihin hanke ei voi vaikuttaa, kuten (Itä-)Turulle epäedullinen muuttoliikkeen rakenne ja yleinen työllisyystilanne.

Hankkeella on oma asiakasrekisteri, jonka pohjana voidaan käyttää Fortuna-projektissa kehitettyä asiakasrekisterimallia ja Tempo-projektissa kehitettyä yritysrekisterimallia. Määrällisiä tuloksia voidaan seurata asiakasrekisterin kautta tuotetun tilastotiedon kautta. Asiakkaan antaman kirjallisen suostumuksen pohjalta asiakasta ja hänen elämäänsä kuvaavia tietoja voidaan saada hankkeen käytössä olevista asiakastietojärjestelmistä.

Hanke raportoi toiminnastaan hallinto-organisaatiolleen ja rahoittajilleen. Hankkeesta raportoidaan puolivuosittain rahoittajille ja tuloksia voi seurata jatkuvasti myös hankkeen www-sivuilta.

Hankkeesta tuotettua tietoa voidaan käyttää tutkimusyhteistyössä eri korkeakoulujen kanssa. Tutkimusyhteistyöstä tehdään kumppanuussopimus Turun yliopiston valtiotieteellisen ja humanistisen tiedekunnan kanssa.

Hankkeella on oltava käytössään myös Turun kaupungin asiakasrekisterien ja kunnan asukasrekisterin katselu- ja käyttöoikeudet, jotta perustyö voidaan tehdä perusteellisesti ja nopeasti. Työhallinnon URA:n katseluoikeus on välttämätön työkalu asiakastyössä. Asiakastyö nopeutuu, kun asiakas voi asioida yhdessä palvelupisteessä. Yrityskoordinaattorit saavat työnsä tueksi tiedot myös asiakkaan kotouttamissuunnitelmasta.

7. Henkilöresurssit

Hankkeeseen palkataan kokopäiväinen projektipäällikkö, kokopäiväinen projektikoordinaattori sekä neljä yrityskoordinaattoria ja neljä osa-aikaista (tuntipalkkaista) kuntouttavaa kielitukea antavaa suomenkielenopettajaa venäjän, arabian, albanian ja kurdin kielessä.

8. Talousarvio

Hankkeelle haetaan rahoitusta Varsinais-Suomen TE-keskuksesta ESR-ohjelman toteutuksen varatuista määrärahoista vuosille 2011-2013.

Hankkeen kokonaiskustannukset kolmelta vuodelta 2011-2013 ovat 1.592.000 euroa. Turun kaupungin omarahoitusosuus on 25 % eli 398.000, ESR ja kansallinen tuki on 75 % eli 1.194.000 euroa. Kaupungin omarahoi­tusosuus on vuonna 2011  115.775 euroa ja ESR:n osuus 347.325 euroa, vuonna 2012 omarahoitusosuus on 144.950 euroa ja ESR:n osuus 434.850 euroa ja vuonna 2013 omarahoitusosuus on 137.275 euroa ja ESR:n osuus on 411.825 euroa. Omarahoitusosuudet tulisi varata muista kuin työllisyys­määrärahoista. Palvelutoimen apualiskaupunginjohtajalta on 25.2.2011 saatu tieto, ettei kaupunginhallituksella ole varattu kuluvalle vuodelle mää­rärahoja käynnistyviä hankkeita varten. Tämän johdosta vuoden 2011 oma­rahoitusosuus on varattava sosiaali- ja terveystoimen budjetista.

9. Kustannustehokkuus

Koska ydinpolun asiakasryhmissä työttömyys on erittäin korkea ja maahanmuuttajien keskimääräinen työllistymisaika on varsin pitkä, arvioidaan, että hanke parantaa asiakkaan työllistymismahdollisuuksia. Työttömästä työlliseksi siirtymisestä, kertyy kunnallisvero-tuloja jo hankkeen toiminnan aikana. Hanke on kustannushyötysuhteeltaan edullinen ja se on kunnalle taloudellisesti kannattava.

Hanke tuottaa toiminnallaan säästöjä myös toimeentulotukimenoissa, mutta tässä vaiheessa ei vielä tiedetä, kuinka suuri osa asiakkaista olisi toimeentulotuen piirissä. Toimeentulotuen säästökertymää työllistyneiden osalta hankkeessa seurataan Effica-ohjelman avulla.

10. Innovatiivisuus

Hankkeen moniammatillinen ja poikkihallinnollinen (sosiaali- ja terveystoimi ja koulutoimi, työhallinto, koulutuspalveluja tuottavat tahot, yritykset jne.) työskentelyote on jo sinällään innovatiivista työllisyyshankkeiden kentässä. Yritysyhteistyön vahva mukanaolo hankkeen toteutuksessa säilyttää edelleenkin innovatiivisuutensa, vaikka sitä on toteutettu jo aikaisemmissa hankkeissa, mm. Tempo-hankkeessa. Kuntouttava kielituki on uusi toimintapa parantaa asiakkaiden suomen kielen taitoa ja lisää erityisesti heidän työelämäsanastoaan.

Mentoreiden käyttö on myös uusi tapa tukea asiakasta työelämässä.

Yritysyhteistyötä jalostetaan hankkeessa vahvasti siihen suuntaan, että se mahdollistaisi pysyvän työkäytännön sosiaali- ja terveystoimeen ja työhallintoon. Hankkeessa pyritään jatkuvasti kokeilemaan uusia tapoja maahanmuuttajien kotouttamiseksi, mm. intensiivistä harrastustoimintaan ohjaamista, työllistymistä, opiskelua ja yhteiskuntatietoutta.

11. Arviointi ja ex ante arviointi

Net Effect Oy:sta Timo Aro on tehnyt v. 2007 hankkeen ex ante –arvioinnin, jolla arvioidaan hankkeen odotettavissa olevaa tehokkuutta, realistisuutta vaikuttavuuden ja hyödyn osalta, pysyvyyttä sekä relevanssia suhteessa Turun kaupungin strategioihin ja ESR-toiminnalle asetettuihin painopisteisiin. Lisäksi ennakkoarviointi kiinnittää huomiota toimintaympäristön analyysiin liittyviin tekijöihin, tavoiteasetantaan, projektin mahdollisesti tuottamaan lisäarvoon, toteutettavuuteen, realistisuuteen, projektihenkilöstöön ja ESR-viitekehykseen.

Liitteenä olevassa ennakkoarvioinnissa todetaan mm. seuraavaa: ”Arvioinnin mukaan hanke muodostaa loogisen, täydentävän ja lisäarvoa tuottavan kokonaisuuden. Kokonaisuus muodostuu pääosin toisiaan täydentävistä osista, jotka liittyvät keskeisiin ESR-ohjelmalle asetettuihin tavoitteisiin ja painopisteisiin. Tavoitteet ovat linjassa keskeisten kansallisten työvoima-, koulutus- ja sosiaalipolitiikkaan liittyvien strategioiden ja tavoitteiden kanssa sekä toteuttaa aktiivisen maahanmuutto- ja kotoutumispolitiikan keskeisiä päämääriä. Hanke kiinnittyy pääosiltaan Varsinais-Suomen, Turun kaupungin ja sosiaali- ja terveystoimen monikulttuurisuuteen ja osallisuuteen liittyviin strategioihin.

Suunnitteluvaiheeseen on panostettu merkittävän paljon. Projektin liitteet ovat perusteelliset ja kattavat keskeisimmät osa-alueet. Erityistä lisäarvoa tuottavat asiakasprosessikuvaukset, projektitiimin toimenkuvat, toiminta-suunnitelma ja toimintakaavio. Hanketta on arvioitu kuntatalouden näkökulmasta, mikä näkökulma saa yhä korostuneemman painoarvon tulevina vuosina, kunta-, alue- ja palvelurakenteen muutoksissa.

Keskeisimmät toimintamuodot ovat perusteltuja sekä hankkeen tavoiteasetannan että tutkimus- ja kokemusperäisen käytettävissä olevan tiedon kannalta. Turun kaupunkiseutu ja Turun kaupungin osa-alueet muodostavat maahanmuuttajien erityisalueen. Projektissa on nostettu esiin maahanmuuttajien erityisproblematiikkaa. Nämä perustelut korostavat hankkeen tarvelähtöisyyttä sekä asiakkuuden, alueen erityispiirteiden että yhteiskunnallisten interventioiden välttämättömyyden näkökulmasta.

Projektin tulostavoitteet ovat kunnianhimoiset niin yleis- kuin osatavoitteiden osalta. Hankkeessa pyritään yhdistämään yksilöllinen asiakastyö, toimenpiteet ja tuotekehitys toisiinsa, mikä on haaste sekä osaamisen että resurssien näkökulmasta.”

12. Arviointi

Ennakkoarvioinnin lisäksi hankkeen toiminta-aikana toteutetaan ulkopuolinen, kilpailutettu arviointitutkimus. Tutkimus tulee olemaan toiminnallista, kriittistä ja vuorovaikutteista ja se kattaa koko projektin elinkaaren. Arviointi-tutkimuksella selvitetään projektin suunnitelmallisuutta, organisoitumista, tulostavoitteiden saavuttamista ja innovatiivisuutta. Arviointitutkimus sisältää myös koulutusta ja konsultaatiota, asiakas- ja verkostoprosessien kuvaamista, tuotteistamista ja markkinointia.

13. Aikataulu

Tavoitteena on, että hanke käynnistyy huhtikuussa 2011 ja jatkuu vuoden 2013 loppuun asti. Mahdollisesti kevääseen 2014 asti, mikäli hankkeelle varattuja määrärahoja jää käyttämättä. Asiakastyön arvioidaan alkavan touko-kesäkuussa. Tavoitteena on, että hankeajan jälkeen hyväksi osoittautuneet toimintamallit otetaan pysyväksi käytännöksi Turun kaupungissa.

Hankehakemus on jätettävä Varsinais-Suomen ELY-keskukselle viimeistään 28.2.2011 mennessä.

14. Toiminta-alue ja toimitilat

Hankkeen toiminta-alueena on koko Turku. Hankkeen toimipiste on tarkoitus vuokrata Itä-Turusta, jossa valtaosa kaupungin maahanmuuttajista asuu.

15. Visiot

Toteutettavan hankkeen tuloksena maahanmuuttajien työllistyminen paranee ja samalla koko kaupungin työttömyysaste laskee.

Hanke tuottaa pysyviä kustannussäästöjä kaupungille. Hanke toimii rakenteellisena uudistajana, tuloksia tuottavan verkostojen kutojana ja uudentyyppisen asiantuntijuuden kasvualustana ja vanhojen toimintamallien kyseenalaistajana.

Hanke synnyttää pysyviä työkäytäntöjä nopeaan työllistymiseen, toimivaan yritysyhteistyön ja kuntouttavaan kielitukeen. Hankkeen tuloksena syntyy työkäytäntö, joissa prosessit ja tulokset yhdistyvät tuotteeksi myös muiden kuntien käyttöön.

16. Hallinnointi

Triangeli-projekti on Turun kaupungin sosiaali- ja terveystoimen hallinnoima ja toteuttama hanke. Hankkeen saadessa rahoituksen, siitä tehdään projektiohjeiden mukainen asettamispäätös ja sille asetetaan oma ohjausryhmä.

Hankkeen valmistelussa on pyritty huomioimaan, ettei hankkeella ole päällekkäisiä toimintoja muiden vireillä olevien maahanmuuttajiin kohdistuvien hankkeiden kanssa. Hanketta on esitelty viime vuoden aikana n. 40 eri toimijalle, jotka kuuluvat keskeisesti maahanmuuttajatyö verkostoihin ja hallinnollisiin sidosryhmiin.

Rahoitus on saatavissa Turun kaupungilta ja Varsinais-Suomen ELY-keskuksesta sekä Euroopan sosiaalirahastosta. Hankkeen vuosibudjetti on 530.680 euroa, josta ELY-keskuksen ja ESR-rahoituksen osuus on tämänhetkisten tietojen mukaan 75 %. Turun kaupungin rahoitusosuus on 25 % (132.670 €).

Hankkeen vuoden 2011 kokonaisbudjetti on 463.100 euroa, josta kaupungin omarahoitusosuus 115.775 euroa. Hanke voi käynnistyä vasta kevään aikana.

Peruspalvelujohtaja Riitta Liuksa 1.3.2011:

Sosiaali- ja terveystoimen johtoryhmä päätti 1.3.2011 esittää peruspalvelulautakunnalle, että hankkeelle osoitetaan varat sosiaali- ja terveystoimen talousarviosta omarahoitusosuuksiin tarkennetun budjetin mukaisesti vuodelle 2011 115.775 euroa, vuodelle 2012 144.950 euroa ja vuodelle 2013 137.275 euroa. Hankehakemus on jätetty 28.2.2011 peruspalvelujohtajan allekirjoituksin ja ilmoitettu Varsinais-Suomen ELY-keskukselle, että hakemus käsitellään virallisesti vasta hakuajan päättymisen 28.2.2011 jälkeen sosiaali- ja terveystoimen johtoryhmässä ja peruspalvelulautakunnassa 1.3.2011 ja että mikäli johtoryhmän ja peruspalvelulautakunnan päätökset tulevat olemaan kielteisiä, ilmoitamme siitä välittömästi ja perumme hakemuksemme.

EhdotusPeruspalvelulautakunta päättää hyväksyä Triangeli- hankkeen projekti­suunnitelman liitteineen sekä ELY-keskukselle toimitetun hakemuksen. Kaupungin omarahoitusosuudet varataan esittelyn mukaan sosiaali- ja terveystoimen talousarviosta. Vuodelle 2011 kaupungin omarahoitusosuus on 115.775 euroa.

PäätösEhdotus hyväksyttiin.