Sosiaali- ja terveysvirasto, ma. palvelutuotantojohtaja Max Lönnqvist, controllerit Pekka Paatonen, Joonas Välilä ja talouspäällikkö Ritva Pitkäkari 21.2.2011:

Kaupunginvaltuustolle annettava peruspalvelulautakunnan toiminnan ja talouden seurantaraportti vuodelta 2010 on valmistunut ja toimitettu keskushallinnon talouden vastuualueelle. Raportissa annetaan virastopäällikön kuvaus talouden toteutumisesta, virastopäällikön yleisarvio kaupunginvaltuuston päätöslauselmien toteutumisesta sekä virastopäällikön yhteenveto toiminnallisten tavoitteiden toteutumisesta vuonna 2010.

Liite 1Peruspalvelulautakunnan toiminnan ja talouden raportointilomake 2010

Talouden ja toiminnan toteutuminen

Peruspalvelulautakunnan tilinpäätös osoittaa, että menot ylittävät talousarvion noin 8,8 miljoonaa euroa ja tulot 9,3 miljoonaa, joten nettotulos on lähes talousarvion mukainen. Peruspalvelulautakunnan tulos on parantunut edellisestä ennusteesta nettomääräisesti noin 3 miljoonaa euroa. Ennustettua parempaa tulosta selittää mm. lomapalkkavelan muutos (vrt. 2009 lomautustilanne/talkoovapaat ja paljon pitämättömiä lomia), toimeentulotuen ennustettua alhaisempi menokehitys sekä it-palveluiden budjetoitua pienempi veloitus.

Tulosaluekohtaista tarkastelua:

Peruspalvelulautakunta ja hallintopalvelut

Peruspalvelulautakunnan ja hallintopalvelujen talousarvio koostuu paitsi varsinaisista viraston menoista, myös yhteisistä yleiskustannuksista (ml. henkilöstö- ja it-kustannukset) sekä erilaista tutkimus- ja kehittämishankkeista. Peruspalvelulautakunnan ja hallintopalvelujen talousarvio alittui menojen osalta 2,7 M€, ja tulot ylittyivät 3,5 M€. Siitä keskitetyt henkilöstökustannukset alittivat talousarvionsa 2,5 M€, johon suurimpana tekijänä vaikutti lomapalkkavelkajaksotuksen alittuminen. Lomapalkkavelka on kahden lomanmääräytymisvuoden välinen lomapalkkojen erotus. Vuodelta 2010 siirtyi vuodelle 2011 vähemmän lomia ja niihin kuuluvia lomapalkkoja kuin talkoovapaista johtuen vuodelta 2009 vuodelle 2010. Toisaalta yhteisistä yleiskustannuksista ja keskitetyistä it-kustannuksista säästyi yhteensä 1,2 M€.

Tutkimus- ja kehityshankkeet (ml. Remontti-hankkeet ja evo-hankkeet) ylittivät talousarvionsa menojen osalta yhteensä 3,1 M€:lla ja tulojen osalta 2,8 M€:lla. Periaatteena on ollut, ettei hankkeille budjetoida menoja eikä tuloja kuin niiltä osin, kuin ne ovat selvästi budjetointivaiheessa tiedossa. Evo-hankkeiden tuloilla katetaan täysimääräisesti niistä aiheutuvat menot eli nettototeuma on 0 €, ja säästyvät tulot siirtyvät seuraavaan vuoteen.

Sosiaalityön palvelut:

Perustoimeentulotukea maksettiin vuonna 2010 21,8 M€, joka on 0,5 M vähemmän kuin vuonna 2009. Muutos kotitaloutta kohden on noin 50 € vähemmän perusosien korotukset huomioiden kuin edellisenä vuotena. Työmarkkinatuen kuntaosuutta maksettiin 8,0 M€, joka on 0,9M€ enemmän kuin vuonna 2009. Aikaisempina vuosina työmarkkinatuen kuntaosuuden kasvaessa myös toimeentulotuen menot ovat kasvaneet.

Sijaishuollon asiakaspalvelujen ostojen menojen kertymä on 16, 9 M€,  joka merkitsee 1,3 M€ menokasvua vuoteen  2009 verrattuna.

Mielenterveyskuntoutujien asumispalveluiden ostot ovat kasvaneet edellisestä vuodesta 0,6 M€:lla ja kokonaiskustannus oli yli 7,2 M€.

Päihdehuollon asiakaspalvelujen ostot pienenivät 4,2 M€:oon ollen 0,9 M€ pienemmät kuin vuonna 2009.

Koko Sosiaalityön tulosalueen nettomenot olivat  n. 70,4 M€, joka merkitsee n. 0,8 M€ säästöä määrärahaan verrattuna.

Perusterveyshuollon palvelut

Perusterveydenhuollon tilinpäätös osoittaa nettomenojen osalta n. 0,5 M€ alitusta talousarvioon.  Tulosalueen bruttomenot ylittivät talousarvion n. 1,5 M€:lla, mutta tulotavoite ylittyi vielä enemmän eli n. 2,0 M€. Suurimmat menon ylitykset olivat materiaalin ostoissa, palvelujen ostoissa sekä menomomentilla muut menot, joka sisältää mm. luottotappiot saamatta jääneistä asiakasmaksuista. Asiakasmaksujen korotukset, opetushammashoitolan laajentuminen sekä suuremmat käyntimäärät kasvattivat merkittävästi perusterveydenhuollon tulokertymää vuodesta 2009. Talousarvion tuloraamin ylitykset näkyvät erityisesti myyntitulojen ja maksutulojen kohdalla.

Perusterveydenhuollon vuoden 2010 tilinpäätöksestä puuttuu kuitenkin yli 0,2 M€ vuoden 2010 menoja, jotka eivät tilinpäätösjärjestelyissä ehtineet kirjattavaksi oikeaan vuoteen vaan ovat toteutuneet vuoden 2011 kirjanpitoon.  

Erikoissairaanhoidon palvelut

Erikoissairaanhoidon palvelujen oma toiminta ylitti talousarvion 0,5 M€:lla. Suurimmat ylitykset tapahtuivat sisätautisairaalassa, vanhuspsykiatriassa ja lääkehuollossa. Suurimmat säästöt syntyivät avohoitopsykiatriaasa ja somaattisen erikoissairaanhoidon muilla poliklinikoilla eli silmätaudeilla, korvataudeilla ja lasten ja nuorten poliklinikalla.

Muissa erikoissairaanhoidon ostopalveluissa kuin sairaanhoitopiiriltä ostettavissa kertyi säästöä 0,5 M€. Tämä johtuu kaupunginvaltuuston myöntämästä 6 M€:n lisämäärärahasta sosiaali- ja terveystoimelle. Erikoissairaanhoidon palvelujen tulosalueen osuus tästä oli 0,3 M€, joka kohdennettiin muihin erikoissairaanhoidon ostopalveluihin.

Koko erikoissairaanhoidon tulosalueen talousarvio ylittyi yhteensä 5,6 M€:lla, kun mukaan otetaan talousarviokohdan Varsinais-Suomen sairaanhoitopiiri ylitys juuri mainitulla 5,6 M€:lla.

Varsinais-Suomen sairaanhoitopiiri

Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin loppulaskutuksen jälkeen Turun maksuosuus sairaanhoitopiirille on tilinpäätöksessä yhteensä 147,7 M€, joka ylittää talousarvion n. 5,6 M €. Sairaanhoitopiirin omassa talousarviossa Turun maksuosuus oli 147,2 M€. Maksuosuuden sisällä varsinainen sairaaloiden käyttö ylitti (Peruspalvelulautakunnan) talousarvion 6,6 M€, johon sisältyy vuoden 2009 kuuluvia menoja 137.000 €, aiemmilta vuosilta purettuja vakuutusyhtiökorvauksia 320.000 € ja lisäksi turkulaisille synnyttäjille avustuksena maksettuja asiakasmaksuja enintään 3 hoitopäivältä yhteensä 186.000 €. Sen sijaan yhteistoimintaosuudet kuntayhtymälle erityisvelvoitemaksusta ja kalliin hoidon tasauksesta alittivat talousarvion yhteensä n. 0,9 M€. Tähän säästöön vaikutti osaltaan Turun saama hyvitys itse tuottamansa aikuispsykiatrin kalliista hoidosta 50.000 euron tasausrajan ylittävältä osalta, mikä oli yhteensä 1,1 M€. Kun otetaan yllä mainittu n. 0, 6 M€ huomioon, jota sairaanhoitopiiri ei ole budjetoinut Turun maksuosuuteen, niin tällöin voidaan todeta kertyneen säästöä n. 0,2 M€.

Turun maksuosuus sairaanhoitopiirille ylittyi, vaikka Turku käytti Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin sairaaloita selvästi edellistä vuotta vähemmän. Turkulaisten avohoitokäyntejä oli yhteensä 202.780, jossa on kasvua edellisestä vuodesta vain 0,2 %, koska psykiatrian avohoitokäynnit vähentyivät 25,4 % mm. korvaushoitokäyntien siirryttyä sairaanhoitopiireistä perusterveydenhuollon vastuulle. Hoitojaksoja kertyi yhteensä 23.673, missä on vähennystä edellisestä vuodesta 4,1 %. Hoitopäiviä kertyi yhteensä 108.077, missä on vähennystä edellisestä vuodesta 2,3 %.  Turkulaisten lähetteiden määrä lisääntyi edellisestä vuodesta 3,2 %. Siirtoviivepäiviä kertyi yhteensä 7.727, missä on kasvua edellisestä vuodesta 16,2 % ja joista kertyi siirtoviivemaksuja yhteensä 2,4 M€. Mikäli korotettu, kaksinkertainen maksu olisi ollut käytössä (3 pv:stä alkaen), olisi siirtoviivemaksuja kertynyt Turun maksettavaksi yhteensä 4,2 M€. Siirtoviivemaksut sisältyvät tilinpäätöksessä Turun maksuosuuteen, mutta niitä ei budjetointivaiheessa sisällytetä yhdenkään jäsenkunnan maksuosuuteen. Lähtökohtaisesti sairaanhoitopiiri ei odota siirtoviivepäiviä ja -maksuja kertyvän lainkaan.

Kuntoutumispalvelut:

Kuntoutumispalveluiden tilinpäätös osoittaa nettomenojen osalta ylitystä talousarvioon n. 0,74M€. Tulosalueen bruttomenojen ylitys oli n. 0,26 M€, mutta myös tuloraami alittui n. 0,48 M€. Tuloraamin alitukseen keskeisenä syynä oli työkeskuksen toiminnan supistuminen Vanhalla Littoistentiellä työsuojelullisten syiden tähden.  Vammaispalveluiden subjektiivisiin oikeuksiin liittyvä bruttoylitys oli yli 2 miljoonaa euroa, mutta vammaispalveluiden bruttoylitystä pystyttiin kompensoimaan tulosalueella mm. henkilöstömenoja vähentämällä. Vammaispalveluiden matkustus- ja kuljetuspalvelumenot ylittivät määrärahat n. 0,6 M€ ja vammaisten asumispalvelut puolestaan ylittyivät vajaalla 1,4 M€:lla.

Vanhuspalvelut:

Vanhuspalveluiden henkilöstökustannukset olivat vuonna 2010 84 M€, jossa on edelliseen vuoteen kasvua 3 M€ ( 4 %). Sijaisten palkkakulut (menolaji 01) kasvoivat 1,2 M€:lla (16 %) edelliseen vuoteen verrattuna.

Asiakaspalvelujen ostojen bruttomenot olivat 30,6 M€ jossa oli kasvua 4,5 M€ edelliseen vuoteen verrattuna. Kasvu johtui asiakasmäärän lisääntymisestä sekä pienemmältä osalta bruttolaskutukseen siirtymisestä pitkäaikaissairaanhoidon osalta.

Omaishoidon nettomenot olivat 4,5 M€ ylittäen talousarvion 60.000 €:lla.

Vanhuspalvelujen tulot kasvoivat 6,2 M€ edelliseen vuoteen verrattuna 33,3 M€:oon. Tulojen kasvu selittyy paitsi asiakasmäärän kasvulla myös asiakasmaksulain muutoksella, jonka mukaan myös laitosasukkaat ovat oikeutettuja Kela:n maksamaan hoitotukeen ja hoitotuki huomioidaan asiakasmaksua määrättäessä, sekä bruttolaskutukseen siirtymisestä pitkäaikaissairaanhoidon ostopalveluissa.

Vanhuspalveluiden tulosalueen nettomenot olivat yhteensä 107,5 M€, mikä merkitsi n. 3 % kasvua edelliseen vuoteen sekä n 1,0 M€ ylitystä talousarvioon.

Ympäristöterveydenhuolto

Ympäristöterveydenhuollon menoista säästyi n. 31.000 €. Tulot ylittivät talousarvion n. 62.000 €, joten nettomenojen säästöksi muodostui n. 93.000 €.

Työterveyshuollon palvelut:

Työterveyshuollon tilinpäätös osoittaa bruttomenojen osalta n. 0,175 M€ alitusta talousarvioon ja toisaalta tulot ylittivät hieman budjetoidun summan. Työterveyshuoltoa sitova nettomeno alittui täten n. 0,2 M€.

Liite 2Peruspalvelulautakunnan tilinpäätös 2010 tulosalueittain

Liite 3Peruspalvelulautakunnan tilinpäätös 2010 meno-tulolajeittain

Liite 4Toiminnan kuukausiseuranta 1.1.-31.12.2010

Peruspalvelujohtaja Riitta Liuksa:

EhdotusPeruspalvelulautakunta

• päättää vahvistaa peruspalvelulautakunnan tilinpäätöksen kaudelta 1.1.-31.12.2010
• toteaa peruspalvelulautakunnan käyttötalousosan nettosäästöksi 462.913,56 euroa
• toteaa peruspalvelulautakunnan investointiosan menojen alitukseksi 718.353,24 euroa
• merkitsee edellä esitetyt raportit ja selvitykset tiedoksi.

PäätösEhdotus hyväksyttiin.