Henkilöstöpäällikkö Maaria Palomäki 8.2.2011:

Vuoden 2010 työvoimaseurantaa on tarkoitus käsitellä kaupunginhallituksen helmikuun hallintojaostossa. Tässä tarkoituksessa keskushallinnon henkilöstön vastuualue on lähettänyt hallintokunnille tiedot koko kaupungin osalta tammi-joulukuulta ja pyytää sosiaali- ja terveystoimen lausuntoa 10.2.2011 mennessä.

Työvoimaseuranta (liite 1) sisältää tiedot vuonna 2010 verrattuna vuoteen 2009 työvoiman määrän kehityksestä, sairauspoissaoloprosentista, sijaistusprosentista, työpanoksesta, kirjanpitoon pohjautuvat tiedot palkoista sekä palveluiden ostoon ja työvoimavuokraukseen käytetyistä euroista. Seurannassa näkyy kaupungin sisäiset ja ulkoiset henkilöstön siirtymät. Lisäksi seurantaan on merkitty talkoovapaiden ja lomarahavapaiden määrä.

Liite 1Työvoimaseuranta tammi-joulukuu 2010

Sosiaali- ja terveystoimen osalta henkilöstön vastuualue on laatinut myös liitteestä 2 ilmenevän tulosaluekohtaisen raportin.

Liite 2Tulosaluekohtainen työvoimaseuranta tammi-joulukuu 2010

Todettakoon, että liitteen 1 luvuissa on mukana varhaiskasvatus tammi- heinäkuulta. Tämä vaikeuttaa erityisesti työvoiman määrän ja palkkakustannusten analysointia tämän liitteen perusteella. Tästä syystä liitteeseen 1 on merkitty omalle rivilleen varhaiskasvatuksen siirron vaikutus siten, että esim. kohtaan ”työvoimaseuranta” ja ”palkat kirjanpidon mukaan” on omalle rivilleen merkitty tilanne ilman varhaiskasvatusta. Lisäksi on laadittu liitteen 3 mukainen raportti, jossa varhaiskasvatus ei ole mukana alkuvuodeltakaan.

Liite 3Työvoimaseuranta tammi-joulukuu 2010 ilman varhaiskasvatusta

Todettakoon, että selvyyden vuoksi jatkossa seurannan pohjaksi tulisi ottaa liitteen 3 mukainen raportti.

Liitteen 1 osalta voidaan todeta, että työvoiman muutos verrattuna vuoden 2009 vastaavaan jaksoon on ollut + 39,8. Tämä luku sisältää henkilökunnan ulkoisen ja sisäisen siirtymisen sekä talkoovapaat ja lomarahavapaat. Mikäli 100 % ulkopuolisella rahoituksella toteutettavien hankkeiden (ml Remontti -hanke) vaikutus työvoimaan otetaan huomioon, työvoiman muutokseksi saadaan +37,3.

Liitteestä 1 voidaan vielä todeta, että

- talkoovapaiden määrä on vähentynyt (v. 2009/ 57,4 ja v. 2010/ 18,0).

- sairauspoissaoloprosentti on pysynyt samana (5,4 %)

- sijaistusprosentti on noussut (v. 2009/ 64,2 % ja v. 2010/ 68,2 %)

- palkkamenot kirjanpidon mukaan ovat tarkastelujaksolla nousseet 4,8 % (ilman varhaiskasvatusta)

- palveluiden ostot ovat lisääntyneet 6,2 % (ilman varhaiskasvatusta)

- työvoiman vuokraus ovat vähentynyt 9,7 % (ilman varhaiskasvatusta)

- kokonaismenot ovat  nousseet 4,4 % (ilman varhaiskasvatusta)

- henkilökohtaisia vakansseja perustettu uudelleensijoitusten toteuttamiseksi 1.1.2009 lukien 3 kpl.

Liitteen 2 mukaan tulosalueiden/vastuualueiden osalta muutokset työvoimassa tarkastelujaksolla ovat olleet (ml sisäiset ja ulkoiset siirrot ja talkoovapaat/lomarahan vaihdot):

- hallintopalvelut -4,8

- tutkimus- ja kehitys +7,7

- sosiaalityö -1,0

- perusterveydenhuolto +28,9

- erikoissairaanhoito +7,5

- kuntoutumispalvelut -9,6

- vanhuspalvelut +15,4

- ympäristöterveydenhuolto +0,7 ja

- työterveyshuolto +2,1

Tulosalueiden lausunnot:

Sosiaalityön tulosalue, vs. tulosaluejohtaja Tarja Salonius 4.2.2011:

Vakinaiset palvelussuhteet: Sosiaalityön tulosalueella työvoiman vähennystä on tapahtunut elatusturvakäsittelijöiden vakanssien vapauduttua eläköitymisten sekä muihin tehtäviin siirtymisten vuoksi töidensä siirryttyä 1.4.2010 KELA:n hoidettavaksi. Tämän muutoksen vaikutus työvoimaan on ollut - 3,25.

Tilapäistä henkilökuntaa on jouduttu lisäämään: Sijaishuollossa on 1.5.2010 alkaen ollut kaksi tilapäistä sosiaalityöntekijää ja kolme tilapäistä sosiaaliohjaajaa. Pienten lasten vastaanottokodissa on ollut kaksi tilapäistä lastenhoitajaa osan vuotta 2010. Puolukkatien lastenkodissa on ollut 1.6.2010 alkaen yksi ja Moikoisten lastenkodissa 1.9.2010 alkaen yksi tilapäinen työntekijä. Talk- hankkeessa lisäystä on yksi tilapäinen työntekijä enemmän kuin vuonna 2009. Vuonna 2010 ko. hankkeessa on ollut yhteensä neljä tilapäistä palkkaamislupaa. Rahoitus Talk- hankkeeseen tulee 50 %:n osalta STM:stä.

Toisaalta tilapäinen henkilöstö on vähentynyt, kun vv. 2007- 2009 Tikka- projektiin palkattujen määräaikaisten työntekijöiden palvelussuhteet näissä tehtävissä ovat päättyneet vuoden 2009 aikana. Tämän muutoksen vaikutus työvoimaan on ollut - 5.

Perusterveydenhuollon tulosalue, tulosyksikköjohtaja Pirjo-Riitta Liuksila/ ehkäisevä terveydenhuolto ja tulosaluejohtaja Anne Santalahti 4.2.2011:

Merkittävin tekijä työvoiman kasvamiseen on se, että lääkäri- ja hammaslääkärivakansseihin on saatu sijaisia tai virat on voitu täyttää vakinaisella henkilökunnalla. 17 000 turkulaisen hoitamiseen on perustettu tilapäisiä vakansseja.  Ostopalvelulääkärien tarve on ollut tästä syystä selvästi aiempaa vähäisempää.

Ehkäisevän terveydenhuollon muutokset:

• 1 tilapäinen terveydenhoitaja äitiysneuvolassa - odottavia äitejä on tullut tavanomaista ja odotettua enemmän
• 1 lääkärin vakanssi on siirretty sairaanhoidosta ehkäisevään (ei uusi virka, sairaanhoidosta vastaava vähennys)
• 1 sairaanhoitaja Selkenevää -hankkeeseen
• 1 vakanssi päihdekasvatusprojektissa
• 1 terveydenhoitaja ja 1 lääkäri -vakanssit perustettu kesällä 2010 - otetaan käyttöön v. 2011

Sairaanhoito:

• 4 tilapäistä lääkärin vakanssia - 17 000 vailla omalääkäriä olevan asukkaan hoitamiseksi; näistä täytetty omilla 1-2 (loput ostopalvelulääkäreitä)
• 4 tilapäistä sairaanhoitajan vakanssia 17000 asukkaan hoitamiseksi
• 2 hoitoapulaisen vakanssia päivystykseen - välttämättömiin toiminnallisiin tarpeisiin (kun hoitoapulaista ei ollut kaikkiin vuoroihin, täyttämättömissä vuoroissa esim. sänkyjen puhdistus jäi odottamaan seuraavaa vuoroa, koska sairaanhoitajat eivät ehtineet omalta perustyöltään tekemään tätä)
• 3 + 1 tilapäistä sairaanhoitajaa päivystykseen: kotihoidon potilaat ja jatkopaikan odottajat vaativat kokoaikaista tarkkailua 
• 1 tulevan yhteispäivystyksen henkilöstövaihtoa varten
• 3 muuta lisäystä toiminnallisiin tarpeisiin ja potilasturvallisuutta parantamaan (lisääntynyt potilasmäärä tarkkailussa)
• tyhjät lääkärien vakanssit saatu nyt täytetyksi
• syksyn 2009 alussa noin 10 vakanssia tyhjillään. Suomen Lääkäriliiton jokavuotisessa laskennassa terveyskeskuksen lääkärien viroista, toimista ja tehtävistä ja niiden täytöstä lokakuussa 2009 viran/toimen haltijoista 24 oli tilapäisesti poissa työstä ja avoimia virkoja oli 13. Lokakuussa 2010 vastaavat luvut olivat 23 ja 11,5. Poissaoloa tai avointa virkaa hoiti lokakuussa 2009 kaikkiaan 25 sijaista ja 4 ostopalvelulääkäriä; lokakuussa 2010 sijaisia oli 31 ja ostopalvelulääkäreitä 3.
• 1 kanslistin vakanssi syksyn 2009 alusta välttämättömiin toiminnallisiin tarpeisiin

Suun terveydenhuolto:

• 1 ylihoitajan viran täyttö- aiemmin tyhjillään
• 1 osastonhoitaja - aiemmin tyhjillään
• 2 suuhygienistin vakanssia lisää
• 1 hammaslääkärin vakanssi muutettu kolmeksi suuhygienistin vakanssiksi, eli kahden henkilöpanoksen lisäys; on lähes kustannusneutraali
• tyhjiä hammaslääkärien vakansseja saatu täytetyksi
• 6 käytännön palveluiden suorittajan lisäys
• 5 hammashoitajaa, 2 hammaslääkäri opetushammashuollon oppilaspaikkojen lisäys

Perusterveydenhuollon yhteisissä palveluissa olleita vakansseja on kohdennettu alueille, joissa työ suoritetaan.

Tarkasteltaessa vuosien 2009 ja 2010 voimavararaportin muutoksia voidaan todeta, että vakinaisen henkilökunnan määrä on lisääntynyt 5,8:lla ja avointen vakanssien hoito on 4,6:lla. Perusterveydenhuollossa voimassa olevista palvelussuhteista n. 7,7 % (48,6 /633,8:sta) on hoidettu osa-aikaisesti. Sijaistusprosentti on kasvanut 50,8:sta 55,0:aan johtuen kasvaneesta asiakasmäärästä ja hoitotakuusta. Tilapäisen henkilöstön määrä on noussut 8,0:sta 17,8:aan johtuen 17 000 asukkaan väestön hoitamisesta ja päivystyksestä.

Erikoissairaanhoidon tulosalue, tulosaluejohtaja Hilkka Virtanen 3.2.2011:

Suuria muutoksia työvoimassa ei tapahtunut edelliseen vuoteen verrattuna. Työvoima ja työpanos olivat suurin piirtein ennallaan. Sairauspoissaoloprosentti väheni 5 %:sta 4,5 %:iin. Sijaisten käyttö kasvoi hieman. Kun vuoden 2009 sijaistusprosentti oli 65,0, oli se vuonna 2010 68,9 %. Selittäviä tekijöitä on kaksi: vuodeosastojen kuormitushuiput erityisesti loma-aikoina ja lääkärien, varsinkin erikoistuvien lääkäreiden rekrytointivaikeudet vakinaisiin vakansseihin.

Kuntoutumispalveluiden tulosalue, tuloaluejohtaja Jukka Juvonen 7.2.2011:

Kuntoutumispalveluiden työvoiman vähennys – 9,6 johtuu siitä, että neljä henkilöä siirtyi vakansseineen aktivointiterapiasta vanhuspalveluiden tulosalueelle 1.1.2010. Kuntoutuispalveluissa on käytetty sijaisia vuoden 2009 vastaavaan aikaan verrattuna vähemmän, koska budjetti on yritetty saada tasapainoon.

Vanhuspalveluiden tuloalue, tulosaluejohtaja Sari Ahonen 7.2.2011:

Vuodet 2009 ja 2010 ovat vanhuspalvelujen tulosalueella olleet suurten organisaatio- ja rakennemuutosten aikaa.

Vuoden 2009 alussa vanhuspalveluissa oli suurten organisaatiomuutosten ja tietojärjestelmämuutosten vuoksi vuosilomakielto, joka näyttäytyy vuoden 2010 vertailussa kasvavana henkilöstön käyttönä. Lisäksi vuonna 2009 käytettiin talkoovapaita huomattavasti enemmän kuin vuonna 2010.  Vuoden 2010 aikana on toteutettu palvelurakenteen muutosta ja tämän muutoksen vaikutus tulee näkymään vuosien 2009 ja 2011 välisessä vertailussa täysimääräisesti.

Vanhuspalvelujen tulosalueen ja kuntoutumisen tulosalueen välillä tehtiin vuoden alussa henkilöstösiirtoja. Neljä aktivointiterapian vakanssia siirtyi kuntoutumisen tulosalueelta vanhuspalvelujen tulosalueelle (todettu myös edellä kuntoutumispalveluiden osuudessa).

Tilapäinen, ylimääräinen henkilökunta:

Tilapäisiä vakansseja vähennetään ympärivuorokautisesta hoidosta vuosien 2010 – 2011 aikana 67 vakanssia. Vuonna 2010 on kuitenkin jouduttu myös lisäämään tilapäisiä palkkaamislupia eristyshoidon tarpeen lisääntymisen johdosta. Pysyvään laitoshoitoon on jouduttu perustamaan uusia eristyspaikkoja Mrsa ja Esbl -positiivisten asukkaiden vuoksi. Tilapäisiä vakansseja on eristyspotilaiden hoitoon lisätty 9 kpl. Vanhuspalvelujen tulosalueella on yhteensä 60 eristyshoidossa olevaa vanhusta; eristyshoitoon tarkoitettuja hoitosijoja on ainoastaan 25. Vuoden lopussa otettiin myös Kaskenlinnan sairaalaan perustettujen lisäpaikkojen käyttöönottoa varten 7 tilapäistä vakanssia. Viimeksi mainitut tilapäiset vakanssit tulevat poistumaan 30.3.2011 lisäpaikoista luopumisen myötä. Koska seurantajaksona on koko vuoden keskiarvo, ei vuoden aikana tapahtuneesta kehityksestä saa todellista kuvaa. Vuoden aikana tilapäisten vakanssien käyttö vanhuspalveluissa on kuitenkin vähentynyt siten, että vuoden 2009 tilinpäätöksen mukaan tilapäisen työvoiman palkkaukseen vanhuspalveluissa käytettiin 1.032.995€ kun vuoden 2010 tilinpäätösennusteen mukaan tilapäisen henkilökunnan kulut olivat 542.068 €.

Sijaisten käyttö:

Ympärivuorokautisen hoidon paikkamäärien alasajo lisää väistämättä työpaineita kotihoitoon. Sijaisten käyttö on lisääntynyt tämän vuoksi - vanhuspalveluissa ei työmäärä ole vähentynyt, mutta pysyvän henkilöstön ja tilapäisten vakanssien määrää on vähennetty (vuosia tilapäisin vakanssein hoidettuja tehtäviä on lakkautettu). Tästä syystä myös ylitöiden määrä on lisääntynyt. Kiireelliset kotiutukset sairaaloista pyritään hoitamaan viiveettä, jolloin henkilöstöllä teetetään ylitöitä. Ylitöitä ei pääsääntöisesti makseta rahana, vaan pyritään mieluummin antamaan vapaana. Näin ollen sijaisten tarve on kasvanut ja sijaisia palkataan aikaisempaa enemmän. Voimavararaportin mukaan sijaisia vanhuspalveluissa oli 575,5 vuonna 2009 ja 594,0 vuonna 2010.  Lisäystä on siis ollut vuoden aikana 18,5 voimassa olevina palvelussuhteina laskettuna (sijaisten määrän lisäys on kuitenkin tasaantunut, sillä vielä elokuun tilanteessa vastaava lisäys oli 32,8).

Työvoiman vuokraus:

Työvoiman vuokrausta on vähennetty, mikä näkyy oman työvoiman käytön lisääntymisenä. Vuoden 2009 tilinpäätöksen mukaan työvoiman vuokraukseen käytettiin 113.793 € kun vuoden 2010 tilinpäätösennusteen mukaan käyttö oli enää 39.042 €. Työvoiman vuokraus koskee lähinnä lääkärityövoimaa.

Yhteenveto työvoiman muutoksista/ palkkamenot:

Suurimmat muutokset työvoiman käytössä vanhuspalvelujen tulosalueella ovat seuraavat: tilapäisten vakanssien käyttöä on vähennetty merkittävästi, työvoiman vuokrausta on vähennetty niin ikään merkittävästi, sairauspoissaolojen määrä on kasvanut hieman, samoin tapaturmasta johtuvien poissaolojen määrä, sijaisten käyttö on kasvanut, samoin sijaistusprosentti. 

Työvoiman käytössä on tapahtunut merkittäviä muutoksia vanhuspalveluiden tulosalueella vuoden 2010 aikana. Vuosien välisessä tarkastelussa tämä ei tule kyllin hyvin näkyviin. Kun pitkäjänteistä muutosta tehdään vuoden aikana, kertymätietoa paremman kuvan asiasta antaisi poikkileikkaustilanteen tiedot, jota ei nykyinen työvoimaseurantajärjestelmä sisällä.

Vuosien 2009 ja 2010 välinen vertailu näyttää työvoiman kasvua olleen 24,6, mikä on henkilöstön siirtymät ja talkoovapaat huomioiden 0,69 % vanhuspalveluiden työvoimasta. Elokuun työvoimaraportti (ajanjakso tammi – elokuu) osoitti vielä työvoiman kasvua olleen 36,2, joka on 1,5 % vanhuspalvelujen kokonaistyövoimasta. Kun tarkastellaan lähemmin vuoden 2009 ja 2010 välistä kehitystä nähdään, että kasvu tammi- ja helmikuussa oli lähes 60 (sisältäen lomakiellon, henkilöstösiirtojen ja talkoovapaan vaikutuksen) laskien siitä lähes tasaisesti marras- ja joulukuun miinusmerkkiseen kehitykseen (-8,3 ja -3,4).

Palkkamenojen seuranta osoittaa vanhuspalveluiden osalta 3,3 %:n kasvua koko vuoden osalta (koko sosiaali- ja terveystoimen osalta vastaava luku on 4,8 %). Palkkamenojen kasvu sisältää sijaisten käytön lisääntymisen ohella lisääntyneiden ylitöiden ja iltatöiden sekä palkankorotusten vaikutuksen.

Ympäristöterveydenhoito, tulosaluejohtaja Liisa Palmu 7.2.2011:

Ympäristöterveydenhuollossa sijaistusprosentti on noussut, mikä johtuu kaupungineläinlääkärin ja pieneläinhoitajan vuosiloma- ja äitiyslomasijaisista.

Työterveyshuolto , tulosaluejohtaja Lassi Pakkala 7.2.2011:

Työvoiman kokonaismäärä on hiukan kasvanut vuodesta 2009. Tämä on ollut tavoitteen mukainen muutos, koska palveluiden kysyntä ylittää jatkuvasti tarjonnan. Ongelmana on kuitenkin edelleen lääkäreiden huono saatavuus, jonka johdosta myös sijaistusprosentti on useita muita alueita matalampi. Kun lääkärisijaisia ei saada riittävästi, ei muunkaan henkilöstön sijaisten kasvulle ole tarvetta. Sairauspoissaoloprosentti on poikkeuksellisen korkea. Tämä on selitettävissä muutamalla pitkällä sairaus- ja tapaturmapoissaololla, jotka pienessä yksikössä vaikuttavat nopeasti keskiarvoon. Lyhytaikaisten poissaolojen määrässä ei ole tapahtunut selvää kasvua vuoden 2010 aikana.

Peruspalvelujohtaja Riitta Liuksa:

EhdotusPeruspalvelulautakunta päättää merkitä sosiaali- ja terveystoimen työvoimaseurannan tammi-joulukuulta 2010 tiedoksi ja antaa selostusosassa kerrotun lausuntonaan kaupunginhallituksen hallintojaostolle.

PäätösEhdotus hyväksyttiin.