Geriatrinen sairaalahoito, tulosyksikköjohtaja, ylilääkäri Heikki Alanko ja ylihoitaja Tuulia Koponen 25.1.2011:
Esitys geriatrisen arviointiyksikön laajentumiseen tarvittavasta lisähenkilöstöstä
Ikäihmisten hoidon hoitoketjujen toimivuuden kehittämiseen tarvittava henkilöstön lisäresursointi vanhuspalveluiden geriatrisessa sairaalahoidossa. Hoitoketjun toimivuuden kehittämisen perusteena on Turun kaupungin ikääntymispoliittinen strategia ja Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin seudullinen T2-sairaalan yhteispäivystyksen alkaminen vuonna 2012.
Väestön ikääntyminen luo lisäpaineita päivystysaikaiselle toiminnalle. Iäkkään potilaan yleistilan heikentymisen syyn selvittäminen vaatii usein ainakin lyhytaikaista, 1 - 2 vrk:n tarkkailua. Turussa oli 65 vuotta täyttäneitä ikääntyneitä v. 2010 32 400 henkilöä, tulevaisuudessa 65 vuotta täyttäneiden osuus tulee lisääntymään noin 1000:lla vuodessa. (Turun kaupungin alueelliset väestöennusteet 2007 - 2016).
Palvelujohtaja Seija Arve on esittänyt erityistoimenpiteitä turkulaisten potilaiden jonojen hallitsemiseksi ikäihmisten elämänlaadun turvaaminen –ydinprosessin alueella (Peruspalvelulautakunta 16.6.2010 § 230) seuraavasti: Koko vanhusten hoitoprosessin kannalta tärkeintä olisi, että oma sairaalahoito pystyisi ottamaan päivystyksestä perustason erikoissairaanhoitoon tai kotihoitoa tukeville akuuttiosastoille lähes kaikki sairaalahoitoa tarvitsevat ikäihmiset ja vain sairaanhoitopiirin kanssa yhdessä sovitut potilasryhmät ohjautuvat yliopistosairaalaan. Oikea-aikainen ja oikeassa paikassa toteutettu akuutti sairaalahoito on todettu vanhustenhoidon arvioinneissa ikäihmisen terveyteen ja toimintakykyyn erittäin vaikuttavaksi ajatellen hänen selviytymistään jatkossakin itsenäisesti toimivana henkilönä (Kuntamaisema-arvioinnit Suomessa). Tällä hetkellä osa vanhuspotilaista joutuu TYKS:n erikoissairaanhoidon päivystykseen ilman erikoissairaanhoidon tarvetta, koska kaupunginsairaalan osastot ovat täynnä.
Geriatrijohtoisten monitekijäisten interventioiden on osoitettu johtavan parempiin hoitotuloksiin samoilla tai pienemmillä hoitokustannuksilla verrattuna tavanomaiseen hoitoon. Vanhuspotilailla tulee olla mahdollisuus monitahoiseen ja kattavaan geriatriseen arvioon (Lääkärilehti, Hopeapaperi 2009).
Geriatrisen arviointiyksikön (GAK) toiminnan tarkoituksena on akuutisti sairastuneen monisairaan vanhuspotilaan tilanteen arviointi ja hoidon suunnittelu. Edellä mainitun tavoitteena on iäkkään potilaan terveydentilasta huolehtiminen siten, ettei hänen autonomiansa joudu kärsimään. GAK-yksikön laajentaminen mahdollistaa nopean oikeantasoisen moniammatillisen iäkkään, monisairaan potilaan arvioinnin virka-aikana. Tarkoituksena on välttää erityisesti monisairaan kotihoidon piirissä olevan vanhuksen ajautuminen TYKS:n päivystykseen, tulevaisuudessa T2 yhteispäivystykseen ja sitä seuraavan usein turhan intensiivisen hoidon piiriin, jossa puuttuu kokonaisvaltainen geriatrinen osaaminen.
Yksikön toiminta on moniammatillista toimintaa, joka sisältää lääketieteellisen kokonaisvaltaisen kartoituksen, fyysisen toimintakyvyn tutkimisen ja sosiaalisen tilanteen arvioimisen. Geriatrisen arvioinnin päämääränä on löytää nopeasti iäkkään potilaan sairauden syyt ja selvittää potilaan fyysinen ja psyykkinen toimintakyky, toiminnan rajoitukset sekä sitä, millaista tukea potilaan sosiaalinen verkosto voi tarjota. Kun ongelmien ja toimintakyvyn rajoitusten taustalla olevat lääketieteelliset ja muut syyt on selvitetty ja potilaan tarvitsema hoito aloitettu, arvioidaan potilaan omat voimavarat sekä toimintakyvyn rajoitusten aiheuttama haitta. Arvio suhteutetaan potilaan omiin odotuksiin ja ympäristön asettamiin vaatimuksiin. Tämä muodostaa perustan hoidolle ja kuntoutukselle. Työn onnistumisen kannalta on tärkeää, että potilaan selviytymiskykyä ja sosiaalista verkostoa arvioidaan monipuolisesti ja eri näkökulmista. Tähän työhön tarvitaan geriatrinen työryhmä, johon kuuluvat geriatri, sairaanhoitaja, fysioterapeutti ja sosiaalityöntekijä. Kullekin jäsenelle on määritelty omat tehtävänsä ja vastuunsa erikoisalaansa liittyvän tiedon keruusta ja tulkinnasta. Nopea kotiutus tai viiveetön tarvittava jatkohoidon suunnittelu edellyttää, että työryhmä kokoontuu päivittäin.
Akuuttihoitoa tarvitsevat potilaat tulevat virka-aikana suoraan geriatriseen arviointiyksikköön omilta terveysasemilta tai kotihoidosta lääkärin soiton tai lähetteen perusteella. Geriatri tekee arvion vanhuspotilaan hoidon tarpeesta ja arvioi hoidon pituuden. Mikäli akuuttivastaanotolle saapuu vanhuspotilas, jonka hoidon arvioidaan kestävän yli 5 päivää, potilas pyritään saamaan suoraan kaupungin sairaalan vuodeosastoille. Potilaat, joilla arvioidaan hoidon tarpeen olevan 1 - 5 päivää, hoidetaan GAK:ssa. Geriatrinen poliklinikkatoiminta jatkuu kuten ennenkin osana geriatrista arviointiyksikköä.
Hyvä yhteistyö kotihoidon ja muiden toimijoiden kanssa on edellytys, jotta nopea sairaalasta kotiutuminen on mahdollista. Yksikön kanssa joustavassa yhteystyössä tulee myös jatkossa toimimaan kuntoutuminen, sosiaalityö, kotiinkuntoutustiimit, kotisairaala ja yösairaanhoito.
Peruspalvelulautakunta on kokouksessaan 8.12.2010 § 355 Ikääntymispoliittisen strategian hallitun toteuttamisen jatkohoitopaikkatilanteen helpottamiseksi ja VSSHP:n siirtoviivemaksujen välttämiseksi päättänyt geriatrisen arviointiyksikön laajentumisen 6 sairaansijalla 1.2.2011 alkaen.
Yksikön laajentaminen vaatii henkilöstön lisäresursointia seuraavasti: 5 sairaanhoitajaa, 2 lähihoitajaa, 2 sairaala-apulaista, 1 osastonsihteeri, 1 sosiaalityöntekijä ja 1 fysioterapeutti ja 1 erikoistuva lääkäri.