Palvelujohtaja Sirpa Kuronen 9.12.2010:

Lounais-Suomen aluehallintovirasto on ottanut valvonta-asiana käsiteltäväkseen tietoonsa tulleen Turun kaupungin suunnitelman Virusmäentien, Vakka-Suomentien ja Luostarinkadun lastenkotien lakkauttamisesta ja lasten siirtämisestä lastenkodeista pois. Aluehallintovirasto on 7.6.2010 päivätyssä kuulemispyynnössään pyytänyt selvitystä lastenkotien tilanteeseen Turussa.

Liite 1Aluehallintoviraston kuulemispyyntö lastenkotien tilanteesta Turussa 7.6.2010 LSAVI-2010-01795/so-11

Yleisesti lastensuojelun ja erityisesti sijaishuollon tilanteesta Turussa voidaan todeta, että Turku on huostaan otettujen lasten sijoituksissa hyvin laitospainotteinen. Vuoden 2009 lopun tilanteen mukaan laitoksiin oli sijoitettuna 67 % huostaan otetuista lapsista ja nuorista, perhehoitoon 32,9. Laitoksiin sijoitettuna on myös alle 10-vuotiaita lapsia. Turulla ei ole ollut käytettävissä riittävästi sijaisperheitä eikä perhehoidon edellyttämiä tukitoimia siinä määrin kuin olisi ollut tarpeen. Turulla on vahva oma lastenkotiverkko ja omat vastaanottokodit, ja lastensuojelun laitososaaminen on Turussa vahvaa. Tämä on osaltaan vaikuttanut myös sijaishuollon työorientaatioon. Mm. lastensuojelua koskeva tutkimustieto kuitenkin osoittaa, että perhesijoituksen tulisi olla ensisijainen sijoitusvaihtoehto, erityisesti pienten lasten kohdalla.  

Osittain sijaishuollon raskaasta rakenteesta johtuu se, että lastensuojeluun käytettävät resurssit jakaantuvat epätarkoituksenmukaisesti. 0-17-vuotiaista lastensuojelun avohuollon palvelujen piirissä on n. 80 % lastensuojelun asiakkaista, sijaishuollon palvelujen piirissä n. 20 % (Sotkanet 2009). Taloudellisista resursseista sijaishuoltoon sitoutuu yli 85 %, kun lastensuojelun avohuoltoon käytetään vain alle 15 % määrärahoista. On siis koko lastensuojelun kehittämisen kannalta merkittävää, että lastensuojelun toimien ja resurssien käytön painopistettä voitaisiin siirtää sijaishuollon sisällä perhehoitoon sekä sijaishuollosta avohuoltoon ja ennaltaehkäisevään lastensuojeluun.

Edellä kuvatun tilanteen perusteella Turun sosiaali- ja terveystoimessa käynnistettiin sijaishuollon kehittämistyö. Tavoitteena on merkittävästi parantaa mahdollisuuksia tarjota perhehoitoa sijoitettaville lapsille ja nuorille. Ensi vaiheen tavoitteena on, ettei alle 10-vuotiaita sijoiteta laitokseen, ellei lapsen oma tilanne sitä ehdottomasti edellytä. Sijaishuollon kehittämissuunnitelmaa käsiteltiin peruspalvelulautakunnassa 17.2.2010 § 48. Suunnitelman käytännön toimeenpano jäi päätöksen perusteella erikseen valmistetavaksi.  

Peruspalvelulautakunta käsitteli asiaa kokouksessaan 8.12.2010 § 356, ja päätyi sijaishuollon ja laajemmin lastensuojelun kehittämisessä toimintavaihtoehtoon, joka perustuu omien lastenkotien kehittämiseen ja yhteistyöhön avohuollon kanssa. Valitussa vaihtoehdossa mainittujen kolmen lastenkodin toiminta jatkuu.

Aluehallintovirasto on varannut Turun peruspalvelulautakunnalle mahdollisuuden vastata erityisesti seuraaviin kysymyksiin.

1. Millä perusteella peruspalvelulautakunta suunnittelee kaupungin po. lastenkotitiloista luopumista
   
   Sijaishuollon kehittämissuunnitelman lähtökohtana oli laitoshoidon vähentäminen niin ostopalvelulaitoksissa kuin kaupungin omissa laitoksissakin. Suunnitelman yhtenä tavoitteena oli resurssien uudelleen allokointi siten, että henkilöstöä olisi voitu suunnata perhehoidon tukemiseen ja perheiden kanssa tehtävään työhön sekä Lakkatien erityislastenkotiin. Peruspalvelulautakunta totesi päätöksessään 17.2.2010 § 48 kohta 5, että kyseisellä päätöksellä ”Tällä päätöksellä ei lastenkoteja lakkauteta”. Tämän päätöksen perustella sijaishuollon kehittämissuunnitelma ei ole edennyt edellä esitettyyn suuntaan.
   
2. Mitä tarkoittaa peruspalvelulautakunnan päätöksen 17.2.2010 § 48 kohta 5. ”Tällä päätöksellä ei lastenkoteja lakkauteta”.
   
   Sijaishuollon kehittämissuunnitelmaa koskeva päätösesitys oli jaoteltu toimenpiteisiin, joista yhtenä oli kolmesta lastenkodista luopuminen. Lautakunta ei 17.2.2010 päätöksessään hyväksynyt näitä laitoksia koskevaa esitystä, ja totesi 17.2.2010 § 48 kohtaan 5 tehdyssä lisäyksessä, että kyseinen päätös ei sisällä lastenkotien lakkauttamista.
   
3. Miten peruspalvelulautakunta on huomioinut sijaishuollossa olevien lasten hyvinvoinnin heidän kotinsa ”lakkauttamisesta” julkisuudessa käytävän keskustelun aikana.
   
   Lastenkodit ovat toimineet mahdollisimman normaalisti. Julkinen keskustelu herätti levottomuutta lasten, heidän perheidensä ja myös hoitohenkilökunnan keskuudessa. Sosiaali- ja terveystoimen viranhaltijoiden osallistuminen julkisuudessa käytävään keskusteluun oli ongelmallista, koska kehittämissuunnitelman toimeenpanon yksityiskohdat olivat auki. Virheellisiä tietoja oikaistiin, mutta julkinen keskustelu ei ollut sosiaali- ja terveystoimen hallittavissa. On todettava, että asian saama suuri julkinen huomio olisi pitänyt pystyä ennakoimaan ja ottamaan huomioon viestintää suunniteltaessa.
   
4. Miten po. lastenkodeissa sijaishuollossa olevien lasten, lasten vanhempien, huoltajien ja lasten asioista vastaavien sosiaalityöntekijöiden ja lastenkotien hoito- ja kasvatushenkilöstön mielipidettä on kuultu toiminnan muutosten suunnitteluvaiheessa ja mikä arvo kuulemiselle on annettu.
   
   Sijaishuollon kehittämissuunnitelmaa on valmisteltu työryhmässä, jossa on ollut vastaanottokotien, lastenkotien, sijaishuollon sosiaalityön sekä avohuollon sosiaalityön edustajat. Työryhmän esitykset on käsitelty Turun kaupungin yhteistoimintamenettelyn mukaisesti. Työryhmän esitykseen on liitetty siihen saadut eriävät mielipiteet.
   
   Esitysvaiheessa asiaa ei ole käsitelty lasten eikä heidän perheidensä kanssa, koska esitysten mahdollisesta toteutumisesta ei sinä vaiheessa ole ollut tietoa. Peruspalvelulautakunnan 17.2.2010 päätös ei sisältänyt laitosten lakkauttamista.
   
5. Miten olette ottaneet huomioon lastensuojelulain mukaiset velvoitteet huomioida lapsen etu suunnitellessanne toiminnan muutoksia
   
   Turun lastensuojelun sijaishuollon kehittämisessä on tavoitteena vastata lastensuojelun vaatimuksiin. Turussa huostaan otetuilla on ollut tuntuvasti huonommat mahdollisuudet päästä perhesijoitukseen, kuin muissa suurissa kaupungeissa ( Kuusikko-vertailu 2009, www.kuusikkokunnat.fi) tai Turun ympäristökunnissa. Turulla ei ole ollut mahdollisuutta tarjota sijaisperheille tukea siinä laajuudessa kuin hyvin järjestetty perhehoito edellyttäisi. Myöskään perhehoidon valvontaa ei pystytty erikseen järjestämään, vaan valvontavastuu on ollut lapsen asioista vastaavalla sosiaalityöntekijällä.  Lastensuojeluun käytettävät resurssit jakaantuvat epätarkoituksenmukaisesti, 0-17-vuotiasta lastensuojelun avohuollon palvelujen piirissä on n. 80 % lastensuojelun asiakkaista, sijaishuollon palvelujen piirissä 20 % (Sotkanet 2009). Nykyinen resurssien sitoutuminen ei mahdollista ennaltaehkäisevään lastensuojeluun ja avohuollon tukitoimiin panostamista.
   
6. Mitä olennaisia muutoksia on havaittu kunkin sijoitetun lapsen osalta, jotka edellyttävät sijoituspaikan vaihdon valmistelua.
   
   Lasten sijoituspaikkojen muutoksia ei ole valmisteltu Aluehallintoviraston kuulemispyynnössään mainitsemissa kolmessa lastenkodissa. Nuorten siirtymät pois mainituista lastenkodeista ovat perustuneet huostaanoton päättymiseen heidän täyttettyä18 vuotta.

Peruspalvelujohtaja Riitta Liuksa 9.12.2010:

EhdotusEsitän, että peruspalvelulautakunta antaa edellä olevan lausunnon vastauksena Aluehallintoviranomaisen kuulemispyyntöön.

PäätösEhdotus hyväksyttiin.