Turun kaupungin sosiaali- ja terveystoimen ympäristöterveydenhuollon valvontasuunnitelma 2011-2014

2011

Sisältö

1. Johdanto.3

2. Ympäristöterveydenhuollon valvontayksikkö.3

2.1 Toimialue.3

2.2 Valvonnan voimavarat ja tehtävät.4

2.3 Koulutus.7

2.4 Valvontakohderekisteri/ Tietojärjestelmä.8

2.5 Viestintä.9

2.6 Valvonnan maksullisuus.10

2.7 Laboratoriot, joihin valvonta tukeutuu.11

3. Valvonnan toimialat.12

3.1 Yleistä.12

3.1.1 Riskinarviointi.12

3.1.2 Tarkastuksen sisältö ja tarkastukseen keskimääräisesti käytettävä aika.12

3.1.3 Valvontakohteiden / valvontakohdetyyppien tarkastustiheydet.13

3.2 Elintarvikevalvonta.13

Ensisaapumisvalvonta.14

Kunnan toimesta tapahtuva näytteenotto ja näytteiden tutkiminen.14

3.3 Terveydensuojelu.15

Kunnan toimesta tapahtuva näytteenotto ja näytteiden tutkiminen.16

3.4 Tupakkalain valvonta.16

3.5. Nikotiinivalmisteiden myynti ja valvonta.17

3.6 Kuluttajaturvallisuusvalvonta.17

3.7 Eläinlääkintähuolto.18

4. Erityistilanteisiin varautuminen.18

4.1 Toiminta erityistilanteissa.18

4.2 Ruokamyrkytysepidemioiden selvittäminen (selvitystyöryhmä).19

5. Suunnitelman toteutumisen arviointi.20

Liite 1. Lainsäädäntö

Liite 2. Valvontakohteet ja tarkastusmäärät

Liite 3. Näytteenottosuunnitelma

Liite 4. Yleisen terveysvalvonnan mukaiset taksat ja maksut Turussa

Liite 5. Eläinlääkintähuollon valvontasuunnitelma 2011

1. Johdanto

Ympäristöterveydenhuollon (YTH) tavoitteena on varmistaa kuntalaisille turvallinen elinympäristö, jossa terveyshaittaa aiheuttavia tekijöitä on mahdollisimman vähän. YTH:n erityislainsäädäntö (Liite 1) sekä valtioneuvoston valvontasuunnitelma-asetus (665/2006) edellyttävät, että kunnat laativat ja hyväksyvät säännöllistä valvontaa koskevan YTH:n valvontasuunnitelman siten, että valvonta perustuu riskeihin ja että se on tasapuolista ja laadukasta, säännöllistä sekä terveyshaittoja ehkäisevää.

Lainsäädännön mukaan toimija on vastuussa omasta toiminnastaan. Viranomaisvalvonnan tehtävänä on todeta, noudatetaanko lainsäädäntöä ja siihen liittyviä sääntöjä. Suunnitelmallisen valvonnan tarkoitus on toimijoiden tasapuolinen kohtelu, kuluttajien turvallisuuden varmistaminen sekä toimijoiden tuotantoedellytysten varmistaminen. Valvontasuunnitelman mukainen säännöllinen valvonta on toimijalle maksullista ja kunta perii siitä hyväksymänsä taksan mukaiset valvontamaksut.

Valvontasuunnitelman hyväksyy Turun kaupungin peruspalvelulautakunta ja se toimitetaan Lounais-Suomen aluehallintovirastolle tiedoksi vuoden 2010 loppuun mennessä. Suunnitelmassa on otettu huomioon yhteinen valtakunnallinen valvontaohjelma vuosille 2011 - 2014, Aluehallintoviraston (AVI) Turun kaupungin ympäristöterveydenhuollon vuoden 2010 valvontasuunnitelman arvioinnin kehitysehdotukset sekä Valtioneuvoston valvontasuunnitelma-asetuksen 3 §:ssä (665/2006) säädetty suunnitelman sisältö. Suunnitelmaan on lisätty suunnitelman toteutumisen arviointimalli.

Kuntien elintarvikevalvonnan tiedonkeruun kehittäminen kolmessa vaiheessa (Kuti 1-3) on nyt Kuti1 vaiheessa. Kuntien valvontarekisterien (Turussa Digia-Tarkastajaohjelma) kohdeluokittelu päivitetään yhteneväiseksi Eviran valtakunnallisen rekisterin kanssa. Kuti1-vaiheen tiedonsiirto Eviran ja Digia-Tarkastajaohjelman välillä on tekeillä samaan aikaan valvontasuunnitelman laatimisen kanssa. Valvontasuunnitelman kohteiden luokittelu ei siksi vastaa vielä täysin Eviran valtakunnallisen rekisterin mukaista luokittelua, mikä tulee vaikeuttamaan toteutumatietojen saamista.

Valvira on aloittanut terveydensuojelun ja tupakkatuotteiden osalta vastaavan tiedonkeruun, nk. YHTI-tietojärjestelmähankkeen. YHTI1-projektissa määriteltiin valvontakohteet ja niiden luokittelu. Luokittelun tueksi on laadittu sanasto. Valvontasuunnitelmassa on otettu huomioon Valviran kohdeluokittelu.

2. Ympäristöterveydenhuollon valvontayksikkö

2.1 Toimialue

Turun kaupungin ympäristöterveydenhuollon toimialue on Turun kaupunki. Ympäristöterveydenhuolto on peruspalvelulautakunnan sosiaali- ja terveystoimen tulosalue, jossa tulosyksikköinä ovat terveysvalvonta ja eläinlääkintähuolto. Terveysvalvonnan tulosyksikköön kuuluvat elintarvikevalvonta, terveydensuojelu, tupakka- ja kuluttajaturvallisuusvalvonta ja eläinlääkintähuollon tulosyksikköön pieneläinklinikan ja eläinhoitolan toiminta. Ympäristöterveydenhuollon valvontayksikön koko täyttää ympäristöterveydenhuollon yhteistoiminta-alueita koskevan lain (410/2009) vaatimuksen, jonka mukaan samassa yksikössä tulee olla vähintään 10 henkilötyövuotta. Turun ympäristöterveydenhuollossa on 20 henkilötyövuotta vuonna 2011.

Turun erityispiirre valvonnan kannalta on valvontakohteiden runsaus ja monipuolisuus. Turussa on elintarviketeollisuutta, liha- ja kala-alan laitoksia, satama, lentokenttä, elintarvikkeiden tuontia ja vientiä, suuri määrä erikokoisia ammattikeittiöitä, tarjoilupaikkoja ja elintarvikemyymälöitä, laajamittaisia yleisötilaisuuksia, kasvisten sekä eläinperäisten tuotteiden alkutuotantoa, kouluja, päivä- ja vanhainkoteja, vesilaitos, uimahalleja, kylpylöitä, uimarantoja, erilaisia hoitoloita, seikkailupuisto sekä eläinsuojelulainsäädännön alaisia valvontakohteita.

Samoja kohteita valvotaan usein elintarvike-, terveydensuojelu- tupakka- ja kuluttajaturvallisuuslainsäädännön nojalla.

2.2 Valvonnan voimavarat ja tehtävät

Tässä kappaleessa keskitytään ympäristöterveydenhuollon terveysvalvontaan. Eläinlääkintähuollon voimavarat ja tehtävät esitellään liitteessä 5.

Alla olevassa taulukossa 2.2.a on esitelty terveysvalvonnan henkilöstö, johon kuuluu 2011 alussa 16 henkeä. Valvontahenkilöstön työnjakoa on muutettu 2010 siten, että se mahdollistaa paremmin työn edellyttämän erikoistumisen. Jako on tehty elintarvikevalvonnan ja muun valvonnan (terveydensuojelu, tupakka- ja kuluttajaturvallisuusvalvonta) välillä. Taulukossa 2.2.a mainitut työtehtävät on lueteltu pääkohdittain. Elintarvikevalvonta on työllistävin osa-alue ja siihen on panostettu eniten työaikaa (ks. myös taulukko 2.2.b).

Terveysvalvonnassa on tehtäviä, joita ei voida ennakoida, mutta niiden tekemiseen on silti varattava aikaa. Tällaisia ovat esimerkiksi ruokamyrkytys- ja vesivälitteiset epidemiat ja erityistilanteiden selvittämiset, hakemusten ja ilmoitusten käsittely, asiakasvalitusten selvittäminen sekä Eviran, muiden keskusviranomaisten ja aluehallinnon toimeksiannot. Hakemuksia ja ilmoituksia, joista tulee tehdä päätös, tulee terveysvalvontaan keskimäärin 500 vuodessa. Lisäksi lausuntoja on n. 60 ja lautakuntaan valmisteltavia asioita n. 20 vuodessa. Eläinlääkärit allekirjoittavat vientitodistuksia keskimäärin 300 kpl vuodessa. Viranomaistyöhön kuuluu paljon myös neuvontaa ja ohjausta.

Toimialakohtaisissa keskusviranomaisten laatimissa ohjelmissa on otettu kantaa voimavarojen tarpeen arviointiin. Elintarvikevalvontaohjelmassa on arvioitu, että elintarvikevalvonnan kokonaistyöpanostarve on 1,5-2 kertaa alueella sijaitsevien kohteiden tarkastukseen tarvittava aika. L-S Lääninhallituksen 2007 tekemässä elintarvikevalvonnan vaatimusten mukaisuuden tarkastuksessa (VAMU) todettiin Turun elintarvikevalvonnan henkilöresursseissa vähintään 4 htv:n vaje. Elintarvikevalvontaan on saatu syksystä 2008 alkaen eläinlääkäri ensisaapumis- ja laitosvalvontaan ja 2010 yksi terveystarkastaja lisää. Terveystarkastajalisäys 2010 ei vaikuttanut kokonaishenkilötyövuosien määrään, koska terveystarkastajaksi kouluttautui valvonnan toimistohenkilö, mutta lisäys parantaa resursseja käytännön valvontatyössä.

Kuluttajaturvallisuuden valvontaohjelmassa esitetään, että painopistealueiden valvontaan tarvittava työaika voidaan arvioida niille määriteltyjen tarkastustiheyksien ja -aikojen perusteella. Tämän lisäksi muulle tuoteturvallisuusvalvonnalle on arvioitu tarvittavan 1 htv/ 200 000 asukasta sekä hallinnolliseen työhön 10 htpv (mm. koulutukset, suunnittelu ja raportointi). Tämä tarkoittaa Turussa n. 1,5 henkilön työpanosta nykyisen 0,6 sijaan eli yhden henkilön lisätarvetta. Tupakkalain suunnitelmalliseen valvontaan tulisi Valviran edellyttämien tarkastustiheyksien mukaan varata 1,7 htv (liite 2). Turussa varaus on kokonaisuudessaan 0,7 htv.

Terveysvalvonnasta jää 2011 aikana todennäköisesti useampi henkilö eläkkeelle ja edellä esitetyn resurssivajeen vuoksi virat tulee täyttää mahdollisimman nopeasti. Terveysvalvonnan yksikön esimies, kaupungineläinlääkäri, on hoitanut 2010 alusta tulosaluejohtajan virkaa oman virkansa ohella. Vajetta täyttämään saatiin tilapäinen vakanssi, joka on täytetty ajalle 14.6.2010 – 30.4.2011. Koska tulosaluejohtajan työpanos on merkittävä valvonnassa, tulee 2011 varmistaa, että resursseja on riittävästi myös loppuvuonna.

Taulukko 2.2a Terveysvalvonnan henkilökunta ja tehtävät

Taulukko 2.2b Henkilötyöpäivien laskennallinen jakautuma

1 henkilön työpanos on 220 henkilötyöpäivää/vuosi (16 x 220 htpv= 3 520 htpv)

Taulukko 2.2c Talousresurssit 2011 (TA 3.12.2010)

2.3 Koulutus

Turun kaupunginhallituksen päätös 22.6.2010 § 143 sisältää yleiset henkilöstökoulutuksen periaatteet. Henkilöstökoulutuksen suunnittelu lähtee organisaation tarpeesta ja tavoitteista. Henkilöstön pätevyys- ja osaamiskartoituksen tekee esimies kehityskeskustelujen pohjalta ottaen huomioon henkilön työkokemuksen ja muun koulutuksen. Ympäristöterveydenhuollon yhteisessä valtakunnallisessa valvontaohjelmassa vuosille 2011-2014 on esitetty keskimääräinen tavoite kahdeksan koulutuspäivää vuodessa viranhaltijaa kohden.

Koska tieto koulutustilaisuuksista tulee lyhyellä varoitusajalla, koulutussuunnitelma voidaan laatia vain suuntaa antavaksi. Koulutuksen suuntaamisessa otetaan huomioon elintarvike-, terveys-, kuluttajanturva- sekä tupakkalain mukaisten tehtävien jako. Toimistohenkilökunta osallistuu kaupungin järjestämään talous-, henkilöstö- ja ATK-koulutukseen. Lisäksi koko henkilökunnalla on tarvetta koulutukseen valvonnan tiedonhallintajärjestelmän ja laatujärjestelmän muutosten osalta.

Keskusvirastot ja ministeriöt järjestävät koulutuspäiviä, joilla kerrotaan lainsäädännön uudistuksista ja ajankohtaisista asioista. Aluehallintoviraston järjestämiin työkokouksiin, joissa ohjeistetaan kuntia ajankohtaisissa asioissa, osallistuvat kaikki tarkastajat ja eläinlääkärit mahdollisuuksien mukaan. Koulutuksen painopisteitä on erityistilanteisiin varautuminen, lainsäädännön soveltaminen ja pakkotoimet, omavalvonnan toteutumisen valvonta, riskipohjainen valvonta sekä laadunhallintajärjestelmät. Koulutuksiin osallistuminen kirjataan kaupungin henkilörekisteri-ohjelmaan. Terveysvalvonnalle on varattu koulutukseen 2500 € vuodelle 2011 ja koulutuksiin osallistutaan määrärahan puitteissa.

Alustava koulutussuunnitelma 2011

2.4 Valvontakohderekisteri/ Tietojärjestelmä

Elintarvikelain 83 §:n mukaan Evira pitää valvonnan ohjausta ja kehittämistä sekä suorittamaansa valvontaa varten valtakunnallista rekisteriä kaikista elintarvikehuoneistoista, ensisaapumispaikoista ja hyväksytyistä laboratorioista. Nk. Kuti-projektilla Evira tekee valtakunnallisen YTH: n kohdetietojärjestelmän alue- ja keskushallinnon työkaluksi. Siihen on tarkoitus siirtää kuntien käyttämistä tietojärjestelmistä alue- ja keskushallinnon tarvitsemat tiedot, jotka ovat elintarvikelain 15 § mukaan toimitettava Eviran määräämällä tavalla. Käytännössä tämä tarkoittaa tiedonsiirtoa Eviran ja kuntien tietojärjestelmien välillä. Valvira kehittää vastaavaa nk. YHTI-tiedonkeruuprojektia. Sen toteuttaminen aloitettaneen vuoden 2011 aikana. Valvontasuunnitelmassa on otettu huomioon Valviran valtakunnallisen terveydensuojelun valvontaohjelman vuosille 2011-2014 Liitteen 1. mukainen kohteiden luokittelu.

YTH:lla on käytössä Digia-Tarkastaja tiedonhallinnan ohjelma. Palvelimelle tehtävästä vuosittaisesta versiopäivityksestä ja muusta huollosta vastaa Sonera. Ohjelmassa on rekisteri valvontakohteista, jotka on ryhmitelty toimialoittain.

Digia-Tarkastajaohjelmaan merkitään kuhunkin kohteeseen tehdyt tarkastukset, tarkastuspöytäkirjat, määräajat, päätökset, näytteenotot ja muut valvontatiedot. Ohjelmasta on mahdollisuus saada raportteja. Kohderekisterin voi tulostaa tietokoneohjelmasta. Kohteiden lukumäärä ja ryhmittely selviää liitteestä 2. Digia järjestää vuosittain ohjelman käyttöön liittyvää koulutusta.

Digia-Tarkastaja ohjelman valvontakohderekisterin pitäisi vastata Eviran (KUTI 1) vaihetta vuoden 2011 alusta. Kohteiden tiedot asiakkaasta ja toiminnasta (= kohteen kohderyhmistä) pitäisi olla siirrettynä ja käytössä vuoden 2011 alusta. Tiedon siirtämisestä vanhasta järjestelmästä uuteen KUTI1 mukaiseen jaotteluun aiheutuu runsaasti työtä, arviolta puolikkaan htv:n verran. Vuosi 2011 on ylimenovuosi, jolloin sekä vanha että uusi järjestelmä ovat osittain yhtä aikaa käytössä.

Valvontasuunnitelman seuranta ja toteutumisen raportointi pitäisi onnistua nykyistä paremmin, kun uudet järjestelmät ovat toiminnassa. Evira kerää kuitenkin vielä vuoden 2010 valvonnan tiedot edelleen vanhentuneella kuntien elintarvikevalvonnan ja -tutkimuksen nk. ELTU-lomakkeilla, joiden jaottelu ei vastaa KUTI1:n mukaista valvontakohdeluokittelua. Vuonna 2011 raportoitavat elintarvikevalvonnan tiedot vuodelta 2010 edellyttävät vanhan tietojärjestelmän käyttöä, eikä siitä niin ollen voi luopua aikaisemmin. On siis pidettävä kahta järjestelmää yllä.

Asianhallintajärjestelmä on JoutseNet3, joka on virallisten asiakirjojen tietovarasto. Se toimii kaupungin intranetissä. Kukin tarkastaja kirjoittaa valvontakohteensa päätösesityksen malliasiakirjan mukaan ja toimittaa sen edelleen päätöksentekijälle. Malliasiakirja on osa laatujärjestelmää. Päätökset viedään JoutseNet3:een. Tarkastaja vastaa siitä, että valvontakohteen hakemus-, päätös- ja asiakastiedot ovat Digia-Tarkastajaohjelmassa oikein.

Terveysvalvonnan laskutus tapahtuu vuoden 2011 alkupuolelta uudella taloussuunnittelun SAP BPC–sovelluksella. Lasku muodostetaan Digia-Tarkastajassa, josta on reskontra SAP:iin. Asiakkaan laskutustiedot perustuvat yritys- ja yhteisötunnukseen (Y-tunnus), jonka tästäkin syystä on oltava Digia-Tarkastajassa oikein.

2.5 Viestintä

Sosiaali- ja terveystoimi noudattaa Turun kaupungin viestintästrategiaa. Viestinnän toimintaohjeet ja yhteystiedot on koottu Turun kaupungin intranettiin (Netku) kohtaan viestintä. Viestinnän alla on Viestinnän käsikirja 2009 ja Soten kriisiviestintäohje 2011. Eviran internetsivuille on koottu kriisitilanteissa tarvittavien muiden valvontaviranomaisten yhteystiedot.

Viranomaisten yhteistyötä on suunniteltu ja harjoiteltu tiedonsiirtoa tehostamalla. Yksi tärkeimmistä tavoitteista on, että pelastustoimella on käytettävissään mahdollisimman hyvin eri organisaatioiden asiantuntija-apu ja tarpeelliset tiedonvaihtokanavat, jotta monien viranomaisten osaamista vaativissa häiriötilanteissa saadaan luotua tilannekuva nopeasti ja kattavasti. Tulosaluejohtaja osallistuu toimintaan ympäristöterveydenhuollon edustajana.

Viestintään kuuluvat asiakaspalvelu, neuvonta ja tiedottaminen. Asiakaspalveluun ja neuvontaan osallistuu koko henkilökunta. Ympäristöterveydenhuollon toimistossa ja internetissä yleisen terveysvalvonnan kotisivulla on saatavana lomakkeita ja kirjallisia ohjeita erilaisiin tarkoituksiin. Lomakkeiden käytössä opastetaan tarvittaessa. Toimistossa on aina paikalla päivystävä terveystarkastaja sekä toimistohenkilö. Tarvittaessa järjestetään asioiden selvittämiseksi neuvotteluja. Neuvontaa ja opastusta annetaan myös tarkastuskäyntien yhteydessä mm. lainsäädännön vaatimuksista. Merkittävistä toimintaan vaikuttavista lainsäädännön muutoksista tiedotetaan asianosaisille kohdennetusti kirjeitse tai sähköpostilla sekä asiasta riippuen yleisen terveysvalvonnan kotisivuilla. Ympäristöterveydenhuolto osallistuu Turussa vuosittain järjestettäviin ruokamessuihin omalla osastollaan, johon kootaan ajankohtaisia aiheita erityisesti elintarvikevalvonnasta.

Systemaattinen asiakaspalautejärjestelmä otetaan käyttöön vuoden 2011 alusta ympäristöterveydenhuollossa osana sosiaali- ja terveystoimen asiakaspalautejärjestelmää. Asiakaspalautejärjestelmän tarkoitus on parantaa saatujen palautteiden avulla toimintaa ja sen laatua.

Ympäristöterveydenhuollossa tiedottamisesta on vastuussa tulosaluejohtaja ja omilla aloillaan tulosyksikköjen johtajat. Kriisitilanteissa päätetään viestinnästä tapauskohtaisesti asiaa hoitavien tahojen kesken.

Vastuuhenkilöt:

Ympäristöterveydenhuollon tulosalue:

va. tulosaluejohtaja Liisa Palmu P.(02) 266 1360, 050 407 1524

Tulosyksiköt:

yleinen terveysvalvonta:    

kaupungineläinlääkäri Liisa Palmu, P. (02) 266 1360, 050 4071524   

eläinlääkintähuolto ja eläinhoitola:

kaupungineläinlääkäri Jaakko Rasi, P. (02) 232 5799 (vast.otto) (02) 266 1078 (toimisto), 0400 570315

Ympäristöterveydenhuollon varautumissuunnitelmassa on ohjeet poikkeusolojen aikaisesta viestinnästä.

2.6 Valvonnan maksullisuus

Kunnan valvontaviranomaisen on perittävä toimijalta hyväksymänsä taksan mukainen maksu valvontasuunnitelmaan sisältyvistä tarkastuksista, näytteenotosta ja näytteen tutkimuksesta. Valvontamaksut on määritelty siten, että ne kattavat suunnitelmallisesta valvonnasta aiheutuneet kustannukset. Kuntaliitto on yleiskirjeellään (21/80/2006) ohjeistanut ympäristöterveydenhuollon maksullisuutta, maksujen suuruuden määrittämistä sekä taksojen hyväksymistä.

Terveyslautakunta on hyväksynyt voimassa olevat yleisen terveysvalvonnan taksat ja maksut 18.6.2008 § 127, johon on liitetty viranomaispäätöksellä laskutus tupakanmyyntilupien myöntämisestä ja myynnin valvonnasta (liite 4). Viranomaistoiminnan tuntitaksa perustuu käytettyyn työaikaan 45 €/h, mikä on vastannut syntyneitä kustannuksia ja valtakunnallista taksatasoa. Taksat ja maksut tarkistetaan ja tarvittaessa päivitetään 2011 ja laitetaan terveysvalvonnan internetsivuille nähtäväksi. Lisäksi taksa on nähtävillä ympäristöterveydenhuollon toimistossa osoitteessa Linnankatu 55 K 20100 Turku.

Ympäristöterveydenhuollon lainsäädäntöön on tullut oikeus periä viivästyskorkoa. Jos toimenpiteestä määrättyä maksua ei ole suoritettu eräpäivänä, peritään viivästyneelle määrälle vuotuista viivästyskorkoa korkolain (633/1982) 4 §:n i momentin tarkoittaman korkokannan mukaan. Viivästyskoron sijasta peritään viiden euron suuruinen viivästysmaksu, jos viivästyskoron määrä jää tätä pienemmäksi.

Ympäristöterveydenhuollon lainsäädäntöön on myös lisätty keskusvirastoille velvollisuus korvata kunnille sellainen työ, joka liittyy keskusvirastojen pyytämiin tehtäviin, jotka eivät lain mukaan kuulu kunnalle. Tämä koskeen keskusvirastoista kuntien toimeenpantavaksi ohjaamia tarkastuksia, näytteenottoa, tutkimuksia ja selvityksiä, jotka laissa säädetään viraston tehtäviksi tai jotka liittyvät viraston ohjeiden valmisteluun. Esimerkiksi: Valtio korvaa kunnille aiheutuneet kustannukset sellaisista Elintarviketurvallisuusviraston kuntien toimeenpantaviksi ohjaamista elintarvikevalvonnan tarkastuksista, näytteenotoista, tutkimuksista ja selvityksistä, jotka elintarvikelaissa säädetään Elintarviketurvallisuusviraston tehtäviksi tai jotka liittyvät säädösten tai Elintarviketurvallisuusviraston ohjeiden valmisteluun. Lain 30 §:n 4 kohdan mukaisten valvontatehtävien suorittamisesta valtio korvaa kunnille ainoastaan näytteiden tutkimuskustannukset.

Terveysvalvonnassa maksuja peritään:

1. Elintarvikelain (23/2006) mukaan

elintarvikehuoneistojen ja niiden omavalvontasuunnitelmien hyväksymisestä;

kunnalliseen valvontasuunnitelmaan sisältyvästä tarkastuksesta, näytteenotosta ja näytteen tutkimisesta;

Euroopan unionin ulkopuolelle eläimistä saatavia elintarvikkeita vievien elintarvikehuoneistojen valvonnasta siltä osin kuin vienti ostajamaan vaatimuksesta edellyttää tavallista kattavampaa valvontaa; sekä

elintarvikemääräysten noudattamatta jättämiseen perustuvien elintarvikelain 7 luvussa tarkoitettujen toimenpiteiden valvomiseksi tapahtuvasta tarkastuksesta.

Lisäksi taksan soveltamisessa otetaan huomioon, mitä Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 882/2004 artikloissa 27 ja 28 sekä elintarvikelain 70 §:n 2 momentin ja 71 §:n 3 momentin nojalla annetussa eräitä elintarvikevalvonnan maksuja koskevassa valtioneuvoston asetuksessa (1040/2007) säädetään.

28 artiklan perusteella kaikesta elintarvikelain mukaisesta lisävalvonnasta, myös kehotuksen perusteella tehdystä valvonnasta, voidaan periä maksu:

”Kun paljastunut säännösten noudattamatta jättäminen aiheuttaa virallisia valvontatoimia, jotka

ylittävät toimivaltaisen viranomaisen tavanomaisen valvontatoiminnan, toimivaltaisen viranomaisen

on perittävä virallisista lisävalvontatoimista aiheutuvat kustannukset säännöksiä noudattamatta

jättäneiltä toimijoilta tai se voi periä kyseiset kustannukset lisävalvontatoimia suoritettaessa tuotteet

omistavalta tai niitä hallussaan pitävältä toimijalta. Tavanomainen valvontatoiminta on yhteisön tai

jäsenvaltion lainsäädännön edellyttämää rutiininomaista valvontatoimintaa ja erityisesti toimintaa,

jota kuvataan 41 artiklassa säädetyssä suunnitelmassa. Tavanomaisen valvontatoiminnan ylittävään

toimintaan sisältyy näytteiden ottaminen ja analysointi sekä muut valvontatoimet, jotka ovat tarpeen

ongelman laajuuden selvittämiseksi, sen toteamiseksi, onko korjaavia toimia toteutettu, tai

noudattamatta jättämisen toteamiseksi ja/tai vahvistamiseksi.”

2. Terveydensuojelulain (763/1994) mukaan

terveydensuojelulain 13 § mukaisista toiminnoista tehtävien ilmoitusten käsittelystä sekä;

terveydensuojelualain 18 § mukaisen laitoksen hyväksymisistä;

kunnalliseen valvontasuunnitelmaan sisältyvistä tarkastuksista, näytteenotosta ja näytteen tutkimisesta sekä 6 §:n pykälän nojalla myönnetyistä todistuksista (laivojen tarkastukset);

6 §:ssä tarkoitettuun kunnan valvontasuunnitelmaan sisältyvän tarkastuksen perusteella annettujen määräysten valvonnasta silloin, kun määräysten antaminen perustuu lain säännösten noudattamatta jättämiseen;

13 §:n nojalla tehtyjen ilmoitusten perusteella annettujen määräysten valvonnasta;

18 §:n nojalla tehdyn hakemuksen perusteella annettujen määräysten valvonnasta sekä 20 §:ssä edellytetystä talousveden laadun valvonnasta ja tarkkailusta;

29 §:ssä edellytetystä uimaveden säännöllisestä valvonnasta

asunnossa tai muussa oleskelutilassa suoritetusta mittauksesta, näytteenotosta, tutkimuksesta ja selvityksestä, joka liittyy 26 §:n mukaisten terveyshaittojen selvittämiseen (arvonlisäverollinen);

kaivon omistajalta talousvesitutkimuksista silloin, kun kysymys ei ole 16 §:n 4 momentissa tarkoitetusta talousvettä toimittavasta laitoksesta (arvonlisäverollinen).

3. Tupakkalain (693/1976) mukaan

10b §:ssä tarkoitetun myyntiluvan myöntämisestä

10b §:ssä tarkoitetun myyntiluvan vuotuisesta valvonnasta

14a §:ssä tarkoitetun kunnan valvontasuunnitelman mukaisista tarkastuksista;

14a §:ssä tarkoitettuun kunnan valvontasuunnitelmaan sisältyvän tarkastuksen perusteella annettujen määräysten valvonnasta silloin, kun määräysten antaminen perustuu tämän lain säännösten noudattamatta jättämiseen.

4. Kulutustavaroiden ja kuluttajapalvelusten turvallisuudesta annetun lain (75/2004) mukaan

valvontasuunnitelman mukaisista tarkastuksista

2.7 Laboratoriot, joihin valvonta tukeutuu

Elintarvikelaki ja terveydensuojelulaki edellyttävät, että valvontasuunnitelmassa on esitettävä hyväksytyt laboratoriot, joihin valvonta tukeutuu. Turun ympäristöterveydenhuolto käyttää 1.9.2008 alkaen tehdyn sopimuksen perusteella Eurofins Scientific Oy:tä, jolla on toimipiste Raisiossa. Sopimus on voimassa 2011 loppuun. Evira on hyväksynyt laboratorion tutkimaan viranomaisnäytteitä. Eurofins käyttää alihankintana vesinäytteiden tutkimiseen Lounais-Suomen vesi ja ympäristötutkimus Oy:tä, joka on myös Eviran hyväksymä.

Eurofinsin kanssa tehdyssä sopimuksessa on huomioitu valvonnan tarpeet analyysivalikoiman, akkreditoinnin, erityistilanteiden palvelun (esim. epidemiat), tutkimusten, näytteiden toimittamisen sujuvuuden ja taloudellisuuden suhteen.

Asumisterveystutkimuksia suoritetaan Turun yliopiston Aerobiologian yksikössä, jonka menetelmiä Evira on rekisteröinyt tai hyväksynyt 21.1.2010.

Kaikki Eviran rekisteröimät laboratoriot ovat akkreditoituja tai arvioituja.

3. Valvonnan toimialat

3.1 Yleistä

Tämän suunnitelman mukainen valvonta perustuu kansanterveyslain 1 §:ssä mainittujen ympäristöterveydenhuollon lakien mukaan kunnille säädettyyn valvontaan. Keskeisin valvottava lainsäädäntö on listattu tämän suunnitelman liitteeseen 1.

Tähän suunnitelmaan on koottu valvontayksikön alueella erityisesti suunnitelmakaudella painottuva valvonta, painopisteet ja projektit.

Terveysvalvonnalla on käytössä laatujärjestelmä, jonka päivitys saadaan valmiiksi 2011.

3.1.1 Riskinarviointi

Valvontakohteiden valvonnan tarve määräytyy kohdekohtaisen riskinarvioinnin perusteella. Toimialakohtaisissa ohjelmissa on annettu ohjeet valvontakohteiden riskinarviointiin. Riskinarviointi ja luokitus ovat jokaisella toimialalla erilaisia. Riskinarviointia käsitellään tarkemmin toimialakohtaisissa osioissa.

Kohdekohtainen riskinarviointi on mahdollista tehdä valvonnan käytössä olevalla Digia-Tarkastaja -ohjelmalla. Riskinarviointi tehdään ohjelmassa kohdekohtaisesti ja siihen liitetyn kaavan avulla saadaan kohteelle vuosittaisten tarkastusten määrä. Määrä voi olla ± 50% valtakunnallisen ohjeen mukaisesta käyntimäärästä. Toistaiseksi ohjeet ovat olemassa vain elintarvikelain alaisten kohteiden osalta.

Riskiluvun määritys kohteelle tapahtuu käynnistämällä Riskinarviointi-tikastoiminto. Kohteille on ohjelmassa määritelty arvioitavia ominaisuuksia, kuten tuotannon levikki, elintarvikkeiden käsittely, kohteen kunto ja varustustaso, tilojen, laitteiden ja välineiden puhtaus, toimintahygienia ja henkilökunnan asiantuntemus, omavalvontasuunnitelma, omavalvontasuunnitelman toimivuus ja näytteet, näytetulokset. Kunkin arvioitavan ominaisuuden takaa aukeaa ohjelmassa ominaisuuden arvo esimerkiksi elintarvikkeiden käsittely: ristikontaminaation vaara, helposti pilaantuvien elintarvikkeiden käsittely ja käsittelyssä tapahtuvat virheet. Valitaan kohderyhmä, minkä rajoja käytetään. Arviointi tapahtuu valitsemalla kohteelle toiminnot ja ohjelma laskee riskiluvun perusteella käyntimäärän. Kohteen riskinarviointi tehdään kohderyhmittäin ja saadaan riskinarvioinnin mukainen käyntimäärä.

Evira kehittää riskinarviointiin tarkoitettua Risk Sheriff-ohjelmaa, joka on tarkoitus ottaa käyttöön valtakunnallisesti. Valmistuttuaan sen pitäisi kattaa kaikki elintarvikehuoneistot. Tavoite on parantaa valvonnan suunnitelmallisuutta, laatua, yhdenmukaisuutta ja vaatimustenmukaisuutta.

3.1.2 Tarkastuksen sisältö ja tarkastukseen keskimääräisesti käytettävä aika

Valvontasuunnitelma-asetuksen mukaan kunnan suunnitelman tulee sisältää tarkastuksen sisällön määrittely sekä tarkastukseen keskimääräisesti käytettävä aika. Tarkastus voi sisältää useiden ympäristöterveydenhuollon lakien mukaisia toimenpiteitä ja tarkastuspöytäkirjasta tulee selvitä, minkä säännösten mukaan tarkastus on tehty. Tarkastusaikaan vaikuttaa tarkastuksen sisällön laajuus ja tarkastusaikaan katsotaan kuuluvaksi varsinaisen kohteessa tehdyn tarkastuksen lisäksi tarkastukseen valmistautuminen sekä tarkastuspöytäkirjan laatiminen.

Taulukossa 3.1.2 on esitetty tarkastusten yleinen sisältö. Tarkastukseen käytettävä aika riippuu oleellisesti tarkastuskohteesta ja tarkastuksen laajuudesta. Eri lakien perusteella tehtäviin tarkastuksiin keskimäärin käytettäväksi arvioitu aika on esitetty liitteessä 2. Yleisesti ottaen tarkastukseen tulee varata vähintään kaksi tuntia. Jotkut kohteet saattavat edellyttää myös yhden tai useamman henkilötyöpäivän varaamista.

Tarkastusten yksityiskohtaiset sisällöt ovat toimialakohtaisissa valvontaohjelmissa, keskusvirastojen antamissa ohjeissa ja terveysvalvonnan omassa laatujärjestelmässä. Ne ovat terveysvalvonnan henkilökunnan saatavilla U-asemalla (U:\ymparistoterveydenhuolto\yleinen terveysvalvonta\yleista\laatujarjestelma).

Taulukko 3.1.2 Tarkastuksen yleinen sisältö eri toimialoilla

3.1.3 Valvontakohteiden / valvontakohdetyyppien tarkastustiheydet

Tarkastustiheydet määräytyvät riskinarvioinnin perusteella. Turun kaupungissa tarkastustiheyden määrittely noudattelee valtakunnallisia ohjeita. Riskinarvioinnissa määräävänä tekijänä ovat kohteen aiemmat valvontatiedot, toiminnan laatu ja luonne sekä laajuus. Hyvin laadittu omavalvontasuunnitelma ja sen käytännön toteuttaminen vähentävät yritykseen kohdistuvien tarkastusten tarvetta. Vastuullisesti toimiva toimija pääsee vähemmillä tarkastuksilla kuin lainsäädännön vaatimuksista välinpitämätön toimija. Alan ns. hyvän käytännön ohjeen noudattaminen voi alentaa tarkastustiheyttä. Tarkastaja voi lisätä tai vähentää tarkastusmäärää ± 50% tekemänsä kohdekohtaisen riskinarvioinnin mukaisesti.

Valvontakohdetyyppien tavoitteelliset tarkastustiheydet on esitetty liitteessä 2. taulukoissa. Tarkastuksia, tarkastustiheyksiä ja tarkastusaikoja on selvitetty tämän suunnitelman toimialakohtaisissa osioissa (Otsikot 3.2 – 3.7)

Ympäristöterveydenhuollolle ilmoitetut uudet kohteet tulevat heti ilmoituksen käsittelyn jälkeen suunnitelmallisen valvonnan piiriin, jolloin myös kohteeseen tehtävä ensimmäinen tarkastus on tämän suunnitelman mukainen tarkastus ja siitä peritään maksu.

Liitteessä 2 on esitetty valvontakohteiden lukumäärät kohderyhmittäin ja toimialoittain, suunniteltu tarkastusten lukumäärä ja niihin käytettävä aika.

3.2 Elintarvikevalvonta

Elintarvikevalvontaan on laskettu olevan käytettävissä 1885 htpv (taulukko 2.2b), josta suunnitelmalliseen valvontaan 1508 htpv (liite 2 kohta 1). AVI:n tekemän valvontakohteiden laajuuteen ja lukumäärään perustuvan arvion mukaan Turun elintarvikevalvonnan henkilöresursseissa on edelleen n. kolmen htv:n vaje. Eduskunnan on tarkoitus uudistaa elintarvikelakia siten, että lain valvonnan painopiste on jälkivalvonnassa, mikä tarkoittaa käytännössä kentällä tapahtuvan valvonnan ja mahdollisten hallinnollisten pakkotoimenpiteiden lisääntymistä.

Evira on ostanut ensisaapumisvalvonnan kunnilta 2008 alkaen ja palvelun myyntiin ei ilman lisäresurssia (hygieenikko) olisi ollut mahdollisuutta.

Elintarvikevalvonnan tulee olla yleisten valvontaa koskevien vaatimusten mukaista, ehkäistä terveysvaaroja ja suojata kuluttajia taloudellisilta tappioilta. Elintarvikevalvontakohteita ovat hyväksyntää edellyttävät erityyppiset elintarvikehuoneistot, ilmoituksenvarainen toiminta, alkutuotantopaikat ja kontaktimateriaalialan (elintarvikkeen kanssa kosketuksiin tuleva materiaali) toimijat. Valvontaviranomaisella tulee olla kohteista ajan tasalla olevat tiedot. Turussa tiedot on koottu alkutuotantopaikkoja lukuun ottamatta valvonnan tiedonhallintaohjelmaan. Alkutuotantopaikoista on rekisteritiedot erillisessä arkistossa.

Turussa elintarvikevalvontaa suoritetaan vuonna 2011 tämän suunnitelman mukaisesti. Suunnitelman ulkopuoliset tarkastukset ja epäkohtien korjaamisen johdosta tehdyt tarkastukset ovat myös maksullisia, kun ne tehdään elintarvikelain vaatimusten mukaisuuden toteamiseksi. Valvonnan laatujärjestelmän päivitystä jatketaan. Valvontatietojen määrittäminen KUTI-järjestelmän mukaiseksi Digia-Tarkastajalla jatkuu vuoden 2011 ajan. Valtakunnallisessa elintarvikevalvontaohjelmassa (EVO) on 2011 suunnitteilla allergeenimerkintöjen valvontaprojekti. Tähän varaudutaan osallistumaan. Oma pakkausmerkintöjen valvontaprojekti 2011 toteutetaan siten, että pienistä elintarvikekaupoista tarkastetaan pakkausmerkinnät projektin muodossa. Projektitarkastukset ja mahdolliset seuraamukset sekä toimintatavat pakkotoimineen suunnitellaan hyvin etukäteen.

Terveystarkastajien työnjako on vuonna 2010 muutettu vastaamaan erikoistumistavoitteita. Tarkastajat on jaettu terveydensuojelu (TESU) ryhmään ja elintarvikevalvonnan (ELVA) ryhmään.

Elintarvikevalvonnan tarkastuksilla tarkastetaan elintarvikehuoneiston kunto, omavalvontasuunnitelman toteuttaminen ja asiakirjat, tuotteet sekä toiminta. Vanhoja kiinteistöjä on paljon ja niissä on usein ongelmia ilmanvaihdossa sekä rakenteissa. Tarvittaessa toimitaan rakennusvalvonnan kanssa. Elintarvikehuoneiston eri toimintojen riittävä erottaminen tarkastetaan. Tarkastukset tehdään yleensä ennalta ilmoittamatta ja silloin kun kohteessa on toimintaa. Toimijalle laaditaan tarkastuspöytäkirja, johon kirjataan tarkastetut asiat ja puutteet korjausaikatauluineen. Epäkohtien korjaamisesta ja aikataulusta sovitaan toimijan kanssa ja valvontakirjanpitoon merkitään, kun toimija on toteuttanut korjaukset. Puutteiden korjaaminen todetaan tarkastamalla kohde uudelleen pikaisesti määräajan jälkeen. Tarkastuspöytäkirja tai sen kopio annetaan aina toimijalle. Mikäli toimija ei korjaa puutteita sovitussa aikataulussa, ryhdytään pakkokeinoihin, joista kiireellisiä tapauksia lukuun ottamatta on peruspalvelulautakunnan tai laajuudesta riippuen keskusviranomaisen päätettävä. Turun kaupungissa elintarvikevalvontaa, terveydensuojelua sekä tupakka- ja tuoteturvallisuusvalvontaa koskevien lakien mukainen toimivalta on delegoitu tulosaluejohtajalle lukuun ottamatta asioita, joita ko. lainsäädännön mukaan ei voida delegoida. Ympäristöterveydenhuollosta vastaa peruspalvelulautakunta.

Ensisaapumisvalvonta

Evira on vastannut 1.5.2008 alkaen valtakunnallisesti ensisaapumisvalvonnasta. Turun kaupunki on tehnyt sopimuksen Eviran kanssa ensisaapumisvalvonnan järjestämisestä Turun kaupungin valvonta-alueella. Evira on laatinut valtakunnallisen ensisaapumisvalvontasuunnitelman, jota Turun kaupunki noudattaa. Valvonnassa kiinnitetään erityistä huomiota komission asetuksen (EY 1688\2005) mukaisten salmonella erityistakuiden täyttymiseen (sian-, naudan- ja siipikarjanliha sekä kananmunat) sekä muihin ns. riskielintarvikkeisiin (kypsentämätön liha, raakalihavalmisteet, lihavalmisteet, elävät simpukat ja äyriäiset). Lisäksi valvontaa kohdennetaan ottaen huomioon vastaanotettujen tuotteiden määrä ja laatu. Suunnitelma arvioidaan terveysvalvonnassa ja siihen on mahdollista antaa kommentteja 31.7.2011 mennessä. Tarkastusten määrää voi muuttaa riskien arviointiin perustuen ottaen huomioon vastaanotettavien elintarvikkeiden määrä ja laatu sekä toimijan omavalvonnan toimivuus. Tarkastuskohteita on 30 ja niihin on suunniteltu kohteen koosta riippuen 1-5 tarkastusta/kohde vuoden 2011 aikana. Nämä tarkastukset eivät sisälly liitteen 2 tarkastussuunnitelmaan.

Kunnan toimesta tapahtuva näytteenotto ja näytteiden tutkiminen

Elintarvikevalvonnan näytteenottosuunnitelma on esitetty liitteessä 3.

Suunnitelmassa esitetty näytteenotto on viranomaisvalvontaa. Se koostuu lainsäädännössä määritellystä näytteenotosta sekä riskinarviointiin perustuvasta näytteenotosta eri valvontakohteissa ja siihen sisältyvät myös omat valvontaprojektit. Valvontasuunnitelmassa mainittujen näytteiden ottaminen ja tutkiminen on toimijalle maksullista. Näytteenottoa kohdistetaan erityisesti kohteisiin, joissa on elintarvikehygieenisiä riskejä ja/tai omavalvonta on puutteellista.

Vuonna 2010 on alkanut EU-laajuinen kartoitus Listeria monocytogenes –bakteerin esiintyvyydestä kaupan olevista kylmäsavustetuista ja graavisuolatuista kalajalosteista, eräistä juustoista ja lämpökäsitellyistä lihavalmisteistä. Kartoitus jatkuu 2011.

Evira on suunnitellut yhden patogeeniprojektin vuodelle 2011, johon terveysvalvonta varautuu osallistumaan. Lisäksi osallistutaan Eviran järjestämään kasvisten salmonellaprojektiin 2010-2011.

Turku toteuttaa lisäksi kokemusperäiseen riskinarviointiin pohjautuvia omia elintarviketutkimusprojekteja seuraavasti: Porkkanaraasteiden elintarvikehygieeninen laatu kouluissa, ravintoloissa ja muissa ammattikeittiöissä. Kypsän pitsatäytteen tai kebablastun säilytyslämpötila ja elintarvikehygieeninen laatu tutkitaan pitserioissa ja kebab-ravintoloissa. Tuoreet kasvissalaatit tutkitaan tarjoilupaikoista ja asiakkaan mukaan otettavista annoksista. Lisäksi jäätelön hygieeninen laatu tutkitaan kesällä jäätelönmyyntipaikoista.

3.3 Terveydensuojelu

Valvontatarkastuksen tavoitteena on selvittää terveysvaaran tai -haitan esiintyminen. Terveydensuojeluun on varattu työaikaa 794 htpv (taulukko 2.2b) ja siitä suunnitelmalliseen valvontaan 202 htpv. Terveydensuojelun mukainen valvonta on suurelta osin suunnittelematonta, kuten asuntojen sisäilmaongelmat ja muut valitusten yhteydessä ilmenevät epäilyt terveysvaaoista. Terveydensuojelulain useimmat valvontakohteet ovat luvan- tai ilmoituksenvaraisia ja viranomainen tekee hakemusta tai ilmoitusta koskevan päätöksen ennen kuin kohde tulee valvonnan piiriin.

Kohteet jaetaan kolmeen riskiluokkaan, joiden perusteella määrittyy valvontakohteen yleinen tarkastustiheys. Tarkastusten perusteella kohteen riskit arvioidaan yksilöllisesti ja tarkastustiheyttä muutetaan sen mukaan tarvittaessa. Riskinarvioinnin kannalta merkittäviä tekijöitä ovat mm. altistuvien ihmisten määrä, altistavan tekijän vaarallisuus ja altistuksen kesto. Lisäksi riskiin vaikuttavat toiminnanharjoittajan asiantuntemus ja asenne sekä huoneiston olosuhteet.

Tarkastukseen varatun ajan tulee valtakunnallisen ohjeen mukaan olla vähintään kaksi tuntia, johon ei sisälly matka-aika kohteeseen ja takaisin.

Painopisteenä on valvontakohteiden riskinarviointi, laatujärjestelmän ja muun ohjeistuksen päivittäminen sekä suunnitelmallisen valvonnan käynnistäminen koko laajuudessaan. Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontavirasto Valvira on laatinut terveydensuojelun valvontaohjeiston, jonka mukaan määräytyy tarkastusten sisältö.

Vuoden 2010 aikana on kerätty tietoja ns. uimavesiprofiilien laatimiseksi EU-rannoille (yli 100 uimaria/pv) yhteistyössä uimarannan ylläpitäjän kanssa. Profiilien tulee olla valmiit 1.3.2011 mennessä. Valvira on julkaissut asiasta Uimavesiasetuksen soveltamisoppaan (5:2008).

Talousveden laadun turvaamiseen erityistilanteissa järjestettiin koulutusta 2010. Yhteistyötä vesiliikelaitoksen ja muiden tahojen kanssa tarkennetaan edelleen ja erityistilanneharjoituksia jatketaan.

Suunnitelmalliseen valvontaan on suunnitemassa varattu vain 0,9 htv (liite 2), koska kohteiden tarkastustiheys on harvempi kuin elintarvikevalvonnan kohteissa. Käytännössä suunnitelmallista valvontaa terveydensuojelulain 13 § mukaisten työhuoneiden kohdalla ei ehditä juuri ollenkaan toteuttaa, koska uusien kohteiden hyväksymistarkastukset ja toimijan vaihdosten käsitteleminen vievät tähän varatun ajan lähes kokonaan.

Valitusten perusteella toteutettavia asuntojen tarkastuksia ei voida etukäteen suunnitella. Niihin liittyy mittauksia ja uusintakäyntejä ja ne myös puuttuvat suunnitelmallisesta valvonnasta.

Kunnan toimesta tapahtuva näytteenotto ja näytteiden tutkiminen

Terveydensuojelulaki ja sen perusteella annetut säädökset määrittelevät varsin tarkasti talous- ja uimavesistä otettavat näytemäärät sekä näytteistä tehtävät analyysit. Terveydensuojelulain mukainen näytteenottosuunnitelma on esitetty liitteessä 4.

Talousvesivalvontaan kuuluu Turun vesiliikelaitoksen jakama verkostovesi, pienempien vesilaitosten vesi, sekä elintarvikevalmistuksessa tai yleisessä käytössä olevien kaivojen/säiliöiden vesi. Myös alkutuotannossa käytettävää pesu- ja kasteluvettä valvotaan.

Uimavesivalvontaan kuuluu yleisessä käytössä olevien uima-altaiden vesi sekä yleisten uimarantojen vesi.

Näytteet tutkitaan sopimuksen mukaisesti Eurofinsissä, joka käyttää alihankintalaboratoriona Lounais-Suomen vesi ja ympäristötutkimus Oy:tä.

3.4 Tupakkalain valvonta

Tupakkavalvonta on tyypillisesti muun valvonnan yhteydessä tehtävää valvontaa. Esimerkiksi elintarvikemyymälöissä valvotaan tupakan myynnin ja ravintoloissa lisäksi tupakoinnin laillisuutta. Myös erillistä tupakkavalvontaa suoritetaan.

Painopistealueena tupakkatuotteiden ja tupakointivälineiden myyntipaikkojen valvonnassa ovat suunnitelmakaudella 2011-2014 pääasiassa alle 18-vuotiaille oppilaille tarkoitettujen oppilaitosten, harrastus- ja kerhotilojen ja muiden alle 18-vuotiaiden suosimien paikkojen läheisyydessä sijaitsevat tupakanmyyntipaikat. Lisäksi painopisteinä ovat myös tupakkatuotteiden ja tupakointivälineiden sekä tupakkajäljitelmien myymälämainonta ja esillepano erityisesti huoltoasemilla ja suurten päivittäistavaraketjujen vähittäismyyntipisteissä. Vuonna 2011 tupakointikieltojen ja rajoitusten valvonnan painopisteenä ovat ravintolat ja muut ravitsemisliikkeet, joissa on rakennusvalvontaviranomaisten hyväksymä tupakointitila.

Tupakkalain muutos, joka tuli voimaan 1.10.2010, selvensi oppilaitosten tupakointikieltoja. Vuoden 2011 aikana tarkastetaan kaikki ammattiopetusta antavat oppilaitokset ja niiden ulkoalueet oppilaitosten terveydensuojelulain mukaisten ns. kolmevuotistarkastusten yhteydessä.

Mikäli valtakunnallisia tai alueellisia valvontaprojekteja järjestetään, niihin varaudutaan osallistumaan.

Kaikissa tarkastuksissa käytetään ohjeina valtakunnallisen valvontaohjelman tarkastusohjeita ja liitteinä olevia tarkastuslomakkeita.

Tarkastustiheyden määrää kohteiden riskiarviointi. Kaikille kohteille ei ole mahdollista suorittaa riskiarviointia ja tarkastustiheydessä noudatetaan valtakunnallisessa valvontaohjelmassa esitettyjä tiheyksiä. Kohteiden riskinarviointi suoritetaan sitä mukaa kun kohteet tarkastetaan.

Tupakkatuotteiden mahdollisesta näytteidenotosta sovitaan erikseen Valviran kanssa.

3.5. Nikotiinivalmisteiden myynti ja valvonta

Nikotiinivalmisteet, joita käytetään tupakasta vieroittamiseen, ovat lääkelain alaisia ja niiden myynti on luvanvaraista. Luvan myöntää ja myyntiä valvoo ympäristöterveydenhuollon terveysvalvontayksikkö. Valvonta tapahtuu pääasiassa muun valvonnan yhteydessä.

3.6 Kuluttajaturvallisuusvalvonta

Kuluttajaturvallisuusvalvonnassa valvontakohteet kunnissa ovat lähinnä palveluiden tuottajia. Kulutustavaroiden valvonta kunnissa keskittyy vain paikallisesti valmistettavien tavaroiden vaatimuksenmukaisuuden tarkastamiseen sekä asiakaspalautteiden myötä esiin tulleiden turvallisuuspuutteiden tarkastamiseen.

Tarkastukset painottuvat painopistealueiden kohteisiin ja näissä palveluiden tuottajien omavalvonnan/turvallisuussuunnitelmien merkitystä tullaan korostamaan. Luettelo painopistealueiden kohteista on esitetty liitteessä 2.

Vuonna 2011 osallistutaan yhteen Tukesin organisoimaan valtakunnalliseen projektiin (koripallokorien ja jalkapallomaalien turvallisuus yleisillä pelialueilla) ja yhteen aluehallintoviraston organisoimaan projektiin (uimahallien ja kylpylöiden turvallisuus). Valtakunnallisen suunnitelman uusien painopisteiden kohteiden selvitys ja tarkastukset (turvapuhelinpalvelut ja sisäleikkipaikat) ovat suunniteltuja tarkastuksia. Näiden lisäksi tarkastetaan muita paikallisia painopistealueiden mukaisia kohteita, kuten leikkikenttiä, uimarantoja ja yleisötilaisuuksia. Lisäksi suunnitelmassa on edellisten vuosien projektien jälkivalvontaa. Tarkastukset pyritään tekemään yhdessä muiden viranomaisten kanssa. Lisäksi tarkastuksilla pyritään tekemään eri lakien, kuten terveydensuojelulain mukaista valvontaa samalla tarkastuskerralla. Suunnitelma on esitetty liitteessä 2.

Tarkastukset ovat pääsääntöisesti ennalta sovittuja ja niissä noudatetaan Tukesin laatimia tarkastusohjeita ja mahdollisuuksien mukaan käytetään kohteisiin laadittuja valmiita tarkastuslistoja. Tarkastusohjeet tullaan päivittämään myös laatukäsikirjaan. Kaikista tarkastuksista laaditaan pöytäkirja, joka toimitetaan tarkastuskohteeseen.

Kohteiden riskinarvioinnissa otetaan huomioon Valviran ekstranetissä olevat työohjeet. Riskiä arvioitaessa pyritään hahmottamaan, mitä voi tapahtua, millainen vaara on kyseessä, kuinka todennäköistä on että vaara toteutuu ja kuinka paljon ihmisiä on vaarassa. Vaaratekijät vakavimmasta lievimpään ovat hengenmenetys, pysyvä vammautuminen, paraneva/ohimenevä haitta, lievä loukkaantuminen, pikku haaveri, mielenpahoitus/järkytys ja omaisuusvaara. Myös pidemmän ajan kuluessa ilmenevät haitat otetaan huomioon riskinarvioinnissa. Turun alueen suurimman riskin aiheuttavat kohteet ovat suuret yleisötilaisuudet, uimahallit, kuntosalit, ratsastustallit, laskettelu/mäkiautokeskus ja kilpa-autorata (karting) sekä erilaiset ohjelmapalveluyritykset.

Kuluttajaturvallisuusvalvontaan on suunniteltu vuonna 2011 käytettäväksi yhteensä n. 0,6 htv, joka sisältää liitteen 2 mukaiset tarkastukset ja henkilöstön kouluttautumista, toimistotöitä, asiakaspalautteiden käsittelyä, opastusta, tiedotusta ja pikaista tarkastusta/markkinoilta poisvetoa vaativia tehtäviä. Kuluttajaviraston asukaspohjaan perustuvien laskelmien mukaan Turussa tulisi olla tuoteturvallisuusvalvontaan varattuna 1,5 htv.

3.7 Eläinlääkintähuolto

Kunnan on laadittava eläinlääkintähuoltolain tarkoittama suunnitelma järjestämistään eläinlääkäripalveluista sekä laissa tarkoitetusta eläinten terveyden ja hyvinvoinnin valvonnan järjestämisestä alueellaan viimeistään 1.11.2011 mennessä. Suunnitelman tulee sisältää tiedot eläinlääkäripalvelun tuottamistavasta, saatavuudesta, laadusta ja mitoituksesta sekä valvontaan kuuluvista tarkastuksista, näytteenotoista ja muista toimenpiteistä. Palvelun mitoitusta suunniteltaessa on otettava huomioon yksityisten eläinlääkäripalveluiden tuottajien kunnan alueella tarjoamat palvelut.

Kunnan suunnitelmassa on otettava huomioon valtakunnallinen ohjelma ja alueellinen suunnitelma, ja se on arvioitava ja tarkistettava tarvittaessa, kuitenkin vähintään kolmen vuoden välein. Aluehallintovirasto ohjaa kunnan suunnitelman laatimista sekä valvoo ja arvioi sen toteutumista.

Turun kaupungin eläinten terveyden ja hyvinvoinnin suunnitelma on liitteenä 5.

4. Erityistilanteisiin varautuminen

Mm. elintarvike- ja terveydensuojelulaissa on määräys siitä, että kunnan on ennakolta varauduttava erityistilanteisiin.

4.1 Toiminta erityistilanteissa

Ympäristöterveydenhuollolla on valmiussuunnitelma, joka on osa sosiaali- ja terveystoimen valmiussuunnitelmaa. Suunnitelmasta vastaa tulosaluejohtaja. Ympäristöterveydenhuollon valmiussuunnitelma on luettavissa osoitteessa U:\Ympäristöterveydenhuolto\Yleinen terveysvalvonta\Yleistä\. Suunnitelma päivitetään 2011.

Turun sosiaali- ja terveystoimelle on nimitetty erikseen pandemiatyöryhmä, jonka yhtenä jäsenenä on tulosalejohtaja. Ryhmä on valmistellut varautumissuunnitelman influenssapandemiaa varten.

Talousveden laadun turvaamisesta erityistilanteissa on Valvira laatinut suunnitelman, mikä on ladattavissa osoitteesta www.valvira.fi polku: Ohjaus ja valvonta >terveydensuojelu >talousvesi. Sitä käytetään apuna erityistilanteisiin varauduttaessa. Turun vesiliikelaitos on laatinut kriisiviestintäsuunnitelman, joka on terveysvalvonnan käytettävissä. Mahdollisia tilanteita on myös harjoiteltu yhdessä.

Kuluttajaviraston opas Erityistilanteet kunnan tuoteturvallisuusvalvonnassa, on käytettävissä ja se löytyy myös Kuluttajaviraston internetsivulta.

Kuluttajaturvallisuuslainsäädännön soveltamisalueelle kuuluva eritystilanne voi olla vakava kuluttajapalvelun suorittamiseen liittyvä onnettomuus, muu onnettomuus, jonka yhteydessä epäillään tuoteturvallisuuteen liittyvien vastuiden laiminlyöntiä tai kulutustavaraan liittyvä äkillinen vaaratilanne.

Toiminta kuluttajaturvallisuuden erityistilanteissa:

1.kun tarkastaja saa tiedon eritystilanteesta, hän ryhtyy välittömästi toimenpiteisiin: tiedottaa tilanteesta esimiehelle, Tukesiin ja aluehallintovirastolle

2.ottaa yhteyttä toiminnanharjoittajaan ja varmistaa, että vaaraa aiheuttanut toiminta on keskeytetty ja pyytään siitä kirjallinen selvitys toiminnanharjoittajalta. Varmistetaan myös, että toiminnanharjoittaja on tehnyt KuTuL 4 §:n mukaisen ilmoituksen tapahtuneesta onnettomuudesta

3.tulosaluejohtajan kanssa sovitaan tiedottamisesta ja asiassa etenemisestä

4.tarkastaja tekee mahdollisesti tarkastuskäynnin paikalle tai ottaa tarvittaessa näytteitä tutkimista varten sekä tekee havainnoistaan pöytäkirjan

5.tarpeen mukaan määrätään KuTuL 24 §:n mukainen väliaikainen kielto, josta tiedottaan välittömästi Tukesia

6.jos kieltotoimenpiteisiin on ryhdytty, jälkivalvonnalla varmistetaan, että vaadittavat toimenpiteet on tehty

7.kaikesta toiminnanharjoittajan kanssa käydyistä keskusteluista (myös puhelinkeskustelut) pidetään muistiota/ pöytäkirjaa

8.tilanteen etenemisestä tiedotetaan tulosaluejohtajaa, Tukesia ja aluehallintovirastoa

Turun kaupungin ympäristöterveydenhuollossa tuoteturvallisuuden kenttävalvonnasta vastaa muun työn ohella pääosin yksi terveystarkastaja ja yksi varahenkilö. KuTuL 23 ja 24 §:n mukainen päätösvalta on delegoitu tulosalueen johtajalle.

Kuluttajaturvallisuuden yhteistyötahot:

4.2 Ruokamyrkytysepidemioiden selvittäminen (selvitystyöryhmä)

Epidemioiden selvittäminen kuuluu kunnan tehtäviin ja niiden selvittämiseen on varauduttava myös budjetissa. Sosiaali- ja terveysministeriön asetus (251/2007) § 4 edellyttää, että kunta nimeää ruokamyrkytysten selvittämistä varten työryhmän.

Turussa on nimettynä ruokamyrkytysepidemioiden selvittämistyöryhmä, johon kuuluvat

-tartuntatautilääkäri Jane Marttila P. 040 595 3682, s-posti: jane.marttila@turku.fi

-tartuntatautihoitaja Raija Viitanen P. 266 1143, p. 050 407 1524, s-posti liisa.palmu@turku.fi

-va. tulosaluejohtaja Liisa Palmu P. 266 1360, s-posti liisa.palmu@turku.fi

-asianomaisen alueen terveystarkastaja (266 1073 päivystys)

Vesiepidemian ollessa kyseessä mukaan kutsutaan

-vesilaitoksen johtaja Irina Nordman P. 2633 2120, p. 050 561 0793, s-posti: irina.nordman@turku.fi

-käyttöpäällikkö Liisa Piirtola P. 2633 2251, p. 050 310 1699 s-posti: liisa.piirtola@turku.fi

Ryhmä kokoontuu tarvittaessa. Kokoonkutsujana voi olla kuka vaan ryhmän jäsenistä.

Ohjeita epidemioiden selvittämisestä, näytteenotosta, tutkimuksista ja raportoinnista on Eviran internetsivulla

http://www.evira.fi/portal/fi/evira/asiointi/sahkoinen_asiointi/elintarvikkeet/ruokamyrkytysepidemioiden_raportointi_rymy/

Elintarvike- ja vesivälitteisten epidemioiden ilmoittaminen ja raportointi muuttui 1.1.2010 alkaen. Epäily- ja selvitysilmoitukset tehdään ruokamyrkytysepidemiarekisteritietojärjestelmään (RYMY), joka on THL:n ja Eviran yhteinen. Epäilyilmoitus tehdään mahdollisimman pian epidemian havaitsemisen jälkeen ja selvitysilmoitus viimeistään kolmen kuukauden kuluttua selvityksen päättymisestä.

Järjestelmän osoite on https://palvelut2.evira.fi/rymy/

Käyttäjätunnus ja salasana ovat va. tulosalueenjohtajalla ja hygieenikolla ja tarvittaessa saatavissa Evirasta.

5. Suunnitelman toteutumisen arviointi

Valvontasuunnitelma-asetuksen mukaan suunnitelman toteutumisen arvioinnissa tulee arvioida:

·tarkastusten määrä valvontakohdetyypeittäin,

·tarkastusten kattavuus,

·näytteiden määrä kohdetyypeittäin sekä

·valvonnasta saatujen tulojen kohdentumista.

Toteutumisen toimialakohtaisessa arvioinnissa käytetään apuna keskusvirastojen laatimia lomakkeita, joiden avulla selvitetään toimialakohtaisesti toteutunut valvonta. Arviointia tulee tehdä myös sen suhteen, miten voimavarojen jakautuminen eri sektoreille käytännössä toteutui. Tässä suunnitelmassa esitetyn taulukon 2.2b toteutuminen voidaan katsoa arvioinnissa esimerkiksi taulukon 5.1a mukaisesti.

Taulukko 5.1a Voimavarojen jakautuminen valvottaville toimialoille

Taulukko 5.1b Toimialakohtaiset tulot

Toteutumisen arvioinnin tulokset tulee toimittaa aluehallintovirastolle, joka toimittaa sen edelleen keskusvirastoille.

Vuoden 2010 valvontasuunnitelman toteutumisen arvioinnissa tarvittavia tietoja ei ole käytettävissä ennen vuoden 2011 alkua. Elintarvikevalvontatietojen keruu tapahtuu nk. ELTU-lomakkeilla vielä 2011. ELTU -lomakkeiden yhteensopivuus EVO:n valvontakohdeluokituksen kanssa on keskeneräinen, eikä tiedot ole vertailukelpoisia. Lisäksi Digia-Tarkastaja-ohjelman yhteensovittaminen KUTI-projektin kanssa on keskeneräinen. Näiltä osin valvontasuunnitelman toteutumisen arvioinnin toteuttaminen on kehitteillä ja tullaan toteuttamaan, kun tietojärjestelmät ovat käytettävissä.

LIITE 1 Kuntien valvontaa ohjaavaa keskeistä lainsäädäntöä       

Ympäristöterveydenhuollon määrittävä lainsäädäntö

1) Kansanterveyslaki (66/1972)

Elintarvikevalvonnan lainsäädäntöä

1)Elintarvikelaki (23/2006)

2)Valvonta-asetus (EY) N:o 882/2004

3)Valtioneuvoston asetus elintarvikevalvonnasta (321/2006)

4)Alkutuotantoasetus (134/2006)

5)Elintarvikehygienia-asetus (EY) N:o 852/2004

6)Elintarvikevalvonta-asetus (321/2006)

7)eläimistä saatavien elintarvikkeiden hygienia-asetus (EY) N:o 853/2004

8)Eläimistä saatavien elintarvikkeiden valvonta-asetus (EY) N:o 854/2004

9)Ensisaapumisasetus (118/2006)

10)Lihantarkastusasetus (38/ELO/2006)

11)STM:n asetus elintarvikkeiden tai talousveden välityksellä leviävien ruokamyrkytysepidemioiden selvittämisestä (251/2007)

12)Yleinen elintarvikevalvonta-asetus (EY) N:o 178/2002

13)valtioneuvoston asetus elintarvikelain ja terveydensuojelulain nojalla tutkimuksia tekevistä laboratorioista (1174/2006)

14)Valtioneuvoston asetus eräistä elintarvikevalvonnan maksuista (1040/2007)

15)MMM:n asetus eläimistä saatavien elintarvikkeiden elintarvikehygieniasta (Laitosasetus) (37/EEO/2006)

16)MMM:n asetus eräiden elintarvikehuoneistojen elintarvikehygieniasta (Elintarvikehuoneistoasetus) (28/2009)

17)STM:n asetus elintarvikkeiden myynnistä ulkotilassa sekä suurten yleisötilaisuuksien hygieenisistä järjestelyistä ja jätehuollosta (731/2007)

Terveydensuojelun lainsäädäntöä

1)Terveydensuojelulaki (763/94)

2)Terveydensuojeluasetus (1280/1994)

·Talousveden osalta laatuvaatimukset ja näytteenotto on määritelty seuraavissa säädöksissä:

oSTM asetus (461/2000) talousveden laatuvaatimuksista ja valvontatutkimuksista

oSTM asetus(401/2001) pienten yksiköiden talousveden laatuvaatimuksista ja valvontatutkimuksista

·Uimavesien osalta laatuvaatimukset ja näytteenotto on määritelty seuraavissa säädöksissä:

·Allasvedet

oSTM asetus (315/2002) uimahallien ja kylpylöiden allasveden valvontatutkimuksista ja laatuvaatimuksista

·Uimarantavedet

o STM:n asetus 177/2008 yleisten uimarantojen uimaveden laatuvaatimuksista ja valvonnasta (ns. EU uimarantavesien valvontaan) ja STM:n asetus 354/2008 pienten yleisten uimarantojen uimaveden laatuvaatimuksista ja valvonnasta.

Tupakka ja nikotiinivalvonnan lainsäädäntöä

1)Tupakkalaki (693/1976)

2)Asetus toimenpiteistä tupakoinnin vähentämiseksi (225/1977)

3)STM:n asetus tupakkatuotteiden vähittäismyyntipakkausten merkinnöistä sekä haitta-aineiden määristä ja mittausmenetelmistä sekä testauslaboratorioista (641/2002)

4)STM:n päätös tupakointivälineistä (1158/1999)

5)STM:n omavalvontasuunnitelmamääräys: STM:n määräyskokoelma (dnro 1999:53)

6)Lääkelaki (395/1987) 54 a-e §:t

Tuoteturvallisuusvalvonnan lainsäädäntöä

1)Laki kulutustavaroiden ja kuluttajapalvelusten turvallisuudesta (75/2004)

2)Valtioneuvoston asetus kulutustavaroista ja kuluttajapalveluksista annettavista tiedoista (613/2004)

3)Laki lelujen turvallisuudesta (287/1997)

4)Laki kosmeettisista valmisteista (22/2005)

5)KTM:n asetus kosmeettisista valmisteista (75/2005)

Eläinlääkintähuolto

1)Eläinlääkintähuoltolaki (765/2009)

2)valtioneuvoston asetus eläinlääkintähuollosta (1031/2009)

Kemikaalivalvonnan lainsäädäntöä

1)Kemikaalilaki (744/1989, muutoksineen)

2)Kemikaaliasetus (675/1993, muutoksineen)

3)Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EY) N:o 648/2004 pesuaineista

4)Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EY) N:o 850/2004 pysyvistä orgaanisista yhdisteistä sekä direktiivin 79/117/ETY muuttamisesta

5)Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EY) N:o 1907/2006 kemikaalien rekisteröinnistä, arvioinnista, lupamenettelyistä ja rajoituksista (REACH), Euroopan kemikaaliviraston perustamisesta, direktiivin 1999/45/EY muuttamisesta sekä neuvoston asetuksen (ETY) N:o 793/93, komission asetuksen (EY) N:o 1488/94, neuvoston direktiivin 76/769/ETY ja komission direktiivien 91/155/ETY, 93/67/ETY, 93/105/EY ja 2000/21/EY kumoamisesta

6)STM:n asetus kemikaalien luokitusperusteista ja merkintöjen tekemisestä (807/2001, muutoksineen)

7)STM:n asetus vaarallisten aineiden luettelosta (509/2005)

8)STM:n asetus kemikaaleja koskevien tietojen toimittamisesta (374/2002, muutos 101/2005)

9)STM:n asetus vaarallisen kemikaalin päällyksen turvasulkimesta ja näkövammaisille tarkoitetusta vaaratunnuksesta (430/2001)

10)Valtioneuvoston asetus biosidivalmisteista (466/2000). EY komission asetukset (EY) N:o 2032/2003 ja 1048/2005

11)Suojauskemikaaliasetus (123/1994)

12)Valtioneuvoston antamat asetukset ja päätökset kemikaaleja koskevista kielloista ja rajoituksista (liite 2)

13)Asetus vaarallisen kemikaalin vähittäismyynnistä (676/1993)

Muuta

1)Hallintolaki (434/2003)

2)Kuntalaki (365/1995)

3)Valtioneuvoston asetus kunnan ympäristöterveydenhuollon valvontasuunnitelmasta (N:o 665/2006)

4)Valtioneuvoston asetus ympäristöterveydenhuollon valtakunnallisista valvontaohjelmista (N:o 664/2006)

5)Laki ympäristöterveydenhuollon yhteistoiminta-alueesta (410/2009)

LIITE 4 TERVEYSVALVONNAN TAKSAT JA MAKSUT TURUSSA (Terla 18.6.2008 § 127)

Yleinen terveysvalvonta perii maksua terveydensuojelulakiin (763/1994), elintarvikelakiin(23/2006), EY asetukseen 882/2004, lakiin kulutustavaroiden ja kuluttajapalvelujen turvallisuudesta (75/2004), tupakkalakiin (693/1976) ja lääkelakiin (395/1987) perustuvasta valvonnasta ja tarkastuksista.

Hyväksymismaksut:

Kohdetta hyväksyttäessä siellä suoritetaan perustarkastus. Perustarkastuksessa käydään läpi valvontakohteen asiakirjat, tilat, rakenteet, pinnat, laitteet, välineet, toiminnot, tuotteet, omavalvonta ja näissä aiemman tarkastuksen jälkeen tapahtuneet muutokset ja riskinarviointi. Riskinarviointi tehdään valvonnan laatujärjestelmän mukaisesti. Sen perusteella määräytyy kohteessa vuosittain tehtävien valvontakäyntien tarve. Erityisesti omavalvontajärjestelmän laajuus ja toimivuus vaikuttavat tarvittavien valvontakäyntien määrään. Todetun virheen tai epäkohdan johdosta annetun korjausmääräyksen toteutuksen tarkistus on aina lisätarkastus.

Huoneistojen ja laitosten (= eläinperäisiä elintarvikkeita ennen vähittäismyyntiä käsittelevä elintarvikehuoneisto) hyväksymismaksut on esitetty taulukossa. Hakemuksen käsittely sisältää huoneiston käyttöönottotarkastuksen (= perustarkastus), asiakirjojen tarkastuksen ja hyväksymispäätöksen.

Ympäristöterveydenhuollon valvontasuunnitelman mukaiset maksut:

Kohteen toiminnan huomioiva riskin arviointi määrittää tarvittavien tarkastusten taajuuden ja laadun. Riskialttein toiminto määrää tarkastustiheyden, jos huoneistossa on useita eri toimintoja.

Valvontamaksun perusteena oleva tuntihinta on 45 €, joka on sama kaikille valvontakohteille. Näytteiden tutkimusmaksun määrää ja perii tutkiva laboratorio. Omavalvonnan toimivuuden selvittämiseksi otetuista näytteistä samoin kuin näytteenotosta erillisenä toimintana peritään näytteenottomaksu käytetyn ajan mukaan.

Laitosten valvontamaksu perustuu EY asetuksen 882/2004 mukaisesti käsiteltyyn raaka-ainemäärään. Jos laitoksen aiheuttama työmäärä on toiminnan laajuuteen verrattuna huomattavan suuri, maksun perustana on valvontaan käytetystä ajasta aiheutuva työmäärä. Tarkastukseen käytettävä aika tarkoittaa valmistautumiseen, kohteen tarkastukseen, matkaan, tarkastuskertomuksen laadintaan sekä hallinnointiin käytettävää aikaa. Liha- ja kalalaitosten valvonnasta peritään maksua 2 € / tonni. Tämä on myös EU-säännösten mukainen minimimaksu. Pienimmät runsaasti työtä aiheuttavat laitokset on perittävä tehdyn työmäärän mukaan, jolloin niiden minimimaksu on 300 € / a.  Myös kalalaitosten minimimaksu vuodessa on 300 €.

Maksun kohtuullistaminen:

Jos elintarvikehuoneiston tai sen omavalvontasuunnitelman hyväksymisen työmäärä on huomattavasti keskimääräistä pienempi, on johtavalla hygieenikolla mahdollisuus antaa maksun kohtuullistamiseksi korkeintaan 50 % alennus.

Hakemuksen peruuttaminen, valitus tai kielteinen päätös:

Hyväksytyn elintarvikehuoneiston tai laitoksen toiminnan keskeyttämistä tai lopettamista koskevan ilmoituksen käsittelemisestä ei peritä maksua. Toimijan vaihtumista koskevan ilmoituksen käsittelemisestä perittävän maksun suuruus on 50 % liitteessä mainitusta hyväksymismaksusta. Jos hakija peruuttaa hakemuksen ennen päätöksen antamista ja viranomainen on ryhtynyt oleellisiin toimiin hakemuksen käsittelemiseksi, peritään taksan mukaisesta hyväksymismaksusta 50 %. Kielteisestä päätöksestä peritään tämän taksan mukainen maksu. Jos hakemus jätetään tutkimatta tai lupaa ei elintarvikelain 13 § 2.mom mukaan tarvita, asian valmistelusta ei peritä maksua. Jos hyväksymispäätös tai muu asia toimijan tekemän valituksen johdosta palautetaan valvontaviranomaiselle, määrätään uudesta käsittelystä tämän taksan mukainen maksu, josta vähennetään aiemmin suoritettu maksu.

Ympäristöterveydenhuollon valvontamaksut

Määritelmät:

Hyväksymismaksu: Sisältää perustarkastuksen, hakemuksen käsittelyn ja päätöksen. Poikkeavan paljon työtä teettävä hyväksyminen ajankäytön mukaan.

Valvontamaksu: Valvontasuunnitelman mukaisesta tarkastuksesta perittävä maksu

Lisätarkastus: Todettujen virheiden johdosta annettujen määräysten noudattamisen valvontaan liittyvä tarkastus. Valvontamaksu ja lisätarkastuksen maksu määräytyvät ajankäytön mukaan. Maksujen perustana on 45 € tuntikorvaus.

Terveydensuojelulain mukainen valvonta

Valvontasuunnitelman mukaiset ja lisätarkastukset ajankäytön mukaan 45 €/ h

Toimijan vaihtuessa käsittelymaksu on 50 % hyväksymismaksusta

Elintarvikelain mukainen valvonta

Valvontasuunnitelman mukaiset ja lisätarkastukset ajankäytön mukaan 45 €/ h

Toimijan vaihtuessa käsittelymaksu on 50 % hyväksymismaksusta

Tuoteturvallisuusvalvonta (kulutustavaroiden ja kuluttajapalvelusten valvonnasta annetun lain mukainen valvonta)

Valvontasuunnitelman mukaiset ja lisätarkastukset ajankäytön mukaan 45 €/ h

Tupakkalain mukainen valvonta  

Valvontasuunnitelman mukaiset ja lisätarkastukset ajankäytön mukaan 45 €/ h

Hakemusten käsittely käytetyn ajan mukaan 45 € /h

Lääkelain mukainen valvonta

Valvontasuunnitelman mukaiset ja lisätarkastukset ajankäytön mukaan 45 €/ h

Turun kaupunki                                    §                   Päätöspöytäkirja                                   6

Sosiaali- ja terveystoimi, ympäristöterveydenhuolto

Tulosaluejohtaja                                      49                 05.03.2009

8246-2008 (032)

Tupakanmyyntilupa

Ympäristöterveydenhuolto, II kaupungineläinlääkäri Liisa Palmu 19.2.2009:

Tupakan vähittäismyynnin luvanvaraistamista koskeva laki (984/2008) tulee voimaan 1.4.2009 alkaen. Tupakkatuotteita voi tämän jälkeen myydä vain elinkeinonharjoittaja, jolla on kotikuntansa myöntämä vähittäismyyntilupa. Turussa tupakkalain valvonta on delegoitu ympäristöterveydenhuollon tulosaluejohtajalle, joka päättää luvan myöntämisestä.

Sosiaali- ja terveysministeriön ohjeen mukaan kunnan tulee periä luvan myöntämisestä hyväksymänsä taksan mukainen maksu. Terveyslautakunta on hyväksynyt 18.6.2008 § 127 ympäristöterveydenhuollon taksan perusteet ja taksan elintarvikelakiin, terveydensuojelulakiin, tupakkalakiin, lääkelakiin ja tuoteturvallisuuslainsäädäntöön perustuvasta valvonnasta. Taksa perustuu tuntiveloitukseen, joka on 45 €.

Tupakkavalvonnan kohdalla 2008 ei ole ollut tiedossa myyntilupien tulevan maksullisuuden aiheuttaman työpanoksen suuruutta ja taksa on arvioitu liian pieneksi (50 € / myyntilupa ja lisäksi 5 € / myyntipiste). STM:n helmikuussa 2009 saadun ohjeistuksen perusteella voidaan arvioida, että hakijan lupakäsittelyyn kuluu aikaa 3 - 5 tuntia riippuen myyntipisteiden määrästä ao. kohteessa. Kuntaliitto on neuvottelupäivillä ehdottanut kunnille porrastettua taksaa, joka pohjautuu käytettyyn työaikaan. Turussa porrastus olisi tuntitaksan (45 €) mukaan seuraavanlainen:

120 € (1-5 myyntipistettä)

170 € (6-10 myyntipistettä)

200 € (yli 10 myyntipistettä)

Lisäksi luvan valvonnasta tulee määrätä ja periä vuosimaksu, joka olisi samansuuruinen.

Esitän, että terveyslautakunnan hyväksymän taksan perusteiden mukaisesti

kohta Tupakkalain mukainen valvonta muutetaan seuraavanlaiseksi:

Tupakkatuotteiden myyntipaikat              myyntilupamaksu ja valvontamaksu                                                

1-5 myyntipistettä                                    120 €

6-10 myyntipistettä                                  170 €

yli 10 myyntipistettä                                 200 €

Muutos on terveyslautakunnan päättämän taksan perusteiden mukainen ja voidaan tehdä delegointisäännön nojalla virkamiespäätöksenä.

Turun kaupunki                                    §                   Päätöspöytäkirja                                   7

Sosiaali- ja terveystoimi, ympäristöterveydenhuolto

Tulosaluejohtaja                                      49                 05.03.2009

Ympäristöterveydenhuolto, tulosaluejohtaja Esko Salonen 5.3.2009:

Päätös         Päätän, että terveyslautakunnan 18.6.2008 § 127 hyväksymän taksan kohta Tupakkalain mukainen valvonta muutetaan seuraavanlaiseksi:

Tupakkatuotteiden myyntipaikat               myyntilupamaksu ja valvontamaksu

1-5 myyntipistettä                                     120 €

6-10 myyntipistettä                                   170 €

yli 10 myyntipistettä                                  200 €

Päätös tulee voimaan heti.

Päätöksen perustelut ja sovelletut oikeusohjeet

Laki toimenpiteistä tupakoinnin vähentämiseksi (693/1976) §10b (muutos 984/2008), §14a, §25a 

Sosiaali- ja terveysministeriön ohjeistus: Tupakkatuotteiden vähittäismyynnin luvanvaraisuus 1.4.2009

.

Esko Salonen

tulosaluejohtaja

Puhelin (02) 269 1075

Jakelu

                     tied Aalto Marja-Leena

                     tied Fomin Tamara

                     tied Henriksson Iiris

                     tied Holsti Sinikka

                     tied Karppinen Terhi

                     tied Lehtinen Pekka

                     tied Nurmi Päivi

                     tied Palmu Liisa

                     tied Pouri Pia

                     tied Rohunen Markku

                     tied Salminen Kristiina

                     tied Salonen Esko

                     tied Stark Sanna

                     tied Tulonen Jari

                     tied Valkola Kari

                     tied Ylhäinen Satu

LIITE 5

Turun kaupungin eläinten terveyden ja hyvinvoinnin suunnitelma

2011

Sisällysluettelo:

Johdanto.3

1. Toimintaympäristö.3

1.1 Nykytilanne ja henkilöresurssit.3

1.2 Valvonnan voimavarat ja niiden riittävyys.4

1.3 Eläinmäärät.4

1.4 Valvontakohteet.5

1.4.1 Ilman epäilyä tarkastettavat kohteet.5

1.4.2 Ilmoituksen perusteella tarkastettavat kohteet.5

2 Suunnitelma eläinlääkärin avun ja eläinten hyvinvoinnin valvonnan järjestämisestä.5

2.1 Eläinten eläinlääkäripalvelut.5

2.2 Hyötyeläimet ja hevoset.5

2.3 Lemmikkieläimet.6

2.4 Kiireellinen eläinlääkäriapu virka-ajan ulkopuolella.6

2.4.1 Hyötyeläimet ja hevoset.6

2.4.2 Lemmikkieläimet.6

2.5 Keskitetty yhteydenottopalvelu.6

2.5.1 Hyötyeläimet ja hevoset.6

2.5.2 Lemmikkieläimet.7

3 Eläintautien, eläinlääkäripalveluiden ja eläinten hyvinvoinnin valvonta.7

3.1 Valvontatehtävien järjestäminen.7

3.2 Eläintaudit.7

3.3 Eläimistä saatavat sivutuotteet.7

3.4 Eläinten maahantulo- ja maastavientitarkastukset.7

3.4.1 Elävien eläinten ja eläimistä saatavien muiden tuotteiden kuin elintarvikkeiden markkinakauppa 7

3.4.2 Muu kuin kaupallinen tuonti ja vienti.8

3.4.3 Laittomasti maahan tuotujen eläinten valvonta.8

3.5 Kiireellisen eläinlääkäriavun saatavuuden ja laatutavoitteiden ja valvonta.8

3.6 Eläinten hyvinvoinnin valvonta.8

3.6.1 Turun kaupungin vapaaehtoinen eläinsuojeluvalvonta.9

3.6.2 Kaupungin vapaaehtoisen eläinsuojeluvalvojan ja viranomaisten yhteistyö.9

3.6.3 Kiireelliset eläinsuojelutoimenpiteet ja määräykset.9

3.6.4 Eläinhoitola eläinsuojeluvalvonnan tukena.10

3.6.5 Valvontaeläinlääkäri ja eläinten terveyden ja hyvinvoinnin valvonnassa tarvittavat muutokset 10

4 Yhteenveto.11

Johdanto

Uusi eläinlääkintähuoltolaki tuli voimaan 1.11.2009. Elintarviketurvallisuusvirasto EVIRA tekee valtakunnallisen suunnitelman ja Lounais-Suomen aluehallintovirasto alueellisen suunnitelman eläinlääkäripalveluista ja eläinten hyvinvoinnin valvonnasta. Laki edellyttää, että myös kunta tekee oman suunnitelmansa järjestelyistä kunnan alueella. Kunnallisessa suunnitelmassa kunnan tulee kuvata miten eläinten terveyden ja hyvinvoinnin valvontatehtävien hoito on alueella järjestetty. Kunnan on suunnitelmassaan myös osoitettava, että eläinlääkäripalvelut on järjestetty eläinlääkintähuoltolain vaatimusten mukaisesti. Tässä suunnitelmassa noudatetaan soveltuvin osin EVIRAn valtakunnallista ja aluehallintoviraston alueellista suunnitelmaa.

Eläinten hyvinvoinnin valvonnan ja eräiden eläinlääkinnän valvontatehtävien osalta on tarvetta saada Turussa valvontatoiminta lain mukaiseksi. Valtion budjettiin on tarkoitusta varten varattu noin 4 miljoonan euron määräraha, jolla rahoitetaan ja maksetaan kunnalle tarvittavat valvontakustannukset. Eläinlääkäripalvelujen osalta uusi laki tuo Turussa vuonna 2011 joitakin muutoksia esim. päivystysten järjestelyissä ja tarvittavat toimet on jo pääosin tehty.

Tässä suunnitelmassa mainituista valvontatehtävistä valtion valvontatehtäviin kuuluvat:

-eläinten hyvinvoinnin valvonta

-eläinten tarttuvien tautien valvonta

-eläinten sisämarkkinakauppaan liittyvät tarkastukset

-sivutuoteasetuksen määräämät tarkastukset

Valtion kunnalta ostettavaksi tulevien valvontatehtävien lisäksi suunnitelmassa kuvataan joitakin kunnan viranomaisen tehtäväkenttään kuuluvia valvontatehtäviä.

1. Toimintaympäristö

Eläinlääkintähuolto ja siihen liittyvä eläinten terveyden ja hyvinvoinnin valvonta kuuluu Turussa osatoimintana ympäristöterveydenhuoltoon, joka on Turussa sosiaali- ja terveystoimen alaista toimintaa.

1.1 Nykytilanne ja henkilöresurssit

Turun kaupungin eläinlääkintähuollon ja kaupungin eläinhoitolan palveluksessa on v. 2010 yksi kaupungineläinlääkäri, yksi eläinsuojeluvalvoja, yksi eläintenhoitaja ja kaksi pieneläinhoitajaa. Lisäksi terveysvalvonnan hygieenikkoeläinlääkäri on osallistunut eläinten hyvinvoinnin valvontaan. Työaikaa hänelle on kuitenkin varattu vain 5 % kokonaistyöajasta. Eläinlääkäripäivystysten järjestämiseksi on lyhytaikaisissa työsuhteissa ollut pieneläinhoitajia ja ostopalvelusuhteessa useita yksityisiä eläinlääkäreitä.

Eläinten terveydenhuollon järjestelyistä Turussa on vastannut kaupungineläinlääkäri. Tämän lisäksi on tehty eläinlääkäripäivystysten ja viranomaistehtävien hoitamiseksi sopimuksia naapurikuntien kanssa ja paikallisten yksityisten yritysten ja ammatinharjoittajien kanssa. Pieneläimille järjestetyn eläinlääkäripäivystysten järjestämisessä kaupungin pieneläinklinikka on ollut keskeisessä asemassa, koska suuri osa päivystyksistä on hoidettu siellä.

Eläinten hyvinvoinnin valvontaa on suorittanut kaupungin palkkaama eläinsuojeluvalvoja. Kaupungineläinlääkärin lisäksi kaupungin hygieenikkoeläinlääkäri on hoitanut eläinsuojelun viranomaisvalvontaa muun työn ohella.

Vuoden 2011 alusta eläinlääkintähuollon henkilöresursseista vähennetään päivystyksen ulkoistamisen vuoksi määräaikaisessa työsuhteessa ollut pieneläinhoitaja sekä luovutaan päivystyksen järjestämiseksi tarvituista lyhytaikaisista pieneläinhoitajan työsuhteista sekä ostopalvelueläinlääkäreistä. Kaupungin pieneläinklinikka jatkaa toimintaa kaupungineläinlääkärin ja yhden pieneläinhoitajan voimin päivystystä lukuun ottamatta. Terveysvalvonnan hygieenikkoeläinlääkäri osallistuu edelleen valtion valvontatyöhön 5 %:lla työajastaan.

1.2 Valvonnan voimavarat ja niiden riittävyys

Kun otetaan huomioon ostopalvelusopimuksin toiminnassa mukana olleet eläinlääkärit ja muu henkilökunta, henkilöresurssit ovat olleet riittävät varsinaista eläinlääkintää ja eläinlääkäripäivystyksiä ajatellen. Mutta valvontatehtävien osalta varsinkin eläinten hyvinvoinnin virallisen valvonnan resurssit ovat riittämättömät.

Resurssit ovat myös v. 2011 riittävät eläinlääkinnän ja päivystyksen osalta. 2011 aikana tulee kuitenkin valmistella ratkaisu valtion kunnalta ostamien valvontatehtävien asianmukaiseksi hoitamiseksi ottaen huomioon, että eläinlääkintähuollosta vastaava kaupungineläinlääkäri jää eläkkeelle viimeistään 2012 alkupuolella.

1.3 Eläinmäärät

Turussa on hyötyeläimiä vain vähän. Navettoja on kaksi, sikaloita ei ole yhtään ja lisäksi on yksi broilerikasvattamo. Sen lisäksi on vähäisessä määrin muutamia lampaan pitäjiä. Hevosia on paljon. Lemmikkieläinten tarkasta määrästä ei ole tietoa, koska niillä ei ole rekisteröintipakkoa.

1.4 Valvontakohteet

1.4.1 Ilman epäilyä tarkastettavat kohteet