Sosiaali- ja terveystoimi, palvelujohtaja Seija Arve, suunnittelija Tiina Mäkinen 26.11.2010

Taustaa

1. Turun ikääntymispoliittisen strategia rakentui STM:n ikäihmisten palvelujen laatusuositukseen, Turun kaupungin palvelustrategiaan, Turun valtuustoryhmien väliseen sopimukseen valtuustokaudelle 2009-2012 sekä turkulaisten ikäihmisten palvelua ohjaaviin arvoihin. Toimintaympäristön muutoksina huomioitiin turkulaisten ikäihmisten määrän kehitys vuosina 2009-2017, suomalainen tutkimustieto ikäihmisten toimintakyvyn ja terveyden kehityksestä, turkulaisten eläkkeensaajien  eläketulotiedot sekä Kuusikkokaupunkien vanhuspalvelujen palvelurakenteen vertailutieto.

2. Toimintaympäristössä on kahden vuoden aikana tapahtunut muutoksia, jotka näkyvät ikääntymispoliittisen strategian toteutumisessa. Runosmäen vanhainkodin perusparannushankkeen jatkuminen sekä Liinahaan vanhainkodin korjausmäärärahan toteutuminen vuodelle 2011 vaikuttivat Luolavuoren alasajon aikataulun nopeuttamiseen. Ratkaisuun päädyttiin, koska realistisena vaihtoehtona väistötiloiksi kahden perusparannushankkeen tarpeisiin olisi ollut Paimion sairaalan tilojen hyödyntäminen. Etäisyys Turusta ja liikenneyhteydet olisivat hankaloittaneet sekä omaisten että henkilökunnan liikkumista.

3. Yli 85 -vuotiaiden määrä on Turussa vuodesta 2008 (3997) vuoteen 2010 (4363) lisääntynyt 367 (2.5 % Turun väestöstä) hengellä ja ennusteen mukaan suuntaus jatkuu vuosien 2011-2012 aikana vielä 238 hengellä ollen 4602 henkeä v 2012 (2.7 % Turun väestöstä). Vuoteen 2017 mennessä ennustetaan Turussa olevan n. 5400 yli 85-vuotiaista eli 3 % väestöstä. Merkittävin palveluiden tarve ko. ikäryhmässä on keskivaikean ja vaikean muistisairauden esiintyvyys, joka on n. 35 %. Tästä asiakasryhmästä puolet selviytyy kotihoidossa ja puolet tarvitsee ympärivuorokautista hoivaa. Ikäryhmässä 75-84 -vuotiaiden ympärivuorokautisen hoidon ja hoivan tarve liittyy useimmiten muistisairauteen ja lisäksi hoidon tarpeen selittäjänä ovat aivohalvaus tai lonkkamurtuma.  Alle 75-vuotiaiden ympärivuorokautisen hoidon ja hoivan tarpeen selittäjänä puolestaan on useimmiten miessukupuoli, aivohalvauksen jälkitila, psykiatrisia sairauksia, astma tai keuhkoahtaumatauti ja muita ikäryhmiä useammin käytöshäiriöitä. Tällä ryhmällä hoitoaika on kuitenkin ollut muita ryhmiä lyhyempi.

4. Lainsäädännöllisiä toimintaympäristön muutoksia tapahtuu jo vuoden 2011 aikana. Näistä merkittävimmät ovat kotikuntalain muutos vuoden alusta sekä terveydenhuoltolain voimaantulo toukokuun alussa 2011. Samoin keväällä 2011 annetaan hallituksen esitys sosiaalihuollon lainsäädännön uudistamiseksi. Lisäksi Sosiaali- ja terveysministeriössä on valmisteilla ns vanhuspalvelulaki, tämän esityksen pitäisi valmistua myös v 2011 aikana. Kaikilla näillä lakimuutoksilla on merkitystä strategian jatkokaudella, mutta niiden vaikutuksia on tässä vaiheessa vaikea arvioida.

5. Toimintaympäristön muutoksena toteutuu myös terveyskeskuspäivystyksen liittymään osaksi T2-sairaalan seudullista päivystystoimintaa. Hoitoketjun toimivuuden suunnittelu on jo aloitettu sairaanhoitopiirin kanssa.

Ikääntymispoliittisen ohjelman tavoitteet ja toiminnan arviointi  

Vanhuspalvelut

Taulukko 1 on päivitetty versio ikääntymispoliittisen strategian taulukosta 14 (s. 48), jossa on kuvattu 75 vuotta täyttäneiden vanhuspalvelujen piirissä olevien turkulaisten palvelurakenne. Taulukon 1 ensimmäisessä sarakkeessa on esitetty valtakunnallisen laatusuosituksen tavoiteluvut; toisessa sarakkeessa on kerrottu Turun vanhuspalvelujen lähtötilanne vuoden 2009 alussa; kolmannessa sarakkeessa on kuvattu syyskuun 2010 tilanne ja neljännessä sarakkeessa on työryhmien yhteisesti sopima palvelurakenteen muutostavoite vuoteen 2012 mennessä.

Laatusuosituksen tavoite	Tilanne 31.12.2009   (+75 N=15 557)	Tilanne 30.9.2010   (+75 N=15 703 (ennuste vuodelle 2010)	Tavoite 2012   (+75 N=15 869 (ennuste vuodelle 2012)
Ennaltaehkäisevän vanhustyön palvelut			myöhentää laitoshoitoon siirtymisen keskimääräistä ikää
Kotihoito 13-14%	13,2% (2 051 asiakasta)	13,8% (2 168 asiakasta)	14,0% (2 222 asiakasta)
Omaishoito 5-6%	2,8% (439 asiakasta) (vuoden aikana olleet asiakkaat, ei pl.)	3,1%   (491 asiakasta) (vuoden aikana olleet asiakkaat, ei pl.)	4,5% (714 asiakasta) (vuoden aikana olleet asiakkaat, ei pl.)
Ympärivuorokautinen hoito tehostettu palveluasuminen 5-6 % vanhainkodit ja pitkäaikainen hoito terveyskeskuksen vuodeosastoilla 3%	tehostettu palveluasuminen 2,9%   (445 paikkaa)     pitkäaikaissairaanhoito ja vanhainkotihoito 8,2%     (1 281 paikkaa)	tehostettu palveluasuminen 3,2% (503 paikkaa)     pitkäaikaissairaanhoito ja vanhainkotihoito 7,6 %     (1 185 paikkaa)	tehostettu palveluasuminen 3,8% (603 paikkaa) pitkäaikaissairaanhoito ja vanhainkotihoito 6,5% (1 032 paikkaa)
Dementiahoito	dementiatyön kehittämisohjelma vuoden 2010 alkuun mennessä	dementiatyön kehittämisohjelma työn alla	dementiatyön kehittämisohjelma valmistunut [1]
Vanhuspalvelujen piirissä olevat 75 vuotta täyttäneet	28,11% (4 374 asiakasta)	28,54% (4 482 asiakasta)	28,80% (4 571 asiakasta)

Tärkeä painopiste tulee olla myös ehkäisevän vanhustyön alueella, jolloin voidaan tukea jo varhaisemmassa vaiheessa ikääntyvien fyysisen, psykososiaalisen ja kognitiivisen toimintakyvyn ylläpitämistä. Tämä edistää myös elämänlaadun ja terveyden jatkumista pitempään parempana. Näin ympärivuorokautisen hoidon tarvetta voidaan myöhentää. Ennaltaehkäisevää vanhustyötä tehdään yhdessä liikuntatoimen, kulttuuritoimen, kaupunkisuunnittelun ja joukkoliikenteen kanssa Yhteistyöhön seurakunnan, muiden kolmannen sektorin toimijoiden, järjestöjen ja vapaaehtoistoiminnan kanssa on erityisesti panostettu, jotta kotona asuvien ikäihmisten yksinäisyyden ja turvattomuuden tunnetta voitaisiin ehkäistä ja vähentää. Erityisryhmien kanssa toteutettava yhteistyö kuuluu myös ehkäisevän vanhustyön piiriin.

Strategian toteutumisen arviointi

Väliarvioinnin perusteella voidaan sanoa, että kotihoidon peittävyystavoite on lähes toteutunut jo vuoden 2010 syyskuun loppuun mennessä. Sitä vastoin tavoitteena ollut kotihoidon palveluluokkien välinen painotus ei kaikin kohdin ole vielä strategian tavoitteiden mukaisesti. Palveluluokassa 1 olevien asiakkaiden osuus on 75 v+ osalta nyt 51.5 % (tavoitteena v. 2010 40 %), palveluluokan 2 osuus on lähentynyt tavoitetta 26.1 %:iin ( tavoite 30 %), palveluluokan 3 osuus 19.3 % on jo lähes tavoitteessa (21 %), palveluluokan 4 osuus on jäänyt 3.1 %:iin (tavoite 6 %). Omaishoidon tukea on myönnetty taloudellisten resurssien puitteissa ja siksi saajien määrä on selkeästi jäljessä tavoitteesta. Omaishoidontukea saavia 75 vuotta täyttäneitä turkulaisia oli syyskuun lopussa 3.1 %, joka on sama kuin lähtötilanne vuonna 2009. Peruspalveluministeri on puuttunut (21.11.2010)omaishoidon tuen saajien tasa-arvoon ja esittänyt, että omaishoidon tuen saajien määrää tullaan valvomaan Valviran ja aluehallintovirastojen kanssa.

Ympärivuorokautisen laitoshoidon osalta rakennemuutos tullaan saavuttamaan kevään 2011 aikana, mutta ympärivuorokautisen hoidon sisäisen rakennemuutoksen osalta tehostetun palveluasumisen lisäys on vielä jäljessä tavoitteesta lähinnä taloudellisten resurssien takia. Toteutuma 31.12.2009 oli 2.9 % ja 30.9.2010 3.2 %, tavoite v. 2012 loppuun mennessä on 3.8 %. Tämä on lisännyt myös kotona hoitopaikkaa jonottavien määrää. Tällä hetkellä (15.11.2010) kotona odottaa 26 henkilöä tehostettuun palveluasumiseen, 35 henkilöä vanhainkotiin, dementiahoitoon 11 ja 3 pitkäaikaissairaanhoitoon jonon ollessa kokonaisuudessaan 75 henkilöä.

Ympärivuorokautisen hoidon sisäisen rakennemuutoksen avulla lähdettiin tavoittelemaan selkeästi, mutta maltillisesti, valtakunnallisen laatusuosituksen tavoitteiden suuntausta ja tätä kautta säästöä kokonaiskustannuksiin. Asiakkaiden sijoituskriteerejä on jo tarkennettu SAS- toiminnan kehittämisen myötä ja näin on mahdollista kohdentaa ikäihmisten sijoittumista oikeammin asumispalveluihin kuin aikaisemmin. Vanhainkotien perusparannushankkeista ei ollut kaikilta osin tietoa ikääntymispoliittista strategiaa tehtäessä ja tämä on vaikuttanut osaltaan hoitopaikkajonojen kasvuun etenkin kun tehostetun palveluasumisen paikkoja ei ole pystytty lisäämään taloudellisten resurssien puitteissa. Palvelurakenteesta saadut taloudelliset hyödyt ovat kohdentuneet tilapäisten vakanssien vakinaistamiseen vaadittujen henkilöstömitoitusten toteuttamiseksi. Tätä toteuttamista on edellyttänyt myös työvoiman käytön vähentämisvaatimukset kaupunkitasolla.

Perusterveydenhuolto

Perusterveydenhuolto on asettanut tavoitteekseen ikäihmisten terveyskeskusasioinnin kehittämisen huomioiden ikäihmisten voimavarat ja toimintakyky uusissa toimintamuodoissa sekä päivystyksen käytön vähentämisen yhteistyössä kotihoidon ja kuntoutumispalveluiden kanssa. Terveysasemien resurssit eivät riitä kotikäynteihin palvelutaloissa.

Strategian arviointi

Terveyskeskustoiminnan osalta tavoite on toteutunut ja terveysasemien asiakkaina olevien ikäihmisten hoitosuunnitelmien tekoa on kehitetty. Kesäajan toiminnan arvioinnin yhteydessä on

yhdessä perusterveydenhuollon, vanhuspalvelujen ja sairaalahoidon kanssa kehitetty päivystystoiminnan tukemista ruuhkahuipputilanteissa. Lisäksi tehostetaan yhteistyötä jo olemassa olevien toimintojen kuten kotisairaala, yöpartiotoiminta sekä kotiinkuntoutumistiimin kanssa.

Palvelutalojen lääkärityövoiman tarpeet on ratkaistava joko omana toimintana tai vaihtoehtoisesti ostopalveluna.

Sairaalahoito

Somaattinen erikoissairaanhoito

Kaupunginsairaalassa toimiva somaattisen erikoissairaanhoidon vuodeosastotoiminta on kehitetty vastaamaan turkulaisten ikäihmisten akuuttisairaalahoidon tarpeisiin. Suurin osa (61% ) sairaalan vuodeosastojen potilaista on yli 75-vuotiaita. Oman erikoissairaanhoidon tärkein tavoite onkin turvata kotona asuvien, äkillisesti sairastuneiden sairaalahoito mahdollisimman oikea-aikaisesti ja joustavasti. Somaattinen erikoissairaanhoidon 112 sairaansijaa ja kotisairaala riittävät normaalitilanteessa hoitamaan ikäihmisten akuutin sairaalahoidon tarpeen, mikäli hoidonporrastus toimii ja jatkohoitopaikkojen riittävyys on taattu.

Somaattisen erikoissairaanhoidon pystyy tällä hetkellä vastaamaan hoitotakuun määrittämissä ajoissa avohoitopotilaiden hoidontarpeeseen koskien myös ikäihmisiä. Turkulaisia ikäihmisiä palvelevat sisätautien, neurologian, silmätautien, korva -, nenä- ja kurkkutautien poliklinikat.

Vanhuspsykiatria

Vanhuspsykiatrian akuuteilla osastoilla hoidetaan äkillistä psykiatrista sairaanhoitoa tarvitsevia asiakkaita, joiden pääasialliset hoidon tarpeet liittyvät erilaisin mielialahäiriöihin ja skitsofreniaa sairastaviin potilaisiin. Vastaanotto-osastolla hoidetaan potilaita, joiden muistisairauteen liittyy vaikeahoitoisia käytöshäiriöitä. Sairaalahoitojen tavoitteena on ollut niiden tarpeenmukainen ja lyhytaikainen käyttö ja hoidonporrastuksen kehittäminen. Vanhuspsykiatrian toiminnassa tavoitteena on hoidon suuntaaminen entistä avohoitopainotteisemmaksi ja lisäämällä kotihoidon henkilökunnalle mahdollisuus sekä hoitajien että lääkärien konsultaatioihin. 

 

Vanhuspalveluiden geriatrinen sairaalahoito

Vanhuspalveluiden tulosalueen geriatrinen sairaalahoito muodostuu kahdesta akuutista vuodeosastosta, kolmesta kuntoutusosastosta, geriatrisesta arviointiyksiköstä sekä geriatrian poliklinikasta. Akuuttivuodeosastojen tavoite on olla kotihoidon tuki ilman potilaan käyntiä terveyskeskuksen päivystyspoliklinikalla ja että kotiutuminen vuodeosastolta tapahtuu oikea-aikaisesti eikä osastoilla ole jatkohoitopaikka odottavia potilaita. Tavoitteena on Geriatrisen arviointiyksikön paikkamäärän lisääminen 6 sairaansijalla liittyen T2-sairaalan yhteispäivystyksen käytön optimoimiseksi.

Strategian arviointi

Syksyn 2010 aikana ja etenkin marraskuun lopun jonotilanne oman sairaalahoidon hoitoprosessissa on vaikeutunut merkittävästi. Akuuteilla sairaalaosastoilla odotti viikolla 47 pitkäaikaissairaanhoidon jatkohoitopaikka yhteensä 22 potilasta ja vanhainkotiin 23 potilasta. Tämä on vaikeuttanut terveyskeskuksen päivystyksen toimintaa siten, että potilaita ei saada riittävän nopeasti siirrettyä omaan akuuttiin sairaalahoitoon. Myös jono oman sairaalahoidon ja sairaanhoitopiirin välillä rasittaa sairaalan toimivuutta. Tilanne vaikuttaa merkittävästi ikäihmisten ydinprosessin talouden hallintaan.

Kotihoidon, sairaalahoidon sekä päivystystoiminnan hoitoprosessin analyysi on aloitettu ja se valmistuu alkuvuonna 2011. Kesäajan toiminnan suunnittelusta yhdessä oman toiminnan että sairaanhoitopiirin kanssa heti alkuvuodesta 2011 on sovittu. Näin toiminta voidaan suunnitella entistä hallitummin ja turvata potilaiden hoidon tarve paremmin.

Sairaanhoitopiirin kokonaiskäytön toimintaluvut osoittivat vielä v. 2010 lokakuun tilanteen mukaan, että vuodeosastohoitopäivien määrä on ollut v. 2009 verrattuna edelleen laskeva (-7.7%) ja avohoitokäyntien osalta hieman nouseva (+ 2.4%) vuoteen 2009 verrattuna. Hoitopäivistä suurin osa kohdistuu yli 65-vuotiaisiin.

Kuntoutumispalvelut

Lääkinnällinen kuntoutus on panostanut ikäihmisiin kohdistuvaa toimintaansa niin sairaalahoidon osastoilla kuin kotihoidossakin. Tämä tukee potilaiden toimintakyvyn palautumista sairausvaiheen jälkeen siten, että kotiutuminen on vielä mahdollista. Toimintaan liittyy kotiinkuntoutumistoiminnan kanssa tehtävä yhteistyö, apuvälineiden lainaaminen sekä toimintaterapian tuki. Psykologiyksikkö tukee esim. neurologisten ja diagnosoitujen muistisairauspotilaiden kotiutumista tutkimuksilla ja konsultaatiomahdollisuudella.

Strategian arviointi

Lääkinnällisen kuntoutuksen 2011 tavoitteita on lisätty siten, että toiminta voi jatkua täysipainoisena kesä- ja jouluaikana akuuteilla vuodeosastoilla sekä kotihoidossa. Psykologikonsultaatioiden tarve on kasvanut, mutta tämän toiminnan resursseja ei ole kuitenkaan pystytty taloudellista syistä lisäämään tarvetta vastaavaksi.

Henkilöstö

Kotihoidon osalta henkilöstön lisäämistavoitteeksi oli asetettu 7 sairaanhoitajan ja 107 lähihoitajan lisäys vuosille 2010-2012. Osana kotihoidon henkilöstön vahvistamista on suunnitelma ympärivuorokautisen hoidon alueelta saatava vapautuva henkilökunta. Vuoden 2010 aikana siirtymä on ollut vielä vähäistä, painopisteen ollessa vuoden 2011 puolella. Tällöin tavoitteena on vielä 24 henkilön siirtyminen kotihoitoon. Kotihoidon henkilöstön lisäystarpeessa on tärkeimmäksi todettu 12 sairaanhoitajan tarve. Kotihoidon henkilöstötarve tulee näin ollen arvioida v. 2011 aikana uudelleen.

Osana kotihoidon henkilöstölisäyksen tavoitetta SoTe muutosprosessin aikana suunniteltiin mobiililaitteiden käyttöönotto ja laskettiin teknologian tuoma välittömän työajan lisäys. Käytännössä tämän arvioitiin tuovan ainakin n. 9 henkilön lisäpanoksen kotihoitoon. Mobiililaitteiden kilpailutus ei ole toteutunut suunnitelmien mukaan eikä henkilöstöhyötyä näin ollen ole saatu. Toinen kotihoidon välittömän työn lisäystavoite oli kuljetushenkilöstön siirtyminen hoitotyöhön. Tähän mennessä vain ruokahuollon kuljetukset siirtyivät logistiikkakeskukselle ja mm muistisairaiden kerhotoimintaan liittyvät kuljetukset ovat edelleen kotihoidon omana toimintana. Tässä kohdin on kuitenkin arvioitu, että ko. kuljetukset vaativat asiakasryhmän tuntemusta, jotta toiminnan turvallisuus pystytään takaamaan. Näin kotihoitoon saatiin kuljetustoiminnan kautta suoraan vain 3 lähihoitajan lisäys ja 4 avointa vakanssia.

Ympärivuorokautisen hoidon alueella lääninhallitus - nykyinen Aluehallintovirasto, toteutti osalla pitkäaikaissairaanhoidon osastoja v 2008 henkilöstöresursseja arvioivan tarkastuskäynnin. Tarkastuskohteiden osalta vaaditut henkilöstölisäykset on toteutettu aluksi tilapäisin vakanssein.

Vuoden 2010 aikana tilapäiset vakanssit on korvattu Luolavuoren vanhainkodista vapautuneella henkilöstöllä ja tarkastuskohteissa toteutuu henkilöstömitoitus 0.6 hoitajaa/ asiakas. Tämä ratkaisu tukee myös kaupunkitasolla edellytettyä työvoiman käytön vähentämisvaatimusta.

Geriatrian erikoiskoulutuksen jatkaminen ja geriatrian professorin aseman vahvistaminen geriatrisessa sairaalahoidossa on asetettu tavoitteeksi ikäihmisten hoidon osaamisen ja laadukkaan ja korkeatasoisen hoidon turvaamiseksi.

Vuoden 2010 lopulla kuitenkin Valvira on kohdentanut henkilöstötarpeen arviointia julkisen sosiaali- ja terveydenhuollon laitoksiin. Tällä hetkellä vanhainkotien henkilöstömitoitus on vielä osittain alle suosituksen.

Keväällä 2010 käytiin myös kaikkien strategian valmistelutyöhön osallistuneiden työryhmien kanssa arviointikeskustelut tavoitteiden toteutumisesta. Kotihoidon työryhmässä nousi esiin mm kotihoidon palveluluokkien kriteereiden tarkentaminen ja palvelusetelin käyttöönotto sekä palveluista tiedottaminen. Dementiahoidon alueelle perustettiin työryhmä, jonka tehtävänä on vuoden 2011 alussa antaa raporttinsa muistisairaan ikäihmisen hoitopolun kuvauksesta ja erityisesti käytöshäiriöisten asiakkaiden hoitopolun selkeyttämisestä. Omaishoidon työryhmän arviointikeskustelussa todettiin omaishoidontuen saajien määrän olevan jäljessä tavoitteesta, sillä taloudelliset resurssit ja tarve ovat ristiriidassa. Ympärivuorokautisen hoidon työryhmän arvioinnissa todettiin perusparannushankkeiden tilanne sekä pienten erillisten yksiköiden toiminnan järkeistäminen siirtämällä niitä osaksi isompia yksiköitä. Todettiin myös, että lyhytaikaispaikkojen kehittämiseksi on perustettu työryhmä. Jatkotavoitteiksi sovittiin mm. nuorten (1970/80-luvulla syntyneiden) aivovammapotilaiden määrän kartoittaminen ja ruotsinkielisten ikäihmisten ympärivuorokautisen hoidon vaihtoehtojen selvittäminen. Erityisryhmien osalta ikääntyvien maahanmuuttajien kohdalla tulevien palvelujen tarpeiden kartoitus nähtiin tarpeellisena. Sairaanhoidon työryhmän arvioinnissa painotettiin geriatrisen arviointiyksikön laajentamisen tarvetta tukemaan myös terveyskeskuksen päivystyksen toimintaa. Vanhuspsykiatriassa kehitetään avohoitoa sekä konsultaatiomahdollisuuksien lisäämistä kotihoidon tueksi. Ehkäisevän vanhustyön työryhmän tavoitteeksi asetettiin säännölliset vuosittaiset tapaamiset yhteistyön ylläpitämiseksi ja kehittämiseksi eri tahojen kanssa. Työryhmien kanssa käytävää arviointikeskustelua jatketaan vuosittain.

Ikääntymispoliittisen strategian hallittu toteuttaminen vaatii seuraavia jatkotoimenpiteitä vuosille 2011-2012:

Toimenpiteet

Ikääntymispoliittisen strategian hallittu toteuttaminen, jatkohoitopaikkatilanteen helpottaminen ja Sairaanhoitopiirin siirtoviivemaksujen välttäminen edellyttävät pikaisia toimenpiteitä. Seuraaviin toimenpiteiden valmisteluun on ryhdytty viikolla 47:

• Yksittäisten 6-10 tehostetun palveluasumisen lisäpaikan hankkiminen sopimustoimittajilta. Toimenpiteen kustannusvaikutus vuodelle 2010 on maksimissaan 30.000€.
• Esitys Luolavuoren vanhainkodin toiminnan lakkauttamisesta 31.3.2011 mennessä, aikaisemman päätöksen aikataulusta 31.12.2010 poiketen.
• Ympärivuorokautisen hoidon tilapäisten hajautettujen lisäpaikkojen käyttöönotto yhteensä 16 paikkaa.
• Kaskenlinnan 20 tilapäisen lisäpaikan käyttöönotto siihen asti kunnes tehostetun palveluasumisen lisäostot huhtikuussa 2011 ovat mahdollisia. Lisäpaikkojen käyttöönotto edellyttää lisähenkilökunnan palkkaamista ko. ajaksi. Kustannusvaikutus vuodelle 2011 on 376.800 €.

Lisäksi vuodelle 2011 esitetään seuraavia toimenpiteitä:

• Koska Luolavuoren henkilöstön siirto kotihoitoon myöhentyy huhtikuulle 2011, esitetään, että vastaava henkilöstö (24 vakanssia) palkataan 1.1 – 31.3.2011 ajalle tilapäisin palkkaamisluvin. Kustannusvaikutus on 206.530 €.
• Kotihoitoon palkataan 8 sairaanhoitajaa ajalle 1.1.-3 1.12.2011. Kustannusvaikutus on 309.200 €. Muilta osin kotihoidon lisähenkilöstötarve arvioidaan vuoden 2011 loppuun mennessä.
• Omaishoidon tuen saajien määrää lisätään strategian mukaisesti ja omaishoidontuen sisältöä kehitetään vastaamaan tuen tarvetta. Kustannusvaikutus on 480.000 €.
• Tehostetun palveluasumisen määrän lisäystä ei kyetä toteuttamaan strategian tavoitemäärien mukaisesti vuonna 2011. Tavoitteeksi esitetään vuosille 2011 – 2012 100 paikan lisäys, joista vuonna 2011 toteutetaan 50 paikkaa aikaisemmin kilpailutetuilta palveluntuottajilta. Kustannusvaikutus 9 kuukauden osalta 1.552.500 €.
• Geriatrisen arviointiyksikön laajennus 6 paikkaa toteutetaan 1.4 alkaen (talousarviossa varauduttu 1.10. alk.). Laajennus tukee päivystyksen toimintaa lyhytkestoisen sairaalatasoisen hoidon järjestämisessä ja hoidon tarpeen arvioimisessa. Lisäkustannus vuodelle 2011 on 6 kk:n ajalta 376.038 €.
• Erikoissairaanhoidon tulosalue toteuttaa päivystyspartiokokeilun vuonna 2011 kuuden kuukauden ajan. Päivystyspartio tukee terveyskeskuspäivystystä lähtemällä kotikäynnille, jossa arvioidaan hoidon tarve ja toteutetaan tarvittava sairaanhoito kotona. Partion henkilökuntana ovat 1 lääkäri ja 1 sairaanhoitaja. Kokeilu ei aiheuta lisäkustannuksia.

Edellä mainitut toimenpiteet sisällytetään myöhemmin hyväksyttäväksi tuotaviin vuoden 2011 talousarvion uudelleenjakoon ja operatiiviseen palvelutuotantosopimukseen. Edellä esitettyyn sisältyvät kaupunginvaltuuston 29.11.2010 tekemät lisäykset koti- ja omaishoitoon.

Peruspalvelujohtaja Riitta Liuksa 1.12.2010:

EhdotusPeruspalvelulautakunta merkitsee Turun kaupungin ikääntymispoliittisen strategian 2009-2012 toteutumisen arvioinnin tiedokseen.

Edellä mainitut toimenpiteet sisällytetään myöhemmin hyväksyttäväksi tuotaviin vuoden 2011 talousarvion uudelleenjakoon ja operatiiviseen palvelutuotantosopimukseen.

PäätösPeruspalvelulautakunta merkitsi Turun kaupungin ikääntymispoliittisen strategian 2009 - 2012 toteutumisen arvioinnin tiedokseen ja hyväksyi päätösehdotuksen Rosenlöfin ehdotuksesta Lepän kannattamana siten muutettuna, että omaishoitoon lisätään 480.000 euron sijasta 280.000 euroa. Kotihoidon henkilöstön (lähinnä lähihoitajien)vakanssien lisäämiseen siirretään 200.000 euroa.

Edellä mainitut toimenpiteet sisällytetään myöhemmin hyväksyttäväksi tuotaviin v. 2011 talousarvion uudelleenjakoon ja operatiiviseen palvelutuotantosopimukseen.