Sosiaali- ja terveysvirasto, controller Pekka Paatonen 1.11.2010:

Sosiaali- ja terveystoimen terveydenhuollon yksiköissä hoidetaan jatkuvasti jonkin verran ulkopaikkakuntalaisia ja ulkomaalaisia esim. akuuttitapauksia tai muista erityisistä syistä hoitoon hakeutuneita tai ohjattuja potilaita. Muissa kuin kiireellisissä tapauksissa hankitaan potilaan kotikunnalta maksusi­toumus, kiireellisissä tapauksissa kotikunnan maksuvelvollisuus perustuu kansanterveyslain 22 §:ään.

Vuoden 2005 alusta on terveydenhuollon yksiköille tullut mahdollisuus laskuttaa vakuutusyhtiöitä työtapaturma- ja liikennevahinkotapauksissa antamastaan hoidosta.

Vuoden 2008 alusta alkaen KELA korvaa EY-lainsäädännön tai muun sosiaaliturvasopimuksen piiriin kuuluville henkilöille annetut sairaanhoitopalvelut. Korvaus määräytyy näissäkin tapauksissa KTL 22 §:n ja vastaavasti ESHL 42 ja 43 §:ien mukaan.

Kansanterveyslain 22 §:n pykälän mukaan, jos terveyskeskuksen sairaansi­jalla on hoidettavana potilas, joka ei ole terveyskeskusta ylläpitävän kunnan asukas, on sen terveyskeskuksen, jota potilaan asuin- ja kotikunta ylläpitää, korvattava potilaan sairaanhoito, jollei muuta ole sovittu. Sama koskee tällaisen kunnan asukkaalle annettua kiireellistä avosairaanhoitoa ja kiireellistä hammashoitoa. Vastaava säännös on otettu hallituksen esitykseen uudeksi terveydenhuoltolaiksi sen 58 §:ksi (HE 90/2010 vp).

Lisäksi terveydenhuollon yksiköissä hoidetaan eräissä valtion laitoksissa olevia henkilöitä, sekä sotainvalideja, jolloin valtio korvaa hoidon. Sopimusten tai maksusitoumusten perusteella yksiköt voivat lisäksi myydä palvelujaan toisille kunnille, kuntayhtymille tai muille yhteisöille. Näin on menetelty mm. yöpäivystyksen kohdalla. Päätösehdotuksessa mainittua yöpäivystyskäyntihintaa ei sovelleta sopimuskuntiin vaan muihin kuntiin ja kuntayhtymiin sekä KELA:lta ja vakuutusyhtiöiltä perittäviin korvauksiin.

KTL 22 §:n mukaisissa laskutuksissa korvaus saa olla enintään palvelun tuottamisesta aiheutuvien kustannusten suuruinen. Korvauksesta vähennetään hoidosta suoritettu asiakasmaksu ja muut toimintatulot. Laskutuksen tulee perustua talousarvion mukaisiin todellisiin menoihin ja tuloihin. Lisäksi voidaan laskea hallinnon yleiskustannukset ja pääomakustannukset (suunnitelmapoistot). Vähennettävinä tuloina otetaan huomioon kyseisen palvelun asiakasmaksut ja muut toimintatulot. Vähennettäviin tuloihin ei lueta hoidonkorvauksia kunnilta tai muilta laitoksilta eikä kiireellisen avosairaanhoidon korvauksia.

Käytännössä talousarviolukuja ei voi käyttää sellaisenaan, koska suuri osa sosiaali- ja terveystoimen palvelu- ja avustavista toiminnoista tapahtuu keskitetysti siten, että näiden kustannukset on sisäisen laskennan avulla kohdennettava asiakaspalveluja tuottaville yksiköille. Tätä menettelyä ei ole talousarvioluvuilla tehty. Laskelmat on tehty edellä mainittuja periaatteita noudattaen siten, että vuoden 2009 toteutuneisiin kustannuksiin on lisätty kustannusten nousu ja suunnitelmapoistojen osuus, yhteensä 3,1 %.

Valtiolta laskutettavia hoitokorvauksia varten kustannukset on laskettava muuten samoin kuin edellä, mutta vähennettäviin tuloihin ei lueta asiakkailta perittyjä maksuja. Laskelmat hinnoista lähetetään ao. laskutusta hoitaville yksiköille sekä ovat saatavana taloushallinnon talouspäälliköltä ja controllereilta.

Hinnat on laskettu siten, että lähtöpäiviä ei ole jakajaluvuissa mukana, joten lähtöpäiviltä ei laskuteta. Asiakasmaksut peritään kuitenkin myös lähtöpäiviltä.

Peruspalvelulautakunnan johtosäännön 5 §:n mukaan lautakunnan tehtävänä on mm. päättää toimialalla perittävien maksujen ja korvausten perusteista, jos niistä ei ole erikseen säädetty.

Sosiaali- ja terveysvirasto, peruspalvelujohtaja Riitta Liuksa:

Ehdotus       Peruspalvelulautakunta päättää vahvistaa vuonna 2010 muilta kunnilta ja kuntayhtymiltä ja vakuutusyhtiöiltä perittävät sekä Kelalta ulkomaalaisista potilaista perittävät korvaukset seuraaviksi:

Laskutus tapahtuu siten, että potilaan lähtöpäivältä ei laskuteta.

Niissä tapauksissa, jolloin potilas ei itse maksa asiakasmaksua, vastaava maksu laskutetaan yllä olevien hintojen lisäksi maksajalta (täyskorvaus).

Valtion laitoksilta peritään vastaavat korvaukset, paitsi että asiakasmaksuja ei vähennetä tulona.

Vastaavin perustein voidaan laskea laskutushintoja muillekin yksiköille.