Ma. palvelutuotantojohtaja Max Lönnqvist  05.10.2010:

Kaupunginhallitus on 4.10.2010 § 506 käsitellyt toiminnan- ja talouden seurantaraporttia ajalta 1.1. – 31.7.2010 ja päättänyt mm. että ”opetuslautakunnan ja peruspalvelulautakunnan tulee selvittää kaupunginhallitukselle 30.10. mennessä yhteistyössä sisäisen tarkastuksen ja apulaiskaupunginjohtajien kanssa varhaiskasvatuksen tulosalueeseen liittyvän ylitysuhan syyt”. Sosiaali- ja terveysvirasto on laatinut asiasta seuraavan selvityksen:

Talousarvion laadintaperuste vuodelle 2010

Peruspalvelulautakunnan talousarvioehdotus varhaiskasvatuksen osalta vuodelle 2010 oli seuraava:

Valmistelu perustui ennusteeseen ja käytettävissä oleviin tietoihin vuoden 2010 tulevista muutoksista. Käytännössä varhaiskasvatuksen menomäärärahat tässä esityksessä olivat 68,5 M€ + 0,7 M€ (henkilöstökorvausten osuus) eli 69,2 M€. SoTe:n v. 2010 2. ennuste oli menojen osalta 69,8 M€ ja opetustoimen tekemän noin 69,6 M€.  Alkuperäinen talousarvioehdotus näyttää olleen realistinen v. 2010 palkkamenojen muutokset yms. huomioiden. Alkuvuonna 2010 varhaiskasvatuksen henkilöstömäärä oli suunnitelmien mukaan supistuva mutta ei täysin siinä laajuudessa kuin mitä talousarvion toteutuminen olisi edellyttänyt.

Talousarvion uudelleenjako joulukuussa 2009

Peruspalvelulautakunnan talousarvion uudelleenjaossa todettiin seuraavaa:

Talousarvion sopeuttamiseksi annettuun määrärahaan palkkamenoihin on kohdennettu runsaan 2,1 miljoonan euron vähennys palkkasummien suhteessa kaupunginhallituksen ehdotuksen sisältämän rasteroinnin perusteella. Lisäksi palvelujohto on kohdistanut prosesseittain loput vähennystarpeesta, runsaat 5 miljoonaa euroa prosessikohtaisesti tiettyihin toimintakokonaisuuksiin kohdennettuna. Pääasiallisesti on pyritty löytämään keinoja, jotka ovat vahvistettujen ohjelmien mukaisia, toteuttavat palvelustrategiaa ja tukevat rakennemuutosta.

Vuoden 2010 talousarvio on erittäin tiukka ja edellyttää merkittäviä muutoksia toiminnassa ja toimintatavoissa. Inflaatio huomioiden peruspalvelulautakunnan v. 2010 talousarvio on lähes samaa tasoa kuin vuoden 2009 toteutumisennuste. Talousarvion valmisteluvaiheessa pakottaviksi menonlisäyksiksi arvioitiin runsaat 13 miljoonaa euroa, joista palkkamenojen osuudeksi arvioidaan 5 – 7,5 miljoonaa euroa tulevista sopimusneuvotteluista riippuen.

Varhaiskasvatuksen tulosalueella toiminnan ja talouden sopeuttaminen vuoden 2010 hyväksyttyyn talousarvioon tehtiin siten, että supistukset suhteessa peruspalvelulautakunnan talousarvioesitykseen kohdistuivat henkilöstömenoihin ja vuokriin. SoTe:n esitys sisälsi päiväkotien lakkauttamisia (säästövaikutus noin 400.000 / vuosi) sekä tilapäisten henkilöiden vähentämistä noin 30 htv (500.000 euroa). Tavoitteena oli vuoden 2010 aikana luopua kaupungin omasta toiminnasta neljässä päiväkodissa. Samalla olisi pystytty luopumaan väheneviä hoitopaikkoja vastaavasta määrästä tilapäisiä palkkaamislupia. Peruspalvelulautakunta hyväksyi vuoden 2010 aikana vain kahdesta tilasta luopumisen 1.10.2010 alkaen (esitykset 1.6. ja 1.8. alk) (perla 27.1.2010 30 ja 24.3.2010 § 113). Säästötavoitetta ei näin voitu saavuttaa.

Varhaiskasvatuksen osalta palvelusetelistä toivottiin apua asiakasvirran ohjaamisessa kunnan palveluiden piiristä yksityisiin päiväkoteihin. Lisäksi ostopalvelusopimuksia jatkettiin lautakunnan päätöksellä vaikka näistä paikoista oli tarkoitus luopua (ostopalveluina). SoTe:n laatima talousarvio varhaiskasvatukselle vuodelle 2010 (uudelleenjako) on seuraava:

Määrärahojen osalta summan voidaan katsoa olevan 0,7 M€ suurempi koska henkilöstökorvauksia ei budjetoida. Määrärahaa on siis käytettävissä 67,6 M€ eli alkuperäistä talousarvioehdotusta 1,6 M€ vähemmän. Supistukset kohdistuivat pääosin palkkamenoihin. Varhaiskasvatuksen nettopoikkeama talousarvioon nähden johtuu pääosin siitä, että palkkamenoja ei ole pystytty vähentämään suunnitellusti. Lisäksi päiväkotien lakkauttaminen ei ole toteutunut suunnitellussa laajuudessa eikä palvelusetelikokeilu ole muuttanut riittävästi asiakkaiden hoitopaikan valintakriteerejä. Edelleen heikko taloustilanne on vähentänyt tulokertymää ja maksualennuksia ja vapautuksia on perustellusti tullut paljon lisää. Talousarvion toteuttaminen edellä mainituilla reunaehdoilla on erittäin vaikeaa. Vuoden 2009 tilinpäätös varhaiskasvatuksen osalta oli bruttomääräisesti 68,2 M€ ja alkuperäinen talousarvioehdotus noin 0,3 M€ suurempi. Talousarvion uudelleenjaossa käytännössä varhaiskasvatukselle voitiin osoittaa määräraha, joka oli 0,6 M€ pienempi kuin vuoden 2009 toteutuma.

Palvelutarve

Syyskaudella 2010 lasten määrä päivähoidossa on kääntynyt kasvuun. Palvelutarpeeseen vastaaminen ja päivähoitolain velvoitteiden täyttäminen on koko vuoden ajan edellyttänyt priorisointia siten, että työ- ja opiskelupaikan saaneille on ensisijaisesti turvattu hoitopaikan saaminen. Vuosi 2009 oli henkilöstösäästöjen vuoksi poikkeuksellinen ja siksi kesäkauden 2010 tilastoissa näkyy merkittävä lasten määrän lisäys. Tämä johtuu vuoden 2009 kesäajan hoitopaikkatakuujärjestelystä, jolla mahdollistettiin henkilöstön palkattomat vapaat. Kuluvan vuonna vastaavia järjestelyjä ei ollut ja lasten määrä hoitopaikoissa oli aikaisempien vuosien tasolla.

Palvelurakenne

Varhaiskasvatuksen palvelusetelin käyttöönotto on edennyt suunnitellusti. Setelien käyttö osoitti jo keväällä selvää kasvua. Palvelusetelin käyttöönoton (Perla 30.9.2009 § 400) taloudellista vaikutusta heikensivät palveluseteliin liittyvät korjaavat päätökset (Perla 24.3.2010 § 119) ja yksityisen hoidon tukeen tehdyt korotukset. Ne arvioitiin kuitenkin kokonaistaloudellisesti kaupungin kannalta edullisiksi, koska näin yksityinen palvelutuotanto pysyi perheiden varteenotettavana ja myös tasaveroisesti saavutettavana vaihtoehtona. Varhaiskasvatuksessa pyritään palveluohjauksella lisäämään perheiden halukkuutta käyttää varhaiskasvatuksen kevyempiä vaihtoehtoja, kuten leikkipuistoja.

Peruspalvelujohtaja Riitta Liuksa ja palvelujohtaja Sirpa Kuronen:

Sosiaali- ja terveystoimen talousarvioehdotus vuodelle 2010 perustui koko hallintokunnassa palvelurakennemuutosten toteuttamiseen. Vanhustenhuollossa painopistettä siirrettiin avopalveluihin, erikoissairaanhoidon käyttöä vähennettiin konsultaatioiden tehostamisella, lastensuojelussa sijaishuollon painopistettä siirrettiin perhehoitoon jne. Varhaiskasvatuksessa palvelurakennemuutos perustui palvelusetelin käyttöönottoon ja kevyempien varhaiskasvatuksen vaihtoehtojen pitämiseen palveluvalikossa.

Kaupunginvaltuuston vahvistettua talousarvion ja sitä uudelleen jaettaessa palkkamenoihin kohdennettiin päätöksen mukaisesti yli 2 milj. euron vähennys ja ydinprosessien toimintakokonaisuuksiin kohdistui runsaan 5 milj. euron supistus.

Sekä talousarvioehdotuksen että uudelleenjaon perusteet olivat kaikilla ydinprosesseilla samat ja kohdistuivat niiden pohjalta tulosalueille.

Varhaiskasvatuksen talousarviossa vähennykset kohdennettiin toimintaan, perusteina olivat rakennemuutoksen vaikutukset ja siihen liittyvät toimitiloista ja tilapäisestä henkilöstöstä luopumiset. Supistuksen suuruus oli vajaa 1 milj. euroa.

Lapsimäärän kasvaessa on myös omaa toimintaa jouduttu laajentamaan tavalla, jonka kustannusvaikutus on ollut erittäin korkea. Rakennemuutoksella tavoitellaan kausivaihtelujen hallitsemista ja erityisesti pienempien lasten kohdalla varteenotettavien vaihtoehtojen kehittämistä. Palvelusetelin käytön tasainen kasvu viittaa siihen, että odotettuja tuloksia olisi saavutettavissa. Tarkempaa tietoa palvelusetelin kustannusvaikuttavuudesta on saatavissa SITRAn arviointiprojektin tulosten valmistuessa.

Palvelusetelin odotettiin toimivan vaihtoehtona erityisesti päivähoidon uusiin asiakkaisiin. Vaihtoehtojen myötä omaa toimintaa esitettiin tiivistettäväksi. Edellä mainittujen perusteiden pohjalta talousarvio sisälsi tilapäisen henkilökunnan vähentämistä ja tiloista luopumista. Peruspalvelulautakunnalle esitettiin neljän päiväkodin toiminnan lakkauttamista kaupungin omana toimintana. Päätöksellä lakkautettiin kaksi päiväkotia, suunniteltu lakkauttamisaikataulu myöhentyi. Henkilöstökustannuksiin vaikuttaa myös se, että henkilöstösäästöjä ei ole ollut tehtävissä kuten vuonna 2009. Osittain kustannuksissa näkyy myös vuoden 2009 henkilöstösäästöistä johtuva lomien siirtyminen vuoden 2010 puolelle.

Ostopalvelusopimukset päiväkotien kanssa umpeutuivat kesällä 2010 ja tarkoituksena oli siirtyä ostopalvelusopimuksista palvelusetelin käyttöön vahvistetun palvelusstrategian mukaisesti. Ostopalvelusopimuksia päätettiin kuitenkin jatkaa kevään 2011 loppuun. Lisäksi palveluseteliin tehtiin alustavista suunnitelmista poikkeavia päätöksiä kokonaistaloudellisuuteen ja asiakasystävällisyyteen perustuen, jotka heikensivät setelin käyttöönoton taloudellisia vaikutuksia.

Lapsimäärän edelleen jatkuvan kasvun, tehtyjen omaa sekä ostettavaa toimintaa koskevien päätösten, palvelusetelin käyttöön liittyvien päätösten ja tulokertymän heikkenemisestä johtuen varhaiskasvatus on ylittänyt sille alussa mainituin perustein vuodelle 2010 varatun määrärahan.

Peruspalvelujohtaja Riitta Liuksa 20.10.2010:

EhdotusPeruspalvelulautakunta päättää antaa kaupunginhallitukselle edellä olevan selvityksen.

PäätösEhdotus hyväksyttiin.