Tutkimus- ja kehittämisyksikkö, suunnittelupäällikkö Ossi Niininen 6.9.2010:

1990-luvun taantuma

Turussa 1990-luvun laman vuosina työttömyys oli korkeimmillaan vuonna 1994, jolloin työttömiä oli vajaa 18 000 henkilöä ja työttömyysasteen vuosikeskiarvo oli 22,1 %.

Työttömyysprosentti painui vasta vuonna 2002 alle 15 %:n ja yhtäjaksoinen laskeva trendi päättyi taantuman vaikutuksiin vuoden vaihteessa 2008- 2009 lukien.

Liite 1Työttömyyden, nuoriso- ja pitkäaikaistyöttömyyden ja toimeentulotuen saajien määrän kehitys Turussa vv. 1991-2009 elokuu

Tilanne 2010

Työttömyysprosentin on ennustettu nousevan Turussa vuonna 2011 ainakin 17 %:iin.

Heinäkuun lopussa Turussa oli työttömiä 12 824 henkilöä, mikä oli lähes 600 henkilöä kesäkuun loppua enemmän. Työttömyysaste oli 14,5 % (koko Suomi 10,8 %; Lahti 15,9 %; Oulu 15,5 %; Tampere 15,4 %).

Pitkäaikaistyöttömien määrän kasvu kiihtyy: vuosina 2008 - 2010 pitkäaikaistyöttömien osuus Turussa on kasvanut yli 60 % ja alle 25 v. työttömyys 90 %. Turussa siirtymä työmarkkinatuen piiriin (nuoret tulevat suoraan työmarkkinatuelle, työikäiset ansiosidonnaisen jälkeen) on ELY-keskuksen tilastojen mukaan vuonna 2010 n. 300 työtöntä asiakasta kuukaudessa. Siirtymä yli 500 päivän on n. 100 asiakasta kuukaudessa, joista kaupunki alkaa maksaa työmarkkinatuen kuntaosuutta.

Selkeä trendi on pitkäaikaistyöttömyyden pitkittyminen entisestään sekä nuorten sijoittumattomuus avoimille työmarkkinoille ammattikoulutuksen saatuaan: työttömistä nuorista työnhakijoista jopa 50 % on jonkin ammattikoulutuksen suorittanut, mutta vailla työpaikkaa.

Odotettavissa olevan vaikean työllisyystilanteen helpottamiseksi kaupungin tulee pyrkiä pitkäaikaistyöttömyyden seurausten hoidon lisäksi vaikuttamaan myös työmarkkinatuelle siirtymisen kasvun ehkäisemiseen. Esityksessä työllisyysmäärärahan käyttösuunnitelmaksi on 1 miljoonan euron korotus tämän vuoden tasoon nähden, millä saadaan n. 1 000 työsuhdetta (vrt. 500 vuonna 2010), joiden avulla voidaan pitää poissa asiakkaita työmarkkinatuen kuntaosuuden piiristä, antaa nuorille mahdollisuus saada työkokemusta ja ennaltaehkäistä pitkään jatkuvan yhtäjaksoisen työttömyyden aiheuttamia seurauksia.

Valtakunnallisesti kuntien vastuuta lisätään enenevässä määrin myös ns. sosiaalisessa työllistämisessä: tällä tarkoitetaan asiakaskuntaa, joka ei kykene pääsemään avoimille työmarkkinoille, mutta kykenee tekemään työtä räätälöidyissä työtehtävissä.

Työ- ja elinkeinoministeriö ottaa käyttöön vuoden 2011 alussa toimistojensa uuden asiakassegmentoinnin. Siinä em. kuntouttavan/sosiaalisen työllistämisen piiriin kuuluvat ovat ns. 4. segmentin asiakkaita. Heidän palvelujaan hoidetaan tällä hetkellä Työvoiman palvelukeskuksessa. Osa asiakaskunnasta ei pääse eläkkeelle nykyisten tiukkojen työkyvyttömyyseläkesäännösten vuoksi, mutta eivät kykene muuta kuin suojatyötyyppiseen työhön.

Tämä ns. sosiaalinen työkyvyttömyys tulisi nostaa keskusteluun valtakunnan tasolla, jotta Turussa satoja asiakkaita käsittävä ryhmä ei jää kaupungin huolehdittavaksi ja toimeentulotuen pitkäaikaisasiakkaiksi.

Ennakoituun kehitykseen reagoiminen

Työllistämispalvelu ja psykososiaalinen kuntoutus

Nuorten kuntouttavaa työtoimintaa olisi lisättävä tuntuvasti. Palkkatukityösuhteita olisi lisättävä työllisyysmäärärahan antamissa puitteissa yhteistyössä eri hallintokuntien kanssa. Samoin olisi hyödynnettävä mahdollisimman paljon myös ELY-keskuksen myöntämiä tukitoimenpiteitä, joilla asiakas saataisiin pidemmäksi aikaa pelkästään valtion maksaman työmarkkinatuen piiriin.

Työkeskuksen vajaakuntoisten kuntouttavan työtoiminnan kuntoutuspäiviä tulisi lisätä vastaamaan kasvavan asiakaskunnan tarpeita. Työkeskus pystyy sijoittamaan osastoilleen huonosti työllistyvää asiakaskuntaa melko suuria määriä ainoana toimijana kaupungissa.  

Lisääntyvä pitkittynyt työttömyys aiheuttaa yksilötasolla mielenterveys-, päihde- ym. ongelmia ja perheiden ongelmatilanteiden kasvua ja lisää ajan myötä myös psykososiaalisen kuntoutuksen palvelun tarvetta sekä kasvatus- ja perheneuvolassa että psykologiyksikössä. Psykososiaalisen kuntoutuksen tulee myös varautua kasvavaan työttömyyden aiheuttamaan palvelutarpeen kasvuun.

Perusterveydenhuolto

Työttömyyskauden alkaessa työttömän kuntalaisen oikeus käyttää työterveyshuollon palveluita loppuu. Tämä koskee myös jo lomautusaikaa.

Telakan työterveyshuolto on tuottanut turkulaisille työntekijöille normaalikäytännön mukaan terveyspalveluja, johon kuuluu työterveyshuollon normaalit lakisääteiset palvelut sekä myös sairaanhoidolliset palvelut.

Telakan työterveyshuolto on siis käytännössä kantanut täyden hoitovastuun työntekijöistään. Turkulaisia työntekijöitä on ollut noin 1300. Ainakin nämä henkilöt siirtävät hoitonsa terveyskeskukseen. Koska telakka on kirjannut tiedot omaan potilasrekisteriinsä, terveyskeskuksella ei ole välttämättä näistä henkilöistä mitään aikaisempaa potilastietoa, joten käynteihin on varattava vähintäänkin tupla-aika.

Toimeentulotuki

Kun työttömyys oli korkeimmillaan vuonna 1994, silloin työttömiä oli vajaa 18 000 henkilöä ja työttömyysasteen vuosikeskiarvo oli 22,1 %. Samaan aikaan toimeentulotukea sai noin 13 000 kotitaloutta, joissa henkilöitä oli vajaa 20 000. Toimeentulotuen saajien määrä oli kuitenkin korkeimmillaan vasta v. 1997, jolloin tukea sai n.15 000 kotitaloutta, joissa oli 23 000 henkilöä. Työttömien määrä oli silloin 14 500 henkilöä ja työttömyys oli jo selvästi laskusuunnassa. Toimeentulotuen tarpeeseen työttömyys heijastui siten pienellä viiveellä.

Jos arviot (että työttömyysaste nousee 17 %:iin tai yli) työttömyyden kehityksestä ovat oikeita, niin Turussa tulee olemaan työttömiä yhtä paljon kuin esim. v. 1999, jolloin työttömyysasteen vuosikeskiarvo oli 17,3 %. Silloin toimeentulotukea saaneita kotitalouksia oli 13 600.

Jos oletetaan, että toimeentulotuen tarve kehittyy samalla lailla kuin viime laman aikana pienellä viiveellä, niin voisi arvioida, että toimeentulotukea tarvitsevien kotitalouksien määrä voi 1-3 sisällä olla 3 000-4 000 kotitaloutta v. 2009 toteutunutta enemmän. Vuonna 2009 kotitalouksia oli vuoden aikana 9 566. Tämä merkitsisi toimeentulotuen tarpeen kasvua 1-3 vuoden kuluessa riippuen siitä miten nopeasti ja miten laajasti ennakoidaan työttömyyden heijastuvan tuen tarpeeseen.

Jos ennakkoarvio on, että 1/3 saa uutta työtä, 1/3 pääsee työvoimapoliittisten toimenpiteiden tai koulutuksen piiriin ja 1/3 jää työttömäksi ja ansiosidonnaisen tai työttömyyskorvauksen piiriin, niin käsillä olisi noin 1000 henkilön (tässä tapauksessa = ruokakunta) toimeentulotuen lisätarve vuosina 2011 – 2012. Tämä merkitsee noin 2,5 - 3,0 milj. euroa.

Aikaisemmin viitattiin siihen, että arviointeja vaikeuttavat hyvin monet tekijät:

• miten nopeasti ja millä laajuudella työttömyys vaikuttaa tällä kertaa toimeentulotuen tarpeeseen
• missä määrin työttömäksi jäävät työntekijät/yrittäjät kuuluvat ammattiliittoihin tai työttömyyskassoihin ja tulevat mahdollisesti saamaan ansiosidonnaista työttömyyspäivärahaa
• kuinka moni saa työtä lyhyen ajan sisällä ja kuinka moni osallistuu johonkin työvoimapoliittiseen toimenpiteeseen
• hakemuksia voi liittoihin ja työttömyyskassoihin tulla niin paljon, että ne ruuhkaantuvat, jolloin perheen on pakko hakea toimeentulotukea. Toisaalta toimeentulotuessa tehdään perintä ansiosidonnaisesta työttömyyspäivärahasta, joten nettovaikutus tulee olemaan pieni. Työvoimaresurssia tarvitaan kuitenkin lisää avustusten valmistelutehtävään.
• miten oikeus toimeentulotukeen realisoituu, jos henkilöillä on puoliso ja mitkä ovat perheen yhteiset tulot
• kuinka paljon on EU-kansalaisia, jotka mahdollisesti jäävät Turkuun asumaan, vaikka työt loppuvat (tällainen ongelma on Helsingissä)
• kuinka korkeaksi kasvaa pitkäaikaistyöttömyys, nuorisotyöttömyys ja tästä aiheutuva tuen tarve.

Vuonna 2009 Turussa tehtiin 66.614 toimeentulotukipäätöstä eli keskimäärin 7 päätöstä per kotitalous (9.566 kotitaloutta). Jos kotitalouksien määrä lisääntyy tarkoittaa se, että on tehtävä hakemuksia vastaava määrä päätöksiä lisää ja pitää kiinni lainsäädännön määrittämästä käsittelyajasta. .

Yhteenveto

Sosiaali- ja terveystoimi ei ole voinut varautua tarvittaviin lisäresursseihin, joita telakan toiminnan loppuminen aiheuttaisi. Sen vuoksi keskitetty määrärahavaraus on perusteltu ja tarpeellinen. Samoin kuin 90-luvun lamaa helpotettiin merkittävillä työllisyyden tukitoimilla, tulisi ne myös nyt ottaa käyttöön. Karkeasti arvioiden silloiset työllisyysmäärärahat olivat noin kolminkertaiset viime vuosien määrään verrattuna.

Peruspalvelujohtaja Riitta Liuksa 7.9.2010:

EhdotusPeruspalvelulautakunta merkitsee tiedoksi yllä olevan työttömyyden vaikutuksia ja toimenpiteitä koskevan selvityksen ja lähettää selvityksen tiedoksi kaupunginhallitukselle.

PäätösEhdotus hyväksyttiin.