Ma. palvelutuotantojohtaja Max Lönnqvist, talouspäällikkö Ritva Pitkäkari sekä tulosalueiden controllerit Pekka Paatonen ja Joonas Välilä 18.8.2010:

Menojen ja tulojen toteutumisen seuranta

Tammi-heinäkuun tulosaluekohtainen toteutuma on liitteessä 1. Liitteessä 1 varhaiskasvatuksen ennuste on esitetty, mutta varhaiskasvatuksen siirron myötä poistuneet erät on eliminoitu talousarvio- ja ennustesarakkeista. Liitteessä 2 on esitetty talousarvion toteutuma meno-tulolajeittain sisältäen myös varhaiskasvatukseen kuuluvat erät. Liitteessä 3 talousarvion toteumaa on tarkasteltu ydinprosesseittain, ja siihen on tehty samat oikaisut kuin liitteeseen 1.

Liite 1                                 Talousarvion toteutuminen tulosalueittain 1.1.-31.7.2010

Liite 2                                 Talousarvion toteutuminen meno/tulolajeittain 1.1.-31.7.2010

Liite 3                                 Talousarvion toteutuminen ydinprosesseittain 1.1.-31.7.2010

Keskushallintoon on määräaikaan 23.8.2010 mennessä toimitettu peruspalvelulautakunnan toiminnan ja talouden seurantaraportti heinäkuun 2010 lopun tilanteesta.

Liite 4                                 Toiminnan ja talouden seurantaraportti 2009 Peruspalvelulautakunta (jaetaan kokouksessa)

Toimintaa seurataan kuluvasta vuodesta lähtien operatiivisen palvelutuotantosopimuksen (OPTS) ydinprosesseittain (käytännössä ikäryhmittäin) määriteltyjen mittareiden avulla, jotka on esitetty liitteessä 4 tulosalueittain. Taulukko sisältää oman toiminnan lisäksi myös ostopalvelut.

Liite 5                                 OPTS:n kuukausiseuranta 1.1.-31.7.2010

Tammi-heinäkuun toteutuman ja vastaavan ajan oikaistun toteutuman perusteella laadittu ennuste osoittaa menojen osalta 16,9 M€:n, tulojen osalta 7,3 M€:n ja toimintakatteen eli nettomenojen osalta 9,6 M€:n ylitysuhkaa talousarvioon nähden, kun eliminoidaan varhaiskasvatuksen siirrosta aiheutuvat erät sekä talousarviosta että ennusteesta.

Keskeiset poikkeamat on esitetty seuraavassa taulukossa:

TA-2010-sarakkeessa on huomioitu varhaiskasvatuksen poistuminen vaikka varsinaista määrärahansiirtoa ei ole vielä tehty. Myös ennuste 1-7 kuvastaa tilannetta ilman varhaiskasvatuksen osuutta.

Ydinprosessikohtainen tarkastelu

Lasten ja nuorten kasvun tukeminen

Palvelujohtaja Sirpa Kuronen 17.8.2010:

Lasten ja nuorten kasvun tukemisen heinäkuun talousarvioennusteesta ilmenevään ylitysuhkaan voidaan tehokkaimmin vaikuttaa mahdollistamalla strategiseen ja operatiivisessa palvelusopimukseen kirjatut rakennemuutokset sekä talousarvion toteutumisen edellytyksenä talousarviokäsittelyn yhteydessä esitetyt toimenpiteet. Heinäkuun talousarvioennusteen merkittävämmät ylitysuhat lasten ja nuorten palveluissa ovat edelleen sosiaalityössä ja varhaiskasvatuksessa. Molemmilla tulosalueilla on todettava, että esitettyjä toimenpiteitä ei ole kaikin osin hyväksytty päätöksenteossa ja näin toimenpiteiden taloudelliset vaikutukset ovat jääneet toteutumatta tai toteutuvat viiveellä. Lasten ja nuorten kasvun tukemisen palveluissa asiakaspalvelujen ostot ylittävät ennusteen mukaan niille varatun määrärahan. Kustannustietoisuutta ja tarkoituksenmukaisuusharkintaa on systemaattisesti lisättävä kaikilla tulosalueilla ostopalvelujen käytössä.

Peruspalvelulautakunta hyväksyi lastensuojelun sijaishuollossa kehittämissuunnitelman 17.2.2010. Uuden lastensuojelulain hengen mukainen perhehoidon lisääminen vähentää laitospaikkojen käyttöä. Peruspalvelulautakunnan hyväksymä tavoite on suunniteltu toteutettavaksi kolmessa vuodessa. Muutoksen taloudelliset kokonaisvaikutukset näkyvät viiveellä, mutta jokaisella perhesijoituksella on myös positiivinen taloudellinen vaikutus, mikäli sillä vältetään laitossijoitus. Muutoksen tavoitteena on lastensuojelun painopisteen vähittäinen siirtäminen avohuoltoon ja useamman vuoden perspektiivillä sijaishuollon palvelujen tarpeen vähenemiseen. Sijaishuollon rakennemuutoksen saaminen käyntiin koko laajuudessaan on lastensuojelun toiminnan kehittämisen ja kustannustenhallinnan kannalta välttämätöntä. Perhehoidon tuen ja valvonnan kehittämiseen on käytettävissä myös KASTE-rahoitusta. Sijaishuollon palvelujen seudullisen kilpailuttamisen valmistelu on käynnistymässä. Kilpailutus tehdään vuonna 2011.

Terveydenhuollossa asiakkaiden palvelutarpeeseen pyritään vastaamaan mahdollisimman perustasolla. Neuvolatoimintaa, koulu- ja opiskeluterveydenhuoltoa sekä suun terveydenhuoltoa koskevan asetuksen mukainen työ on nykyresurssilla haasteellista. Valtio on suunnannut tähän tarkoitukseen Turulle 3 €/asukas määrärahan, joka tulisi osoittaa sosiaali- ja terveystoimelle asetuksen mukaisten velvoitteiden toteuttamiseen, yhteensä 528.000 €. Neuvoloissa ja kouluterveydenhuollossa tehtävällä ennaltaehkäisevällä työllä on pitkäaikainen vaikutus. Molemmissa toiminnoissa tavataan käytännössä kaikki ikäluokan lapset ja myös heidän huoltajansa. Toimintaa onkin edelleen tehostettava siten, että havaintoihin puututaan tarvittavilla toimenpiteillä. Lastenneuvolalla on myös muiden palvelujen kannalta tärkeä palveluohjauksellinen rooli, koska käytännössä koko ikäluokka käy neuvolassa. Lasten ja nuorten ohjautumisesta omaan erikoissairaanhoitoon on tarkennettu ohjauskäytäntöjä, jotta sairaanhoitopiirin palvelujen käyttö saataisiin mahdollisimman tarkoituksenmukaiseksi. Erikoissairaanhoidon konsultaatioilla perusterveydenhuoltoon pyritään niin ikään vähentämään varsinaisen erikoissairaanhoidon tarvetta. Konsultatiivista työtä kehitetään Remontti-hankkeen Turun piloteissa.

Alle 18-vuotiaiden omaishoidon tuen määräraha vuoden 2010 talousarviossa oli riittämätön. Nykyistä kysyntää vastaava määrärahatarve on katettu sisäisillä siirroilla peruspalvelulautakunnan edellyttämällä tavalla. Omaishoidon tuki on määrärahojen puitteissa järjestettävää toimintaa, ei subjektiivinen oikeus. Lapsen omassa kehitysympäristössä tapahtuvalla varhaisella ongelmiin puuttumisella voidaan ehkäistä raskaamman palvelun tarvetta. Varhaiskasvatuksen tukeminen esim. puheterapian konsultaatiolla on osoittautunut hyväksi käytännöksi, jolla voidaan osittain jopa vähentää varhaiskasvatuksen erityistuen tarvetta.

Varhaiskasvatus on siirtynyt opetustoimeen 1.8.2010 alkaen. Varhaiskasvatuksen talouden ja toiminnan seuranta ajalta 1-7/2010 kuuluu vielä sosiaali- ja terveystoimelle. Varhaiskasvatuksen palvelujen kysyntä on vuoden 2010 aikana lisääntynyt siten, että 1.8.2010 päivähoidossa (omat päiväkodit ja perhepäivähoito, ostopalvelu- ja palvelusetelipäiväkodin) oli 320 lasta enemmän kuin vastaavana aikana vuonna 2009. Yksityisen hoidon tuen elokuun tiedot eivät ole vielä käytettävissä. Kasvusuuntaus on näkynyt koko vuoden ajan. Varhaiskasvatuksen palvelusetelin käyttöönotto etenee suunnitellulla tavalla, elokuun alussa palvelusetelillä päivähoidossa oli 224 lasta. Palveluseteliin liittyvät korjaavat päätökset (Perla 24.3.2010 § 119) ja yksityisen hoidon tukeen tehdyt korotukset lisäävät kustannuksia, mutta toisaalta varmistavat, että nämä palvelumuodot ovat todellisia vaihtoehtoja kunnalliselle päivähoidolle. Ostopalvelujen siirtymäaikaa käyttää 354 lasta (v. 2009 elokuussa ostopalveluissa oli 515 lasta). Varhaiskasvatuksen tilaratkaisuja koskevat päätökset eivät ole mahdollistaneet täysimääräisesti vuokra- ja henkilöstösäästöjä, jotka ovat olleen varhaiskasvatuksen talousarvion toteutumisen edellytyksenä. Avoimen varhaiskasvatuksen palveluissa on 21 lasta enemmän kuin vastaavana aikana vuonna 2009. Lastenneuvoloiden palveluohjausta pyritään tehostamaan jatkossakin ja sitä kautta edistämään perheiden tietoisuutta avoimen varhaiskasvatuksen palveluista kokopäivähoidon vaihtoehtona tai kotihoidon tukena.

Nuorten aikuisuuden vahvistaminen

Nuorten aikuisuuden vahvistamisen ydinprosessissa sosiaalityön, erikoissairaanhoidon ja kuntoutumispalvelujen toimenpiteet korostuvat. Laman ja työttömyyden vaikutukset näkyvät tukea tarvitsevien nuorten aikuisten kohdalla nopeimmin. Nuorten työttömyyden katkaiseminen on olennaisen tärkeä toimenpide, sen vaikutukset ovat sekä välittömät esim. toimeentulotuen tarpeen vähenemisen myötä että pitkäkestoiset, mikäli syrjäytymiskehitys saadaan katkaistua. Nuoret on ohjattava nopeasti työhön tai opiskeluun ohjaaviin toimenpiteisiin. Nuorten työttömyys on ollut voimakkaassa kasvussa, mutta toistaiseksi työmarkkinatuen kuntaosuuden saajissa ei alle 25-vuotiaiden osalla ole nähtävissä merkittävää kasvua. Päihteidenkäyttäjien hoidon kehittämistyöryhmä on aloittanut toimintansa ja yhdistettyä mielenterveys- ja päihdesuunnitelmaa tehdään Länsi 2012-hankkeessa. Nuorten aikuisuuden tukemisen palvelut edellyttävät tiivistä yhteistyötä ja yhteisiä asiakasprosesseja sosiaali- ja terveystoimen sisällä sekä työhallinnon ja oppilaitosten kanssa.

Itsenäisesti selviytyvien toimintakyvyn turvaaminen

Palvelujohtaja Maisa Kuusela:

Sopimusten mukaiset toimenpiteet ovat sinänsä talouden tasapainottamiseen pyrkiviä ja vuoden 2009 talousarvion sopeuttamistoimenpiteet ovat osittain jatkuneet myös tämän vuoden puolelle. Painotuksen siirtäminen erikoissairaanhoidosta perusterveydenhuoltoon on käynnissä; perusterveydenhuollon kehittämishanke ja yhteistyö perusterveydenhuollon, oman erikoissairaanhoidon ja erikoissairaanhoidon välillä on hillinnyt sairaanhoitopiirin kustannuksia vähentämällä käytön määrää. Sairaanhoitopiirin kustannukset ovat kuitenkin vaikeasti hallittavissa.

Itsenäisesti selviytyvien ydinprosessin osalta suurimmat ylitysuhat ovat vammaispalveluissa ja sosiaalityön avustuksissa. Toimeentulotuen tarpeeseen ei sosiaali- ja terveystoimessa pystytä välittömästi vaikuttamaan. Toisaalta perustoimeentulotuen menojen kasvu näyttää pysähtyneen ainakin alkuvuoden 2010 tietojen perusteella. Työmarkkinatuen kuntaosuuden kasvu uhkaa kiihtyä lähivuosina. Tätä nousua ja syrjäytymisen uhkaa voidaan hillitä oikein kohdistetuilla työllistämistoimenpiteillä. Vammaispalvelulain tuomien subjektiivisten oikeuksien lisääntymiseen ei osattu täysin varautua. Kuljetuspalveluiden uudelleen arvioinnilla ja järjestelyllä sekä sosiaalihuoltolain mukaisten kuljetuspalveluiden lisäämisellä pystyttäneen näitä kustannuksia jonkin verran hillitsemään.

Yhdistetty mielenterveys- ja päihdesuunnitelma luo pohjan päihdehuollon ja mielenterveyskuntoutujien hoitoketjun kehittämiselle. TALK-hanke lisää päihdeongelmaisten ohjattua asumista kalliimman laitosasumisen sijaan. Mielenterveyskuntoutujien asumispalvelujen lisääminen ja palvelusuunnitelman säännöllinen päivittäminen on välttämätöntä. Kehitysvammaisten asumispalveluiden kilpailutus on edennyt suunnitelmien mukaisesti ja mahdollistaa palvelurakenteen keventämisen.  

Sähköistä asiointia tulee edelleen kehittää kaikilla tulosalueilla, alkuvaiheessa on kiinnitettävä huomiota asianmukaisen tiedon jakamiseen ja itsehoidon tukemiseen sekä asiakasohjaukseen. Yhteistyötä kolmannen sektorin kanssa on edelleen tehostettava.

Toimenpiteet ja niiden vaikutukset vuonna 2010 ja myöhemmin

Operatiivisen palvelutuotantosopimuksen seuranta – ikäihmisten elämänlaadun turvaaminen

Palvelujohtaja Seija Arve:

Ikäihmisten elämänlaadun turvaaminen – ydinprosessin strategisten tavoitteiden toteutuminen ja niiden tarkempi aikataulutus merkitsee samalla talouden tasapainoisempaa hallintaa ja palveluiden oikea-aikaisuutta sekä palveluiden parempaa vaikuttavuutta ikäihmisten terveyteen. Ikäihmisten kohdalla subjektiivinen oikeus palveluihin rajoittuu 75v. täyttäneiden hoidon tarpeen arviointiin 7 vrk:n sisällä pyynnöstä. Samalla ei kuitenkaan määritellä palvelujen saantia subjektiiviseksi oikeudeksi. Toisaalta panostusta tulee kohdentaa jo varhaisessa vaiheessa terveyttä ja voimavaroja vahvistaviin ja ylläpitäviin palveluihin, jotta raskaimpien palvelujen tarvetta voidaan myöhentää.

Perusterveydenhuollossa painotetaan myös itsenäisesti asuvien ikäihmisten oikea-aikaiseen sairauksien hoitoon, jotta ikäihmisten terveys säilyisi mahdollisimman pitkään mahdollisimman hyvällä hoitotasolla. Ikäihmisten pitkäaikaisten sairauksien kohdalla hoitosuunnitelmaa tulee arvioida säännöllisesti ja tällä toimenpiteellä voidaan vähentää palvelujen käyttäjien vastaanottokäyntikertojen määrää. Oikea-aikaista sairaanhoitoa tehostetaan myös yhteistyönä kotisairaanhoidon lääkärien ja kotisairaanhoitajien kanssa. Yhteistyötä tehostamalla voidaan saavuttaa sekä hoidon laadun parantumista että taloudellisuutta, kun henkilökunnan käyttö kohdentuu koulutusta vastaaviin tehtäviin.

Erikoissairaanhoidossa ikäihmisten tarvitsema sairaalahoito tulee olla oikea-aikaista ja toteutua omassa sairaalahoidossa kun se hoidon arvioinnin perusteella on mahdollista. Koko vanhusten hoitoprosessin kannalta tärkeintä on, että oma sairaalahoito pystyisi ottamaan päivystyksestä lähes kaikki sairaalahoitoa tarvitsevat ikäihmiset ja vain sairaanhoitopiirin kanssa yhdessä sovitut potilasryhmät ohjautuvat yliopistosairaalaan.

Tämän toimintatapamuutoksen seuranta edellyttää, että sopimukseen lisätään sairaanhoidon/sairaalahoidon kohtaan mittareita, joissa jonojen pituudelle määritellään raja-arvot ja kun ne ylittyvät ryhdytään välittömästi selvittämään prosessin ongelmia. Nämä mittarit sovitaan yhdessä sairaanhoitopiirin kanssa. Tällä toimenpiteellä vähennetään hoitoprosessin asiakkaiden hoitamista väärällä hoidonportaalla. Tämä prosessien arviointi ja mittarien määrittely on meneillään ja valmistuu syyskuun 2010 loppuun mennessä. Tämä tavoitteellinen toiminta vähentää ydinprosessin talouden ylitysuhkaa

Koko sairaalahoidon asiakasohjauksen kehittäminen tulee toteuttaa yli tulosalueiden.

Kuntoutumispalveluiden kanssa on sovittu, että sairaalajakson yhteydessä sekä sen jälkeen alkavassa kotihoidossa lisätään lääkinnällisen kuntoutuksen toimenpiteitä. Kuntoutumisen tulosalueen tarjoaman kuntoutumisen lisäksi koulutusta muulle henkilökunnalle tehostetaan. Toimintakykyä kuvaavia arviointimittareita hyödynnetään kuntoutumisen edistämiseksi. Näin kuntoutushenkilökunnan kotikäyntejä voidaan kohdentaa lääkinnällisestä kuntoutuksesta hyötyville ikäihmisille ja heidän laitoshoitoon siirtymistään voidaan myöhentää. Sairaalasta kotiutumistilanteen tukeminen fysioterapeutin työpanoksella ehkäisee uusia sairaalajaksoja. Kotiinkuntoutumistiimejä on toiminnassa kaksi.

Ikäihmisten kuljetuspalvelujen kriteereitä tulee tarkistella uudestaan monniammatillisessa yhteistyössä. Sosiaalihuoltolain mukaisen kuljetuspalvelun tulorajoja tulee nostaa. Neuropsykologisten ja psykiatristen ongelmien tunnistaminen edellyttää mahdollisuutta saada psykologin konsultaatioita nykyistä paremmin, jotta psyykkisistä vaivoista kärsivien ikäihmisten kotihoitoa voidaan tukea entistä paremmin. .

Vanhuspalveluissa kotihoidon palveluluokkien asiakkaiden painopistettä ollaan muuttamassa siten, että toisen ja kolmannen palveluluokan asiakasmäärää pystytään nostamaan. Tällä tavoin laitoshoitoon joutumista voidaan myöhentää. Kotihoidon ensimmäisessä palveluluokassa olevien tarpeita ja hoidon järjestämisen kriteereitä tulee tarkastella uudelleen ja lisäksi tilapäiseen kotisairaanhoitoon tulee ottaa käyttöön palveluseteli. Samoin asumispalveluissa lisähoitoa tarvitsevien kohdalla tarjotaan palvelusetelin käyttömahdollisuutta kotihoidon palveluluokkien kriteerien mukaisesti. Henkilöstön jaksamiseen panostetaan kotihoidossa ja laitoshoitorakenteen muutoksen kautta tullaan panostamaan kotihoidon sairaanhoitajatarpeen lisäämiseen.

Ympärivuorokautisen hoidon palvelurakenteen muutosta tulee viedä eteenpäin ikääntymispoliittisen ohjelman mukaisesti.

Pieniä ja haavoittuvia yksiköitä on jo vanhuspalveluissa siirretty suurempien yksiköiden osaksi ja näin on saavutettu taloudellisesti järkevämpiä kokonaisuuksia. Geriatrinen sairaalahoito muuttaa n. 10 sairaansijaa pitkäaikaisosastoilta kuntouttavan hoidon sairaansijoiksi ja lisäksi on sovittu yhdestäsairaansijasta/ osasto ylipaikkavalmiudeksi. Tämä turvaa sairaalan akuuttipaikkojen riittävyyttä ja toisaalta varmistaa kotiin tai kodinomaisiin paikkoihin kuntoutumista.

Toimenpiteet ja niiden toteuttamisen aikataulu v 2010- ja eteenpäin

Ennusteen tulosaluekohtainen tarkastelu

Ma. palvelutuotantojohtaja Max Lönnqvist:

Hallintopalvelut ja keskitetyt menot

Talousarviokohta sisältää hallintopalveluiden, projektien ja yhteisten keskitettyjen menojen määrärahavaraukset. Menokohtaan sisältyy mm. kaikki sisäiset vuokrat, eläkemenoperusteinen kuel-maksu, varhaiseläkemaksut, keskitetyt it-menot sekä SoTe:n hallinnoimat projektit (osalla ulkoinen rahoitus). Menot ja tulot ylittyvät koska projekteja hallinnoidaan nettomääräisinä. Kokonaisuutena syntyy runsaan 1,6 M€:n nettosäästö. Hallintopalveluista on eliminoitu 7,2 M€ varhaiskasvatuksen siirtoon kuuluvia menoja sekä talousarviosta että ennusteesta.

Sosiaalityön palvelut

Tulosalueen nettopoikkeama on ennusten mukaan noin 3,8 M€. Merkittävimmät ylitysuhat liittyvät asiakaspalveluiden ostoihin ja työmarkkinatuen kuntaosuuteen. Asiakaspalveluiden ylitysuhka liittyy pääosin asumispalveluiden tarpeen kasvusta ja osittain asiakasmäärän kasvusta. Toimeentulotuen kasvu on osittain taittunut mutta työmarkkinatuen kuntaosuus on kasvanut viime vuodesta. Työmarkkinatuen kuntaosuus liittyy 1.1.2006 tehtyyn kunnan ja valtion väliseen rahoitusjärjestelmän muutokseen. Kunnat joutuvat maksamaan 50 % yli 500 päivää työmarkkinatuella olleiden kustannuksista. Tähän pyritään vaikuttamaan siten, että kuntaosuuden asiakastietojen analysointiin panostetaan työvoiman palvelukeskuksessa paremman työllistämismäärärahan kohdentumisen varmistamiseksi.

Perusterveydenhuolto

Tulosalueen menonylitys näyttää tulevan katetuksi tulon ylityksellä. Erityisenä huolenaiheena tässä vaiheessa on hammashuollon ostopalveluihin varatun määrärahan riittävyys ja näyttää siltä, että hoitotakuussa pysymiseksi tarvittaisiin lisää määrärahaa. Turkulaiset näyttävät siirtyvän yhä suuremmassa määrin julkisen suun terveydenhuollon palvelujen käyttäjiksi eikä oman toiminnan kapasiteetti riitä tyydyttämään kysyntää. Näin ollen suuri määrä kuntalaisia joudutaan ohjaamaan ostopalveluiden piirin. Kelan hammashoitokorvausta saaneiden turkulaisten käynnit ovat laskeneet vuodesta 2006 vuoteen 2009 siten, että korvauksia saaneita oli vajaat 4500 henkilöä vähemmän. Vuonna 2006 Turun suun terveydenhuollon asiakkaita oli 43800 ja vuonna 2009 yhteensä 56400 eli lisäystä yhteensä 12600 henkilöä.

Erikoissairaanhoito

Tulosalueen nettopoikkeama on noin 3 M€. Tulosalueella on panostettu konsultaatiokäytäntöjen kehittämiseen ja erityisesti sujuvan yhteistyön varmistamiseen sairaanhoitopiirin kanssa. Merkittävin poikkeama talousarvioon nähden liittyy sairaanhoitopiirin maksuosuuteen, josta on erillinen selvitys alla.

Varsinais-Suomen sairaanhoitopiiri

Peruspalvelulautakunnan talousarviossa Turun maksuosuus sairaanhoitopiirille on 142,025 M€, kun taas sairaanhoitopiirin talousarviossa vastaava luku on 147,179 M€. Tammi-heinäkuussa 2010 sairaanhoitopiirin toteutuma oli tasaerälaskutuksen mukainen 86,2 M€ mutta jäsenkuntien poikkeamia tasaerälaskutuksesta ei ole vielä käytettävissä.. Yhdessä sairaanhoitopiirin talousjohdon kanssa laadittu ennuste päätyy 144,825 M€:oon, jossa on ylitysuhkaa peruspalvelulautakunnan talousarvioon nähden 2,8 M€. Ennusteessa on otettu huomioon paitsi itse sairaaloiden käyttö myös kalliin hoidon tasausmaksu, siihen saatava hyvitys Turun itse tuottamasta aikuispsykiatriasta sekä ns. erityisvelvoitemaksu. Lisäksi ennuste sisältää arviolta 0,185 M€ turkulaisille synnyttäjille avustuksena maksettuja asiakasmaksuja enintään kolmelta ensimmäiseltä päivältä.

Kun talousarvioiden välillä on lähtökohtaisesti jo 5,154 M€:n ero, se merkitsee sitä, että on jatkettava erikoissairaanhoidon palvelujen tulosalueen konsultaatiokäytäntöjen tehostamista. Tämä ei kuitenkaan yksinään riitä, vaan sairaanhoitopiiriltä on edellytettävä myös kuluvana vuonna säästötoimenpiteitä sairaanhoitopiirin toimintamenojen osalta. Turun kaupungin varaama maksuosuus v. 2010 on vain runsaat 0,3 M€ suurempi kuin v. 2009 tilinpäätös. Pelkästään T2-sairaalan osittainen käyttöönotto ja U-sairaalan poistoajan muutos tuovat laskennallisesti noin 0,8 M€ lisämaksun Turun kaupungille. Lisäksi sairaanhoitopiirin henkilöstömenojen sopimuskorotukset vastaavat Turun kaupungin toiminnan vastaavia eli vuoden 2010 osalta lähes 3 %.

Turkulaisten avohoitokäynnit sairaanhoitopiirin sairaaloihin vähenivät edellisestä vuodesta tammi-heinäkuussa 1,3 % ja hoitojaksot vastaavasti 7,0 %. Uusien lähetteiden määrä lisääntyi samana ajanjaksona edellisestä vuodesta vain 0,1 %. Euromääräisesti avohoito kasvoi edelliseen vuoteen verrattuna 7,6 %, vuodeosastohoito väheni vastaavasti 1,0 % ja euromääräinen käyttö yhteensä kasvoi 2,7 %.

Kuntoutumispalvelut

Tulosalueen nettopoikkeama on noin 1,1 M€. Ylitysuhka johtuu kuljetuspalveluiden menoista sekä asumispalveluiden kustannuksista. Kustannukset lainmuutoksesta 1.9.2009, joka koski vammaisten henkilöiden oikeutta henkilökohtaiseen apuun, kohdistuvat kokovuotisesti vuoteen 2010 eikä kustannuksia osattu arvioida tarkasti. Edelleen tulosalueen tuloerä näyttää jäävän vajaaksi työkeskuksen toiminnan supistumisen johdosta.

Vanhuspalvelut

Tulosalueen nettopoikkeama on noin 3,4 M€. Merkittävimmät ylitysuhat liittyvät henkilöstömenoihin sekä asiakaspalveluiden ostoihin. Kesän aikana on toteutettu lautakunnan päätöksen mukaan lisäostoja, jotta sairaalassa jonottajien määrää on saatu vähennettyä. Edelleen on toteutettu OPTS:n mukaisia lisäostoja (48 paikkaa) vaikka budjetti ei varsinaisesti tätä mahdollista. Ylitystä aiheuttaa myös pitkäaikaissairaanhoidon ostopalvelujen siirtäminen bruttolaskutukseen mutta tuloerän ja laskennallisen arvonlisäverovähennyksen myötä tulos on positiivinen.

Henkilöstön kokonaismäärän vähentäminen ei ole onnistunut suunnitellusti vaikka Luolavuoresta onkin voitu siirtää vakansseja korvaamaan tilapäistä henkilökuntaa. Erilliskorvauksia on jouduttu maksamaan tavanomaista enemmän ja kasvu perustuu ilta- ja yötyön lisääntymiseen asiakaskunnan palvelutarpeen muutosten vuoksi. Myöskään sijaisten käyttöä ei ole pystytty vähentämään suunnitellusti asiakaskunnan tarpeiden kasvaessa ja sairaalakotiutusten nopeuttamisen vuoksi. Asiakasmaksujen osalta tuloerää on korotettu edelliseen ennusteeseen nähden. Tämä johtuu siitä, että 1.1.2010 lukien laitoksessa asuville maksetaan hoitotukea ja edelleen osa anomuksista on käsittelemättä.

Vanhuspalveluiden toteuttaminen perustuu suurimmalta osin sosiaalihuoltolakiin ja kotisairaanhoidon ja pitkäaikaissairaanhoidon sekä sairaalaosastotoimintojen osalta kansanterveyslakiin. Lainsäädäntö ei määrittele näille palveluille mitään minimitasoa eikä palveluihin ole kuntalaisilla subjektiivista oikeutta. Kunnalla on kuitenkin näiden palvelujen järjestämisvelvollisuus ja kunnan edellytetään varaavan talousarviossaan näihin palveluihin riittävät määrärahat.

Vanhuspalvelujen riittämätön resursointi johtaa epätarkoituksenmukaiseen akuuttisairaanhoidon käyttöön, mikä Turun kaupungin palvelujärjestelmässä tarkoittaa oman erikoissairaanhoidon ja sairaanhoitopiirin palvelujen vääristynyttä käyttöä. Pahimmillaan tämä johtaa siirtoviivemaksujen käyttöönottoon, jolloin kaupunki maksaa käytännössä ns. tyhjästä.

Ympäristöterveydenhuolto

Tulosalueen menot ja tulot ovat tasapainossa ja ennusteen mukaan tuloalueella syntyy pieni nettosäästö.

Työterveyshuolto

Tulosalueen menot ja tulot ovat tasapainossa ja ennusteen mukaan sitova nettoerä on lähes toteutumassa.

Varhaiskasvatus

Varhaiskasvatus on siirtynyt 1.8.2010 lukien opetustoimeen ja ennuste toteutumineen arvioidaan ko. toimielimessä. Varsinaista määrärahan ja alkuvuoden toteutuman siirtoa ei ole vielä toteutettu.

Yhteenveto

Peruspalvelujohtaja Riitta Liuksa ja ma. palvelutuotantojohtaja Max Lönnqvist:

Sosiaali- ja terveydenhuollon valtakunnallisissa vertailuissa Turku menestyy erittäin hyvin arvioitaessa esim. yksittäisten palveluiden toteuttamista. Sen sijaan Turun palvelurakenne on monilta osin merkittävästi vertailukaupunkeja raskaampaa.

Ydinprosessikohtaisessa tarkastelussa on esitetty ja aikataulutettu useita palvelurakenteeseen liittyviä kehittämiskohteita. Muutosten onnistuminen ja positiivisten vaikutusten realisoituminen edellyttää tulosaluerajat ylittävää yhteistyötä ja prosessilähtöistä tarkastelua. Em. johdosta rakennemuutosten toteuttaminen ja vaikutusten seuranta tulisi vastuuttaa ydinprosessijaon mukaan palvelujohtajille.

Peruspalvelulautakunnan toimialuetta säätelee lainsäädäntö, joka edellyttää kuntaa varautumaan kuntalaisten palvelutarpeeseen, jonka ennakoiminen ei kaikilta osin ole mahdollista. Palvelutakuiden toteuttaminen niin sosiaali- kuin terveydenhuollossakin asettavat suuria vaatimuksia erityisesti heikkenevässä taloudellisessa tilanteessa. Em. toteuttaminen ei kuitenkaan ole esteenä palvelurakenteiden ja tuotantotapojen kehittämiselle.

Talousarvion keskeiset ylitysuhat liittyvät koko hallintokunnan tasolla henkilöstömenoihin, asiakaspalveluiden ostoihin ja avustuksiin. Henkilöstömenojen vähennystavoite on ollut liian haasteellinen vaikka se on osittain ollut hallintokunnan keinovalikoimissa. Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelut ovat kuitenkin erittäin työvoimavaltaisia ja vähennyksiä on vaikea toteuttaa ilman selkeitä palveluiden lakkautus- tai vähennyspäätöksiä.

Asiakaspalveluiden ostoista noin 2,8 miljoonaa liittyy sairaanhoitopiirin maksuosuuteen ja meno on kuntaa velvoittava. Ylityksen minimoimiseksi on tehty hyvää yhteistyötä sairaanhoitopiirin ja omien tulosalueiden kanssa ja aikaisempien vuosien menojen kasvu on saatu taittumaan. Muut asiakaspalveluiden ostojen ylitykset liittyvät pääosin vammaisten ja vanhusten asumispalveluihin sekä mielenterveyskuntoutujien palveluihin. Hintojen korotukset perustuvat sopimuksiin ja lisäksi palveluiden kysynnän kasvu on ollut merkittävää.

Avustusten ylitys johtuu pääosin työmarkkinatuen kuntaosuuden kasvusta. Ylityksen minimoimiseksi on panostettu kuntouttavaan työtoimintaan ja muihin työllistämistoimiin siinä laajuudessa kuin mihin työllistämismääräraha sen mahdollistaa.

Peruspalvelulautakunnan talousarvio uhkaa ylittyä bruttomääräisesti n. 16,9 M€ ja nettomääräisesti noin 9,6 M€. Taloutta ei ole mahdollista sopeuttaa lautakunnan omilla toimenpiteillä mutta rationalisointikeinojen valmistelua jatketaan ja ylitysuhkaa pyritään minimoimaan. Lyhyellä aikavälillä käyttöomaisuushankintoja on mahdollista supistaa/vähentää jonkin verran tai siirtää vuodelle 2011 ja sijaisten käyttöä voidaan mahdollisesti vähentää. Varhaiskasvatuksen siirryttyä 1.8.2010 opetustoimeen peruspalvelulautakunnan 16.6.2010 tekemää lisämäärärahaesitystä tulee tarkentaa.

Peruspalvelujohtaja Riitta Liuksa:

Ehdotus       Peruspalvelulautakunta päättää tarkentaa 16.6.2010 § 211 tehtyä esitystä ja esittää kaupunginhallitukselle ja edelleen kaupunginvaltuustolle, että toimielimen 1 25 Peruspalvelulautakunta määrärahaa korotetaan 16.928.000 euroa ja tuloerää korotetaan 7.312.000 euroa peruspalveluiden turvaamiseksi.