Ma. palvelutuotantojohtaja Max Lönnqvist, talouspäällikkö Ritva Pitkäkari sekä tulosalueiden controllerit Pekka Paatonen, Joonas Välilä ja Marjo Marjamäki 8.6.2010:

Menojen ja tulojen toteutumisen seuranta

Tammi-huhtikuun tulosaluekohtainen toteutuma on liitteessä 1. Liitteessä 2 on esitetty talousarvion toteutuma meno-tulolajeittain. Liitteessä 3 talousarvion toteumaa on tarkasteltu ydinprosesseittain.

Liite 1                                 Talousarvion toteutuminen tulosalueittain 1.1.-30.4.2010

Liite 2                                 Talousarvion toteutuminen meno/tulolajeittain 1.1.-30.4.2010

Liite 3                                 Talousarvion toteutuminen ydinprosesseittain 1.1.-30.4.2010

Toimintaa seurataan kuluvasta vuodesta lähtien operatiivisen palvelutuotantosopimuksen (OPTS) ydinprosesseittain (käytännössä ikäryhmittäin) määriteltyjen mittareiden avulla, jotka on esitetty liitteessä 4 tulosalueittain. Taulukko sisältää oman toiminnan lisäksi myös ostopalvelut.

Liite 4                                 OPTS:n kuukausiseuranta 1.1.-30.4.2010

Tammi-huhtikuun toteutuman ja vastaavan ajan oikaistun toteutuman perusteella laadittu ennuste osoittaa menojen osalta 13,0 M€:n, tulojen osalta 3,35 M€:n ja toimintakatteen eli nettomenojen osalta 9,65 M€:n ylitysuhkaa talousarvioon nähden. Ennuste on heikentynyt maaliskuun lopun tilanteesta 5,5, M€. Tähän on syynä se, että ennusteet tarkentuvat aina, kun saadaan lisää toteutumatietoa. Lisäksi tähän ennusteeseen on saatu yhteinen näkemys sairaanhoitopiirin talousjohdon kanssa Turun maksuosuuden kehittymisestä kuluvana vuonna.

Peruspalvelulautakunnan talousarvion ja toiminnan seurantaa ajalla 1.1 – 30.4.2010 on tarkastelu sekä ydinprosessien että tulosalueiden näkökulmasta. Esitetyt toimenpiteet ovat osin jo meneillään ja osin vasta valmistelussa olevia. Osa toimenpiteistä on selkeästi operatiiviseen toimintaan liittyviä, mutta osa edellyttää lautakunnan päätöstä.

Ydinprosessikohtainen tarkastelu

Lasten ja nuorten kasvun tukeminen

Palvelujohtaja Sirpa Kuronen:

Lasten ja nuorten sosiaali- ja terveyspalveluissa on haluttu säilyttää ennaltaehkäisevän toiminnan mahdollisuudet huolimatta talouden tasapainottamisen vaatimista toimenpiteistä. Toiminnan vaikutukset näkyvät viiveellä, mutta pitkän aikavalin tavoitteena on korjaavien palvelujen tarpeen väheneminen. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos arvioi, että korjaaviin palveluihin kohdistuu noin 80 % lasten ja nuorten palveluihin käytetyistä määrärahoista, joten painopisteen muuttaminen on myös talouden näkökulmasta merkittävää. Korjaavan toiminnankin sisällä kustannusten painopiste on voimakkaasti raskaimmassa palvelussa; esimerkiksi lastensuojelun kustannuksista avohuollon osuus on 14,9 % ja sijaishuollon 85,1 % (sis. vastaanottokodit). Lastensuojelun piirissä olevien lasten ja nuorten vastaavat lukumäärät ja prosenttiosuudet ovat: lastensuojelun asiakkaina yhteensä 2659 henkilöä, avohuollon asiakkaina 2107 henkilöä (79,2 %) ja sijaishuollon palvelujen piirissä (sis. avohuollon tukitoimena sijoitetut) 552 henkilöä (20,8 %).

Lasten ja nuorten kasvun tukemisen talousarvioennusteesta ilmenevään ylitysuhkaan voidaan tehokkaimmin vaikuttaa mahdollistamalla strategiseen ja operatiivisessa palvelusopimukseen kirjatut rakennemuutokset sekä talousarvioin toteutumisen edellytyksenä talousarviokäsittelyn yhteydessä esitetyt toimenpiteet. Huhtikuun talousarvioennusteen merkittävämmät ylitysuhat lasten ja nuorten palveluissa ovat sosiaalityössä ja varhaiskasvatuksessa. Molemmilla tulosalueilla on todettava, että esitettyjä toimenpiteitä ei ole kaikin osin hyväksytty päätöksenteossa ja näin toimenpiteiden taloudelliset vaikutukset ovat jääneet toteutumatta tai toteutuvat viiveellä.

Lastensuojelun sijaishuollossa uuden lastensuojelulain hengen mukainen perhehoidon lisääminen vähentää laitospaikkojen käyttöä. Peruspalvelulautakunnan hyväksymä tavoite on suunniteltu toteutettavaksi kolmessa vuodessa. Muutoksen taloudelliset kokonaisvaikutukset näkyvät viiveellä, mutta jokaisella perhesijoituksella on myös positiivinen taloudellinen vaikutus, mikäli sillä vältetään laitossijoitus. Tämä mahdollistaa vähittäisen lastensuojelun painopisteen muuttamisen ja useamman vuoden perspektiivillä sijaishuollon palvelujen tarpeen vähenemiseen. Sijaishuollon rakennemuutoksen saaminen käyntiin koko laajuudessaan on lastensuojelun toiminnan kehittämisen ja kustannustenhallinnan kannalta välttämätöntä. Perhehoidon tuen ja valvonnan kehittämiseen on käytettävissä myös KASTE-rahoitusta. Sijaishuollon palvelujen seudullisen kilpailuttamisen valmistelu käynnistetään syksyllä 2010. Ostopalvelujen käyttöön, niiden tarkoituksenmukaiseen ja oikea-aikaiseen käyttöön on kiinnitettävä huomiota.

Terveydenhuollossa asiakkaiden palvelutarpeeseen pyritään vastaamaan mahdollisimman perustasolla. Uuden asetuksen mukainen työ lastenneuvoloissa ja kouluterveydenhuollossa on nykyresurssilla haasteellista. Neuvoloissa ja kouluterveydenhuollossa tehtävällä ennaltaehkäisevällä työllä on pitkäaikainen vaikutus. Toimintaa onkin edelleen tehostettava siten, että havaintoihin puututaan tarvittavilla toimenpiteillä. Lastenneuvolalla on myös muiden palvelujen kannalta tärkeä palveluohjauksellinen rooli, koska käytännössä koko ikäluokka käy neuvolassa. Lasten ja nuorten ohjautumisesta omaan erikoissairaanhoitoon on tarkennettu ohjauskäytäntöjä, jotta sairaanhoitopiirin palvelujen käyttö saataisiin mahdollisimman tarkoituksenmukaiseksi. Erikoissairaanhoidon konsultaatioilla perusterveydenhuoltoon pyritään niin ikään vähentämään varsinaisen erikoissairaanhoidon tarvetta. Konsultatiivista työtä kehitetään Remontti-hankkeen Turun piloteissa.

Alle 18-vuotiaiden omaishoidon tuen määräraha vuodelle 2010 on ollut riittämätön. Nykyistä kysyntää vastaava määrärahatarve katetaan sisäisillä siirroilla. Lapsen omassa kehitysympäristössä tapahtuvalla varhaisella ongelmiin puuttumisella voidaan ehkäistä raskaamman palvelun tarvetta. Varhaiskasvatuksen tukeminen esim. puheterapian konsultaatiolla on osoittautunut hyväksi käytännöksi, jolla voidaan osittain jopa vähentää varhaiskasvatuksen erityistuen tarvetta.

Varhaiskasvatuksessa pyritään palveluohjauksella lisäämään perheiden halukkuutta käyttää varhaiskasvatuksen kevyempiä vaihtoehtoja, kuten leikkipuistoja. Erityisen tärkeää on turvata yhteistyökäytäntöjen jatkuminen varhaiskasvatuksen siirtyessä opetustoimeen. Tässä äitiys- ja lastenneuvolalla on tärkeä palveluohjauksellinen rooli. Varhaiskasvatuksessa selvitetään hoitopaikkatakuun toteuttamista, jolloin perheille voitaisiin tietyin ehdoin taata hoidon jatkuminen samassa päiväkodissa esim. vanhempainrahakauden jälkeen. Toimenpiteellä halutaan lisätä perheiden valmiutta hoitaa myös päivähoitoikäiset sisarukset kotona. Palvelusetelikokeilu on käynnissä ja siitä raportoidaan peruspalvelulautakunnalle. Kokeilun alkuvaiheessa taloudellista vaikutusta ei vielä voida arvioida. Palveluseteliin liittyvät korjaavat päätökset (Perla 24.3.2010 § 119) ja yksityisen hoidon tukeen tehdyt korotukset lisäävät kustannuksia, mutta toisaalta varmistavat, että nämä palvelumuodot ovat todellisia vaihtoehtoja kunnalliselle päivähoidolle. Palvelusetelistä on tiedotettu aktiivisesti perheille. Varhaiskasvatuksen tilaratkaisuja koskevat päätökset eivät ole mahdollistaneet täysimääräisesti vuokra- ja henkilöstösäästöjä, jotka ovat olleen varhaiskasvatuksen talousarvion toteutumisen edellytyksenä. Tilapäisen henkilöstön käyttö on henkilöstöseurannan mukaan pystytty puolittamaan.

Nuorten aikuisuuden vahvistaminen

Nuorten aikuisuuden vahvistamisen ydinprosessissa sosiaalityön, erikoissairaanhoidon ja kuntoutumispalvelujen toimenpiteet korostuvat. Laman ja työttömyyden vaikutukset näkyvät tukea tarvitsevien nuorten aikuisten kohdalla nopeimmin. Nuorten työttömyyden katkaiseminen on olennaisen tärkeä toimenpide, sen vaikutukset ovat sekä välittömät esim. toimeentulotuen tarpeen vähenemisen myötä että pitkäkestoiset, mikäli syrjäytymiskehitys saadaan katkaistua. Nuoret on ohjattava nopeasti työhön tai opiskeluun ohjaaviin toimenpiteisiin. Toistaiseksi työmarkkinatuen kuntaosuuden saajissa ei alle 25-vuotisiden osalla ole nähtävissä merkittävää kasvua. Nuorten aikuisten päihde- ja mielenterveysongelmat ovat lisääntyneet. Päihteidenkäyttäjien hoidon kehittämistyöryhmä on aloittanut toimintansa ja yhdistettyä mielenterveys- ja päihdesuunnitelmaa tehdään Länsi 2012-hankkeessa

Itsenäisesti selviytyvien toimintakyvyn turvaaminen

Palvelujohtaja Maisa Kuusela:

Sopimusten mukaiset toimenpiteet ovat sinänsä talouden tasapainottamiseen pyrkiviä ja vuoden 2009 talousarvion sopeuttamistoimenpiteet ovat osittain jatkuneet myös tämän vuoden puolelle. Painotuksen siirtäminen erikoissairaanhoidosta perusterveydenhuoltoon on käynnissä; perusterveydenhuollon kehittämishanketta toteutetaan olemassa olevin resurssein. Yhteistyö perusterveydenhuollon, oman erikoissairaanhoidon ja erikoissairaanhoidon välillä on hillinnyt sairaanhoitopiirin kustannuksia vähentämällä lähetteiden määrää. Päihteidenkäyttäjien hoidon kehittämistyöryhmä on aloittanut toimintansa ja yhdistettyä mielenterveys- ja päihdesuunnitelmaa tehdään Länsi 2012-hankkeessa. TALK-hanke (asunnottomuushanke) käynnistyi viime vuoden aikana ja lisää ohjattua asumista kalliimman laitosasumisen sijaan. Päihdehuollon kuntoutumispalvelut kilpailutettiin, asumispalvelut kilpailutetaan vuoden 2010 aikana. Kehitysvammaisten asumispalveluiden kilpailutus on edennyt suunnitelmien mukaisesti ja mahdollistaa palvelurakenteen keventämisen.

Itsenäisesti selviytyvien ydinprosessin osalta suurimmat ylitysuhat ovat vammaispalveluissa ja sosiaalityön avustuksissa. Toimeentulotuen tarpeen määrä ei ole sosiaali- ja terveystoimen hallittavissa, toisaalta kasvu näyttää pysähtyneen vuoden 2009 tasolle. Työllisyysmäärärahan kuntaosuuden kasvua voidaan hillitä työllistämistoimenpiteillä, mikä edellyttää kuntoutumispalveluiden ja sosiaalityön tiivistä yhteistyötä tai asian hallinnoinnin siirtämistä sosiaalityöltä kuntoutumispalveluille. Tällöin työllistämistoimenpiteet pystytään tehokkaammin kohdistamaan oikein ja ehkäisemään syrjäytymistä.

Vammaispalvelulain tuomien subjektiivisien oikeuksien lisääntymiseen ei osattu täysin varautua. Kuljetuspalveluiden uudelleen arvioinnilla ja järjestelyllä sekä sosiaalihuoltolain mukaisten kuljetuspalveluiden lisäämisellä pystyttäneen näitä kustannuksia jonkin verran hillitsemään.

Mielenterveyskuntoutujien hoitoketjua on kehitettävä edelleen, asumispalvelujen lisäämiseen on edelleen painetta kalliimman erikoissairaanhoidon sijaan. Mielenterveyskuntoutujien tarpeen mukainen palveluluokitus ja kuntoutustoimenpiteiden vaikuttava kohdentaminen on edellytys asumispalvelujen kustannusten pysymiseen kurissa. Tämä tulee ottaa huomioon päihde- ja mielenterveyssuunnitelman yhdistämisessä ja mietittäessä hoidon uudelleen organisoimista.

Sähköistä asiointia tulee edelleen kehittää kaikilla tulosalueilla, alkuvaiheessa on kiinnitettävä huomiota asianmukaisen tiedon jakamiseen ja itsehoidon tukemiseen sekä asiakasohjaukseen.

Toimenpiteet ja niiden vaikutukset vuonna 2010 ja myöhemmin

Operatiivisen palvelutuotantosopimuksen seuranta – ikäihmisten elämänlaadun turvaaminen

Palvelujohtaja Seija Arve:

Ikäihmisten elämänlaadun turvaaminen – ydinprosessin operatiivisen palvelutuotantosopimuksen tason tavoitteiden toteutumista on arvioitu tulosalueilta kerätyn tiedon perusteella. Strategisten tavoitteiden toteutuminen ja niiden tarkempi aikataulutus merkitsee samalla talouden tasapainoisempaa hallintaa ja palveluiden oikea-aikaisuutta sekä palveluiden parempaa vaikuttavuutta ikäihmisten terveyteen.

Perusterveydenhuollon osalta OPTS:ssa on tavoitteena ikäihmisten oikea-aikainen sairaanhoito. Perusterveydenhuollossa painotetaan iäkkäiden palveluiden suurkuluttajien hoitoprosessin järkeistämistä. Iäkkäiden terveyskeskusasiakkaiden kohdalla hoitosuunnitelmia tulee arvioida vuosittain ja näin toimenpiteillä voidaan vähentää palvelujen käyttäjien käyntikertoja vastaanotolla. Oikea-aikaista sairaanhoitoa tehostaan myös yhteistyönä kotisairaanhoidon lääkärien ja kotisairaanhoitajien kanssa. Yhteistyötä tehostamalla voidaan uudistaa hoitokäytäntöjä ja saavuttaa näin sekä hoidon laadun parantumista että taloudellisuutta kun henkilökunnan käyttö koulutusta vastaavissa tehtävissä.

Erikoissairaanhoidon tulosalueen OPTS- sopimuksen tavoitteena on saada hoitoprosessi toimimaan siten, että ikäihmisten tarvitsema sairaalahoito on oikea-aikaista ja toteutuu oikeassa hoitopaikassa. Koko vanhusten hoitoprosessin kannalta tärkeintä olisi, että oma sairaalahoito pystyisi ottamaan päivystyksestä perustason erikoissairaanhoitoon tai kotihoitoa tukeville akuuttiosastoille lähes kaikki sairaalahoitoa tarvitsevat ikäihmiset ja vain sairaanhoitopiirin kanssa yhdessä sovitut potilasryhmät ohjautuvat yliopistosairaalaan. Oikea-aikainen ja oikeassa paikassa toteutettu akuutti sairaalahoito on todettu vanhustenhoidon arvioinneissa ikäihmisen terveyteen ja toimintakykyyn merkittävästi vaikuttavaksi ajatellen heidän selviytymistään itsenäisesti toimivana henkilönä (Kuntamaisema-arvioinnit Suomessa) Tämä toimintatapamuutos edellyttää OPTS-sopimukseen muutosta siten, että sopimukseen lisätään sairaanhoidon/sairaalahoidon kohtaan mittareita, joissa jonojen pituuden ylitettyä tietyt määritellyt raja-arvot, hyödynnetään edullisempia ostopalveluita puitesopimuksilla. Yhdellä yliopistosairaalan hoitopäivähinnalla saadaan noin 4 tehostetun palveluasumisen paikkaa tai noin kolme vanhainkoti- tai pitkäaikaissairaanhoidon paikkaa tai 1.5 oman erikoissairaanhoidon tasoista paikkaa. Tällä toimenpiteellä vähennetään hoitoprosessin asiakkaiden hoitamista väärällä hoidonportaalla ja ydinprosessin talouden ylitysuhkaa (erillinen esitys lautakunnalle)

Hoitoketjun toimivuus TYKS:stä jatkohoitoa odottavien iäkkäiden potilaiden kohdalla omaan sairaalahoitoon ei saisi pitkittyä. Erityisesti toukokuusta lähtien tavoite alle 20 jonottajaa ei ole enää toteutunut vaan jono on ollut keskiarvona 26 - 29 jonottajaa. Samaan aikaan pitkäaikaissairaanhoitoon odottavien määrä sairaalassa on noussut v 2010 toukokuussa 24:stä kesäkuun alun 39:ään. Sairaalasta vanhainkotiin jonottavien määrä on pysytellyt kohtuullisena ollen keskiarvoltaan 12-14. Sairaalasta kuntoutumisosastoille tai ympärivuorokautiseen jatkohoitoon odottavien kohdalla on siirtoprosessia myös tehostettava.

OPTS:ssa sovitun tavoitteen mukaisesti kuntoutumispalveluiden vaikuttavuuden lisäämiseksi on kuntoutumisen tulosalue ehdottanut muun kuin kuntoutushenkilökunnan kouluttamista tukemaan ikäihmisten kotona selviytymistä tehostamalla mm. erilaisten toimintakykyä kuvaavien arviointimittareiden hyödyntämistä. Näin kuntoutushenkilökunnan kotikäyntejä voidaan kohdentaa lääkinnällisestä kuntoutuksesta hyötyville ikäihmisille ja heidän laitoshoitoon siirtymistään voidaan myöhentää. Sairaalasta kotiutumistilanteen tukeminen ehkäisee uusia sairaalajaksoja mm. pysyväksi laajentuneen toisen kotiinkuntoutumis -tiimin avulla.

Ikäihmisten kuljetuspalvelujen kriteereitä tulee tarkistella uudestaan moni­ammatillisessa yhteistyössä. Sosiaalihuoltolain mukaisen kuljetuspalvelun tulorajoja tulee nostaa, jotta vanhusten määrää vammaispalvelulain mukaisista subjektiivisen oikeuden perusteella myönnettävistä kuljetuspalveluista voidaan vähentää. Neuropsykologisten ongelmien tunnistaminen ja psykologin antamiin konsultaatioiden parempaan hyödyntämiseen kotisairaanhoidon asiakkaille tulee toteuttaa yhteistyössä ja toimintatapoja uudelleen tarkastelemalla.

Vanhuspalveluiden tulosalueen osalta OPTS:ssa on painotettu kotihoidon palveluluokkien asiakkaiden painopisteen muuttamista siten, että toisen ja kolmannen palveluluokan asiakasmäärää pystytään nostamaan, jotta laitoshoitoon joutumista voidaan myöhentää. Kotihoidon sisäisen rakenteen kehittämistä jatketaan ja kotihoidon toiminnan arviointi valmistuu kesäkuussa 2010 ja OPTS:n tavoitteita arvioidaan selvityksen tulosten perusteella. Myös henkilöstön jaksamiseen panostetaan. Ympärivuorokautisen hoidon hoito­sijoja on vähennetty strategian tavoitteita nopeammin perusparannushankkeiden myötä, mutta vastaavasti ei ole lisätty tehostetun palveluasumisen määrää OPTS:n tavoitteiden mukaisesti. Tämä näkyy sairaalahoidossa sairaalasta jatkohoitoon odottavien asiakkaiden määränä. Tämän asian korjaamiseksi tulee erillinen esitys (vrt. kohta erikoissairaanhoito).

Pieniä ja haavoittuvia yksiköitä on vanhuspalveluissa siirretty suurempien yksiköiden osaksi ja näin on saavutettu taloudellisesti järkevämpiä kokonaisuuksia. Geriatrinen sairaalahoito muuttaa n 10 sairaansijaa pitkäaikaisosastoilta kuntouttavan hoidon sairaansijoiksi ja lisäksi on sovittu 1ss/ osasto ylipaikkavalmiudeksi. Tämä turvaa sairaalan akuuttipaikkojen riittävyyttä ja toisaalta varmistaa kotiin tai kodinomaisiin paikkoihin kotiutumista.

Toimenpiteet ja niiden toteuttamisen aikataulu v 2010- ja eteenpäin

Ennusteen tulosaluekohtainen tarkastelu

Hallintopalvelut ja keskitetyt menot

Talousarviokohta sisältää hallintopalveluiden, projektien ja yhteisten keskitettyjen menojen määrärahavaraukset. Menokohtaan sisältyy mm. kaikki sisäiset vuokrat, eläkemenoperusteinen kuel-maksu, varhaiseläkemaksut, keskitetyt it-menot sekä SoTe:n hallinnoimat projektit (osalla ulkoinen rahoitus). Menot ja tulot ylittyvät koska projekteja hallinnoidaan nettomääräisinä. Kokonaisuutena syntyy runsaan 1,3 miljoonan euron nettosäästö.

Sosiaalityön palvelut

Sosiaalityön tulosalueen merkittävimmät ylitysuhat liittyvät asiakaspalveluiden ostoihin ja avustuksiin yksityisille. Asiakaspalveluiden ylitysuhka liittyy pääosin asumispalveluiden tarpeen kasvusta ja osittain asiakasmäärän kasvusta. Toimeentulotuen kasvu on osittain taittunut mutta työmarkkinatuen kuntaosuus on kasvanut viime vuodesta. Tähän pyritään vaikuttamaan siten, että kuntaosuuden asiakastietojen analysointiin panostetaan työvoiman palvelukeskuksessa paremman työllistämismäärärahan kohdentumisen varmistamiseksi.

Perusterveydenhuolto

Tulosalueen menonylitys näyttää tulevan katetuksi tulon ylityksellä. Erityisenä huolenaiheena tässä vaiheessa on hammashuollon ostopalveluihin varatun määrärahan riittävyys ja näyttää siltä, että hoitotakuussa pysymiseksi tarvittaisiin lisää määrärahaa. Turkulaiset näyttävät siirtyvän yhä suuremmassa määrin julkisen suun terveydenhuollon palvelujen käyttäjiksi. Kelan hammashoitokorvausta saaneiden turkulaisten käynnit ovat laskeneet vuodesta 2006 vuoteen 2009 siten, että korvauksia saaneita oli vajaat 4500 henkilöä vähemmän. Vuonna 2006 Turun suun terveydenhuollon asiakkaita oli 43800 ja vuonna 2009 yhteensä 56400 eli lisäystä yhteensä 12600 henkilöä.

Erikoissairaanhoito

Tulosalueella on panostettu konsultaatiokäytäntöjen kehittämiseen ja erityisesti sujuvan yhteistyön varmistamiseen sairaanhoitopiirin kanssa. Merkittävin poikkeama talousarvioon nähden liittyy sairaanhoitopiirin maksuosuuteen, josta on erillinen selvitys alla.

Varsinais-Suomen sairaanhoitopiiri

Peruspalvelulautakunnan talousarviossa Turun maksuosuus sairaanhoitopiirille on 142,025 M€, kun taas sairaanhoitopiirin talousarviossa vastaava luku on 147,179 M€. Alkuvuonna 2010 sairaanhoitopiirin toteutuma oli tasaerälaskutuksen mukainen 49,254 M€ mutta todellinen sairaaloiden käyttö euroissa 1,9 % yli sairaanhoitopiirin budjetoiman Turun maksuosuuden. Laadittu ennuste päätyy 144,825 M€:oon, jossa on ylitysuhkaa peruspalvelulautakunnan talousarvioon nähden 2,8 M€. Ennusteessa on otettu huomioon paitsi itse sairaaloiden käyttö myös kalliin hoidon tasausmaksu, siihen saatava hyvitys Turun itse tuottamasta aikuispsykiatriasta sekä ns. erityisvelvoitemaksu. Lisäksi ennuste sisältää arviolta 0,185 M€ turkulaisille synnyttäjille avustuksena maksettuja asiakasmaksuja enintään kolmelta ensimmäiseltä päivältä.

Kun talousarvioiden välillä on lähtökohtaisesti jo 5,154 M€:n ero, se merkitsee sitä, että on jatkettava erikoissairaanhoidon palvelujen tulosalueen konsultaatiokäytäntöjen tehostamista. Tämä ei kuitenkaan yksinään riitä, vaan sairaanhoitopiiriltä on edellytettävä myös kuluvana vuonna säästötoimenpiteitä sairaanhoitopiirin toimintamenojen osalta. Turun kaupungin varaama maksuosuus v. 2010 on vain runsaat 0,3 M€ suurempi kuin v. 2009 tilinpäätös. Pelkästään T2-sairaalan osittainen käyttöönotto ja U-sairaalan poistoajan muutos tuovat laskennallisesti noin 0,8 M€ lisämaksun Turun kaupungille. Lisäksi sairaanhoitopiirin henkilöstömenojen sopimuskorotukset vastaavat Turun kaupungin toiminnan vastaavia eli vuoden 2010 osalta lähes 3 %.

Turkulaisten avohoitokäynnit sairaanhoitopiirin sairaaloihin vähenivät edellisestä vuodesta tammi-huhtikuussa 1,3 % ja hoitojaksot vastaavasti 8,2 %. Uusien lähetteiden määrä väheni samana ajanjaksona edellisestä vuodesta 1,6 %. Euromääräisesti avohoito kasvoi edelliseen vuoteen verrattuna 8,8 %, vuodeosastohoito väheni vastaavasti 1,8 % ja euromääräinen käyttö yhteensä kasvoi 2,5 %.

Kuntoutumispalvelut

Tulosalueen ylitysuhka johtuu kuljetuspalveluiden menoista sekä asumispalveluiden kustannuksista. Kustannukset lainmuutoksesta 1.9.2009, joka koski vammaisten henkilöiden oikeutta henkilökohtaiseen apuun, kohdistuvat kokovuotisesti vuoteen 2010 eikä kustannuksia osattu arvioida tarkasti. Edelleen tulosalueen tuloerä näyttää jäävän vajaaksi työkeskuksen toiminnan supistumisen johdosta.

Vanhuspalvelut

Tulosalueen merkittävimmät ylitysuhat liittyvät henkilöstömenoihin sekä asiakaspalveluiden ostoihin. Henkilöstöä on kuitenkin vähennetty suunnitelman mukaan ja tilapäisiä vakansseja on korvattu Luolavuoren vanhainkodista siirtyvällä henkilökunnalla. Asiakasmaksujen osalta on mahdollista, että tuloerä toteutuu ennustettua suurempana. Tämä johtuu siitä, että 1.1.2010 lukien laitoksessa asuvien hoitotuen määrän laskenta ja sen vaikutuksen arviointi asiakasmaksuihin on kesken.

Ympäristöterveydenhuolto

Tulosalueen menot ja tulot ovat tasapainossa ja ennusteen mukaan tuloalueella syntyy pieni nettosäästö.

Työterveyshuolto

Tulosalueen menot ja tulot ovat tasapainossa ja ennusteen mukaan sitova nettoerä on lähes toteutumassa.

Varhaiskasvatus

Tulosalueen ylitysuhka johtuu henkilöstömenoista ja kuntalaisille maksettavista avustuksista. Henkilöstömenojen supistamiseksi tilapäisiä vakansseja on voitu vähentää mutta ei aivan suunnitellussa laajuudessa. Työvoiman määrän muutoksen olisi pitänyt olla suurempi, jotta se olisi kattanut pakolliset sopimuskorotukset. Tuottavuus on kuitenkin kehittynyt suotuisasti ja palkkamenot jäänevät kokonaisuudessaan vuoden 2009 tasolle.

Yhteenveto

Seurannan yhteydessä toteutettu tarkastelu on osoittanut selkeästi, että sopimusohjauksen ja siten talousarvion menestyksellisen toteuttamisen kannalta on välttämätöntä tarkastella operatiivisen palvelutuotantosopimuksen sisältöä erityisesti sekä kehittämisosan että tilausosan näkökulmasta entistä tiiviimmin. Muutokset tilausosassa tulee toteuttaa sopimusosapuolten toiminnan selkiyttämiseksi ja siten talousarvion ydinprosessikohtaisen seurannan varmistamiseksi. Sopimuksen muutoksille tulee kehittää tarkoituksenmukainen toimintatapa. Menettely ei poista tarvetta ja toimenpiteitä palvelutuotannon kehittämiseksi ja tehostamiseksi kuntalaisten palvelujen tuottajana.

Peruspalvelulautakunnan toimialuetta säätelee lainsäädäntö, joka edellyttää kuntaa varautumaan kuntalaisten palvelutarpeeseen, jonka ennakoiminen ei kaikilta osin ole mahdollista. Palvelutakuiden toteuttaminen niin sosiaali- kuin terveydenhuollossakin asettavat suuria vaatimuksia erityisesti heikkenevässä taloudellisessa tilanteessa. Em. toteuttaminen ei kuitenkaan ole esteenä palvelurakenteiden ja tuotantotapojen kehittämiselle. Näiden periaatteiden mukaisesti on rakennettu peruspalvelulautakunnan toiminnan ja talouden seurannan edellyttämät toimenpiteet vuodelle 2010 ja pohjaksi vuoden 2011 toiminnalle.

Peruspalvelulautakunnan talousarvio uhkaa ylittyä bruttomääräisesti n. 13 M€ ja nettomääräisesti noin 9,65 M€. Taloutta ei ole mahdollista sopeuttaa lautakunnan omilla toimenpiteillä mutta rationalisointikeinojen valmistelua jatketaan ja ylitysuhkaa pyritään minimoimaan.

Toimenpiteiden jatkovalmistelussa edetään edellä esitetyn prosessikohtaisen suunnitelman mukaan.

Peruspalvelujohtaja Riitta Liuksa:

Ehdotus       Peruspalvelulautakunta päättää esittää kaupunginhallitukselle ja edelleen valtuustolle, että peruspalvelulautakunnan talousarvioon myönnetään lisämäärärahaa 13.000.000 euroa ja tuloerää korotetaan 3.350.000 euroa.