Palvelujohtaja Sirpa Kuronen 10.6.2010:

Sijaishuollon kehittämissuunnitelma hyväksyttiin peruspalvelulautakunnassa 17.2.2010. Suunnitelman yksityiskohtainen toteutus tuli valmistella kevään aikana ja tuoda peruspalvelulautakunnan käsittelyyn. Lautakunnalle on annettu suullinen selvitys sijaishuollon kehittämissuunnitelman etenemisestä 12.5.2010. Tällöin ilmoitettiin, että sijaishuollon kehittämisen toimeenpanosuunnitelma tuodaan lautakunnan käsittelyyn 16.6.2010. Suunnitelma ei valmistu aikataulussa ja sille tarvitaan jatkoaikaa. Kehittämissuunnitelman suuntainen toiminta perhehoidon lisäämiseksi on kuitenkin käynnistynyt.

Palvelurakenne

Sijaishuollon kehittämissuunnitelman ydin on, että jatkossa Turussa pystytään sijoittamaan perhehoitoon merkittävästi nykyistä suurempi osa huostaan otetuista lapsista. Ensi vaiheen tavoitteena on, ettei alle 10-vuotiaita sijoiteta laitokseen, ellei lapsen oma tilanne sitä ehdottomasti edellytä. Uusia huostaanottoja on 10.6.2010 mennessä tehty 27. Näistä viisi on alle 7-vuotiaita, kahdeksan 7-14-vuotiaita ja neljätoista 15-17-vuotiaita. Omiin laitoksiin heistä on sijoitettu 14, perhehoitoon 2 ja ostopalvelulaitoksiin 11. Turun omiin lastenkoteihin sijoitetuista nuorista 20 täyttää tämän vuoden aikana 18 ja siirtyy jälkihuoltoon.

Lapsia on huostassa 8.6.2010 tilanteen mukaan 333 (334), heistä omissa lastenkodeissa 97 (98), perhehoidossa 114 (110) ja ulkopuolisissa laitoksissa 122 (126), suluissa 31.12.2009 tilanne. Ulkopuolisiin laitoksiin lasketaan myös SOS-lapsikylät, joissa lapset asuvat perheolosuhteissa. Tällä hetkellä SOS-lapsikylissä on sijoitettuna 21 lasta. Sijaishuollon sosiaalityön ilmoituksen mukaan 7 lasta on pystytty sijoittamaan kuluvan vuoden aikana sukulais- tai läheisperheeseen. Jälkihuoltoon siirtyy vuoden 2010 aikana yhteensä 49 nuorta. Sijaishuollossa ja sijoituspaikkatilanteessa tapahtuu jatkuvaa muutosta jälkihuoltoon siirtymisten, lapsen tilanteen edellyttämien sijaishuollon muutosten ja osin myös huostaanottojen purkujen vuoksi. Sijaishuollon rakennemuutoksen etenemistä seurataan vuosittain 31.12. tilanteen mukaan. Peruspalvelulautakunnan päätös 17.2.2010 edellyttää lisäksi, että ostopalvelujen suhteellinen osuus ei rakennemuutoksen aikana nouse 31.12.2010 tilanteesta. Ostopalvelulaitoksissa (sis. ammatilliset perhekodit ja SOS-lapsikylät) oli tuolloin 37,7 % huostaan otetuista lapsista. Nykyinen tilanne on tämän päätöksen vaatimusten mukainen.

Perhehoidon edellytysten parantaminen

Perhehoito edellyttää perheiden hakemisen lisäksi riittävää tukea sijoitettavalle lapselle, sijaisperheelle ja lapsen biologiselle perheelle. Nämä vaatimukset on kirjattu lastensuojelulakiin. Turussa sijaishuollon toimintatapa ja henkilöstörakenne on edelleen laitossuuntautunut. Lapsia, joiden ensisijainen sijoituspaikka olisi pitänyt olla perhehoito, on jouduttu sijoittamaan laitoksiin, koska perhehoitoon ei ole ollut osoittaa riittävää tukea. Turussa lastenkoteihin on sijoitettuna useita alle 10-vuotiaita lapsia, joista osa on alle kouluikäisiä ja joiden sijoitukset ovat kestäneet jo useampia vuosia. Perhesijoituksen mahdollisuutta edes näille pienille lapsille ei ole ollut mahdollista arvioida, koska sijoituksen edellyttämää tukea ei ole ollut tarjota. Näiden lasten huostaanotoissa ei ole pystytty vastaamaan lapsen edun mukaiseen tarpeeseen uuden lastensuojelulain hengen mukaisesti. Tähän epäkohtaan sijaishuollon rakennemuutoksella halutaan korjausta niin nyt sijoitettuna olevien lasten kuin niiden lasten kohdalla, joiden tilanne tulevaisuudessa edellyttää huostaanottoa.

Riittävä ja asianmukaisesti hoidettu tuki parantaa myös perhehoitajien jaksamista. Perhehoito turvaa lapselle normaalin arjen; perheessä ovat samat ihmiset huolehtimassa lapsen arkiasioista, kuten nukkumaan menosta, herättämisestä ja kaikessa läsnä olemisessa ympäri vuorokauden. Laitoksissa tämä ei ole mahdollista; laitoshenkilökunta tekee vuorotyötä, ja sairastumiset, lomat sekä muut vapaat edellyttävät myös sijaistyövoiman käyttöä. 

Riittävä tuki mahdollistaa perhesijoituksen. Jotta perhesijoitus olisi mahdollinen, on sijoitusta arvioitaessa selvitettävä, mitä juuri tämä lapsi ja biologiset vanhemmat tarvitsevat. Mahdollisuudet tarvittaviin tukitoimiin selvitetään. Muiden sijoitusvaihtoehtojen tulisi tulla kysymykseen vasta, jos nämä selvitykset eivät tuota lapsen edun mukaista tulosta.

Perhehoidon lisäämiseen ja tukeen on käytettävissä mm. seuraavia keinoja, joita sijaishuollon kehittämistyön aikana otetaan käyttöön tai joiden käyttöä nykyisestä tuntuvasti lisätään:

• Perhehoitoa on vahvistettu kahden sosiaalityöntekijän ja kolmen ohjaajan tilapäisillä palkkaamisluvilla 1.5.2010. Tilapäisten vakanssien perustamisella halutaan tukea työtavan muutoksen käynnistymistä ja perhehoidon lisäämistä.  Vakanssit on saatu täytettyä ja työ on käynnistynyt. Työtä kohdistetaan sijaisperheiden kanssa tehtävään yhteistyöhön sekä lasten tapaamisiin. Etenkin alkuvaiheessa sijoitusta tarvitaan useampia tapaamisia, koska tuen tarve on silloin suurin. Sijoitusten onnistumisen kannalta tärkeää on biologisten vanhempien kanssa tehtävä työ. Tapaamiset vanhempien kanssa auttavat heitä sopeutumaan tilanteeseen, ja jatkossa tapaamaan ja olemaan hyvässä yhteydessä lapsiinsa, jotka asuvat uudessa sijaisperheessä.
• Sijaisperheitä hankitaan omana toimintana ja yhteistyössä Pelastakaa lapset ry:n kanssa. Sijaisperheiden koulutukset jatkuvat normaalisti. Sijaishuolto voi käyttää myös tuettua perhehoitoa tarjoavien yritysten palveluja.
• Perhehoidon tuen ja valvonnan kehittämistä jatketaan syksyn aikana STM:n Kaste-ohjelman Remontti hankkeen projektin avulla. Erityisesti perhehoidon valvonta on järjestämättä ja sen toimintatapa ja organisointi suunnitellaan hankkeessa seudullisena yhteistyönä. Samassa yhteydessä on mahdollisuus pohtia myös muiden sijoitusmuotojen turvallisuuden valvontaa.
• Läheisneuvonpidot. Vastaanottokodissa tehtävässä lapsen hoidon tarpeen arviossa pitää olla mahdollisuus nykyisen lastensuojelulain mukaisesti myös läheisneuvonpitoon, jos se katsotaan lapsen edun mukaiseksi. Läheisneuvonpitoihin on ollut mahdollisuus noin vuoden ajan ja toimintamalli on todettu erittäin hyödylliseksi. Läheisneuvonpitojen järjestäjänä on SPR:n Nuorten turvatalo (Perla 16.12.2009 § 534). Läheisneuvonpidossa lapsen omaiset ja läheiset hakevat lapsen tilanteeseen ratkaisuja ulkopuolisten asiantuntijoiden tuella. Läheisneuvonpito on hyvä menetelmä myös jo aiemmin sijoitettujen lasten tilanteiden uudelleen arvioinneissa. Heidän kohdallaan läheisverkostojen tukimahdollisuuksista ei ole aikaisemmin ollut riittävästi tietoa. Parhaimmillaan läheisneuvonpidon tuloksena lapsi voi jatkaa elämäänsä omassa perheessään läheisten ja lastensuojelun tuella, tai voidaan löytää sukulais- tai läheissijoitusmahdollisuus. Kaikissa tapauksissa on merkityksellistä, että lapsen oman kasvuympäristön tukimahdollisuudet kartoitetaan.
• Lastensuojelun moniammatillinen työryhmä (Perla 12.8.2009 §311) on lastensuojelun tukena haettaessa lapsen edun mukaista ratkaisua vaikeassa tilanteissa. Moniammatillinen työryhmä toimii niin sijaishuollon kuin avohuollon lastensuojelun tukena. Hyvin toimiessaan se auttaa lastensuojelua löytämään lapsen tilanteisiin ratkaisuja, joilla huostaanottotarve voidaan välttää. Myös jo sijoitettujen lasten kohdalla voi tulla tilanteita, joissa lapsen edun toteutuminen on otettava uudelleen harkintaan ja haettava sitä lapsen nykyistä tilannetta paremmin toteuttava ratkaisu. Moniammatillinen työryhmä tarjoaa näihin tilanteisiin laaja-alaisesti eri ammattiryhmien osaamista. Lähtökohta on, että lapsen sijoitusta koskevat ratkaisut on tehty aiemmin olleiden mahdollisuuksien puitteissa mahdollisimman hyvin lapsen sen hetkisen tarpeen mukaisesti. Niin lapsen tilanteen kuin hoitomahdollisuuksien muutokset voivat johtaa uudelleenarviointitarpeeseen.
• Sijaishuollon palvelujen kilpailuttamisen käynnistämisestä seudullisena yhteistyönä tuodaan esitys syksyllä 2010.

Vastaanottotoiminnan keskittäminen: Mäntymäen perhekeskuksen muuttaminen kokonaan vastaanottoyksiköksi ja nuorten vastaanottoyksikön muuttaminen nuorten pitkäaikaissijoitusyksiköksi

Mäntymäen perhekeskuksen osasto 3 muutetaan vastaanotto-osastoksi. Sijaishuollon muutokset toteutetaan loppukesän ja alkusyksyn aikana talon sisäisillä siirroilla, jälkihuoltoon siirtymillä ja kotiutuksilla. Henkilökunnalle pidetään YT-neuvottelut syyskuun 2010 alkupuolella. Osasto 3 muuttaa toimintansa vastaanotto-osastoksi 1.10.2010, viimeistään 1.11.2010. Henkilöstöllä on mahdollisuus esittää toiveita tulevasta työstään. Mäntymäen osasto 4:n muuttaminen vastaanotto-osastoksi riippuu Lakkatien erityislastenkodin uudisrakennuksen valmistumisaikataulusta, jolloin käytössä 7 uutta paikkaa. Tämänhetkisen tiedon mukaan Lakkatie valmistuu loppuvuodesta 2011.

Nuorten vastaanottokodin muuttaminen nuorten pitkäaikaissijoitusyksiköksi voi tapahtua aikaisintaan Lakkatien valmistuttua. Henkilöstön YT-neuvottelut Lakkatien erityislastenkodissa sekä Mäntymäen osasto 4:lla että Nuorten vastaanottokodissa alkusyksystä 2011. Henkilöstön toiveet pyritään huomioimaan.

Vastaanottokodit ovat olleet viime aikoina ruuhkautuneita ja Mäntymäen uusia vastaanottopaikkoja tarvitaan kipeästi. Myös pienten lasten vastaanottopaikkojen tarve on kasvanut. Vastaanottokotien vahvistaminen sijaishuollon kehittämissuunnitelman mukaisesti on ensiarvoisen tärkeätä. Vastaanottokodeissa voidaan tehdä vielä huostaanottoja ehkäisevää työtä. Huostaanoton ollessa välttämätön, on lapsen edun mukaista, että sijoitus voidaan tehdä kohtuullisessa ajassa. Vastaanottokotien ruuhkautuminen vaikeuttaa tätä työtä.  

Sijaishuollon erityishenkilöstön keskittäminen

Lastensuojelun sijaishuollon organisaatiossa Sijoitusten hallinta(Siha)-yksikkö ja Ulkopuoliset sijoitukset (UPS)–yksikkö on yhdistetty. Yksikössä työskentelevät kaikki sijaishuollon sosiaalityöntekijät. Lastensuojelun sijaishuollon esimiehenä on toimistopäällikkö Tarja Salonius, joka on nimetty myös vastaamaan sijaishuollon kehittämistyöstä. Yhdistetyn uuden yksikön johtamista on vahvistettu kokoaikaistamalla johtavan sosiaalityöntekijän tehtävät. YT-kokoukset on pidetty sosiaali- ja terveystoimen menettelytapojen mukaisesti. Työntekijöiden tehtävänkuvat muuttuvat osittain ja niitä uusitaan parhaillaan. Uusien tehtävänkuvien mukainen työ on jo osin käynnistynyt. Sijaishuollon psykologien siirrot psykososiaalisten palvelujen yksikköön etenevät yhteistyössä kuntoutumispalvelujen tulosalueen kanssa.

Kehittämistoimenpiteet täsmentyvät

Sijaishuollon kehittäminen on laaja ja usealle vuodelle ajoittuva hanke. Sen tavoitteet ovat ennen kaikkea lastensuojelulain vaatimusten toteuttamisessa. Sijoitusten rakennemuutoksen myötä uudella toimintatavalla on myös hyvin merkittävä taloudellinen vaikutus. Se vähentää sijaishuollon kustannuksia ja mahdollistaa resurssien suuntaamista avohuollon lastensuojeluun ja pitkällä tähtäyksellä myös ennaltaehkäisevään työhön. On ensiarvoisen tärkeää, että muutoksen toimeenpanosuunnitelma voidaan valmistella huolella ja rakentavassa ilmapiirissä.   

Lastensuojelun sijaishuollon kehittämissuunnitelmassa esitetyt omia laitoksia koskevat suunnitelmat ovat herättäneet laajaa julkista keskustelua. Keskustelussa on ollut vahvasti mukana huoli lasten ja nuorten tilanteesta, mutta osin se ollut perusteettomia uhkakuvia luovaa. Tällä hetkellä on tärkeää rauhoittaa tilanne lastenkodeissa, jotta työntekijät voivat keskittyä hoitamaan perustehtäväänsä lasten parissa ja lapsille taataan turvallinen ja toimiva arki.

Peruspalvelujohtaja Riitta Liuksa 10.6.2010:

EhdotusPeruspalvelulautakunta merkitsee saadun selvityksen tiedokseen.

PäätösEhdotus hyväksyttiin.

Keskustelun kuluessa Anita Birstolin oli Mirka Muukkosen kannattamana tehnyt seuraavansisältöisen muutosehdotuksen:

”Peruspalvelulautakunta merkitsee saadun selvityksen tiedokseen ja päättää, ettei Turun kaupungin omia lastensuojelulaitoksia lakkauteta ennen kuin kaupungin ulkopuolisiin laitoksiin sijoitettujen lasten ja nuorten määrä laske 10 % (kymmeneen prosenttiin) huostaan otettujen ja sijoitettujen lasten ja nuorten kokonaismäärästä.”

Koska esittelijän päätösehdotus ei sisältänyt varsinaista asian ratkaisuehdotusta, ja kyseessä oli valmistelultaan keskeneräinen asia, puheenjohtaja päätti, ettei ota ehdotusta käsittelyyn.

Anita Birstolin jätti asiaan eriävän mielipiteen siltä osin, että puheenjohtaja ei ottanut käsittelyyn hänen tekemäänsä muutosehdotusta.

Mirka Muukkonen jätti asiaan eriävän mielipiteen siltä osin, että puheenjohtaja ei ottanut käsittelyyn Birstolinin tekemää ja hänen kannattamaansa muutosehdotusta.