Tulosaluejohtaja Raili Koski ja lakimies Antti Perälä 28.4.2010:

Ilkka Salonen/Marie Söderman-Salonen ja Riikka Nyström ovat tehneet oikaisuvaatimukset koskien peruspalvelulautakunnan 24.3.2010 § 119 tekemän päätöksen johdosta, joka koskee päivähoidon palvelusetelikokeilua täydentäviä päätöksiä.

Peruspalvelulautakunta on 30.9.2009 § 400 päättänyt palvelusetelin käyttöönotosta lasten päiväkotihoidossa. Peruspalvelulautakunnan 24.3.2010 § 119 tekemällä päätöksellä on täydennetty palvelusetelikokeilua koskevaa aiemmin tehtyä päätöstä.

Koska oikaisuvaatimukset ovat sisällöltään samanlaiset ja niissä esitetyt perusteet ovat samat, on perusteltua käsitellä oikaisuvaatimukset yhdessä.

Liite 1Ilkka Salosen/Marie Söderman-Salosen oikaisuvaatimus

Liite 2Riikka Nyströmin oikaisuvaatimus

Ilkka Salosen ja Marie Söderman-Salosen sekä Riikka Nyströmin esittämät vaatimukset:

1.      Päivähoidon turvaamiseksi jatketaan ostopalvelupäiväkotien sopimuksia kunnes uudet sopimukset saadaan kilpailutettua tai kaupunki saa muulla tavoin järjestettyä kunnallisen päivähoidon vastaan kysyntää.

2.      Palvelusetelikokeilussa pitäydytään palvelusetelilain edellyttämään tarkoitukseen, eli tuomaan valinnanvaraa ja vaihtoehtoja päivähoitopalvelujen käyttäjille.

3.      Palvelusetelikokeiluun osallistuvien taloudellinen riski päivähoitomaksujen äkillisestä ja/tai kohtuuttomasta kallistumisesta täytyy estää.

Oikaisuvaatimuksissa esitetyistä voidaan kohdittain todeta seuraavaa:

1) Peruspalvelulautakunta on 24.3.2010 kokouksessaan päättänyt nimenomaan, että päivähoidon turvaamiseksi jatketaan 31.7.2011 ostopalveluihin rinnastettavaa menettelyä eli maksusitoumusta niiden lasten kohdalla, jotka ovat päiväkodissa nyt ostopalvelusopimuksella. Lisäksi kuluvan vuoden aikana kokeilulla pyritään selvittämään palvelusetelijärjestelmän toimivuus ja jatkokehittämismahdollisuudet.

Päivähoitopalveluja pyritään suuntaamaan erityisesti kasvaville asuntoalueille niin kunnan omana toimintana kuin yksityisten palvelutuottajien toimintana. Tämän lisäksi on esiopetusikäisille saatu tiloja kouluista, jolloin pienemmille kunnallisia hoitopaikkoja tarvitseville lapsille on hoitopaikka voitu osoittaa päiväkodista.

2) Päiväkotipalveluja järjestetään Turussa monipuolisesti. Lasten vanhemmilla on lakiin perustuva subjektiivinen oikeus valita lapselleen kunnan järjestämä päivähoitopaikka tai järjestää päivähoito lasten kotihoidon ja yksityisen hoidon tuesta annetun lain mukaisesti. Päivähoitoa järjestetään  Turussa seuraavin muodoin:

1)      Kaupungin järjestämää päivähoitoa annetaan kunnallisissa päiväkodeissa ja perhepäivähoidossa sekä ostopalveluna yksityisissä päiväkodeissa.

2)      Kaupunki tukee perheitä maksamalla lakisääteistä yksityisen hoidon tukea ja kuntalisää, jolloin vanhemmat voivat valita lapsilleen päiväkotihoidon, perhepäivähoidon tai palkata hoitajan kotiin kotihoidontukea, mikäli perheen nuorin lapsi on alle 3 -vuotias.

Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelusetelin käyttöä koskeva lainsäädäntö uudistui 1.8.2009 lukien. Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelusetelistä annetun lain 1 §:ssä määritetään lain tarkoitus:

”Tämän lain tarkoituksena on sosiaali- ja terveydenhuollon palvelusetelin avulla lisätä asiakkaan ja potilaan valinnan mahdollisuuksia, parantaa palvelujen saatavuutta ja edistää kuntien sosiaali- ja terveystoimen sekä elinkeinotoimen ja yksityisten palvelujen tuottajien yhteistyötä.”

Peruspalvelulautakunnan 30.9.2009 tekemän päätöksen nimenomainen tarkoitus palvelusetelilainsäädännön mukaisesti on tuoda vaihtoehtoja kunnallisen päivähoidon rinnalle. Lautakunnan 24.3.2010 päätös mahdollistaa perheille paremmat vaihtoehdot valita myös yksityinen päiväkoti lapsen hoitopaikaksi, sillä palvelusetelin kattohintaa on korotettu ja sisarusten päivähoitomaksu on muutettu kunnallista päivähoitomaksua vastaavaksi.

Vuodesta 1997 voimassa ollut lasten yksityisen hoidon tuki, joka voidaan rinnastaa tasasuuruiseen palveluseteliin, on jo antanut vanhemmille mahdollisuuden kilpailuttaa hoitopaikkoja ja etsiä lapselleen perheen tilanteeseen sopivin hoitopaikka.

3) Palvelusetelin saanut asiakas tekee palvelujen tuottajan kanssa sopimuksen palvelun antamisesta. Sopimuksessa sovitaan hoidon antamisesta sekä hoitomaksuista ja maksujen mahdollisista korotuksista ja ajankohdista.

Sopimussuhdetta koskevat kuluttajaoikeuden ja sopimusoikeuden säännökset ja oikeusperiaatteet. Sopimuserimielisyydet käsitellään kuluttajariitalautakunnasta annetun lain mukaisesti.

Palvelusetelin suuruuteen taas vaikuttavat perheen tulot ja perheen koko. Nämä asiat käsitellään erillisenä asiakkaan ja palvelun tuottajan välisestä sopimuksesta.

Saadun palautteen ja kokemusten perusteella peruspalvelulautakunta on päätöksellään 24.3.2010 korottanut palvelusetelin kattohintaa 740 euroon. Samassa yhteydessä lautakunta päätti, että monilapsisten perheiden osalta sovelletaan myös palvelusetelin arvon määrityksessä asiakasmaksulakia vastaavalla tavalla kuin kunnallisen päivähoidon maksuissa. Tällöin palvelusetelin arvo lasketaan vähentämällä lapsikohtaisesta kattohinnasta asiakasmaksulain mukaan määräytyvä maksu. Näin menetellään myös silloin, kun perheen lapset ovat eri järjestelmien piirissä olevassa päivähoidossa.

Erityisesti voidaan vielä painottaa, että palvelusetelikokeilun aikana on tarkoitus selvittää kattohinnan taso ja mahdolliset kattohintaan vaikuttavat korotustarpeet mm. päivähoitomaksuun joka toinen vuosi tulevat indeksitarkistukset.

Peruspalvelulautakunta on nimenomaan ottanut päätöksenteossaan huomioon oikaisuvaatimuksessa esitetyt vaatimukset. Peruspalvelulautakunnan päätös ei ole ollut lainvastainen, ei ole syntynyt väärässä järjestyksessä eikä lautakunta päätöstä tehdessään ole ylittänyt toimivaltaansa. Oikaisuvaatimuksen hyväksymiselle ei ole muitakaan perusteita.

Peruspalvelujohtaja Riitta Liuksa:

EhdotusPeruspalvelulautakunta päättää hylätä Ilkka Salonen/Marie Söderman-Salosen ja Riikka Nyströmin oikaisuvaatimukset edellä olevilla perusteilla.

PäätösEhdotus hyväksyttiin.

Kjell Wennström ehdotti, että asia jätetään pöydälle omakustannushinnan selvittämiseksi.

Asia raukesi kannattamattomana.