Perusterveydenhuolto, tulosaluejohtaja Anne Santalahti 23.4.2010:

Kaupunginvaltuutettu Annika Lapintie ym. ovat tehneet 25.1.2010 valtuustoaloitteen otsikolla ”Lääkärit saatava paremmin jäämään Turkuun”. Aloitteen mukaan hakeutuminen yksityisen sektorin palvelukseen on pahentanut julkisen terveydenhoidon lääkäripulaa. Koulutuspaikkojen lisääminen on helpottanut lääkäripulaa monilla paikkakunnilla. Aloitteen mukaan Turussa lääkäripula ei täällä tapahtuvasta koulutuksesta huolimatta ole helpottunut. Krooninen resurssipula ja työpaikkojen epävarmuus on saanut aikaan Turun maineen surkeana työnantajana. Kaikkia avoimia työpaikkoja ei saada täytettyä, vaikka Turku on tunnettu korkeatasoisesta lääkärikoulutuksesta. Turun yliopistosta valmistuneet lääkärit menevät jostain syystä mieluummin töihin muualle. Aloitteen mukaan Turun ympäristökunnissa on ymmärretty, ettei lääkäripulassa ole kyse vain palkoista. Lääkärien työoloja voidaan parantaa lisäämällä vaikutusmahdollisuuksia tarjoamalla mielekäs työympäristö sekä osaava, motivoitunut ja sitoutunut sairaalahenkilökunta. Aloitteen mukaan Turussa on tarjolla vain kiirettä, stressiä, epävarmuutta, jatkuvasti vaihtuvat työtoverit ja huonot mahdollisuudet vaikuttaa omaan työhön. Tämän johdosta aloitteessa esitetään kaupunginvaltuustolle annettavaksi selvityksiä niistä toimista, joilla Turun yliopistosta valmistuvat lääkärit saataisiin paremmin jäämään Turkuun ja siten riittävät terveyspalvelut taattua kaikille kaupunkilaisille.

Perusterveydenhuollon lääkäripula on tosiasia koko Suomessa. Perusterveydenhuollon virkoja ei ole perustettu samassa suhteessa kuin erikoissairaanhoidon virkoja. Viimeisen kymmenen vuoden aikana perusterveydenhuollon lääkärivirkojen määrä on pysynyt Suomessa suhteellisesti samalla tasolla, kun sen sijaan erikoissairaanhoidon virkamäärä on huomattavastikin noussut. Samoin on tapahtunut hoitajavakanssien osalta.

Samoin lääkärien halukkuudessa sitoutua pitkäaikaisesti terveyskeskuslääkärin työhön on ollut nähtävissä negatiivinen kehitys. Opiskelijoilta kysyttäessä halukkuutta siirtyä perusterveydenhuoltoon vain muutama prosentti kurssilaisista ilmoittaa edes ajattelevansa terveyskeskuslääkärin uraa. Näin ollen ei voida ajatella, että ongelma olisi vain Turun lääketieteellisessä opetuksessa vaan kyseessä on kaikissa lääketieteellisissä tiedekunnissa esiintyvä ilmiö. Tiedot opiskelijoiden halukkuudesta siirtyä perusterveydenhuoltoon perustuvat Lääkäriliiton tekemiin tutkimuksiin.

Annika Lapintien ym. valtuustoaloitteen johdosta olen pyytänyt selvityksen perusterveydenhuollon lääkärirekrytoinnista vastaavalta ylilääkäriltä Harri Huhtaselta sekä vanhuspalveluiden ylilääkäriltä Heikki Alangolta.

Turussa on vuosien 2008-2009 aikana tehty useitakin toimenpiteitä, jotka parantavat ennen muuta nuorten vastavalmistuneiden lääkäreiden työolosuhteita. Tämän lisäksi rekrytointi on keskitetty perusterveydenhuollossa yhdelle ylilääkärille. Toiminta on tuottanut hyvää tulosta, koska syksyllä 2010 kaikki perusterveydenhuollon lääkärivakanssit on täytetty ainakin sijaisilla.

Ongelmana Turussa on ollut liian suuret omalääkärien vastuuväestöt. Yliopistosairaalapaikkakunnalla perusterveydenhuollon tehtäväksi tulee huomattavastikin sellaista erikoissairaanhoitoon kuuluvaa kontrollityötä, joka muilla paikkakunnilla on aluesairaalan tai keskussairaalan poliklinikoilla. Tämä työ on vastavalmistuneille lääkäreille huomattavan raskasta ja kuormittavaa. Lisäksi peruskoulutusvaiheen lääkäreitä täytyy olla ohjaamassa valmis laillistettu lääkäri, jolloin tämän työsuoritukset luonnollisesti vähenevät, mutta potilaskuormitus ja kysyntä pysyvät ennallaan ja näin ollen molemmat lääkärit kuormittuvat.

Tilanteen korjaamiseksi on maalis-huhtikuussa 2010 järjestetty omalääkärien vastuuväestöt sen kokoisiksi, että niiden hoitaminen kohtuullisen työajan puitteissa pitäisi olla mahdollista. Pyrkimyksenä on, että lääkärillä olisi noin 2000 potilaan vastuuväestö ja tämän lisäksi yksi päivä viikossa on varattu muihin tehtäviin, kuten lastenneuvolaan, kouluterveydenhuoltoon, äitiysneuvolaan sekä viranomaisille kuuluvien tehtävien hoitoon. Mikäli lääkärillä ei ole muita töitä, potilaslistan koko on 2300-2400.

Muualla Suomessa on panostettu hyvinkin paljon työparityöskentelyyn ja monia sellaisia aiemmin lääkäreille kuuluneita pitkäaikaissairauksien kontrollitehtäviä on voitu siirtää hoitajille. Turussa ei myöskään hoitajavakansseja ole saatu lisää ja näin ollen erikoissairaanhoidosta perusterveydenhuoltoon siirtyneet kroonisten sairauksien kontrollit toteutetaan vanhan tyyppisellä lääkäripainotteisella toimintamallilla. Jos hoitajaresursseja pystyttäisiin lisäämään ja työnjakoa kehittämään, tämä osaltaan parantaisi molempien ammattiryhmien työviihtyvyyttä ja –tyytyväisyyttä.

Harri Huhtasen tekemän selvityksen mukaan syyskuusta 2009 yhteydenpitoa lääketieteen opiskelijoihin ja eurovaiheen lääkäreihin on tehostettu säännöllisillä e-tiedotteilla. Tähän on liittynyt jo yli 60 kandia ja eurolääkäriä.

Tällä hetkellä toteutetaan yksilöllinen työnhaku, jossa kaikki työntekijät haastatellaan ja pyritään aikaisempaa paremmin selvittämään heidän toiveensa ja tarpeensa työnkuvan ja työn ajankohdan suhteen. Näin ollen mahdollistetaan yksilöllisempi työn räätälöinti. Kaikille työnhakijoille vastataan vuorokauden kuluessa hakemuksen saapumisesta sähköpostiin.

Eurovaiheen lääkärien työviihtyvyyden ja motivaation lisäämiseksi on syksystä 2009 lähtien lisätty työpaikalla tapahtuvaa koulutusta. Tällä hetkellä eurovaiheen lääkäri voi osallistua kahdesti kuukaudessa 2-3 tuntia kestäviin lääkäritapaamisiin. Lisäksi on erikseen järjestetty eurolääkärien koulutusohjelma, jonka puitteissa koulutuksia järjestetään kahden tunnin mittaisina kerran kuukaudessa. Tämän lisäksi ovat ylilääkärin tunnit, joita pidetään kerran kuukaudessa. Jokaisella terveysasemalla on nimetty tutor-lääkäri, jonka vastuulla on järjestää tutor-tapaamisia kerran viikossa. Kaiken kaikkiaan eurovaiheen lääkäreille on järjestetty työpaikkakoulutusta nykyään noin 10 tuntia kuukaudessa eli 2-3 tuntia työviikkoa kohden. Myös tutor-lääkärien valmiuksien vahvistamiseksi on menossa kaksivuotinen koulutusohjelma.

Työviihtyvyyden arvioimiseksi vuoden 2010 aikana aloitetaan sijaislääkärien työviihtyvyyden kartoitukset, joista saatujen tulosten perusteella esiin tuleviin ongelmiin etsitään täsmäratkaisuja.

Kotisairaanhoidossa ja vanhuspalveluiden akuuttisairaalaosastoilla esiintyvään lääkärivajaukseen ei ole yhtä yksittäistä syytä. Verrattaessa Turun ja Helsingin kotisairaanhoidon lääkärimiehitystä, voidaan todeta, että Turussa on lähes kaksinkertainen potilasmäärä lääkäriä kohden, joten sillä lienee vaikutuksensa halukkuuteen hakeutua Turun kotisairaanhoidon lääkäriksi.

Kaupungin sisätautisairaalassa ei tällä hetkellä ole lääkärivajausta. Samoin psykiatrisen sairaalan lääkäritilanne on hyvä, lastenpsykiatreista tosin on valtakunnallisesti pulaa.

Yhteenvetona Annika Lapintien ym. tekemään valtuustoaloitteeseen totean, että Turun terveyskeskuksessa on käynnistynyt vuoden 2009 aikana aktiivinen toimintaprosessi nuorten vastavalmistuneiden lääkäreiden rekrytoimiseksi terveyskeskukseen ja tässä on onnistuttu hyvin, koska syksyllä 2010 ei täyttämättömiä tai sijaistamattomia vakansseja ole.

Ma. palvelutuotantojohtaja Max Lönnqvist 27.4.2010:

EhdotusPeruspalvelulautakunta päättää antaa edellä olevan selvityksen vastauksena valtuutettu Annika Lapintien ym. aloitteeseen.

PäätösEhdotus hyväksyttiin.