Perusterveydenhuolto, ehkäisevä terveydenhuolto, ylihoitaja Pirjo-Riitta Liuksila ja ylilääkäri Hannele Kallio 17.2.2010:

Lapsia ja nuoria koskevat politiikkaohjelmat

Hallituskaudella 2007–2011 on luotu kansallisia hyvinvointiohjelmia, joilla on toivottu olevan vaikutuksia kuntien ja koulujen toimintaan. Kahdessa politiikkaohjelmassa ovat lasten ja nuorten asiat korostetusti esillä. Lasten, nuorten ja perheiden hyvinvoinnin politiikkaohjelmassa painopisteenä ovat ehkäisevä työ ja varhainen puuttuminen. Ohjelmalla tuetaan lasten ja perheiden arjen hyvinvointia, vähennetään syrjäytymistä, lisätään nuorten osallisuutta ja lasten oikeuksista tiedottamista, kehitetään hyvinvoinnin seurannan tietopohjaa ja päätösten lapsivaikutusten arviointia. Perustan lasten, nuorten ja perheiden politiikkaohjelmalle muodostaa vuoden 2007 lopussa hyväksytty lapsi- ja nuorisopolitiikan kehittämisohjelma, jonka tavoitteista ja toimenpide-ehdotuksista useat liittyvät läheisesti koulun toimintaan.

Toinen hallitusohjelman lapsia ja nuoria koskevista politiikkaohjelmista on terveyden edistämisen politiikkaohjelma. Sen avulla viedään eteenpäin terveysnäkökohtien huomioon ottamista yhteiskunnan kaikessa toiminnassa ja päätöksenteossa. Ohjelma keskittyy niihin toimiin, joilla voidaan ehkäistä ongelmien syntymistä tai puuttua varhain terveyttä uhkaaviin tekijöihin. Tavoitteena on lisätä päättäjien ja vaikuttajien tietoa tekijöistä, joilla terveyteen ja terveyseroihin on mahdollista vaikuttaa poliittisilla päätöksillä. Ohjelman tavoitteena on kansallisten terveyserojen kaventaminen.

Kouluterveyskysely

Kouluterveyskyselystä saadaan ajantasaista tietoa nuorten terveydestä ja hyvinvoinnista sekä valtakunnallisella, lääni- että paikallisella tasolla. Sen avulla saadaan pidemmältä ajanjaksolta kertyvää trenditietoa ja tietoa nuorten terveys- ja hyvinvointieroista. Kyselytutkimuksessa kartoitetaan laajasti terveyteen liittyviä asioita, kouluoloja, elinoloja, terveystottumuksia, terveysosaamista ja opiskelijahuoltoa.

Kysely tehdään kahden vuoden välein peruskoulujen 8. ja 9. luokkien oppilaille sekä lukion 1. ja 2. vuoden opiskelijoille. Vuonna 2009 kysely tehtiin myös ammattikoulujen opiskelijoille. Turun koulut ovat osallistuneet kyselyyn huhtikuussa 2001, 2003, 2005, 2007 ja 2009. Vastaajia on vuosittain ollut yläluokilta 2495-2962 (v. 2009 94,6 % oppilasmäärästä) sekä lukiosta 1390-1945 (v. 2009 84,5 % opiskelijamäärästä). Ammatillisten oppilaitosten tulokset ovat käytettävissä vain läänikohtaisesti.

Tulokset Turun yläkoulujen ja lukioiden osalta

Elinolot: Turun yläluokkalaisten ja lukiolaisten elinoloissa oli havaittavissa joitakin muutoksia edellisiin kyselyvuosiin nähden. Yläluokkalaisten ja lukiolaisten vanhempien tupakointi väheni ja työttömyys kääntyi kasvuun. Molemmat asuivat ydinperheissä hieman harvemmin kuin Varsinais-Suomessa keskimäärin. Sekä yläluokkalaisten että lukiolaisten käyttövarat runsastuivat edelleen. Aiempaa useammalla yläluokkalaisella oli vähintään yksi läheinen ystävä. Yläluokkalaiset kokivat fyysistä uhkaa hieman yleisemmin kuin kahtena edellisenä kyselyvuotena. Lukiolaiset puolestaan tekivät hieman toistuvammin rikkeitä.

Kouluolot: Sekä yläluokkalaisten että lukiolaisten fyysiset työolot koulussa paranivat. Noin puolet nuorista koki koulun fyysiset työolot puutteellisiksi. Molemmilla oli aiempaa vähemmän koulunkäyntiin ja opiskeluun liittyvää avun puutetta. Avun puutetta oli 7 prosentilla sekä yläluokkalaisista että lukiolaisista. Yläluokkalaisten opiskeluvaikeudet vähenivät edellisestä kyselykerrasta, mutta he kokivat koulutyön määrän liian suureksi yleisemmin kuin kaksi vuotta sitten. Koulutyön määrää piti liian suurena 39 prosenttia yläluokkalaisista ja 50 prosenttia lukiolaisista.

Terveys: Yläluokkalaisten niska- tai hartiakivut viikottain vähenivät hieman. Niitä oli 26 prosentilla yläluokkalaisista. Yläluokkalaisten ylipainoisuus oli hieman harvinaisempaa kuin Varsinais-Suomessa keskimäärin. Ylipainoa oli 14 prosentilla oppilaista. Lukiolaisilla oli aiempaa enemmän useita erilaisia oireita päivittäin ja niska- tai hartiakipuja viikottain. Päivittäistä oireilua oli 16 prosentilla ja niska- tai hartiakipuja 35 prosentilla opiskelijoista. Myös masentuneisuus yleistyi lukiolaisilla hieman. Keskivaikeaa tai vaikeaa masentuneisuutta oli 11 prosentilla lukiolaisista.

Terveystottumukset: Yläluokkalaiset joivat itsensä humalaan harvemmin kuin aiemmin 2000-luvulla ja lukiolaiset harvemmin kuin kahtena edellisenä kyselyvuotena. Vähintään kerran viikossa itsensä humalaan joi 16 prosenttia yläluokkalaisista ja 26 prosenttia lukiolaisista. Yläluokkalaiset harjasivat hampaansa aiempaa ja keskimääräistä useammin ja harrastivat liikuntaa aiempaa enemmän. Koulupäiviä edeltävinä iltoina myöhään valvominen oli yläluokkalaisten keskuudessa entistä yleisempää. Lukiolaiset jättivät koululounaan aterianosia syömättä yleisemmin kuin kahtena edellisenä kyselyvuotena ja yleisemmin kuin maakunnassa keskimäärin.

Terveysosaaminen ja oppilas- tai opiskelijahuolto: Yläluokkalaiset ja lukiolaiset kokivat terveystiedon opetuksen lisäävän terveydestä huolehtimisen valmiuksia aiempaa paremmin. Yläluokkalaiset kokivat terveystiedon opetuksen aiheet myös aiempaa kiinnostavammiksi. Sekä yläluokkalaisten että lukiolaisten päihdetietous parani. Yläluokkalaisten kohdalla myös seksuaaliterveysosaaminen koheni. Muuhun kuin koulunkäyntiin liittyvä avun puute väheni sekä yläluokkalaisilla että lukiolaisilla. Yläluokkalaiset ja lukiolaiset kokivat koululääkärin vastaanotolle pääsemisen Turussa vaikeammaksi kuin Varsinais-Suomessa keskimäärin. Lukiolaiset kokivat sekä kouluterveydenhoitajan että koululääkärin vastaanotoille pääsemisen entistä vaikeammaksi.

Tulosten hyödyntäminen

Sekä kunta- että koulukohtaiset tulokset antavat tärkeää tietoa sekä koulun että koulu- ja opiskeluterveydenhuollon toiminnan suunnitteluun. On tärkeää käydä kouluterveyskyselyn tuloksia läpi peruskoulujen (ala- ja yläkoulu) vanhempainilloissa. Vanhempien tulisi omalta osaltaan keskustella nuortensa kanssa mm. nukkumaanmenoajasta, tietokoneen käytöstä ja television katselun määrästä, kotiintuloajoista ja kavereista ja hyvien terveystottumusten juurruttamisesta nuoren arkeen.

Ma. palvelutuotantojohtaja Max Lönnqvist 17.2.2010:

EhdotusPeruspalvelulautakunta merkitsee kouluterveyskyselyn v. 2009 tiedoksi.

PäätösEhdotus hyväksyttiin.