091209_ TALK.liite2

STM logo suomi

 

HAKEMUS VALTIONAVUSTUKSEN SAAMISEKSI KASTE-OHJELMAA TOTEUTTAVAAN sosiaali- ja terveydenhuollon kehittämishankkeeseen

 

 

 

 

 

 

 

 

Hakija

Hankkeen hallinnoinnista vastaava kunta/kuntayhtymä

Turun kaupungin sosiaali- ja terveystoimi

Kunnan/kuntayhtymän postiosoite

Kristiinankatu 1

Postinumero ja postitoimipaikka

20100 TURKU

Vastuu-

henkilön yhteystiedot

Nimi

Leila Visa

 

Tehtävänimike

Sosiaalityön tulosalueen tulosaluejohtaja

Postiosoite

Linnankatu 23

Postinumero ja postitoimipaikka

20100 TURKU

Puhelin ja matkapuhelin

02-2626429 050-5955046

Fax

02-2626447

S-posti

leila.visa@turku.fi

Yhteyshenkilön yhteystiedot

Nimi

Merja Niinimäki

Tehtävänimike

toimistopäällikkö

Postiosoite

Linnankatu 23

Postinumero ja postitoimipaikka

20100 TURKU

Puhelin ja matkapuhelin

02-2626154 044-9072111

Fax

02-2626447

S-posti

merja.niinimaki@turku.fi

Hankkeen nimi ja siitä käytettävä lyhenne sekä hankkeen toteuttamisaika

Nimi ja lyhenne
Tuetun asumisen lisäämis- ja kehittämishanke TALK

Arvioitu toteuttamisaika (kk/vuosi – kk/vuosi)

1/2009 - 12/2011

 

 

 

 

 

 

 

 

Hankkeen
kokonais-kustannukset

285.000€ ajalla 1/2009 - 12/2011 (v. 2009= 18.000€, v. 2010 = 104.000€ ja v. 2011 = 163.000€)

Haettava valtion- avustus

 

142.500€ ajalla 1/2009 - 12/2011 (v. 2009 = 9.000€, v. 2010 = 52.000€ ja v. 2011 = 81.500€)

Hankkeeseen osallistuvat tahot

Kaikki hankkeeseen osallistuvat kunnat ja sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymät sekä kunkin rahoitusosuus.

Turun kaupungin sosiaali- ja terveystoimi (rahoitus 100%), päihdehuollon asumispalveluiden yhteistyökumppanit, TVT Asunnot Oy ja Koy Lehtolaakso

Muut hankkeessa osallisena olevat tahot ja niiden rahoitusosuudet.

Hankkeen

teema-alue

 

 

[] Lasten, nuorten ja perheiden palvelujen kehittäminen

[] Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen rakenteet

[] Sosiaali- ja terveyspalvelujen henkilöstö

[] Perusterveydenhuollon vahvistaminen

[] Osallisuuden lisääminen ja syrjäytymisen ehkäisy

[] Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenteet ja prosessit

[X] Pitkäaikaisasunnottomuuden vähentäminen

Hankkeen tavoitteet

 

Keskeiset tavoitteet numeroituna tärkeysjärjestyksessä

1. Pitkäaikaisasunnottomuuden vähentäminen

2. Itsenäisen elämänhallinnan lisääminen

3. Asumispolun mahdollistaminen täysin itsenäiseen asumiseen tuen tarpeesta riippuen

4. Painopisteen siirtäminen korjaavasta työstä ennaltaehkäisevään päihdetyöhön

5. Päihdeongelmien haittojen vähentäminen

 

Hankkeen odotetut vaikutukset

Keskeiset odotetut vaikutukset numeroituna tärkeysjärjestyksessä

1. Pitkäaikaisasunnottomuuden puolittuminen

2. Syrjäytymisen vähentyminen, yhteisöllisyyden ja elämänhallinnan lisääntyminen

3. Eheä yksilöllinen asumispolku

4. Resurssien kohdentaminen ennaltaehkäisevään työhön

5. Päihdeongelmien haittojen vähentäminen

Keskeiset toimenpiteet vaikutusten saavuttamiseksi

Keskeiset toimenpiteet numeroituna tärkeysjärjestyksessä

1. Kartoitus pitkäaikaisasunnottomuudesta

2. Asuntojen järjestäminen

3. Tukipalveluiden järjestäminen

4. Palveluprosessien selkiyttäminen

Hankkeen prosessi-kuvaus

Kuvaus hankkeen organisoinnista, toteutustavasta ja aikataulusta

Hankkeen valmistelutyö aloitettiin v. 2008 palkkaamalla projektityöntekijä selvittämään asiakaskunnan rakennetta ja tuetun asumisen piiriin ohjattavissa olevien määrää. Hankkeen aikana on tarkoitus lisätä vuosi vuodelta tukiasuntojen määrää ja ohjaushenkilöstöä arjessa tukemiseen.

 

PROJEKTISUUNNITELMAN MUUTOS

Koska hankkeen varsinainen käynnistyminen tapahtui 1.10.2009 ohjaushenkilöstön aloittaessa työnsä eikä asuntoja saatu hankkeen piiriin myöhäisen aloituksen edellyttämällä nopeudella, jouduttiin hankesuunnitelmaa muuttamaan. Alun perin oli tavoitteena 3 ohjaajaa v. 2009, 2 ohjaajaa v. 2010 ja 1 ohjaaja v. 2011. Muuttuneessa hankesuunnitelmassa v. 2009 palkataan 2 ohjaajaa ja v. 2010 kaksi ohjaajaa lisää (1.3. alk. ja 1.9. alk.) ja v. 2011 yksi ohjaaja lisää.

LIITE: Tarkistettu hankesuunnitelma ja selvitys hankehenkilöstöstä

 

 

Mitä KASTE-ohjelman tavoitteita ja toimenpiteitä hanke tukee?

 

Keskeiset KASTE-ohjelman tavoitteet ja toimenpiteet, joita hanke tukee tärkeysjärjestyksessä

Tavoitteet

1. Syrjäytymisen vähentyminen

2. Hyvinvoinnin ja terveyden lisääntyminen

3. palveluiden laadun ja saatavuuden parantuminen

 

Toimenpiteet

1. Kartoitus pitkäaikaisasunnottomuudesta

2. Asuntojen järjestäminen

3. Tukipalveluiden järjestäminen

4. Palveluprosessien selkiyttäminen

Hankkeen juurruttaminen sekä hyvien käytäntöjen hyödyntäminen ja levittäminen

1. Asiakaslähtöisen ajattelun vahvistaminen

2. Hankkeen nivominen perustyöhön alusta asti

3. Asumispolun eheyttäminen jatkumoksi

4. Yhteistyön lisääntyminen tukiasunto-ohjaajien ja sosiaalityöntekijöiden välillä

5. Yhteistyön kehittämisen ja lisäämisen mahdollistaa uusi tietojärjestelmä, jossa sosiaalityöntekijät pystyvät käsittelemään ohjaajien luomaa aineistoa asiakkaan tilanteista

Miten hankkeen arviointi on suunniteltu toteutettavaksi?

1. Hanketta arvioidaan ulkopuolisen tahon toimesta, Turun AMK

2. Tiedot asiakkaiden palveluprosessista tallennetaan uuteen tietojärjestelmään

3. Asiakaskysely palveluprosessin toimivuudesta järjestetään säännöllisin väliajoin

4. palveluprosessin toimivuudesta tehdään kysely myös sidosryhmille

 

Liitteet

[] Päätökset hankkeeseen osallistuvien kuntien ja kuntayhtymien sitoutumisesta hankkeeseen (pakollinen)

[X] Hankesuunnitelma (pakollinen)

[X] Selvitys henkilöstömenoista (ellei selvitystä ole sisällytetty hankesuunnitelmaan; pakollinen)

[X] Toimintokohtainen kustannusarvio (pakollinen)

[] Aluejohtoryhmän pöytäkirja

[] Aiesopimus (pakollinen Pitkäaikaisasunnottomuuden vähentäminen –teemassa)

[X] Lisähenkilöstösuunnitelma (pakollinen Pitkäaikaisasunnottomuuden vähentäminen –teemassa)

[] Muu liite, mikä

[] Muu liite, mikä

[] Muu liite, mikä

 

 

VALTIONAVUSTUSHAKEMUKSEN TÄYTTÖOHJEET

 

Hakemuksen vastaanottaja

Hakemus toimitetaan sosiaali- ja terveysministeriöön. Hakemus toimitetaan allekirjoitettuna sosiaali- ja terveysministeriön kirjaamoon paperilla. Hakemukseen liitetään hankesuunnitelma ml. henkilöstömenoja koskeva selvitys. Hakemus on toimitettava 31.12.2009 tai 31.12.2010 klo 16.15 mennessä.

 

Hakija

Hakijaksi merkitty kunta tai kuntayhtymä vastaa hankkeen hallinnoinnista.

 

Vastuuhenkilö

Henkilö, joka on päävastuussa hankkeen toteuttamisesta.

Yhteyshenkilö

Henkilö, joka on hankkeen käytännön toteutuksessa keskeisesti mukana ja jonka kautta on tarvittaessa saatavissa lisätietoja.

 

Hankkeen nimi ja siitä käytettävä lyhenne sekä hankkeen toteuttamisaika

Hyväksytyille hankkeille voidaan myöntää avustusta aloitusilmoituksen tekemisen jälkeen syntyneisiin kustannuksiin. Kyseessä on kolmivuotinen siirtomääräraha. Kirjanpidollisista syistä viimeinen maksatushakemus tulee toimittaa Länsi-Suomen lääninhallitukselle jo kolmannen vuoden lokakuun loppuun mennessä, mikä on syytä ottaa huomioon hankesuunnitelmaa tehtäessä.

 

Hankkeen kokonaiskustannukset

Hankkeen kokonaiskustannuksina pidetään niitä kustannuksia, jotka hankkeen toteuttamisesta kokonaisuudessaan aiheutuvat.

 

Haettava valtionavustus

Haettava valtionavustus ilmoitetaan täysien eurojen tarkkuudella. Haettava valtionavustus yhdessä muun julkisen rahoituksen kanssa voi olla enintään 75 % valtionavustukseen oikeuttavista kustannuksista. Pitkäaikaisasunnottomuuden vähentämishankkeissa valtion rahoitusta myönnetään enintään 50 % tukipalvelujen tuottamiseen vaadittavista henkilöstön palkkausmenoista.

 

Hankkeeseen osallistuvat tahot

Luetteloidaan hankkeeseen osallistuvat kunnat ja sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymät sekä kunkin rahoitusosuus. Myös ne kunnat, jotka osallistuvat hankkeeseen ilman rahoitusosuutta, mainitaan (Kunta X 0 euroa).

 

Muilla hankkeeseen osallistuvilla tahoilla tarkoitetaan muita julkisia tahoja (esim. yliopistot, ammattikorkeakoulut ja sosiaalialan osaamiskeskukset) sekä muita kuin julkisia tahoja eli yksityisiä osallistujia. Muiden hankkeeseen osallistuvien tahojen osalta ilmoitetaan myös osallisen rahoitusosuus. Yksityinen rahoitus on esimerkiksi yritysten, järjestöjen, yhdistysten tai säätiöiden hankkeelle myöntämää taloudellista tukea.

 

Hankkeen teema-alue

Kohdassa on lueteltu ne teemat, joiden mukaisille hankkeille sosiaali- ja terveysministeriö suuntaa kehittämishankkeiden valtionavustusta. Mikäli hanke sijoittautuu useammalle teema-alueelle, ne merkitään tärkeysjärjestyksessä numeroilla 1 - 3.

 

Hankkeen tavoitteet[1]

Tavoitteet esitetään luettelona tärkeysjärjestyksessä. Tavoitteita ovat välittömät hyödyt ja pitkäkestoiset vaikutukset. Hankkeen tavoitteiden tulee olla KASTE-ohjelma mukaiset.

 

Hankkeen odotetut vaikutukset[2]1

Hankkeiden odotetut vaikutukset esitetään vastaavalla numeroinnilla kuin edellisessä kohdassa, eli hankkeen kukin tavoite täsmennetään kuvaamalla tältä osin odotettu vaikutus.

 

 

 

Hankkeen prosessikuvaus

Kohdassa kuvataan lyhyesti hankkeen toteuttamistapa, eli hankkeen organisointi, työvaiheet ja eri vaiheiden aikataulutus.

 

Mitä Kaste-ohjelman tavoitteita ja toimenpiteitä hanke tukee (Teema-aluekohtaiset vaatimukset)

Julkaisu ”KASTE-ohjelmaa 2008 – 2011 toteuttavien hankkeiden valtionavustukset” sisältää valtionavustuksen saamisen ehtona olevat teema-aluekohtaiset vaatimukset. Hakemuksessa kuvataan lyhyesti, miten nämä ehdot on hankkeessa huomioitu.

 

Hankkeen juurruttaminen sekä hyvien käytäntöjen hyödyntäminen ja levittäminen

Kuvaus siitä kuinka olemassa olevia hyviä käytäntöjä hyödynnetään hankkeessa ja miten hankkeessa muodostuneet uudet hyvät käytännöt juurrutetaan vakiintuneeksi toimintatavaksi ja levitetään hankkeeseen osallistuneiden kuntien lisäksi myös laajemmin käyttöön otettaviksi. Kohdassa kuvataan myös, miten hankkeessa muodostuneen uuden toiminnan rahoitus järjestetään hankkeen päättymisen jälkeen.

 

Miten hankkeen arviointi on suunniteltu toteutettavaksi?

Selvitetään, miten hankkeen toteutumista ja tuloksia seurataan ja arvioidaan hankkeen aikana ja sen päätyttyä.

 

Liitteet

Pakollisia liitteitä ovat kuntien ja kuntayhtymien sitoumukset, hankesuunnitelma ja toimintokohtainen kustannusarvio. Henkilöstömenojen rakenteen tule ilmetä joko hankesuunnitelmasta tai erillisestä liitteestä. Pitkäaikaisasunnottomuuden vähentäminen –teemassa pakollisia liitteitä ovat hankesuunnitelma, aiesopimus ja lisähenkilöstösuunnitelma.

HANKKEEN MENOT JA RAHOITUS

Henkilöstömenot

Henkilöstömenoista tulee antaa selvitys joko hankesuunnitelmassa tai erillisessä liitteessä. Selvityksestä tulee ilmetä 1) palkkamenot projektiin palkattavan henkilöstön osalta ja 2) kunnan tehtävässä jo työskentelevien henkilöiden työpanoksen siirto hankkeeseen. Selvitys sisältää henkilöstön osalta sekä kirjanpidolliset menosiirrot kunnalta tai kuntayhtymältä että hankkeeseen palkattavan henkilöstön.

 

Valtionavustukseen oikeuttamattomat kustannukset

Valtionavustukseen oikeuttavat kustannukset on kuvattu julkaisussa ”KASTE –ohjelmaa 2008 – 2011 toteuttavien hankkeiden valtionavustukset” . Hakemuksessa tulee esittää myös ne kustannukset, joihin valtionavustusta ei voida myöntää.

 

Tulorahoitus

Tulorahoitus on hankkeen toiminnan kautta saatua rahoitusta.

 

Muu kuin julkinen rahoitus

Muu kuin julkinen rahoitus on yksityistä rahoitusta. Yksityisellä rahoituksella tarkoitetaan esimerkiksi yritysten, järjestöjen, yhdistysten tai säätiöiden hankkeelle myöntämää taloudellista tukea. Tämän kaltainen rahoitus on selvitettävä myös lomakkeen sivulla 1 ”Hankkeeseen osallistuvat tahot”.

 

Valtionavustukseen oikeuttavat kustannukset

Valtionavustukseen oikeuttavat kustannukset saadaan, kun hankkeen kokonaiskustannuksista vähennetään valtionavustukseen oikeuttamattomat kustannukset, muu kuin julkinen rahoitus ja tulorahoitus.

 

Kunnan ja kuntayhtymän oma rahoitusosuus

Omarahoitusosuus on se summa, jolla hankkeessa mukana olevat kunnat ja kuntayhtymät osallistuvat hankkeen kustannuksiin. Omarahoitusosuuden on oltava vähintään 25 % valtionavustukseen oikeuttavista kustannuksista.

 

Muu julkinen rahoitus

Muu julkinen rahoitus on hankkeelle haettu tai jo saatu muu julkinen rahoitus kuin kunnan oma rahoitus tai haettava valtionavustus. Muuta julkista rahoitusta ovat mm. koulutuskuntayhtymien, maakuntaliittojen, RAY:n tai EU:n tuki. Tämän kaltainen rahoitus on selvitettävä myös lomakkeen sivulla 1 ”Hankkeeseen osallistuvat tahot”. Valtionavustus ja muu julkinen rahoitus voi olla yhteensä enintään 75 %. Pitkäaikaisasunnottomuuden vähentämishankkeissa valtion rahoitusta myönnetään enintään 50 % tukipalvelujen tuottamiseen vaadittavista henkilöstön palkkausmenoista.

 

Paikka ja aika sekä allekirjoitus

Hakemuksen tulee olla päivätty ja allekirjoitettu. Hakemuksen allekirjoittaa se taho, joka on oikeutettu hakemaan valtionavustusta hallinnoinnista vastaavan kunnan tai kuntayhtymän nimissä.

 

 

 

 


[1]

KASTE-ohjelman tavoitteet ja seurantaindikaattorit ovat seuraavat:

Osallisuuden lisäämiseksi ja syrjäytymisen vähentämiseksi tavoitellaan seuraavia asioita:

-Kodin ulkopuolelle sijoitettujen lasten määrä suhteessa ikäryhmään kääntyy laskuun.

-Koulutuksen ulkopuolelle jääneiden 17–24 -vuotiaiden nuorten osuus ikäluokasta jää alle 10 prosentin.

-Toimeentulotukea pitkäaikaisesti saaneiden 18–24 -vuotiaiden nuorten osuus vastaavasta ikäluokasta puolittuu.

-Pitkäaikaistyöttömien määrä vähenee alle 30 000 henkilöön.

-Pitkäaikaisasunnottomuus puolittuu.

Hyvinvoinnin ja terveyden lisäämistä ja terveyserojen kaventamista tavoitellaan seuraavasti:

-Alkoholijuomien kokonaiskulutus vähenee vuoden 2003 tasolle.

-Ylipainoisten osuus työikäisistä palautuu vuosien 1998–2001 tasolle.

-Tupakoivien 16–18 -vuotiaiden osuus vähenee viisi prosenttiyksikköä.

-Lapsiperheiden pienituloisuusaste vähenee alle 10 prosenttiin.

-Vanhusten ikävakioitu toimintakyky paranee.

-Koti- ja vapaa-ajan tapaturmakuolemat ja vakavat tapaturmat vähenevät 10 prosenttia.

Palvelujen parempaa laatua, vaikuttavuutta ja saatavuutta ja alueellisten erojen kaventamista tavoitellaan näillä asioilla:

-Asiakaspalautteessa havaittu tyytyväisyys palveluihin paranee.

-Terveydenhuollon hoitoon pääsyn aikarajat toteutuvat.

-Vanhuspalvelujen tarpeen arvioinnin määräajat toteutuvat.

-Tarpeenmukainen säännöllinen kotihoito on tarjolla 14 prosentille yli 75-vuotiaista.

-Pitkäaikaisessa laitoshoidossa olevia yli 75-vuotiaita on enintään kolme prosenttia.

-Perusterveydenhuollon lääkäri- ja hammaslääkärivaje vähenee.

-Sosiaalityöntekijävaje vähenee.

-Alueelliset erot erikoissairaanhoidon vaikuttavuudessa vähenevät

[2]