VALTIONAVUSTUSHAKEMUKSEN TÄYTTÖOHJEET
Hakemuksen vastaanottaja
Hakemus toimitetaan sosiaali- ja terveysministeriöön. Hakemus toimitetaan allekirjoitettuna sosiaali- ja terveysministeriön kirjaamoon paperilla. Hakemukseen liitetään hankesuunnitelma ml. henkilöstömenoja koskeva selvitys. Hakemus on toimitettava 31.12.2009 tai 31.12.2010 klo 16.15 mennessä.
Hakija
Hakijaksi merkitty kunta tai kuntayhtymä vastaa hankkeen hallinnoinnista.
Vastuuhenkilö
Henkilö, joka on päävastuussa hankkeen toteuttamisesta.
Yhteyshenkilö
Henkilö, joka on hankkeen käytännön toteutuksessa keskeisesti mukana ja jonka kautta on tarvittaessa saatavissa lisätietoja.
Hankkeen nimi ja siitä käytettävä lyhenne sekä hankkeen toteuttamisaika
Hyväksytyille hankkeille voidaan myöntää avustusta aloitusilmoituksen tekemisen jälkeen syntyneisiin kustannuksiin. Kyseessä on kolmivuotinen siirtomääräraha. Kirjanpidollisista syistä viimeinen maksatushakemus tulee toimittaa Länsi-Suomen lääninhallitukselle jo kolmannen vuoden lokakuun loppuun mennessä, mikä on syytä ottaa huomioon hankesuunnitelmaa tehtäessä.
Hankkeen kokonaiskustannukset
Hankkeen kokonaiskustannuksina pidetään niitä kustannuksia, jotka hankkeen toteuttamisesta kokonaisuudessaan aiheutuvat.
Haettava valtionavustus
Haettava valtionavustus ilmoitetaan täysien eurojen tarkkuudella. Haettava valtionavustus yhdessä muun julkisen rahoituksen kanssa voi olla enintään 75 % valtionavustukseen oikeuttavista kustannuksista. Pitkäaikaisasunnottomuuden vähentämishankkeissa valtion rahoitusta myönnetään enintään 50 % tukipalvelujen tuottamiseen vaadittavista henkilöstön palkkausmenoista.
Hankkeeseen osallistuvat tahot
Luetteloidaan hankkeeseen osallistuvat kunnat ja sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymät sekä kunkin rahoitusosuus. Myös ne kunnat, jotka osallistuvat hankkeeseen ilman rahoitusosuutta, mainitaan (Kunta X 0 euroa).
Muilla hankkeeseen osallistuvilla tahoilla tarkoitetaan muita julkisia tahoja (esim. yliopistot, ammattikorkeakoulut ja sosiaalialan osaamiskeskukset) sekä muita kuin julkisia tahoja eli yksityisiä osallistujia. Muiden hankkeeseen osallistuvien tahojen osalta ilmoitetaan myös osallisen rahoitusosuus. Yksityinen rahoitus on esimerkiksi yritysten, järjestöjen, yhdistysten tai säätiöiden hankkeelle myöntämää taloudellista tukea.
Hankkeen teema-alue
Kohdassa on lueteltu ne teemat, joiden mukaisille hankkeille sosiaali- ja terveysministeriö suuntaa kehittämishankkeiden valtionavustusta. Mikäli hanke sijoittautuu useammalle teema-alueelle, ne merkitään tärkeysjärjestyksessä numeroilla 1 - 3.
Hankkeen tavoitteet[1]
Tavoitteet esitetään luettelona tärkeysjärjestyksessä. Tavoitteita ovat välittömät hyödyt ja pitkäkestoiset vaikutukset. Hankkeen tavoitteiden tulee olla KASTE-ohjelma mukaiset.
Hankkeen odotetut vaikutukset[2]1
Hankkeiden odotetut vaikutukset esitetään vastaavalla numeroinnilla kuin edellisessä kohdassa, eli hankkeen kukin tavoite täsmennetään kuvaamalla tältä osin odotettu vaikutus.
Hankkeen prosessikuvaus
Kohdassa kuvataan lyhyesti hankkeen toteuttamistapa, eli hankkeen organisointi, työvaiheet ja eri vaiheiden aikataulutus.
Mitä Kaste-ohjelman tavoitteita ja toimenpiteitä hanke tukee (Teema-aluekohtaiset vaatimukset)
Julkaisu ”KASTE-ohjelmaa 2008 – 2011 toteuttavien hankkeiden valtionavustukset” sisältää valtionavustuksen saamisen ehtona olevat teema-aluekohtaiset vaatimukset. Hakemuksessa kuvataan lyhyesti, miten nämä ehdot on hankkeessa huomioitu.
Hankkeen juurruttaminen sekä hyvien käytäntöjen hyödyntäminen ja levittäminen
Kuvaus siitä kuinka olemassa olevia hyviä käytäntöjä hyödynnetään hankkeessa ja miten hankkeessa muodostuneet uudet hyvät käytännöt juurrutetaan vakiintuneeksi toimintatavaksi ja levitetään hankkeeseen osallistuneiden kuntien lisäksi myös laajemmin käyttöön otettaviksi. Kohdassa kuvataan myös, miten hankkeessa muodostuneen uuden toiminnan rahoitus järjestetään hankkeen päättymisen jälkeen.
Miten hankkeen arviointi on suunniteltu toteutettavaksi?
Selvitetään, miten hankkeen toteutumista ja tuloksia seurataan ja arvioidaan hankkeen aikana ja sen päätyttyä.
Liitteet
Pakollisia liitteitä ovat kuntien ja kuntayhtymien sitoumukset, hankesuunnitelma ja toimintokohtainen kustannusarvio. Henkilöstömenojen rakenteen tule ilmetä joko hankesuunnitelmasta tai erillisestä liitteestä. Pitkäaikaisasunnottomuuden vähentäminen –teemassa pakollisia liitteitä ovat hankesuunnitelma, aiesopimus ja lisähenkilöstösuunnitelma.
HANKKEEN MENOT JA RAHOITUS
Henkilöstömenot
Henkilöstömenoista tulee antaa selvitys joko hankesuunnitelmassa tai erillisessä liitteessä. Selvityksestä tulee ilmetä 1) palkkamenot projektiin palkattavan henkilöstön osalta ja 2) kunnan tehtävässä jo työskentelevien henkilöiden työpanoksen siirto hankkeeseen. Selvitys sisältää henkilöstön osalta sekä kirjanpidolliset menosiirrot kunnalta tai kuntayhtymältä että hankkeeseen palkattavan henkilöstön.
Valtionavustukseen oikeuttamattomat kustannukset
Valtionavustukseen oikeuttavat kustannukset on kuvattu julkaisussa ”KASTE –ohjelmaa 2008 – 2011 toteuttavien hankkeiden valtionavustukset” . Hakemuksessa tulee esittää myös ne kustannukset, joihin valtionavustusta ei voida myöntää.
Tulorahoitus
Tulorahoitus on hankkeen toiminnan kautta saatua rahoitusta.
Muu kuin julkinen rahoitus
Muu kuin julkinen rahoitus on yksityistä rahoitusta. Yksityisellä rahoituksella tarkoitetaan esimerkiksi yritysten, järjestöjen, yhdistysten tai säätiöiden hankkeelle myöntämää taloudellista tukea. Tämän kaltainen rahoitus on selvitettävä myös lomakkeen sivulla 1 ”Hankkeeseen osallistuvat tahot”.
Valtionavustukseen oikeuttavat kustannukset
Valtionavustukseen oikeuttavat kustannukset saadaan, kun hankkeen kokonaiskustannuksista vähennetään valtionavustukseen oikeuttamattomat kustannukset, muu kuin julkinen rahoitus ja tulorahoitus.
Kunnan ja kuntayhtymän oma rahoitusosuus
Omarahoitusosuus on se summa, jolla hankkeessa mukana olevat kunnat ja kuntayhtymät osallistuvat hankkeen kustannuksiin. Omarahoitusosuuden on oltava vähintään 25 % valtionavustukseen oikeuttavista kustannuksista.
Muu julkinen rahoitus
Muu julkinen rahoitus on hankkeelle haettu tai jo saatu muu julkinen rahoitus kuin kunnan oma rahoitus tai haettava valtionavustus. Muuta julkista rahoitusta ovat mm. koulutuskuntayhtymien, maakuntaliittojen, RAY:n tai EU:n tuki. Tämän kaltainen rahoitus on selvitettävä myös lomakkeen sivulla 1 ”Hankkeeseen osallistuvat tahot”. Valtionavustus ja muu julkinen rahoitus voi olla yhteensä enintään 75 %. Pitkäaikaisasunnottomuuden vähentämishankkeissa valtion rahoitusta myönnetään enintään 50 % tukipalvelujen tuottamiseen vaadittavista henkilöstön palkkausmenoista.
Paikka ja aika sekä allekirjoitus
Hakemuksen tulee olla päivätty ja allekirjoitettu. Hakemuksen allekirjoittaa se taho, joka on oikeutettu hakemaan valtionavustusta hallinnoinnista vastaavan kunnan tai kuntayhtymän nimissä.
KASTE-ohjelman tavoitteet ja seurantaindikaattorit ovat seuraavat:
Osallisuuden lisäämiseksi ja syrjäytymisen vähentämiseksi tavoitellaan seuraavia asioita:
-Kodin ulkopuolelle sijoitettujen lasten määrä suhteessa ikäryhmään kääntyy laskuun.
-Koulutuksen ulkopuolelle jääneiden 17–24 -vuotiaiden nuorten osuus ikäluokasta jää alle 10 prosentin.
-Toimeentulotukea pitkäaikaisesti saaneiden 18–24 -vuotiaiden nuorten osuus vastaavasta ikäluokasta puolittuu.
-Pitkäaikaistyöttömien määrä vähenee alle 30 000 henkilöön.
-Pitkäaikaisasunnottomuus puolittuu.
Hyvinvoinnin ja terveyden lisäämistä ja terveyserojen kaventamista tavoitellaan seuraavasti:
-Alkoholijuomien kokonaiskulutus vähenee vuoden 2003 tasolle.
-Ylipainoisten osuus työikäisistä palautuu vuosien 1998–2001 tasolle.
-Tupakoivien 16–18 -vuotiaiden osuus vähenee viisi prosenttiyksikköä.
-Lapsiperheiden pienituloisuusaste vähenee alle 10 prosenttiin.
-Vanhusten ikävakioitu toimintakyky paranee.
-Koti- ja vapaa-ajan tapaturmakuolemat ja vakavat tapaturmat vähenevät 10 prosenttia.
Palvelujen parempaa laatua, vaikuttavuutta ja saatavuutta ja alueellisten erojen kaventamista tavoitellaan näillä asioilla:
-Asiakaspalautteessa havaittu tyytyväisyys palveluihin paranee.
-Terveydenhuollon hoitoon pääsyn aikarajat toteutuvat.
-Vanhuspalvelujen tarpeen arvioinnin määräajat toteutuvat.
-Tarpeenmukainen säännöllinen kotihoito on tarjolla 14 prosentille yli 75-vuotiaista.
-Pitkäaikaisessa laitoshoidossa olevia yli 75-vuotiaita on enintään kolme prosenttia.
-Perusterveydenhuollon lääkäri- ja hammaslääkärivaje vähenee.
-Sosiaalityöntekijävaje vähenee.
-Alueelliset erot erikoissairaanhoidon vaikuttavuudessa vähenevät
[2]