Tuetun asumisen lisäämis- ja kehittämishanke
T A L K
Tarkistettu h a n k e s u u n n i t e l m a
KASTE-OHJELMA 2008–2013
07.12.2009
1.JOHDANTO...........................................................................................................................................3
2. HANKKEEN TAUSTAA JA TARVE......................................................................................................3
3. ASUMISPALVELUIDEN NYKYTILAN KUVAUS.................................................................................3
4. ASUMISPALVELUIDEN MUUTOSTARPEET JA KEHITETTÄVÄ PALVELURAKENNE................5
5. TALK-HANKKEEN KOHDERYHMÄT JA HANKKEEN PÄÄMÄÄRÄ................................................5
6. TALK-HANKKEEN TAVOITTEET.......................................................................................................6
8. TALK-HANKKEEN HALLINNOINTI...................................................................................................7
8.1 Henkilöstöresurssit..........................................................................................................................7
8.2 Hallinnointi........................................................................................................................................7
8.3 Talousarvio ja rahoitus.....................................................................................................................7
10. SEURANTA JA RAPORTOINTI.........................................................................................................7
11. ARVIOINTI...........................................................................................................................................8
12. TIEDOTTAMINEN..............................................................................................................................8
13. AIKATAULU........................................................................................................................................8
Muutoksia on tehty kohtiin: 4., 5., 8.1, 8.3 ja 13.
1. JOHDANTO
Tuetun asumisen lisäämis- ja kehittämishanke TALK noudattaa valtioneuvoston vuosille 2008 -2011 hyväksymän pitkäaikaisasunnottomuuden vähentämisohjelman tavoitteita ja linjauksia sekä tukiasuntojen lisäämisen että riittävien asumisen tukipalvelujen turvaamisen osalta.
Hankkeella parannetaan vailla vakinaista asuntoa olevien turkulaisten asemaa, palveluiden saatavuutta ja oikeaa kohdentumista sekä asiakaslähtöisten asumisratkaisujen löytymistä.
2. HANKKEEN TAUSTAA JA TARVE
Ympäristöministeriön toteuttaman pitkäaikaisasunnottomuuden vähentämisohjelman tavoitteena on puolittaa pitkäaikaisasunnottomuus vuoteen 2011 mennessä ja tehostaa asunnottomuuden ennaltaehkäisyä. Turun lisäksi Helsinki, Espoo, Vantaa, Tampere, Lahti, Kuopio, Joensuu, Oulu ja Jyväskylä ovat allekirjoittaneet valtion kanssa aiesopimukset pitkäaikaisasunnottomuuden vähentämiseksi. Ohjelman avulla luodaan edellytyksiä yhteensä 1.250 asunnon, tukiasunnon tai hoitopaikan osoittamiseen pitkäaikaisasunnottomille ohjelmaan osallistuvissa kaupungeissa. Tampereelle, Turkuun, Lahteen, Kuopioon, Joensuuhun, Ouluun ja Jyväskylään on tarkoitus luoda yhteensä 250 asuntoa/hoitopaikkaa vuoteen 2011 mennessä.
Turku on aiesopimuksessaan sitoutunut pitkäaikaisasunnottomuuden vähentämisohjelmaan kahdella tavalla: toisaalta asunnottomuutta ennaltaehkäisevän asumisneuvojatoiminnan laajentamiseen, johon on haettu hankerahoitusta sosiaalilautakunnan päätöksellä 17.9.2008 § 1064 Ympäristöministeriön lähiöohjelmasta. Turun sosiaalilautakunta on 12.11.2008 § 1287 päättänyt vakinaistaa vuonna 2009 hyviä tuloksia saaneen asumisneuvojatoiminnan Varissuon ja Lausteen asuntoalueilla. Asumisneuvojatoiminta on tarkoitus laajentaa Pohjois-Turun alueille Länsi-Nummeen, Halisiin ja Aurinkolaaksoon (Runosmäki).
Toisaalta Turku on sitoutunut selvittämään vuoden loppuun mennessä pitkäaikaisasunnottomuuden tilanteen Turussa ja suunnittelemaan tarpeelliset toimet pitkäaikaisasunnottomuuden vähentämiseksi.
Turun sosiaalilautakunta on pyytänyt kokouksessaan 10.9.2008 § 1008 sosiaalikeskukselta selvitystä päihdeongelmaisten asumispalveluista ja mahdollisia toimenpide-ehdotuksia siten, että valtakunnallisen asunnottomuushankkeen sisältö otetaan huomioon. Sosiaalityön tulosaluejohtaja on perustanut asiaa selvittävän työryhmän 12.9.2008.
3. ASUMISPALVELUIDEN NYKYTILAN KUVAUS
Turun kaupungilla on yhteensä kolme omaa asumis-, hoito- tai huoltokotipalveluja tarjoavaa päihdehuollon yksikköä. Sillankorva tarjoaa ensihoidollisia tilapäismajoituspalveluja myös päihtyneille asiakkaille. Niuskalan hoitokoti tuottaa pääosin työikäisille asumis- ja hoitokotipalveluja ja Paattisten huoltokoti tuottaa eläkkeellä oleville päihdeongelmaisille hoidollisia palveluja. Kaupungin yksikköjen kokonaispaikkaluku on 139.
Sirkkalan päiväkeskus tuottaa myös kaupungin omana palveluna päivätoimintaa päihdeongelmaisille ja tarjoaa asiakkaille tukipalveluja itsenäiseen asumiseen pääsemiseksi ja itsenäisen asumisen jatkuvuuden turvaamiseksi.
Päihderetkahdusten ja arjessa selviytymisen ongelmien muodostaessa uhkia asumiselle, pyritään sekä tukiasunto-ohjauksen että päiväkeskuksen toimesta turvaamaan asumisen jatkuvuutta tukemalla asiakasta oikea-aikaisin väliintuloin. Toisaalta päivätoiminnan tavoitteena voidaan myös nähdä asunnottomien, väliaikaisesti asumispalvelujen tavoittamattomissa olevien, peruspalvelujen järjestäminen ja ohjaaminen mahdollisuuksien mukaan asumis- ja majoituspalvelujen piiriin.
Taulukko 1. Suoritetieoja vv. 2004-07; kaupungin omat päihdehuollon asumispalvelut
|
2004 |
2005 |
2006 |
2007 |
Sirkkalan päiväkeskus |
|
|
|
|
Käyntikertoja |
8.258 |
8.169 |
8.014 |
9.545 |
Sillankorva |
|
|
|
|
Hoitopaikkoja |
36 |
36 |
36 |
36 |
Asukkaita |
226 |
248 |
225 |
241 |
Hoitopäiviä |
7.784 |
7.170 |
8.086 |
8.166 |
Käyttöaste % |
59,2 |
54,6 |
69,2 |
61,5 |
Niuskalan hoitokoti |
|
|
|
|
Hoitopaikat |
34 |
34 |
34 |
34 |
Asukkaita |
113 |
100 |
114 |
93 |
Hoitopäiviä |
10.798 |
11.159 |
10.703 |
11.221 |
Käyttöaste % |
87,0 |
89,9 |
86,2 |
90,4 |
Paattisten huoltokoti |
|
|
|
|
Hoitopaikat |
69 |
69 |
69 |
69 |
Asukkaita |
85 |
98 |
88 |
88 |
Hoitopäiviä |
22.361 |
21.752 |
22.576 |
22.236 |
Käyttöaste % |
88,8 |
86,4 |
89,6 |
88,3 |
Asumis- ja hoitokotipalveluja ostetaan lisäksi kolmelta palveluntuottajalta. Kokonaispaikkaluku on ostopalveluissa 135. Käyttöasteet sekä kaupungin omissa että ostopalvelupaikoissa ovat lähes säännöllisesti 90 %:n tuntumassa.
Taulukko 2. Suoritetietoja vv. 2004-07; ostetut päihdehuollon asumispalvelut
Vuosi |
2004 |
2005 |
2006 |
2007 |
Nuutinkoti | ||||
Hoitopaikat |
57 |
57 |
57 |
57 |
Asukkaita |
124 |
111 |
120 |
131 |
Hoitopäiviä |
17.296 |
16.148 |
17.354 |
18.770 |
Käyttöaste % |
83 |
78 |
83 |
90 |
Sirkkalan hoitokoti | ||||
Hoitopaikat |
40 |
40 |
40 |
40 |
Asukkaita |
89 |
140 |
122 |
128 |
Hoitopäiviä |
12.373 |
11.658 |
12.848 |
12.920 |
Käyttöaste % |
85 |
80 |
88 |
88,5 |
Ruissalon huoltokoti | ||||
Hoitopaikat |
13 |
13 |
13 |
13 |
Asukkaita |
14 |
14 |
16 |
16 |
Hoitopäiviä |
3.800 |
3.457 |
4.135 |
3.988 |
Käyttöaste % |
80 |
73 |
87,1 |
91 |
Pelastusarmeijan hoitokoti | ||||
Hoitopaikat |
25 |
25 |
25 |
25 |
Asukkaita |
76 |
66 |
70 |
55 |
Hoitopäiviä |
7.130 |
7.431 |
8.052 |
8.639 |
Käyttöaste % |
78 |
81 |
88,2 |
94,7 |
Turun kaupungilla on päihdehuollon tukiasuntoja tällä hetkellä yhteensä 61 ja ne sijaitsevat kolmessa erillisessä tukiasuntoryppäässä. Tukiasuntojen ohjausvastuu on hajautettu kolmelle kaupungin päihdehuollon yksikölle. Asumisen tukemiseen on tällä hetkellä käytettävissä kaiken kaikkiaan yhden ohjaajan viikkotyöpanos. Tukiasunnot ovat Turun kaupungin vuokra-asuntoja, joihin sosiaalikeskus osoittaa asiakkaat. Tukiasumisen ohjauksen tarkoituksena on tukea itsenäisen asumisen vaatimien elämäntaitojen kehittämisessä.
Turun kaupungilla on tällä hetkellä myös 22 lastensuojelun tukiasuntoa, joihin ohjautuu jälkihuollon piirissä tai pitkään lastensuojelun avohuollon piirissä olleita nuoria.
Kaupungin omissa päihdehuollon yksiköissä on ollut viime vuosien tuntuman perusteella nähtävissä kasvua seuraavien erityisryhmien osalta:
–asiakkaalla samanaikainen vaikea päihdeongelma ja mielenterveysongelmia
–asiakkaat, joilla tarttuva tauti
–nuoret huumeidenkäyttäjät
–naiset
–erilaisilla apuvälineillä liikkuvat päihdeongelmaiset
–kuntoisuusindeksin perusteella paljon hoitoa ja apua tarvitsevat asiakkaat
Valtion 17.11.2008 tekemän asunnottomuuskartoituksen mukaan asunnottomana olevien määrä on kasvanut koko ajan vuodesta 2002 alkaen (260 v. 2002, 310 v. 2008). Asunnottomista 78,4 % asuu asunnon puutteen vuoksi hoito- ja huoltokodeissa. Tämä ryhmä kuuluu pitkäaikaisasunnottomuuden vähentämisohjelman mukaiseen kohderyhmään. Ulkona ja tilapäissuojissa majailevien osuus on n. 2,2 %, samoin majoitusliikkeissä asuvien osuus. Tilapäisesti sukulaisten ja tuttavien luona asuu 15,8 %.
Asumispalvelujen piirissä olevien henkilöiden asumistarpeiden nykytilan tarkemmaksi selvittämiseksi perustettiin Turun kaupungin sosiaalikeskuksen sosiaaliosastolla 12.9.2008 työryhmä selvittämään päihdeongelmaisten asumispalveluja. Osana selvitystä on parhaillaan käynnissä laaja kartoitus kaikissa päihdehuollon asumis- ja hoitokotiyksiköissä sekä huoltokodissa.
Päihdehuollon asumis- ja hoitokotiyksiköissä sekä huoltokodissa asuvien asiakkaiden haastattelut aloitettiin 28.11.2008 ja ne saatiin tehtyä 11.12.2008 mennessä. Haastattelukartoitus tehtiin kaiken kaikkiaan 130 asiakkaalle. Hoitokodin, asiakkaan ja haastattelijan arvion mukaan tuetussa asumisessa pärjäisi noin 40 asiakasta.
4. ASUMISPALVELUIDEN MUUTOSTARPEET JA
Käytäntö on osoittanut, että tällä hetkellä tukiasunto-ohjaajien omasta päihdehuollon yksiköstä irrotettavissa oleva työpanos on riittämätön täysipainoisen tuen järjestämiseen ja tuetun asumisen asiakaslähtöiseen kehittämiseen. Tukiasuntojen määrää ei ole voitu resurssien puuttuessa lisätä tarpeiden mukaiseksi eikä päihdehuollon asumispalveluiden palveluprosesseja kehittää esim. edellä mainittujen erityisryhmien tarpeet huomioon ottaen.
Tuetun asumisen palvelurakenteen kehittämisessä säännöllinen yhteistyö Turun kaupungin hallinnoimien vuokra-asuntoja tarjoavien TVT Asunnot Oy:n ja Kiinteistö Oy Lehtolaakson kanssa antaa mahdollisuuden toimivan tukiasuntokokonaisuuden luomiseen. Asuntojen riittävä vuosittainen määrä, tukiasumiseen liittyvän ohjeistuksen päivittäminen ja asumisen jatkuva tuki ja seuranta sekä korvaavien asuntojen varaaminen omiksi vuokra-asunnoiksi siirtyvien tilalle muodostaa tuetun asumisen kehittymisen jatkumon. Pitkäaikaisasunnottomuuden vähentämisohjelman mukaan huomiota tulisikin kiinnittää monipuolisten asumisvaihtoehtojen aikaansaamiseen.
Muutos:
Tuetun asumisen ohjauksen saattaminen suositusten mukaiselle tasolle edellyttää yhden ohjaajan työpanosta 10 asuntoa kohden. Turussa tämä tarkoittaa hankesuunnitelmakaudella 5 (6)tuetun asumisen ohjaajan palkkaamista kolmen seuraavan vuoden aikana 50 (60) uuden tukiasunnon tuen järjestämiseen.
Perussosiaalityö, tuetun asumisen ohjaus, asiakkaan varojen käyttöä säätelevä välitystilitoiminta ja muut päihdepalvelut muodostavat asiakkaan tuen kiinteän perusrakenteen. Hankkeen edetessä asumisen tuki voi täydentyä tarpeellisilla kolmannen sektorin palveluilla.
5. TALK-HANKKEEN KOHDERYHMÄT JA HANKKEEN PÄÄMÄÄRÄ
Kaiken kaikkiaan päihdehuollon hoitokotipalveluiden piirissä on lähes 300 vailla vakinaista asuntoa olevaa asunnotonta. TALK-hankkeen kohderyhmä muodostuu sellaisista kaupungin päihdehuollon asumispalveluissa tällä hetkellä asuvista yli 18 - vuotiaista turkulaisista asunnottomista, jotka eivät tarvitse ympärivuorokautista asumispalveluun sisältyvää hoidollista valvontaa, vaan voisivat selviytyä yksilöllisesti suunniteltavan kevyemmän tuen varassa tuetun asumisen palveluissa.
Näin mahdollistetaan hoito- ja huoltokotitasoisen palvelun saatavuutta ja sen edelleen kehittämistä vastaamaan lisääntyvään hoidolliseen tarpeeseen. Palvelurakenne kehittyy näin kaksitasoisesti. Vahvasti kuntouttavat asumis-, hoito- ja huoltokotipalvelut voivat kohdentua niitä eniten tarvitseville ja itsenäisen asumisen mahdollistavilla riittävän laajoilla tuetun asumisen palveluilla voidaan vahvistaa yksilöllisten asumispolkujen luominen ja kehittyminen niille, jotka eivät tarvitse em. ympärivuorokautista palvelua.
Tuettuun asumiseen ohjautuvien kohderyhmän tarkempaa määrittelyä varten on palkattu lokakuussa 2008 projektityöntekijä tekemään kartoitusta päihdehuollon hoitokodeissa, Sillankorvan ensisuojassa ja huoltokodissa osana aiemmin mainittua sosiaalilautakunnan pyytämää selvitystä päihdehuollon asumispalveluista. Kartoituksella saadaan selville asukkaiden tämänhetkinen palvelun tarve.
Hankkeen päämääränä on sellaisen asumispalveluiden rakenteen luominen, jossa yksilöllisen asumispolun perustana ovat ympärivuorokautista kuntouttavaa hoitoa tarjoavien asumispalveluiden rinnalla riittävät monitasoiset tuetun asumisen palvelut. Palveluprosessi on joustava ja mahdollistaa liikkumisen eritasoisten asumispalveluiden välillä tuen tarpeen muuttuessa. Tuetun asumisen ohjaajien työskentely on nivoutunut yhteen sekä perussosiaalityön, jo olemassa olevien tukiasuntoyksiköiden ohjaustyön että päihdehuollon päivätoiminnan tukipalveluiden kanssa. Riittävä yksittäisten tukiasuntojen määrä antaa yhä useammalle asunnottomalle tuettavalle mahdollisuuden päästä lopulta täysin itsenäiseen asumiseen omassa vuokra-asunnossa.
Muutos:
Koska hankkeen ensimmäisenä toimintavuonna 2009 ohjaushenkilöstön palkkaaminen mahdollistui vasta 1.10.2009 alkaen eikä asuntojen saaminen tuetun asumisen käyttöön onnistunut suunnitellussa aikataulussa on hankkeen ohjausryhmässä 9.11.2009 päädytty hankesuunnitelman osittaiseen muutokseen.
Tarkoituksena on lisätä tukiasuntojen määrää ja tuetun asumisen ohjaajia muutetun hankesuunnitelman mukaisesti seuraavalla volyymilla:
vuonna 2009 15 tukiasuntoa lisää 2 ohjaajaa lisää (1.10.-31.12.2009)
vuonna 2010 25 tukiasuntoa lisää 2 ohjaajaa lisää (1.3.2009 ja 1.9.2009 alkaen)
vuonna 2011 10 tukiasuntoa lisää 1 ohjaaja lisää (1.1.2011 alkaen)
Näin tuetun asumisen piirissä on tarkistetun hankesuunnitelman mukaan 5 ohjaajaa ja 50 tukiasuntoa.
6. TALK-HANKKEEN TAVOITTEET
TALK-hankkeen tavoitteena on kehittää tuettuun asumiseen ohjautumista, lisätä tuetun asumisen mahdollisuuksia ja parantaa tuetun asumisen tukipalveluja. Näillä toimenpiteillä on tarkoitus vähentää pitkäaikaisasunnottomuutta ja sen seurannaisvaikutuksia Turussa. Tuetun asumisen avulla on mahdollista vaikuttaa syrjäytymiskehitykseen, joka on usein seurauksena myös pitkäaikaisasunnottomuudessa. Tukiasunto-ohjaajien tukityöskentelyn ja väliintulojen avulla asumispolun katkeamista voidaan ennaltaehkäistä, ohjata tukiasuntoasukasta tarvitsemiensa palveluiden piiriin ja vaikuttaa näin suoraan päihdeongelmien haittojen vähenemiseen.
Palvelurakenteen kehittäminen tuetun asumisen suuntaan antaa mahdollisuuksia asunnottoman henkilön itsenäisen suoriutumiskyvyn vahvistamiseen arjen erilaisten toimintojen hallinnan yksilöllisellä ohjaamisella. Kehittyneillä tuetun asumisen palveluilla voidaan samalla vaikuttaa myös hyvinvoinnin ja terveyden lisääntymiseen. Painopistettä on tarkoitus siirtää päihdehuollon korjaavasta työstä yhä enemmän ennaltaehkäisevän päihdetyön suuntaan siten, että mahdollisimman moni voi siirtyä kuntouttavasta päihdehuollon asumispalvelusta tuetun asumisen piiriin.
7. TALK-HANKKEEN TOIMIJAT JA TOIMINNAN PERIAATTEET
TALK-hankkeen Turun kaupungin toimijoina ovat ne sosiaali- ja terveystoimen ammattihenkilöt, jotka osallistuvat päihdehuollon asumispalveluissa olevien asiakkaiden palveluprosessiin. Keskeisinä toimijoina ovat sosiaalityön tulosalueen asumis- ja päihdepalveluissa työskentelevät sosiaalityöntekijät, kaupungin omien päihdehuollon asumis-, hoito- tai huoltokotiyksiköiden johtajat ja ohjaajat, päiväkeskuksen johtaja ja ohjaajat sekä uudet tuetun asumisen ohjaajat. Tuetun asumisen ammattihenkilöstön keskeiset yhteistyökumppanit ovat Turun kaupungin hallinnoimat TVT Asunnot Oy ja Kiinteistö Oy Lehtolaakso.
Lisäksi tärkeitä toimijoita ovat päihdehuollon asumispalveluiden yhteistyökumppanit, mukaan lukien hoitokotipalveluja Turun kaupungille tarjoavat palveluntuottajat. Hankkeen aikana on tarkoitus ylläpitää ja kehittää myös yhteistyötä kolmannen sektorin kanssa.
Toiminnan periaatteina ovat asiakaslähtöisyys, jota toteutetaan kartoittamalla ensin päihdehuollon asumispalveluissa olevien toimintakykyä ja asumisvalmiuksia. Toisaalta tämä periaate sisältää myös kohderyhmäajattelun selkiyttämisen. On tärkeää, että asunnottomat asiakkaat saavat tarpeidensa mukaista asumispalvelua. Toisena keskeisenä periaatteena on yksilöllisen tuen mahdollistaminen lähityöntekijän (tuetun asumisen ohjaaja) työpanoksella. Hyvin keskeisinä toimintaa ohjaavina periaatteina voidaan nähdä myös sekä ennaltaehkäisyn että tuen oikea-aikaisuuden periaate, joilla eheän asumispolun poikkeamiin voidaan reagoida riittävän varhain ja oikeilla tukitoimilla. Turussa asukasvalinnat tukiasuntoihin tehdään kuukausittain kokoontuvassa tukiasuntotyöryhmässä, jossa edustettuina on päihdehuollon sosiaalityö ja asumispalvelut (omat ja ostetut).
Hankkeessa on tarkoitus hyödyntää tukiasumisen jo toimivaa rakennetta mm. tuetun asumisen palveluihin ohjautumisessa sekä aikaisempien tuetun asumisen kehittämishankkeiden hyviä käytäntöjä ja mahdollista tieteellistä tutkimustietoa.
8. TALK-HANKKEEN HALLINNOINTI
TALK-hanke toimii sosiaalityön tulosalueen alaisuudessa osana peruspalvelulautakunnan organisaatiota. Varsinaista projektityön hallintoa ei erikseen muodosteta, vaan kehittämistoiminta tapahtuu sosiaalityön erityispalveluissa asumis- ja päihdepalveluiden toimialueella.
8.1 Henkilöstöresurssit
Muutos:
Hankkeeseen palkataan viisi tuetun asumisen ohjaajaa, joista kaksi aloittaa v. 2009 aikana, kaksi v. 2010 aikana ja yksi viimeisenä toimintavuotena 2011.
8.2 Hallinnointi
Hankkeelle asetetaan ohjausryhmä, jonka puheenjohtajan ja jäsenet nimetään myöhemmin sovittavalla tavalla.
Ohjausryhmän tehtävänä on seurata ja ohjata hanketta siten että hankkeen tavoitteet ja toiminta sekä kustannukset ja rahoitus toteutuvat hankesuunnitelman mukaisesti. Lisäksi ohjausryhmä valvoo, että hankkeen etenemisestä raportoidaan KASTE -ohjelman ohjeiden mukaisesti. Ohjausryhmän tehtävänä on myös kehittää ja ideoida hankkeen toiminnallisia sisältöjä.
8.3 Talousarvio ja rahoitus
Muutos:
Hankkeen kokonaiskustannukset muutetussa hankesuunnitelmassa ovat 336 400€, josta KASTE – ohjelman hankerahoituksen osuus on koko suunnitelmakaudella 285.000 €.
9. SEUDULLINEN YHTEI
Hankkeen osalta on tarkoituksena toimia yhteistyössä Varsinais-Suomen päihdepalvelujen kehittämiskumppanuushankkeen kanssa. Ko. hankkeen painopistealueina on seutukuntien palvelurakenteiden kehittäminen, käytännön toimenpiteiden suunnittelu mielenterveys- ja päihdepalvelujen kehittämiseksi, ennaltaehkäisevien ja varhaisen puuttumisen mallien ja työkäytäntöjen levittäminen kuntien välillä ja erityisryhmien palvelujen turvaaminen. Hanke on 3-vuotinen ja suunniteltu alkamisajankohta on 1.10.2009.
10. SEURANTA JA RAPORTOINTI
Hankkeessa käytetään sosiaalityön tulosalueella 1.1.2009 alkaen käytössä olevaa Effica-tietojärjestelmää. Erillistä asiakasrekisteriä tämän hankkeen osalta ei ole tarpeen rakentaa. Määrällisiä tuloksia voidaan seurata ko. asiakasrekisterin kautta saatavan tilastotiedon kautta.
Hankkeesta tuotettua tietoa voidaan käyttää tutkimusyhteistyössä eri korkeakoulujen kanssa. Asiakkaan suostumus tietojen käyttöön pyydetään erillisellä suostumuskaavakkeella.
Hanke raportoi toiminnastaan hallinto-organisaatiolleen ja rahoittajilleen. Hankkeesta raportoidaan vuosittain rahoittajille.
11. ARVIOINTI
Hankkeesta toteutetaan ulkopuolinen arviointitutkimus, jonka materiaali koostuu asiakkaan palveluprosessia koskevista tiedoista, jotka on tallennettu tietojärjestelmään, asiakaskyselystä sekä sidosryhmille tehtävästä kyselystä. Arviointitutkimuksella selvitetään projektin suunnitelmallisuutta, organisoitumista ja tulostavoitteiden saavuttamista. Arviointitutkimus sisältää myös koulutusta ja asiakasprosessien kuvaamista.
12. TIEDOTTAMINEN
Vastuu hankkeen tiedotuksesta on sosiaalityön tulosaluejohtajalla. Tiedottamisen kohteena ovat erityisesti hankkeen verkostot ja yhteistyökumppanit.
Hankkeen keskeisille sidosryhmille ja verkostokumppaneille järjestetään yhteisiä työneuvotteluja, joissa tiedotetaan hankkeen tuloksista ja vaikutuksista.
13. AIKATAULU
Hanke toteutetaan 1.11.2008 – 31.12.2011 välisenä aikana.
-v. 2008 kohderyhmän kartoittaminen osana päihdehuollon asumispalveluselvitystä
Muutos:
-v. 2009 yhteensä 15 uuden tukiasunnon käyttöön otto ja tuetun asumisen ohjauksen käynnistäminen verkostoituvalla työotteella kahden ohjaajan työpanoksella
-v. 2010 yhteensä 25 uuden tukiasunnon käyttöönotto ja tuetun asumisen toimintamallin vahvistaminen kahden ohjaajan työpanoksella
-v. 2011 yhteensä 10 uuden tukiasunnon käyttöönotto ja yhden ohjaajan lisääminen sekä tuetun asumisen toimintamallin hiominen ottamalla huomioon kolmannen sektorin käytettävissä olevat palvelut
Paikka ja aika Allekirjoitus ja tehtävänimike
__________________________________________
Liite TALK3 - hankkeen menot ja rahoitus(3)
Hakemus valtionavustuksen saamiseksi KASTE-ohjelmaa toteuttavaan sosiaali- ja terveydenhuollon kehittämishankkeeseen