Peruspalvelujohtaja Riitta Liuksa, tulosaluejohtaja Anne Santalahti, resurssijohtaja Max Lönnqvist, palvelujohtajat Seija Arve, Sirpa Kuronen ja Maisa Kuusela, tutkimus- ja kehitysjohtaja Päivi Sannola ja suunnittelupäällikkö Ossi Niininen 8.1.2010:

Peruspalvelulautakunta käsitteli asiaa 13.1.2010 § 15 kohdalla ja palautti asian puheenjohtajan ehdotuksesta.

Peruspalvelulautakunta päätti16.12.2009 § 544 hyväksyä talousarvion uudelleenjaon perusteella omalta osaltaan strategisen palvelusopimusehdotuksen ja esittää sitä edelleen kaupunginhallitukselle hyväksyttäväksi. Kaupunginhallitus on 8.2.2010 päättänyt hyväksyä peruspalvelulautakunnan esityksen strategiseksi palvelusopimukseksi omalta osaltaan, allekirjoittaa sen ja lähettää sen edelleen peruspalvelulautakunnalle.

Sopimusohjauksen ydinajatus

Sopimusohjaus on kumppanuutta korostava sisäisen tilaaja-tuottaja -mallin sovellus, jossa tilaajina toimivat palvelujohtajat ja tuotannosta vastaa palvelutuotantojohtaja. Tavoitteena on prosessi, jossa ensin määritellään väestön palvelujen tarve ja sen pohjalta sovitaan tarvittavasta palvelujen määrästä ja järjestämistavasta.

Sopimusohjaus on johtamisjärjestelmä, jonka etuna pidetään mahdollisuutta sovittaa tuotanto vastaamaan paremmin asukkaiden palvelutarpeeseen ja kohdistaa resurssit kysynnän mukaisesti. Oletuksena on, että palvelusopimusten laatimisen kautta toiminta tulee läpinäkyvämmäksi ja tätä kautta myös mahdollisuudet vaikuttaa toimintaan, palveluiden kohdentumiseen ja laatuun paranevat. Läpinäkyvyys, varsinkin taloudellinen läpinäkyvyys, parantaa päätöksentekoa ja rahoituksen saamista palvelujen turvaamiseksi. Läpinäkyvyyden parantumisesta hyötyy koko päätöksentekoketju valtuustotasolta toteuttaviin yksiköihin saakka.

Sopimusohjauksen eri muodot ja sovellukset ovat tällä hetkellä yleinen suuntaus johtamisen kehittämisessä sekä valtionhallinnossa että kunnissa. Sosiaali- ja terveyspalveluiden kehittämiseen vaikuttavat valmistumassa olevat säädösmuutokset, jotka ohjaavat toiminnan kehittämistä tähän suuntaan.

Sopimusohjausmallin toimivuuden edellytykset

Sopimusohjausmalliin siirtymisen ja sen toimivuuden edellytyksenä on, että vanhan järjestelmän toimintatapoja tarkastellaan kriittisesti siirryttäessä organisaatiolähtöisyydestä kysyntä- ja tarvelähtöisyyteen. Järjestelmä edellyttää valmiutta asettaa prioriteetteja ja sanoa mihin panostetaan. Haluttu ohjausvaikutus syntyy vain, mikäli määritellään haluttu tavoitetila. Palvelun tuottajien tulee tuottaa vaikuttavasti ja laadukkaasti sitä mitä tilataan. Tuottajille olisi annettava toimintavapautta sovitun palvelun toimittamisessa, jotta syntyy uusia tuotantotapoja.  Koska tuottajalle on määritelty tavoitteet, jotka on saavutettava, tulisi keinot tuloksen tuottamiseen olla tuottajan itse valittavissa. Näin syntyy innovaatioita taloudellisuuden ja tuottavuuden etsinnässä. Merkittävänä toimivuuden edistäjänä on myös riittävän tarkan seurannan järjestäminen siten, että voidaan seurata sopimukseen kirjattujen asioiden toteutumista tai toteutumattomuutta ja puuttua mahdollisimman aikaisessa vaiheessa sopimuspoikkeamiin.

Turun malli

Sosiaali- ja terveystoimessa sopimusohjaus on kumppanuutta korostava sisäisen tilaaja-tuottaja -mallin sovellus, jossa tilaajina toimivat palvelujohtajat ja tuotannosta vastaa palvelutuotantojohtaja. Mallissa ”tilaajaa” ja ”tuottajaa” ei ole eriytetty yhtä voimakkaasti kuin varsinaisessa tilaaja-tuottajamallissa, vaan tavoitteena on ollut luoda sopimista painottava järjestelmä, jossa ”tilaaja” ja ”tuottaja” yhteistoiminnassa suunnittelevat tarvittavan palvelutuotannon ja sopivat sen kehittämistoimista, laajuudesta ja resursseista.

Turun mallissa sopimusohjausta toteutetaan kolmiportaisena. Valtuuston tahto, joka ilmaistaan ryhmien välisessä sopimuksessa ja päätetyissä kaupungin strategioissa ja ohjelmissa, näkyy peruspalvelulautakunnan ja kaupunginhallituksen välillä solmittavassa strategisessa palvelusopimuksessa (SPS). Siinä ilmaistaan ylätasolla ne tavoitteet, joita peruspalvelulautakunta toteuttaa valtuuston päättämien linjausten mukaisesti. Strategisen palvelusopimuksen valmistelu etenee ydinprosesseittain kaupunginvaltuuston hyväksymien strategioiden ja resurssien puitteissa.

Toiseksi solmitaan strateginen palvelutuotantosopimus (SPTS), jossa peruspalvelujohtaja neuvottelee ydinprosesseittain palvelujohtajien ja palvelutuotantojohtajan kanssa talousarvion jaosta ydinprosesseille sekä strategisen palvelutuotantosopimuksen sisällöstä. Palvelutuotantojohtaja edustaa tulosalueita neuvotteluissa. Strategisesta palvelusopimuksesta tavoiteasetanta laskeutuu portaittain ylhäältä alaspäin koko ajan konkretisoituen: strateginen palvelusopimus, strateginen palvelutuotantosopimus ja operatiivinen palvelutuotantosopimus (OPTS). Sopimusketjussa tavoitteet täsmentyvät ja muuttuvat käytännön toimenpiteiksi operatiivisessa palvelutuotantosopimuksessa. 

Operatiivinen palvelutuotantosopimus luo mekanismin ylätason tavoitteiden jalkauttamiselle käytännön toimenpiteiksi tulosalueilla.  Operatiiviset palvelutuotantosopimukset ydinprosesseittain solmitaan peruspalvelujohtajan esittelystä ja palvelutuotantojohtajan, palvelujohtajien ja tulosaluejohtajien valmistelusta. Sopimuksen allekirjoittavat lautakunnan puheenjohtajat, peruspalvelujohtaja, palvelujohtajat, palvelutuotantojohtaja ja tulosaluejohtajat omalta osaltaan.

Läpinäkyvyys toteutuu järjestelmässä silloin kun sopimukset tehdään systemaattisesti ylhäältä alaspäin vyöryttäen siten, että tavoitteet ja keinot muodostavat loogisen jatkumon, jolloin pystytään seuraamaan ylemmän asteen tavoitteen toteuttamista aina toimenpidetasolle saakka. 

Oheismateriaali 1Kuvio sopimusohjauksen sopimushierarkia

Sopimusten ja niihin sisältyvien resurssien toteutumisen seurannasta vastaavat peruspalvelu- ja palvelutuotantojohtajan lisäksi palvelujohtajat, joiden tehtävänä on välittömästi reagoida mahdollisiin poikkeamiin ydinprosessinsa osalta. Käytännössä tämä saattaa edellyttää kesken sopimuskauden muutoksia resursoinnissa ja painospisteissä tulosalueiden sisällä tai niiden kesken. Tällaisista muutoksista tiedotetaan välittömästi lautakunnalle ja tehdään tarvittaessa päätösehdotukset.  Mikäli muutostarpeet ovat ydinprosessien välisiä, käynnistyvät neuvottelut kaupunginhallituksen kanssa, koska ydinprosessien väliset resurssisiirrot sitä edellyttävät. Tällä tavalla myös lautakunnan mahdollisuus seurata sopimusten sisällön (tavoitteiden ja resurssien) toteutumista vahvistuu.

Neuvotteluprosessi

Valmisteluvaihe

Lautakunnan seminaarissa kesäkuussa 2009 käsiteltiin sopimusohjausta yleensä ja sopimusohjaukseen siirtymisen tilannetta sosiaali- ja terveydenhuollossa. Tilaisuudessa jaettiin Sopimusohjauksen ABC-mappi, jossa on perustietoa sopimusohjauksesta ja kehittämistyön senhetkisestä vaiheesta.

Seminaarin jälkeen virkamiesvalmistelu jatkui ja mietittiin uusi lähestymistapa sopimuksen kehittämisosan sisällön parempaan hahmottamiseen sekä toiminnan laajuus- ja resurssiosan eli. ns. ”tilausosan” kehittämiseen.

Tavoitteena oli kehittämisosassa tuoda aikaisempaa selkeämmin tuoda esille eri sopimustasojen tavoitehierarkia. Tämä auttaa viestittämään organisaatiossa ja sen ulkopuolelle mitä aiotaan tehdä ja toisaalta tukee omaa ajattelua syy- ja seuraussuhteiden etsinnässä eli mikä asia vaikuttaa mihinkin.

Toiminnan laajuus- ja resurssiosassa tavoitteena oli löytää tulosalueiden kesken yhtenäinen käytäntö tuotannon laajuuden kuvaamiseen käytettävissä olevan tilasto- ym. tiedon pohjalta. Toiminnan laajuuden kuvauksessa käytetään toistaiseksi pääasiassa asiakasmääriä.

Vuoden 2010 strategisen palvelusopimuksen ja operatiivisen palvelusopimuksen valmistelu aloitettiin edellä selostetulta pohjalta. Työskentelyn pohjana oli vuoden 2009 operatiivisen palvelusopimuksen tavoite- ja toimenpide-ehdotukset. Tämä pohjamateriaali löytyy myös lautakunnan kesäkuun seminaariaineistosta (Sopimusohjauksen ABC: vuoden 2009 sopimusluonnokset). Sopimusehdotus pohjautui tulosalueilta tulleisiin kehittämisehdotuksiin, jotka uudessa neuvotteluprosessissa jäsenneltiin entistä selkeämmin kuvaamaan tavoite-keino-toimenpide -ketjua.

Uuden tavoite-keino -jäsentelyn pohjalta palvelujohtajat määrittelivät SPS:een kullekin ydinprosessille strategiset tavoitteet (liite, OPTS/kehittämisosa, punertavat laatikot) kevään ja kesän aikana valmisteltujen ohjelmien pohjalta. Sen jälkeen mietittiin millä alemman tason keinovalikoimalla voitaisiin kutakin SPS:n tavoitetta viedä eteenpäin toteutukseen. Näitä keskitason (SPTS) tavoitteita löydettiin kullekin SPS:n tavoitteelle vaihteleva määrä (liite, OPTS/kehittämisosa, sinertävät laatikot). Pääasia tässä työssä oli hakea vastaus kysymyksiin ”millaisia valintoja SPS:n tavoitteen toteuttaminen käytännössä edellyttää, mitä asioita tulisi parantaa, mitä mahdollisesti heikentää”.

Tämän työn jälkeen palvelujohtajat tekivät tulosalueiden aiempien esitysten pohjalta oman ehdotuksensa käytännön toimenpiteiksi kunkin SPTS -tasoisen tavoitteen saavuttamiseksi. Tämä oli ensimmäisen neuvottelukierroksen lähtötilanne. Palvelujohtajien tekemät toimenpide-ehdotukset lähetettiin tulosalueille pyynnöllä ottaa kantaa ehdotuksiin ja esittää omia näkemyksiään tarvittavista kehittämistoimista. 

Operatiivisen palvelutuotantosopimuksen kehittämisosassa näkyy koko tavoite-keino -ketju strategisesta palvelusopimuksesta Operatiivisen palvelutuotantosopimuksen konkreettisiin toimenpide-ehdotuksiin kussakin ydinprosessissa ja kunkin tulosalueen toiminnassa. Lisäksi siinä on otettu kantaa myös tulosalueiden yhteistyöhön kehittämiskohteiden toteutuksessa.

Resurssiosassa kultakin tulosalueelta määriteltiin toiminnan laajuutta ja monipuolisuutta kuvaavia ns. palvelukokonaisuuksia ja niiden asiakasmäärät/suoritemäärät toteutuneena vertailuvuonna 2008, ennusteena vuodelle 2009 ja arviona vuodelle 2010 sen mukaisesti kuin vuoden 2010 talousarvion resurssit mahdollistavat toiminnan laajuudeksi.

Operatiivisten palvelusopimusten tekeminen vuodeksi 2010: Anne Santalahti 6.1.2010

Operatiivisten palvelutuotantosopimusten solmimiseksi käynnistettiin ensimmäinen tulosaluekohtainen neuvottelukierros lokakuun puolessa välissä. Näitä neuvotteluja varten olivat palvelujohtajat laatineet valmistautumisohjeet. Peruspalvelulautakunta oli 30.9.2009 hyväksynyt strategisen palvelusopimuksen talousarvion käsittelyn yhteydessä. Palvelujohtajat olivat laatineet yhteisesti taulukkopohjat, joissa oli lyhennetysti esitetty SPS:n tavoitteet ja niiden alapuolella SPTS:n tavoitteet. SPTS:n tavoitteet olivat palvelujohdon esityksiä keinoiksi SPS:n tavoitteiden toteuttamiseksi. Näiden tavoitteiden toteutumisesta palvelujohto vastaa lautakunnalle. Toteutumisen seuraamiseksi olisi neuvotteluissa löydettävä mittarit.

SPTS:n alapuolella taulukossa oli palvelujohdon esitys neuvottelupohjaksi eli OPTS:n toimenpiteiksi, joita vaaditaan kunkin SPTS:n tavoitteiden toteutumiseksi. Neuvotteluissa oli tarkoitus hakea ne kunkin tulosalueen SPTS tavoitteet, joita tulosalue voi omalta osaltaan toteuttaa. Neuvotteluissa tulosalueet myös esittivät muita keinoja tai toimenpiteitä, joilla ydinprosessin SPTS tavoitteita voidaan toteuttaa.  Lisäksi kunkin tulosalueen tuli ottaa omalta osaltaan kantaa palvelujohdon esittämiin SPTS tavoitelauselmiin.

Lisäksi tulosalueiden tuli esittää omalta osaltaan mittarit, joilla SPTS:n ja OPTS:n toteutumista seurataan. Tulosalueita pyydettiin myös arvioimaan ydinprosessikohtaisesti tulosaleen käyttämät eurot samoin tulosalueiden tuli arvioida, kuinka suuri osuus tulosalueen budjetista ja resursseista yleensä kuluu lakisääteiseen toimintaan. Viimeisenä kohtana etukäteisvalmistelussa tulosalueen tuli kerätä palvelukokonaisuuksien asiakasmäärät ja / tai käyntimäärät vuosina 2008 ja ennusteet vuosille 2009 ja 2010.

OPTS neuvotteluja veti palvelutuotantojohtaja. Ensimmäisellä kierroksella voitiin todeta, että tulosalueet olivat valmistautuneet pääsääntöisesti hyvin neuvotteluihin. Yleensä ne ilmoittivat, että resursseista 90-98 prosenttiin kuluu lakisääteisiin toimintoihin. Palvelukokonaisuuksiin liittyvien tietojen esittäminen, varsinkin vuoden 2008 osalta oli mahdotonta uusille tulosalueille kuten vanhuspalvelut ja kuntoutumispalvelut.

Neuvotteluissa voitiin todeta, että ympäristöterveydenhuollon tulosalueen osalta toiminnan pohjaksi vahvistettiin ympäristöterveydenhuollon valvontasuunnitelma. Samoin työterveyshuollon osalta todettiin, että tässä neuvottelussa palvelujohtaja edusti tilaajaa vain osittain, sillä työterveyshuollon palvelujen todellinen tilaaja on kaupungin osalta henkilöstökeskus ja yrityspuolen osalta jokainen sopimuksen tehnyt yritys. Varsinaisesti vain merimiesterveydenhuolto kuului puhtaasti näiden neuvottelujen alaisuuteen.

Ensimmäisen kierroksen jälkeen käytiin tarkentavat neuvottelut palvelujohtajittain. Näissä neuvotteluissa palvelujohtaja nosti esiin ne kehittämiskohteet ja toiminnanmuutokset, jotka hän priorisoi vuodelle 2010. Kaikki kolme palvelujohtajaa painottivat kolmea pääteemaa: ehkäisevää toimintaa, palvelurakenteen keventämistä ja avohoitopainotteisuuden lisäämistä.

Kaupunginvaltuuston vahvistaman sosiaali- ja terveystoimen budjetin saamisen jälkeen käytiin palvelujohtajien ja palvelutuotantojohtajan välillä neuvotteluja siitä, miten tilausta karsitaan, jotta tuotanto pystyy toimimaan budjetin puitteissa. Kukin palvelujohtaja kävi vielä erikseen tarkentavat neuvottelut tiettyjen tulosalueiden kanssa, jotta OPTS:n kehittämisosa ja toisaalta tuotanto-osa saatiin vastaamaan ydinprosessin käytössä olevaa budjettiosuutta.

Lopullisesti tulosalueen tuotantoluvut jäivät tämän jälkeen tulosalueen itsensä määritettäväksi.

Sopimusvaihe

Neuvottelujen tuloksena syntyi Operatiivinen palvelutuotantosopimus, joka koostuu varsinaisesta sopimusosasta ja sen liitteistä

Liite 1Operatiivinen palvelutuotantosopimus liitteineen

Operatiivinen palvelutuotantosopimus painottaa ydinprosesseittain seuraavia asioita:

Lasten ja nuorten kasvun tukeminen

Strategisia tavoitteiden toteuttamisessa tärkeimmät painopisteet vuonna 2010 ovat

A.      Lasten ja nuorten normaalin kasvun ja kehityksen tukeminen

Lapsille ja nuorille suunnatut peruspalvelut tuotetaan hoito- ja palvelutakuiden edellyttämällä tavalla. Kehittämistyötä tehdään peruspalvelujen sisällä, esim. varhaiskasvatukseen haetaan kevyempiä vaihtoehtoja. Vammais- ja muissa erityispalveluissa viedään palveluja entistä enemmän lasten ja nuorten normaaleihin kasvuympäristöihin. Lapsiperheiden kotipalveluja kehitetään myös yhteistyössä järjestöjen kanssa. Varhaiskasvatuksen palvelujen kehittäminen jatkuu 1.8.2010 saakka, jonka jälkeen varhaiskasvatuksesta tulee sosiaali- ja terveystoimen tulosalueiden tärkeä yhteistyökumppani opetustoimessa.

B.     Ennaltaehkäisevän toiminnan kehittäminen

Ennaltaehkäisevän perhetyön kehittäminen käynnistyy lastenneuvoloiden yhteydessä. Ennaltaehkäisevään lastensuojeluun kuuluvat toimenpiteet määritellään, jotta niitä voitaisiin nykyistä paremmin kehittää ja niiden toteutumista seurata. Ennaltaehkäisevässä työssä tulosalueiden välinen ja laajempikin yhteistyö korostuu. Kehittämistyötä voidaan tehdä osin STM:n Kaste-ohjelman Remontti-hankkeen tuella.

C.     Palvelurakenteen keventäminen

Lastensuojelun sijaishuollossa lisätään perhehoidon ja vähennetään laitoshoidon osuutta sijoituksista. Tämä edellyttää sijaishuollon työotteen muuttamista perhehoitoa tukevaksi sekä niin oman laitosrakenteen kuin ostopalvelujenkin uudelleenarviointia. Varhaiskasvatuksessa otetaan vuoden 2010 alussa käyttöön päivähoidon palveluseteli, jonka käyttöä pyritään pilottivaiheen jälkeen laajentamaan.

D.     Nopea puuttuminen ongelmiin

Ongelmat ja tuen tarve pyritään havaitsemaan mahdollisimman varhaisessa vaiheessa, jolloin on mahdollista peruspalvelujen tuella välttää tai vähentää erityispalvelujen tarvetta. Erikoissairaanhoito ja kuntoutumispalvelut tukevat peruspalveluja mm. konsultaatioilla. Lastensuojelussa moniammatillinen työryhmä kokoaa eri alojen osaamista käytännön työn tueksi. Seudullinen sosiaalipäivystys hoitaa lastensuojelun kiireelliset toimenpiteet.

Nuorten aikuisuuden vahvistaminen

Strategisten tavoitteiden toteuttamisessa tärkeimmät painopisteet vuonna 2010 ovat

A.      Nuorten elämänhallinnan ja aikuistumisen tukeminen

Helposti saavutettavia nuorten tukipalveluja kehitetään Kaste-ohjelman Remontti-hankkeen tuella (Union-hanke). Nuorten työttömyys pyritään katkaisemaan nopeasti yhteistyössä muiden toimijoiden kanssa. Riskiryhmille, kuten koulutuksesta syrjäytyville maahanmuuttajanuorille tai varusmiespalveluksen tai siviilipalveluksen keskeyttäville suunnataan erityistä tukea.

B.     Nuorten aikuisten sosiaalisen vahvistumisen edistäminen

Nuorten aikuisten ongelmat pyritään havaitsemaan ja niihin puuttumaan jo peruspalveluissa. Erityisesti masennus ja päihdeongelmat pyritään tunnistamaan ja järjestämään tarvittava jatkohoito. Nuorten psykiatrisen avohoidon hoitoreitti määritetään.

Itsenäisesti selviytyvien toimintakyvyn turvaaminen

Ydinprosessin kohderyhmänä ovat kaikki itsenäisesti selviytyvät turkulaiset ikäryhmästä riippumatta. Käytännössä tilastotiedot kootaan toistaiseksi kuitenkin vain 25-64 -vuotiaista.

Tavoitteena on edistää ja ylläpitää turkulaisten hyvinvointia ja terveyttä niin, että palvelutarve pysyy mahdollisimman kevyenä. Lama ja työttömyyden lisääntyminen saattaa aiheuttaa ennakoimattomia tarpeita sosiaalityön tulosalueella.

Strategisten tavoitteiden tärkeimmät painopisteet v 2010 ovat:

A. Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen 

1. Hyvinvointia ja terveyttä edistetään kaventamalla hyvinvointi- ja terveyseroja mm. toteuttamalla Maahanmuuttajien terveystutkimus Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen tutkimussuunnitelman mukaisesti ja aloittamalla pitkäaikaistyöttömien terveystarkastukset perusterveydenhuollossa

2. Lisätään yhteistyötä yhdistysten ja yhteisöjen kanssa.

3. Ehkäistään kansantauteja tukemalla terveitä elämäntapoja.

4. Huolehditaan terveellisestä ympäristöstä.

B. Palveluiden tarkoituksenmukainen kehittäminen

1. Panostetaan peruspalveluihin, huolehditaan siitä, että palvelut tuotetaan tulosalueilla hoito- ja palvelutakuun määräämissä rajoissa.

2. Kehitetään palveluverkkoa tarkoituksenmukaisesti

3. Kevennetään palvelurakennetta mm. Vammaispalveluiden hoidonporrastusta kehittämällä. Tulosalueet osallistuvat yhdistetyn mielenterveys- ja päihdesuunnitelman valmisteluun ja päihteidenkäyttäjien hoitoa kehitetään. Terveydenhuollossa pyritään tarkoituksenmukaisempaan palvelurakenteeseen - painotusta siirretään erikoissairaanhoidosta perusterveydenhuoltoon perusterveydenhuoltoa kehittämällä

4. Panostetaan ennaltaehkäiseviin palveluihin.

Ikäihmisten elämänlaadun turvaaminen

A) palvelurakenne avohoitopainotteisemmaksi

1)      tehostetaan kotihoidon vaikuttavuutta muuttamalla palveluluokkien sisäistä painopistettä niin että ikäihmiset saavat tarpeidensa mukaisesti joustavasti riittävää palvelua ja kokevat kotona asumisen todelliseksi vaihtoehdoksi ja toimintakykyään ylläpitäväksi tai parantavaksi palveluksi.

2)      vähennetään raskaimman laitoshoidon osuutta ympärivuorokautisen hoidon alueella laatusuosituksen ja ikääntymispoliittisen ohjelman tavoitteiden mukaisesti. Samalla korjataan palvelurakennetta niin että tehostetun palveluasumisen määrää lisätään ikäihmisten toimintakyvyn mukaisesti. SAS (selvitä-arvioi-sijoita)-toimintaa uudistetaan tukemaan ydinprosessin tavoitteita ja varmistamaan, että sekä lääketieteellisin että hoidollisin perustein valitaan oikea hoitopaikka, kun kotona asuminen ei enää ole mahdollista. Otetaan käyttöön palveluseteli kotihoidon palvelujen hankkimiseksi yksityisissä palvelutaloissa asuville, jotta turha siirtyminen julkisen palvelujen piiriin ehkäistään silloin kun asuminen muuten omassa asunnossa palvelutalossa on mahdollista

3)      turvataan oikea-aikainen sairaanhoito yhteistyössä muiden tulosalueiden kanssa, jotta ikäihmisten hoitoketjujen toimivuus ja hoitojaksojen optimaalinen pituus toteutuu huomioimalla myös tehokas kuntoutuminen

B) turvataan ikäihmisten aktiivinen elämä toimintakykyä ylläpitävillä palveluilla

1)      edistetään ja ylläpidetään 65-vuotta täyttäneiden toimintakykyä yhteistyössä muiden hallintokuntien sekä kolmannen sektorin toimijoiden kanssa

2)      toteutetaan monipuolinen palveluohjaus laajentamalla tätä toimintaa eri puolille kaupunkia

3)      toteutetaan ehkäisevät kotikäynnit, sitoutetaan ikäihmiset ylläpitämään omaa terveyttään ja toimintakykyään tarjoamalla tai ohjaamalla tarvittaviin palveluihin, kun tarve on yhdessä todettu,

4)      tuetaan omaishoitajia toteuttamalla heille kuuluvat vapaapäivät sekä tukemalla heidän jaksamistaan esim. hoidettaville tarjotulla kerhotoiminnalla.

Resurssitaulukkoon on tulosaluejohtajan näkemyksestä poiketen lisätty vanhuspalvelujen tehostetun palveluasumisen tavoitelukuun vuodelle 2010 30 paikkaa. Lisäyksen perusteena on vanhustenhuollon vuoden 2009 tilinpäätösluku, vuoden 2010 talousarvio sekä rakennemuutoksen tuomat säästöt. Lisäys sisältyy vuodelle 2010 asetettuun 44 paikan lisäystarpeeseen.

Tilannearviointi ja kehittämisen eteneminen

Sopimusohjaukseen siirtyminen on tämän kierroksen jälkeen hyvässä alussa. Tulevassa kehittämistyössä on kuitenkin monta haaraa, jossa on edettävä ja tehtävä työtä.

Strategisen palvelutuotantosopimuksen funktiota ja tarpeellisuutta tulee vielä miettiä. Se on konkreettisena sopimuksena jätetty vielä tällä kierroksella pois. Ajatuksellisesti se on mukana ja sen tasoa edustaa operatiivisen palvelutuotantosopimuksen kehittämisosan ”sinertävät laatikot”.  Prosessin tämänhetkisessä vaiheessa kahden sopimustason saaminen pelaamaan yhteen on ollut suuri haaste. Myöhemmässä vaiheessa kun operatiivinen taso on saatu riittävän hyvin toimimaan, on mahdollista miettiä SPTS -tason funktiota. Sen tarpeellisuus tulee enemmän esille silloin kun ydinprosessien keskeinen resurssien jako on varmemmalla pohjalla.

Tällä valmistelukierroksella työn paino oli saada kehittämisosan tavoiteasettelu ja toimenpide-ehdotukset linjaan strategisen palvelusopimuksen tasosta operatiivisen tason toimenpiteisiin saakka siten, että koko ketju olisi läpinäkyvä. Tätä työtä on edelleen tarkennettava ja tavoitteiden ilmaisua kehitettävä siten, että ne kertovat koko organisaatiolle mitä aiotaan tehdä.

Sopimuksen toiminnan laajuus- ja resurssiosaa tulee jatkossa valmistella siten, että sopimuksissa sovittavat asiat olisivat paremmin strukturoitu ja käytettävät käsitteet selkeämmät. Pelkän asiakaslukumäärän sijaan on sovittava myös palveluista ja niiden laadusta. Tämä edellyttää sosiaali- ja terveydenhuollon palveluiden yhdenmukaista määrittelyä eli tuotteistamista.

Nykyinen talousjärjestelmä ei tue prosessinäkökulmaa, joten prosessien kustannukset joudutaan kohdentamaan rinnakkaislaskennalla pääprosesseille jälkikäteen. Kaupungissa on käynnistetty ns. Alfa-hanke, jonka tavoitteena on uusia kaupungin talousjärjestelmä. Uuteen järjestelmään on tulossa myös tuote- ja kustannuslaskentanäkökulman mahdollistavat piirteet, joiden käyttöönotto edellyttää tuotteistuksen tai palvelutuoteryhmien tekemistä. Tuotteistamisessa tulisi välttää kuitenkin liian yksityiskohtiin menemistä ja pysyä riittävän ylätasolla. Hankittavaan järjestelmään tehdään tarvittavat liitynnät sote-tietojärjestelmiin / sote-tietovarastoon, jolloin toiminta- ja taloustietojen yhdistäminen on mahdollista.

Hansan korvaava järjestelmä otetaan käyttöön vuonna 2011. Budjetointiominaisuus ja uusi tilikartta käytössä vuoden 2011 budjetointia varten. Sosiaali- ja terveystoimi on pilottina tuotteistuksen määrittelyssä ja pilottikohteeksi on valittu ympärivuorokautinen hoito. Tekniset järjestelmäratkaisut tulevat siten tukemaan prosessien hallintaa ja sopimusten tekoa.

Seuranta

Toiminnan ja talouden seuranta toteutetaan vuonna 2010 eri tason sopimuksissa sovittujen mittareiden avulla. Mittareita jalostetaan edelleen tuotteistuksen, kustannuslaskennan ja seurantavälineiden kehittyessä. Lisäksi toteutetaan perinteistä talouden seurantaa kuukausittain, josta raportoidaan myös apulaiskaupunginjohtajalle säännöllisesti. Toiminnan ja talouden seurannan tehostamiseksi johtoryhmätyöskentelyä tiivistetään ja aikataulutetaan paremmin sopivaksi raportointikausien käsittelyyn.

Sopimusten kehittämisosan toimenpiteistä tehdään pieniä sisäisiä projekteja, joille laaditaan toteuttamissuunnitelma, seurantaa varten aikataulutus ja vastuuhenkilöt.

Peruspalvelujohtaja Riitta Liuksa 11.2.2010:

EhdotusPeruspalvelulautakunta hyväksyy operatiivisen palvelutuotantosopimuksen.

Sopimuksen allekirjoittavat lautakunnan puheenjohtaja, varapuheenjohtaja, peruspalvelujohtaja, palvelujohtajat, palvelutuotantojohtaja ja tulosaluejohtajat omalta osaltaan.

PäätösEhdotus hyväksyttiin.