Palvelujohtaja Sirpa Kuronen, ma. palvelutuotantojohtaja Max Lönnqvist ja sosiaalityön tulosaluejohtaja Leila Visa 5.2.2010:

 

Turussa lastensuojelun sijaishuollon kustannukset ovat muiden suurten kuntien lailla olleet voimakkaassa kasvussa. Turku on myös kuuden suurimman kaupungin vertailussa todettu sijaishuollon palvelurakenteeltaan laitosvaltaisimmaksi ja perhehoidon osuus on vastaavasti pienin. Perhehoidon lisäämisen tarve on todettu valtakunnallisesti Suomessa ja mm. EU:n taholta. Lastensuojelua koskevassa suomalaisessa viimeaikaisessa tutkimuksessa on osoitettu perhehoidon olevan lapsille pääsääntöisesti laitossijoitusta parempi sijaishuollon vaihtoehto. Palvelurakennetta koskevissa kustannusvertailuissa perhehoito on todettu myös laitoshoitoa edullisemmaksi vaihtoehdoksi. Näillä perustein käynnistettiin lastensuojelun sijaishuollon rakennemuutoksen valmistelu.

 

Turun omien lastenkotien kasvatus- ja hoitohenkilökunnan määrä suhteessa hoidettavien lasten määrään ei ole vuonna 2008 voimaan tulleen lastensuojelulain (417/2007 § 57-60) edellyttämällä tasolla. Siirtymäaikaa lain mukaiseen henkilöstömitoitukseen on vuoden 2010 loppuun saakka. Lakkatien lastenkotiin vuoden 2011 alussa valmistuvan laajennuksen myötä tulevat uudet paikat edellyttävät vastaavaa erityislastenkodin vaatimusten mukaista henkilöstön lisäystä.

 

Työryhmän työssä haettiin ratkaisuja edellä mainittuihin rakenteellisiin ongelmiin.

 

Liite 1           Sijaishuollon kehittämistyöryhmän raportti

 

Työryhmä päätyi työssään esittämään seuraavaa:

 

1. Turun lastensuojelun sijaishuollon palvelurakennetta muutetaan siten, että perhehoidon osuutta voimakkaasti lisätään. Tavoitteena on 20 %-yksikön lisäys 3 vuoden aikana siten, että lisäys on 5 %-yksikköä vuonna 2010 (17 paikan lisäys), 7 % vuonna 2011 (23 paikan lisäys) ja 8 % (27 paikan lisäys) vuonna 2012. Yhteensä kolmen vuoden aikana perhehoidon paikkamäärän tulisi kasvaa 67 hoitopaikalla. Lähtötilanne on 31.12.2009, jolloin huostassa oli 334 lasta ja nuorta, joista perhehoidossa oli 32,9 %.

 

2. Perhehoidon lisäämiselle luodaan edellytykset.

-Sijaishuollon henkilöstörakennetta muutetaan siten, että henkilöstöresurssia on osoitettavissa perhehoidon laajentamiseen ja tukemiseen.

-Perhehoitoon kehitetään tuen kolmikantamalli, jossa lasta, sijaisperhettä ja lapsen biologista perhettä voidaan tukea lastensuojelulain edellyttämällä tavalla.

-Kehitetään ja järjestetään perhehoidon valvonta. Erityisesti perhehoidon tuen ja valvonnan kehittämiseen on haettu STM:n Kaste-ohjelman rahoitusta osana Remontti-hanketta.

3. Tehdään Turun omaan lastenkotiverkkoon toimitiloja, henkilöstöä ja toimintatapaa koskevat muutokset, jotka voidaan lisätä laitosten hoito- ja kasvatushenkilöstöä lastensuojelulain vaatimusten mukaisesti sekä saada työntekijöitä perhehoidon tukemiseen. Työryhmän lähtökohtana oli nykyinen henkilöstön määrä.

-Keskitetään vastaanottokotitoiminta 0-6 vuotiaiden osalta Pienten lasten vastaanottokotiin ja 7-17 vuotiaiden osalta Mäntymäen perhekeskukseen

-Lisätään Lakkatien erityislastenkodin sekä Makslankadun ja Moikoistenkadun lastenkotien hoito- ja kasvatushenkilöstön määrä suhteessa hoidettavien lasten määrään lastensuojelulain edellyttämälle tasolle. Lisätään Puolukkatien esteettömyysosaston henkilöstöä työn vaativuustasoa vastaavaksi.

-Muutetaan nykyinen Nuorten vastaanottokoti nuorten pitkäaikaissijoituksiin tarkoitetuksi laitokseksi

-Lakkautetaan Virusmäentien, Vakka-Suomentien ja Luostarinkadun lastenkodit.

-Keskitetään sijaishuollon erityishenkilöstö hallinnollisesti. Sosiaalityöntekijät sijoittuvat yhteen yksikköön. Sijaishuollon psykologien osalta keskittäminen kuntoutumispalvelujen tulosalueelle psykologiyksikköön siirretään arvioitavaksi psykososiaalisten palvelujen kokonaisuutta selvittävään työryhmään. Muutoksessa halutaan turvata lastenkotien erityishenkilöstö, etenkin vastaanottokotien kokoaikainen sosiaalityöntekijä ja psykologi. Lisäksi on huomioitava erityslastenkodin erityishenkilöstön tarve.

 

4. Esitetyn rakennemuutoksen tultua hyväksytyksi päätöksenteossa se siirtyy käyttöönottovaiheeseen, joka yksityiskohtaisesti suunnitellaan, aikataulutetaan ja vastuutetaan.

 

Työryhmä on esityksen kohdista 1, 2 ja 4 yksimielinen. Kohdassa 3 työryhmä on yksimielinen kasvatus- ja hoitohenkilökunnan mitoitusta koskevasta esityksestä, muissa kohdissa yksimielisyyttä ei saavutettu. Työryhmän työhön liittyvät eriävät mielipiteet ovat raportin liitteenä.

 

Esityksen strategianmukaisuus

Sijaishuollon kehittämisryhmän esitys noudattaa valtuustoryhmien välisen sopimuksen ja Turku-sopimuksen tavoitetta laitospainotteisuuden vähentämiseksi. Laitospainotteisuuden vähentäminen on tavoitteena myös Turun palvelustrategiassa. Esitys mahdollistaa lastensuojelulain mukaisten toimintatapojen kehittämisen lastensuojelun sijaishuollossa. Tämä edellyttää sijaishuollon toimintatapojen kokonaisvaltaista muuttamista. Tavoite sijaishuollon palvelurakenteen muutoksesta ja perhehoidon osuuden lisäämisestä on sosiaali- ja terveystoimen strategisessa palvelusopimuksessa.

 

Esityksen toteuttavuus

Perhehoidon lisäämisen ohella esityksessä korostuu vastaanottokotien merkitys. Esityksellä lisätään vastaanottopaikkoja. Vastaanottokotien käyttöasteet ovat pääsääntöisesti yli 100, jolloin lapset ja nuoret ovat ylipaikoilla. Lastensuojelulaki edellyttää tutkimus- ja arviointijaksot tehtävän kolmen kuukauden sisällä kiireellisestä sijoituksesta. Lasten, nuorten ja heidän perheidensä kannalta parasta on, jos lastensuojelulain edellyttämät tutkimukset ja arvioinnit voidaan tehdä suunnitellusti eikä akuutin kriisitilanteen vuoksi. Nykyinen vastaanottokotien käyttöaste ei tätä riittävästi mahdollista. Käyttöasteet olivat vuonna 2009 Pienten lasten vastaanottokodissa 130,4. ja Mäntymäen vastaanottokodissa 127,2. Nuorten vastaanottokodin käyttöaste oli 79,5.

 

Riittävä ja saatavilla oleva erityishenkilöstö on niin ikään edellytys vastaanottokotien laadukkaalle toiminnalle. Työryhmän esitys lähtee siitä, että keskittämällä erityishenkilöstö varmistetaan kokopäiväisen psykologin ja sosiaalityöntekijän saatavuus vastaanottokodeissa. Erityishenkilöstön hallinnollinen keskittäminen varmistaa erityishenkilöstön saatavuutta ja vahvistaa heidän ammatillista asemaansa laitoksissa. 40-50 % vastaanottokoteihin tutkimus- ja arviointijaksoille tulevista lapsista ja nuorista palaa takaisin kotiin eikä huostaanottoa tehdä. Osa heistä otetaan huostaan myöhemmin. Vastaanottokoteihin voidaan esityksen mukaisesti lisätä henkilöstöä ns. ”kotiinpäin” –työhön, tukemaan lasta ja perhettä niin, että pysyvä paluu kotiin olisi mahdollinen.

 

Seppo Sauron Turun lastensuojelua koskevassa selvityksessä todettiin, että Turun tulisi omassa toiminnassa keskittyä entistä vaativampien lasten hoitamiseen ja vahvistaa tämän työn vaatimaa osaamista. Perhehoidon mahdollistaminen entistä useammalle lapselle johtaa tilanteeseen, jossa laitossijoituksiin päädytään vain hoidollisesti vaativampien lasten kohdalla. Erityislastenkotiosaaminen säilyy Lakkatien erityislastenkodissa, joka paikkamäärä uudisrakennukseen tulevan uuden osaston myötä lisääntyy. Vastaanottokotien toimintaan painottaminen antaa mahdollisuuden vaikuttaa huostaanottojen määrään perheitä tukemalla, jolloin huostaanottoja voidaan myös välttää. Perusteena tässä on vastaanottotoiminnan asiakasvaikuttavuus.

 

Mäntymäen kahden pitkäaikaisosaston muutokset voidaan toteutettaa porrastetusti siten, että yksi osasto voidaan ottaa nopeasti vastaanottokotikäyttöön, jolloin Nuorten vastaanottokoti voidaan muuttaa nuorten pitkäaikaissijoituksiin tarkoitetuksi laitokseksi. Lakkatien uuden osaston valmistuttua erityislastenkotiosasto voi siirtyä kokonaisuudessaan sinne. Henkilöstön halukkuus siirtyä selvitetään työntekijäkohtaisella yhteistoimintamenettelyllä.

 

 

Vertailutietoa Pohjoismaista ja rakennemuutoksia toteuttaneista kunnista

Pohjoismaisessa vertailussa nähdään, että verrattuna Ruotsiin ja erityisesti Norjaan Suomen lastensuojelun sijaishuolto on edelleen vahvasti laitospainotteinen. Pohjoismaissa perheiden ja lasten tilanteet ovat samankaltaisia ja syyt lasten ja nuorten sijoituksiin ovat samantyyppisiä. Kuitenkin sijaisperheisiin pääsee Norjassa yli 80 % kaikista sijoitetuista lapsista ja nuorista ja Ruotsissakin yli 70 %. Pohjoismaissa tehdään myös sukulaissijoituksia enemmän kuin Suomessa.

 

Sijaishuollon rakennemuutoksia on Suomessa tehty. mm. Vantaalla ja Kotkassa. Kotkan sijaishuollon muutoksessa on paljon samoja piirteitä kuin nyt Turkuun tehtäväksi esitettävässä muutoksessa. Kotka on lisännyt voimakkaasti perhehoitoa ja tehostanut perhehoidon tukea sekä vähentänyt omia lastenkotipaikkoja. Kotkassa alle 18-vuotiaista 71 % on perhehoidossa. Kotka on raportoinut hyvän toimintatavan lisäksi merkittävistä kustannusvaikutuksista, 2,5 M€:n säästö vuoden 2009 kuluissa verrattuna kustannuksiin, jotka olisivat syntyneet rakennemuutosta ennen olleella toimintatavalla. Myös Tampere on painottaa perhehoitoa. Tampereella on tavoitteena, ettei alle 12-vuotiaita sijoiteta laitoksiin ilman vanhempia.

 

Asiakasvaikutukset

Esitettyjen kehittämistoimien myötä huostaan otettujen lasten mahdollisuudet perhesijoitukseen paranevat merkittävästi. Sijaisperheiden tuki lisääntyy ja monipuolistuu ja myös lasten biologisten perheiden kanssa tehtävää työtä voidaan lisätä. Perhesijoitusten tuen ja valvonnan kehittämisen myötä lasten turvallisuus paranee ja sijoitusten pysyvyys on entistä varmempaa. Erityisesti pienten lasten todettu hyötyvän perhesijoituksesta, mutta myös Suomessa yhä enemmän perheisiin sijoitetaan myös yli 12-vuotiaita. Vastaanottokotien toiminnan vahvistaminen mahdollistaa aikaisempaa paremmin perheiden tukemisen niin, ettei huostaanottoa tarvita. Sijaishuollon kehittäminen vahvistaa lapsen ja perheen asemaa.

 

Henkilöstömitoituksen saattaminen lastensuojelulain edellyttämälle tasolle parantaa laitoksissa asuvien lasten ja nuorten turvallisuutta. Erityishenkilöstön keskittäminen varmistaa erityishenkilöstön saatavuuden vastaanottokodeissa ja parantaa erityisesti tavallisten lastenkotien lasten mahdollisuutta saada lapsikohtaista sosiaalityötä.

 

Kielteisinä vaikutuksina laitosrakenteen muuttamisessa on lasten sijoituspaikkojen vaihtuminen. Muutokset pyritään tekemään mahdollisimman hyvin ja suunnitellusti niin, että lapsen etu pystytään turvaamaan, mm. omahoitajasuhteet pyritään mahdollisuuksien mukaan turvaamaan. Muutoksen ajoittuminen kahdelle vuodelle mahdollistaa lasten, nuorten ja heidän perheidensä kanssa tehtävän muutoksen huolellisen pohjustamisen. On selvää, että jo valmiiksi traumatisoituneiden lasten ja nuorten tuen tarve muutoksen johdosta lisääntyy. Sijaishuollon organisaatiolla ja sijaishuoltoa tukevilla kaupungin toimijoilla on oltava valmiutta joustaviin käytöntöihin, jotta muutosten ohella arjessa pystytään säilyttämään mahdollisimman paljon tuttua ja pysyvää.

 

Jälkihuoltoon siirtyvät 18 vuotta täyttävät
	v. 2010	v. 2011	v. 2012	yhteensä
ostopalveluista	22	27	24	73
perhehoidosta	7	13	11	31
omista lastenkodeista	20	4	11	35
yhteensä	49	44	46	139

 

 

Vaikutukset henkilöstöön

Muutoksella on merkittäviä henkilöstövaikutuksia. Lakkautettavaksi esitettävien lastenkotien henkilöstö siirtyy muihin laitoksiin tai perhehoitoa tukeviin tehtäviin. Perhehoidon tuen tehtävät ovat sijaishuollossa uusia ja ne vaativat tehtävänmäärityksen ja mahdollisesti nimikemuutoksia. Henkilöstön kanssa on käyty Turun kaupungin säännöstön mukaisesti työpaikkakohtaiset yhteistoimintaneuvottelut. Työntekijäkohtaiset yhteistoimintaneuvottelut käydään muutoksen käynnistyessä. Henkilöstövaikutukset tarkentuvat näissä neuvotteluissa. Työntekijät voivat ilmaista kiinnostuksensa uusiin tehtäviin. Lakkautettaviksi esitettävissä lastenkodeissa on töissä yhteensä 34 henkilöä. Rakennemuutoksen johdosta yhtään työntekijää ei irtisanota.

 

Siirtyväksi esitettävä henkilöstö:

 

	laitosjohtajat	hoito- ja kasvatushenkilöstö	muu laitoshenkilöstö
Virusmäentien lastenkoti	-	8 (1 vastaava ohjaaja)	+ laitosapulainen
Vakka-Suomentien lastenkoti	-	8 (1 vastaava ohjaaja)	-
Luostarinkadun lastenkoti	1	13	2 laitosapulaista, kokki
yhteensä	1	29	3 laitosapulaista, kokki

 

Kaikissa laitoksissa yhteensä erityishenkilökuntaa:

4 sosiaalityöntekijää                                                     

3 psykologia                                                                 

1 psykiatri (täyttämättä)                                               

                                                                                                      

Kehittämissuunnitelman mukainen henkilöstön tarve:

Laitoshenkilöstö

Lakkatien erityislastenkoti                            12+ 1 laitosapulainen (uusi osasto)

Moikoistenkadun lastenkoti                          2 ohjaajaa (lastensuojelulain perusteella)

Makslankadun lastenkoti                              2 ohjaajaa (lastensuojelulain perusteella)

Puolukkatien lastenkoti                                4 ohjaajaa

Perhehoidon tukeminen                                  6 ohjaajaa

Vastaanottokotien kotiinpäin tehtävä työ         3 ohjaajaa

Yhteensä                                                         29 ohjaajaa ja 1 laitosapulainen

 

Sijaishuollon sosiaalityön ja erityisosaamisen uudelleenorganisointi aiheuttaa niin ikään merkittäviä henkilöstövaikutuksia. Sekä sosiaalityöntekijöiden että psykologien ammatillinen asema vahvistuu muutoksessa. Tehtävänkuvat muuttuvat ja niiden määrittelyt tehdään tarkemmin käyttöönottoprojektin aikana. Psykiatrin nimikemuutoksella ei ole henkilöstövaikutusta, koska virka on nyt täyttämättä. Pitkällä tähtäyksellä toivotaan voitavan muuttaa joitakin muun laitoshenkilöstön nimikkeitä perhetyöntekijäksi.

 

Kustannusvaikutukset

Sijaishuollon kustannukset ovat kasvaneet vuosina 2004-2008 seuraavasti:

 

	€	Kustannukset sisältävät:
v. 2004	18 427 969	-oman toiminnan kustannukset
v. 2005	20 505 164	-perhehoidon kustannukset (sijaisperheet)
v. 2006	21 389 427	-ostopalvelutoiminnan kustannukset
v. 2007	23 713 929	-oma toiminta +perhehoito sijaisperheissä
v. 2008	26 461 239	lähde: Sosiaalikeskuksen tilinpäätökset 2004-2008

 

Sijaishuollon palvelurakenteen muutoksella saavutettavat kustannussäästöt riippuvat suuresti perhehoidon osuuden kasvusta. Työryhmän esittämän suunnitelman mukaan vuodesta 2009 vuoteen 2013 mennessä ostopalveluvuorokaudet (ulkopuoliset sijoitukset) vähenevät vuositasolla 14 235 vuorokaudella. Laskennallisen vuorokausikustannuksen ulkopuolisissa sijoituksissa ollessa keskimäärin 250 euroa, säästyy vuodessa ostopalveluista noin 3,5 milj. euroa. Toisaalta perhehoitovuorokaudet lisääntyvät 24 455 vuorokaudella. Perhehoidon laskennallisen keskihinnan ollessa 95 euroa (30% ammatillisissa perhekodeissa 200 €/vrk, 70% varsinaisessa perhehoidossa 50 €/vrk), lisääntyvät kustannukset noin 2,3 miljoonalla eurolla. Nettovaikutuksena on siis noin 1,2 miljoonan euron kustannussäästöt vuositasolla vuonna 2013 verrattuna vuoden 2009 tilanteeseen. Oletuksena on, että huostassa olevien lasten kokonaismäärä ei muutu. Potentiaaliset säästöt syntyvät täysimääräisinä vasta, kun sijaishuollon rakennemuutos on valmis. Suunnitelman toteuttamisaikana jälkihuoltoon siirtyy runsaasti 18 vuotta täyttäviä nuoria. Jälkihuoltoon siirtyvien suuri määrä vähentää riskiä siihen, että laitospaikkaostojen määrä kasvaisi.

 

Koska lakkautettaviksi esitettävien lastenkotien henkilöstö siirtyy muihin laitoksiin ja perhehoitoa tukeviin tehtäviin, pysyvät palkat ja henkilösivukulut vuositasolla suunnilleen muuttumattomina. Lakkatien erityislastenkodin uudisrakennus ja tulevat mahdollisesti tarvittavat peruskorjaukset lisäävät sisäisiä vuokria ja kolmen lastenkodin sulkeminen vähentävät niitä.

 

Mikäli lastensuojelulain edellyttämä hoito- ja kasvatushenkilöstön lisäys tehdään lisäämällä henkilökuntaa, edellyttää se vuoden 2010 loppuun mennessä neljää uutta ohjaajan vakanssia sosiaalityön tulosalueelle, kustannusvaikutus on n. 164 000 €. Vuonna 2011 Lakkatien erityislastenkodin uudisrakennuksen valmistuttua tarvitaan 12 ohjaajan ja yhden laitosapulaisen vakanssia sosiaalityön tulosalueelle, jolloin uusien erityislastenkotipaikkojen käyttöönotto lisäisi palkkakustannuksia n. 524 000 €, yhteensä n. 690 000 €. Näillä henkilöstölisäyksillä ei saada perhehoidon lisäämiseen tarvittavia työntekijöitä (1-2 sosiaalityöntekijää, 6 ohjaajaa), vastaanottokotien perheiden kanssa tehtävään työhön tarvittavia työntekijöitä (3 ohjaajaa) eikä Puolukkatien lastenkodin esteettömyysosaston käytön tehostamisen edellyttämiä työntekijöitä. Edellä esitettyihin lisäyksiin henkilötyövuosissa ei ole sosiaali- ja terveystoimen henkilöstösuunnitelmassa varauduttu. Mikäli edellä mainittu perhehoidon tukemiseen ja Puolukkatien lastenkotiin tarvittava henkilöstö palkattaisiin uutena, kustannus olisi vuositasolla n. 535 500€. Yhteensä tarvittavan henkilöstön palkkakustannus olisi vuositasolla n. 1 226 000 €.

 

Esitämme, että peruspalvelulautakunta hyväksyy sijaishuollon palvelurakenteen muutoksen työryhmän toimenpidekohdissa 1-4 esittämällä tavalla. Lisäksi esitämme, että kehittämissuunnitelman toteuttamiseksi sosiaalityön tulosalue voi

-voi pitää omien lastenkotien hoitopaikkoja väliaikaisesti tyhjinä, jotta uutta sijoituspaikkaa odottavien lasten ja nuorten siirrot voidaan hallitusti toteuttaa

-tehdä puitesopimuksia tuettua perhehoitoa tarjoavien yrittäjien kanssa siihen saakka, että sijaishuollon ostopalvelut on kilpailutettu.

 

Peruspalvelujohtaja Riitta Liuksa

 

Ehdotus       Peruspalvelulautakunta päättää sijaishuollon kehittämissuunnitelman toteuttamisesta seuraavaa:

 

1. Turun lastensuojelun sijaishuollon palvelurakennetta muutetaan siten, että perhehoidon osuutta voimakkaasti lisätään. Tavoitteena on 20 %-yksikön lisäys 3 vuoden aikana siten, että lisäys on 5 %-yksikköä vuonna 2010 (17 paikan lisäys), 7 % vuonna 2011 (23 paikan lisäys) ja 8 % (27 paikan lisäys) vuonna 2012. Yhteensä kolmen vuoden aikana perhehoidon paikkamäärän tulisi kasvaa 67 hoitopaikalla. Lähtötilanne on 31.12.2009, jolloin huostassa oli 334 lasta ja nuorta, joista perhehoidossa oli 32,9 %.

2. Perhehoidon lisäämiselle luodaan edellytykset

 

-Sijaishuollon henkilöstörakennetta muutetaan siten, että henkilöstöresurssia on osoitettavissa perhehoidon laajentamiseen ja tukemiseen.

-Perhehoitoon kehitetään tuen kolmikantamalli, jossa lasta, sijaisperhettä ja lapsen biologista perhettä voidaan tukea lastensuojelulain edellyttämällä tavalla.

-Kehitetään ja järjestetään perhehoidon valvonta.

 

3. Tehdään seuraavat Turun omaan lastenkotiverkkoon toimitiloja, henkilöstöä ja toimintatapaa koskevat muutokset:

-Keskitetään vastaanottokotitoiminta 0-6 vuotiaiden osalta Pienten lasten vastaanottokotiin ja 7-17 vuotiaiden osalta Mäntymäen perhekeskukseen

-Lisätään Lakkatien erityislastenkodin sekä Makslankadun ja Moikoistenkadun lastenkotien hoito- ja kasvatushenkilöstön määrä suhteessa hoidettavien lasten määrään lastensuojelulain edellyttämälle tasolle. Lisätään Puolukkatien esteettömyysosaston henkilöstöä työn vaativuustasoa vastaavaksi.

-Muutetaan nykyinen Nuorten vastaanottokoti nuorten pitkäaikaissijoituksiin tarkoitetuksi laitokseksi

-Lakkautetaan Virusmäentien, Vakka-Suomentien ja Luostarinkadun lastenkodit.

-Keskitetään sijaishuollon erityishenkilöstö hallinnollisesti. Sosiaalityöntekijät sijoittuvat yhteen yksikköön. Sijaishuollon psykologien osalta keskittäminen kuntoutumispalvelujen tulosalueelle psykologiyksikköön siirretään arvioitavaksi psykososiaalisten palvelujen kokonaisuutta selvittävään työryhmään. Muutoksessa halutaan turvata lastenkotien erityishenkilöstö, etenkin vastaanottokotien kokoaikainen sosiaalityöntekijä ja psykologi. Lisäksi on huomioitava erityslastenkodin erityishenkilöstön tarve.

-omien lastenkotien hoitopaikkoja voidaan pitää väliaikaisesti tyhjinä, jotta uutta sijoituspaikkaa odottavien lasten ja nuorten siirrot voidaan hallitusti toteuttaa

-sosiaalityön tulosalueella voidaan tehdä asiakaskohtaisia tuetun perhehoidon palveluiden hankintoja kunnes sijaishuollon ostopalvelut on kokonaisuudessaan kilpailutettu.

 

4. Lisäksi lautakunta päättää, että sijaishuollon kehittämistä koskeva yksityiskohtainen toimintasuunnitelma tuodaan peruspalvelulautakuntaan tiedoksi toukokuun 2010 loppuun mennessä.

 

Päätös         Peruspalvelulautakunta päätti esittelijän muutetusta päätösehdotuksesta sijaishuollon kehittämissuunnitelman toteuttamisesta seuraavaa:

 

1. Turun lastensuojelun sijaishuollon palvelurakennetta muutetaan siten, että perhehoidon osuutta voimakkaasti lisätään. Tavoitteena on 20 %-yksikön lisäys 3 vuoden aikana siten, että lisäys on 5 %-yksikköä vuonna 2010 (17 paikan lisäys), 7 % vuonna 2011 (23 paikan lisäys) ja 8 % (27 paikan lisäys) vuonna 2012. Yhteensä kolmen vuoden aikana perhehoidon paikkamäärän tulisi kasvaa 67 hoitopaikalla. Lähtötilanne on 31.12.2009, jolloin huostassa oli 334 lasta ja nuorta, joista perhehoidossa oli 32,9 %.

2. Perhehoidon lisäämiselle luodaan edellytykset

 

-Sijaishuollon henkilöstörakennetta muutetaan siten, että henkilöstöresurssia on osoitettavissa perhehoidon laajentamiseen ja tukemiseen.

-Perhehoitoon kehitetään tuen kolmikantamalli, jossa lasta, sijaisperhettä ja lapsen biologista perhettä voidaan tukea lastensuojelulain edellyttämällä tavalla.

-Kehitetään ja järjestetään perhehoidon valvonta.

 

3. Tehdään seuraavat Turun omaan lastenkotiverkkoon toimitiloja, henkilöstöä ja toimintatapaa koskevat muutokset:

-Keskitetään vastaanottokotitoiminta 0-6 -vuotiaiden osalta Pienten lasten vastaanottokotiin ja 7-17 -vuotiaiden osalta Mäntymäen perhekeskukseen

-Lisätään Lakkatien erityislastenkodin sekä Makslankadun ja Moikoistenkadun lastenkotien hoito- ja kasvatushenkilöstön määrä suhteessa hoidettavien lasten määrään lastensuojelulain edellyttämälle tasolle. Lisätään Puolukkatien esteettömyysosaston henkilöstöä työn vaativuustasoa vastaavaksi.

-Muutetaan nykyinen Nuorten vastaanottokoti nuorten pitkäaikaissijoituksiin tarkoitetuksi laitokseksi

-Sijaishuollon kehittämistyöryhmän raportissa mainituista kaupungin omista tiloista sekä ostopalveluista voidaan vaiheittain luopua. Mikäli perhehoitoa ei kyetä lisäämään suunnitellulla tavalla, rakennemuutos toteutetaan siten, että lastensuojelun laitospaikkojen ostojen osuus ei kasva 31.12.2009 tasosta. Henkilöstön uudelleen sijoittumista valmistellaan osana kehittämishankkeen toteuttamissuunnitelman valmistelua.

-Keskitetään sijaishuollon erityishenkilöstö hallinnollisesti. Sosiaalityöntekijät sijoittuvat yhteen yksikköön. Sijaishuollon psykologien osalta keskittäminen kuntoutumispalvelujen tulosalueelle psykologiyksikköön siirretään arvioitavaksi psykososiaalisten palvelujen kokonaisuutta selvittävään työryhmään. Muutoksessa halutaan turvata lastenkotien erityishenkilöstö, etenkin vastaanottokotien kokoaikainen sosiaalityöntekijä ja psykologi. Lisäksi on huomioitava erityslastenkodin erityishenkilöstön tarve.

-omien lastenkotien hoitopaikkoja voidaan pitää väliaikaisesti tyhjinä, jotta uutta sijoituspaikkaa odottavien lasten ja nuorten siirrot voidaan hallitusti toteuttaa

-sosiaalityön tulosalueella voidaan tehdä asiakaskohtaisia tuetun perhehoidon palveluiden hankintoja kunnes sijaishuollon ostopalvelut on kokonaisuudessaan kilpailutettu.

 

4. Lisäksi lautakunta päätti, että sijaishuollon kehittämistä koskeva yksityiskohtainen toimintasuunnitelma tuodaan peruspalvelulautakuntaan tiedoksi toukokuun 2010 loppuun mennessä.

 

5. Tällä päätöksellä ei lastenkoteja lakkauteta.

 

Päätös asiassa tehtiin äänin 11-2.

 

Esittelijän tekemän muutetun päätösehdotuksen puolesta äänestivät Rosenlöf, Koivisto, Pietari, Huovinen, Kero, Sulkakoski, Wennström, Koivunalho, Ahola, Birstolin ja Leppä.

 

Muukkosen Lähteenmäen kannattamana tekemän ehdotuksen puolesta siitä, että peruspalvelulautakunta päättää hylätä sijaishuollon kehittämissuunnitelman toteuttamisesityksen, äänestivät Muukkonen ja Lähteenmäki.

 

Ennen päätöksentekoa lautakunta piti neuvottelutauon.