Esityslistat/pöytäkirjat

PERUSPALVELULAUTAKUNTA

TALOUS
Toteutumisvertailu 31.12.2009
1000 €		Tilinpäätös 2008	Talousarvio 2009	Muutokset	Talousarvio muutoksin	Tilinpäätös 2009	Poikkeama
Peruspalvelulautakunta
1 25	T	89.630	80.200	0	80.200	81.049	- 849

	M	621.833	633.355	- 11.820	621.535	634.210	- 12.675

	N	- 532.203	- 553.155	- 11.820	- 541.335	- 553.161	11.826
Investoinnit
2 25	M	353	500	0	500	266	234

	T	45	0	0	0	41	- 41

	N	- 308	- 500	- 500	- 500	- 225	- 275
Virastopäällikön kuvaus talouden toteutumisesta: Peruspalvelulautakunnan tilinpäätös osoittaa, että menot ylittävät talousarvion 12,7 M€ ja tulot 0,8 M€, jolloin nettomenojen ylitykseksi muodostuu 11,8 M€. Peruspalvelulautakunnan tulos on parantunut edellisestä tammi-lokakuun tilanteesta laaditusta ennusteesta, joka osoitti toimintakatteen eli nettomenojen osalta vielä 17,9 M€:n ylitystä. Ennustettua parempaa tulosta selittää mm. ennakoitua pienempi lomapalkkavelan muutos, toimeentulotuen takaisinperinnät, elatustuen takautumissaatavien kuittaamiseksi saatu ylimääräinen valtionosuus sekä sisäisten it-palveluiden budjetoitua pienempi veloitus. Tuloista myyntitulot sekä tuet ja avustukset ylittivät talousarvion. Pakolaishuoltolain mukaiset korvaukset ylittyivät n. 0,85 M€ ja myyntitulot yhteensä n. 2,2 M€. Tuet ja avustukset ylittyivät n. 2,2 M€. Viimeksi mainittuun sisältyy mm. EVO-hankkeille saatu erityisvaltionosuus n. 0,8 M€. Sen sijaan asiakaskunnan maksukykyä kuvaavat maksutulot alittivat talousarvion n. 4,2 M€. Henkilöstömenot toteutuivat talousarvion mukaisesti, kun niihin luetaan myös saadut henkilöstökorvaukset. Talkoovapaista, lääkärisopimuksen mukaisesta lomarahan vaihdosta vapaaksi ja lomautuksista saatiin vuonna 2009 yhteensä n. 2 M€:n säästö, työnantajan Kela-maksun alentumisesta n. 1 M€:n säästö sekä erilliskorvausjakojen vähentymisestä yhdellä vuonna 2009 n. 0,3 M€:n säästö. Materiaaliostoihin, palvelujen ostoihin, vuokriin ja sisäisiin vuokriin kohdistettiin säästötoimenpiteet onnistuneesti. Menolajeittain tarkasteltuna suurimmat ylitykset koko hallintokunnan tasolla olivat asiakaspalvelujen ostoissa ja avustuksissa. Asiakaspalvelujen ostoissa suurimmat ylitykset tapahtuivat mielenterveyskuntoutujien asumispalveluissa, lastensuojelun ostopalveluissa, suun terveydenhuollon ostopalveluissa, erikoissairaanhoidon psykiatrian ostopalveluissa, vammaispalveluiden asumispalveluissa ja vanhuspalvelujen ostopalveluissa. Mielenterveyskuntoutujien asumispalveluiden kustannusten nousu johtuu useasta syystä. Ensinnäkin vuoden 2009 alusta toimintaa ei enää kustannettu perustoimeentulotuesta, jolloin valtionosuutta ei enää tähän saatu ja koko kustannus tuli kunnan maksettavaksi. Lisäksi asiakasmäärä on kasvanut verrattuna vuoteen 2008 ja palveluluokkien käyttöönotto lisäsi hintahajontaa. Toisaalta tavoitteena oli myös kuntouttaa asiakkaita ja saada heidät siirtymään kevyempien palveluiden piiriin. Lastensuojelun ostopalveluiden kustannukset pysyivät edelleen korkealla tasolla. Vuonna 2009 huostaanottoja jouduttiin tekemään enemmän kuin vuonna 2008. Lisäksi jälkihuoltoon siirtyi sellaisia henkilöitä, joiden palvelutarve säilyi edelleen huomattavana. Hinnankorotuksia palvelumuotoon kohdistui lähinnä henkilöstömenojen kustannusnousua vastaavasti. Vanhusten ostopalvelut ylittyivät n. 1 M€, josta suurin ylitys oli tehostetun palveluasumisen, vanhainkotiostopalvelujen ja saattohoidon kohdalla. Vaikka vanhustenpalvelujen ostopalveluja jouduttiin supistamaan vuonna 2009 vuoden 2008 lopun tasosta, niin keskimääräiset jonot TYKS:stä sisätautisairaalaan ja vanhuspalvelujen hoitolaitoksiin pysyivät noususta huolimatta vielä kohtuullisina. Vanhainkotihoidon ja tehostetun palveluasumisen keskimääräinen hinnannousu oli 4,5 % ja pitkäaikaissairaanhoidon ostopalvelujen 5,5 % vuonna 2009. Suun terveydenhuollon ostopalveluja jouduttiin hankkimaan enemmän kuin mihin talousarviossa oli alun perin varauduttu. Lisähankinnat olivat tarpeellisia, jotta kyettäisiin pysymään hoitotakuussa. Tästä huolimatta tavoitteiseen ei päästy, vaan yli 6 kk:n hoitotakuurajan ylittäneiden lukumäärä kasvoi loppuvuonna. Hoitotakuurajan ylitys johtui ostopalvelutuottajien kapasiteetin vähenemisestä verrattuna edelliseen vuoteen. Myös psykiatrian ostopalvelut (muut kuin sairaanhoitopiiriltä ostettavat) ylittivät talousarvion, vaikka valtion mielisairaaloista pyrittiin siirtämään omaan psykiatriaan potilaita aina, kun se oli lääketieteellisesti ja hoidollisesti mahdollista. Avustusten menolajin ylitys johtuu mm. toimeentulotuen menojen kasvusta erityisesti Turun seutua kohdanneen vaikean suhdannetilanteen vuoksi sekä sen seurauksena pitkäaikaistyöttömien määrän lisääntymisestä, joka puolestaan vaikutti työmarkkinatuen kuntaosuuden nousuun loppuvuonna. Alkuvuoden toimeentulotuen ennuste oli vielä huonompi johtuen työttömyyskassojen hitaasta käsittelystä, jolloin ensisijaiset etuudet viivästyivät monien asiakkaiden kohdalla. Loppuvuodesta kunnalle kohdistui kuitenkin merkittävä määrä takaisinperintöjä eikä nettokasvu toteutunut pahimman ennusteen mukaan. Työmarkkinatuen kuntaosuuden menot, jotka maksetaan kansaneläkelaitokselle avustusmenokohdasta, olivat yhteensä 7,1 M€, jossa on ylitystä talousarvioon n. 0,9 M€. . Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin loppulaskutuksen jälkeen Turun maksuosuus sairaanhoitopiirille on tilinpäätöksessä yhteensä 141,7 M€, joka alittaa talousarvion n. 0,5 M €. Tähän on päästy mm. erikoissairaanhoidonpalvelujen tulosalueen konsultaatiokäytäntöä tehostamalla ja sairaanhoitopiirin hallituksen päättämillä säästötoimenpiteillä sairaanhoitopiirin toimintamenojen osalta. Maksuosuuden sisällä varsinainen sairaaloiden käyttö kuitenkin ylitti talousarvion mutta yhteistoimintaosuudet kuntayhtymälle erityisvelvoitemaksusta ja kalliin hoidon tasauksesta alittivat talousarvion yhteensä n. 2 M€. Tähän säästöön vaikuttaa osaltaan Turun saama hyvitys itse tuottamansa aikuispsykiatrin kalliista hoidosta 50.000 euron tasausrajan ylittävältä osalta, mikä on yhteensä 0,85 M€. Kun Turun maksuosuutta verrataan sairaanhoitopiirin vuoden 2009 talousarviossa olevaan Turun maksuosuuteen 145, 6 M€, on säästö huomattavasti suurempi kuin peruspalvelulautakunnan tilinpäätöksessä.

TALOUSOHJELMA
Taulukko lautakunnan/toimielimen esittämän toimenpiteen talous-, henkilöstö- ja tilavaikutuksen arviointiin
Sosiaali- ja terveystoimi	Toimenpide	Taloudellinen vaikutus (1000 €)		Vaikutus henkilötyövuosiin		Vaikutus tilojen käyttöön, m2
Sosiaali- ja terveystoimi	Toimenpide	TA 2009	TP 31.12. 2009	TA 2009	TP 31.12. 2009	TA 2009	TP 31.12. 2009
1. Palveluverkko
2. Toimitilat	Suoritetaan toimitilatarkastelu ja toteutetaan toimenpiteet tarkoituksenmukaisten tilojen saamiseksi (huom. Toteutus edellyttää hallinnon korvaavien tilojen saamista)	+ 100				- 500
	Terveystoimen tilahankkeiden muutosten osuus vuoden 2009 SoTe -talousarviossa (Terla § 59 9.4.2008)	- 3000				+4776
3. Henkilöstö	Selvitetään eläköitymisen vaikutukset ja vaihtoehdot uudelleenorganisoinnissa	+ 300		- 10
	Työhyvinvoinnin kustannukset; sairaspoissaolojen pienentäminen ja sitä kautta sijaiskustannuksiin vaikuttaminen VARHE-maksut	+ 650
4. Tuotantotavat	Preventiiviset palvelut Vanhusten preventiiviset palvelut - ennakoivat kotikäynnit ja ennakoiva riskikartoitus 80-vuotiaille turkulaisille ja uusille kotisairaanhoidon asiakkaille - tehostaa ja oikea-aikaistaa fyys.+ psyyk.+ sos. toimintakyvyn ylläpitämiseksi tehtäviä toimenpiteitä ja ehkäisee laitostumista - kotihoidon asiakkaiden ravitsemustilan parantaminen fyysisen toimintakyvyn ylläpitämiseksi painopisteenä - muistihoitajat, ajoissa todettu muistihäiriö ja oikea-aikainen lääkitys estävät laitostumista	Tasaa vuosittain kasvu-käyrää 5 %
	Preventiiviset palvelujen lisääminen ja vaihtoehtoisten toimintatapojen kehittäminen esim. lastensuojelu, omaishoito ja pitkäaikaistyöttömyys	Tasaa vuosittain kasvu-käyrää 5 %
	Tietojärjestelmämuutoksien toteuttaminen	0		- 1
	Asunnottomuushankkeen toteuttaminen	+ 100		1

Virastopäällikön yhteenveto talousohjelman tavoitteiden toteutumisesta:

2. Palveluverkko ja toimitilat

Peruspalvelulautakunta hyväksyi sitoutumisen Elävät terveysasemat -hankkeeseen (Perla 16.12.2009 § 521). Hankkeessa otetaan huomioon tuleva terveydenhuoltolaki ja siihen liittyvä asiakkaan valinnan vapaus sekä Turun alueiden väestöjen erilaiset tarpeet. Tarkoituksena on kokeilla terveysasemilla erilaisia tuotantotapoja. Ulkoistamisen toteuttamismuoto voi olla esimerkiksi ns. kokonaisulkoistus tai ammatinharjoittajamalli. Tuotantotavan valinnassa on pohjana väestön tarpeet, jotka selvitetään rekisteritietojen ja asemien henkilökunnan asiantuntemuksen avulla. Hankkeeseen liitetään koulutusohjelma muutoksen eteenpäin viemiseksi. Vaihtoehtoisten perusterveydenhuollon järjestämistapojen vaikuttavuutta mitataan. Sähköistä asiointia kehittämällä pyritään suuntaamaan voimavaroja tarkoituksenmukaisesti.

Kaupunginsairaalan lasten ja nuorten poliklinikalle saatiin loppuvuona tarkoituksenmukaiset toimitilat vuokraamalla ne Lounais-Suomen Syöpäyhdistykseltä. Lasten ja nuorten psykiatristen tulosyksiköiden toimitilatarve on päivitetty. Vanhuspalvelujen toimitilojen suunnittelun ja kehittämisen tulee vastata ikääntymispoliittisen strategian rakennemuutoksia. Erityisesti kotihoitoa tukevien toimitilojen varmentuminen antaa lisäaikaa välittömään hoitotyöhön. Peruspalvelulautakunta päätti Luolavuoren vanhainkodin alasajon nopeutetusta aikataulusta vuoden 2010 loppuun mennessä. Lisäksi lautakunta päätti, että Liinahaan vanhainkodin paikkoja vähennetään jo kevään 2010 aikana, jotta perusparannushankkeen väistötilojen määrä on riittävä (Perla 16.12.2009 § 527). Loppuvuonna valmisteltiin palveluverkon tarkistamasta myös varhaiskasvatuksen osalta.

4. Tuotantotavat

Peruspalvelujohtaja asetti päätöspöytäkirjallaan 24.9.2009 § 50 työryhmän valmistelemaan sijaishuollon kehittämistä sosiaali- ja terveystoimessa. Peruspalvelujohtaja myönsi 23.11.2009 § 53 työryhmälle jatkoajan vuoden 2009 loppuun asti. Erikoissairaanhoidon palvelujen tulosalueen keskeinen tavoite oli erikoislääkärikonsultaatioiden määrän, laadun ja välittömän saatavuuden lisääminen. Toimella pyrittiin hillitsemään perusterveydenhuollon lähetteiden määrän kasvua sairaanhoitopiirin sairaaloihin. Siinä näytettiin osittain onnistuneekin. Peruspalvelulautakunta hyväksyi palvelusetelin käyttöönoton varhaiskasvatuksen tulosalueella kokeiluna vuoden 2010 ajaksi (Perla 30.9.3009 § 400).

Ehkäisevän vanhustyön palvelut ovat olleet painopisteenä ikääntymispoliittisen ohjelman mukaisesti v 2009. Ennakoivat kotikäynnit ovat lisääntyneet 8.7 % vuodesta 2008. Ennakoiviin kotikäynteihin sisältyy riskikartoitus ja sitä kautta myös sovitaan tarvittavat toimenpiteet toimintakyvyn ylläpitämiseksi. Preventiivisten palvelujen painottuminen näkyy myös hyvinvointikeskuksien toiminnan kehittämisenä. Tällä toiminnalla vahvistetaan yhtä hyvin näissä keskuksissa asuvien kuin ympäristöstä niissä käyvienkin ikäihmisten omia voimavaroja. Muistihoitajia on tällä hetkellä viisi ja toiminta on vakiintunut yhteistyössä perusterveydenhuollon, kotihoidon ja kaupunginsairaalan muistipoliklinikan kesken. Muistihäiriön tunnistamiseksi muistihoitajat kouluttavat henkilökuntaa ja näin epäily muistin heikkenemisestä johtaa tarkempiin tutkimuksiin kaupunginsairaalan muistipoliklinikalla. Kotihoidon tavoitteena ollut mobiililaitteiden käyttöönotto siirtyy vuodelle 2010. Vuoden 2009 loppuun mennessä saatiin suunnitelma ympärivuorokautisenhoidon kehittämisestä viiden vanhuskeskuksen mallin mukaisesti. Laitoshoidon rakennemuutoksen toteuttaminen konkretisoitui myös v 2009.

TYÖVOIMA

	2008 (toteutuma)	2009 (tavoitetaso)	2009 (toteutuma)
Työvoima	6027,1		5969,7

Työvoima = kaikkien henkilöiden kaikkien palvelussuhteiden (lukuunottamatta palkkionsaajia sekä omais- ja perhehoitajia, työllistettyjä ja harjoittelijoita) kalenteripäivät vähennettynä kaikkien palkattomien poissaolojen kalenteripäivillä = palkalliset päivät kalenteripäivinä. Tämä luku on jaettu tarkastelujakson kalenteripäivillä, jolloin on saatu keskimääräinen henkilöjaksojen lukumäärä.

Kv:	toimintatuotot	+ 2.000.000 euroa
	toimintakulut	-11.000.000 euroa
	toimintakulut; puhelin- ja tietoliikennepalvelujen kustannussäästö	– 234.758 euroa
	sisältää talouspalvelukeskuksen palveluveloituksen muutoksen
	sisältää pankkipalvelumaksujen keskittämisen muutoksen
	sisältää Kaskenlinnan käyttöönoton
	sisältää omaishoidontuen laajennuksen

	lisätään toiminnallisiin tavoitteisiin vuoden 2009 tavoitteeksi selvittää terveys- ja sosiaalitoimen yhdistymisestä saavutettu taloudellinen hyöty tulosalueittain
	lisätään toiminnallisiin tavoitteisiin vuoden 2009 tavoitteeksi selvittää terveys- ja sosiaalitoimen yhdistymisestä saavutettu toiminnallinen hyöty tulosalueittain

Kv:	toimintakulut	+ 130.000 euroa
	Kaupunginvaltuusto hyväksyy terveyslautakunnan 17.9.2008 esittämän Perusterveydenhuollon kehittämissuunnitelman, joka otetaan käyttöön vuosina 2009–2010. Nettokustannukset, jotka toimenpiteistä vuodelle 2009 aiheutuvat, ovat peruspalvelulautakunnan tasolla +130.000 €.

Kv:	Lastensuojelussa painotetaan ennalta ehkäisevän toiminnan lisäämistä, mikä pitkällä tähtäimellä on sekä taloudellisesti että inhimillisesti katsoen kannattavaa.

Virastopäällikön yleisarvio kaupunginvaltuuston päätöslauselmien toteutumisesta:

Talousarvion toteutuminen, ks. yllä Virastopäällikön kuvaus talouden toteutumisesta ja Virastopäällikön yhteenveto talousohjelman tavoitteiden toteutumisesta.

Vuonna 2008 hyväksyttyä perusterveydenhuollon kehittämissuunnitelmaa ei pystytty virkalisäyksien osalta toteuttamaan supistavan lisätalousarvion takia. Peruspalvelulautakunta hyväksyi suunnitelman hankkeistamisen, ja hankkeelle haetaan KASTE-rahoitusta. Tarkoituksena on kokeilla erilaisia tuotantotapoja perusterveydenhuollossa. Perusterveydenhuollon osalta pystyttiin kuitenkin joustavan toiminnan avulla pysymään hoitotakuussa terveyskeskusten vastaanottotoiminnan osalta. Tämä voitiin toteuttaa joustamalla omalääkärijärjestelmän osalta siten, että potilaille tarjottiin vapaita aikoja kaikilta terveysasemilta. Lisäksi pandemiavastaanottoa hoidettiin 1.8.-31.12.2009 muun toiminnan ohella ilman merkittäviä henkilöstölisäyksiä.

Lastensuojelussa painotetaan ennalta ehkäisevän toiminnan lisäämistä, mikä pitkällä tähtäimellä on sekä taloudellisesti että inhimillisesti katsoen kannatettavaa. Sosiaalityön tulosalueella on lastensuojelussa aloitettu yhteistyö SPR:n Nuorten turvatalon kanssa läheisneuvonpidosta. Nuorten Turvatalo huolehtii läheisneuvonpidon koollekutsumisesta ja koordinoinnista. Läheisneuvonpidon tavoitteena on etsiä ratkaisua lapsia ja nuoria koskeviin huoliin ja vastauksia lapsen säännölliseen arkeen ja lähivanhemman tukemiseen sekä lapsen ja muualla asumisen vanhemman tapaamisiin liittyen. Tavoitteena on suunnata tukitoimia lapsen kotiin huostaanottojen ehkäisemiseksi ja toisaalta huostaanottoaikojen lyhentämiseksi. Ennaltaehkäisevän toiminnan merkitys korostui myös vuonna 2009 valmistuneessa lasten ja nuorten hyvinvointiohjelmassa. Ennaltaehkäisevä toiminta edellyttää hallintokuntien tiivistä yhteistyötä.

Virastopäällikön yhteenveto toiminnallisten tavoitteiden toteutumisesta:

Sosiaali- ja terveystoimen ensimmäinen toimintavuosi yhtenä hallintokuntana on toteutunut lähes suunnitellusti. Kuntatalouden romahdus ja säästötoimenpiteet ovat vaikeuttaneet tiettyjä kehittämistoimenpiteitä mutta toisaalta on myös voitu tehdä uusia rohkeita avauksia. Yhdistämisen hyötynä voidaan myös nähdä erikoissairaanhoidon parempi kustannustenhallinta erityisesti sairaanhoitopiirin osalta sekä vanhustenhuollon jonotilanteen parempana hallittavuutena. Lähetekäytäntöjä muuttamalla on myös voitu vähentää erikoissairaanhoidon käyttöä ja tehostaa omaa toimintaa.