HIRVENSALON NUORISOTILAN TARVESELVITYS

 

Nuorisotoimenjohtaja Annina Lehtiö-Vainio ja osastopäällikkö Kerstin Paananen 18.11.2009:

 

Tilanhankinnan tarpeellisuus

 

Hirvensalon-Kakskerran alueen väkiluku oli 31.12. 2008 8911. Väestöennusteen mukaan vuonna 2014 saarella on 11400 asukasta. Suurin osa asukkaista on lapsiperheitä ja nuorten osuus on kasvamassa.

Lasten ja nuorten määrä (7-18 v.) on tällä hetkellä 1746 joka on 19,59 % alueen väestöstä. Vuosina 2010-2016 on ennustettu, että lasten ja nuorten määrä kasvaa. Vuoden 2010 arvio on 1861 ja vuoden 2016 arvio 2477 lasta ja nuorta. Kakskerran ja Satavan väestömäärä on myös lisääntymässä, tämän hetkisten tietojen mukaan kuitenkin vasta 2020-luvulla.

 

Kuvaus nykyisestä toiminnasta

 

Hirvensalon nuorisotila sijaitsee osoitteessa Taipaleenkatu 14, mäen päällä laskettelurinnettä vastapäätä. Rakennus on vuodelta 1958. Tila on otettu nuorisotoimen käyttöön vuonna 1972 ja se on peruskorjattu vuonna 1974. Rakennus on hirsirakenteinen ja siinä on 283 m2.

 

Hirvensalon nuorisotilassa toimii nuorisotoimen koordinoima 1. ja 2. luokkalaisten aamu- ja iltapäivätoiminta. Toimintaa järjestää Turun NMKY. Lasten määrä toiminnassa on 50. Aamu- ja iltapäivätoiminta toimii klo 7.30 – 17.00 maanantaista perjantaihin.

 

Nuorille tila on avoinna neljä kertaa viikossa klo 15.00 – 22.00 ja iltaisin nuoria käy keskimäärin 40-65. Vuoden 2008 kokonaiskävijämäärä oli Hirvensalon nuorisotilassa 15191.

 

Muina aikoina järjestöillä on mahdollisuus vuokrata tilaa käyttöönsä.

 

Nuorisotilan kellaritiloissa toimii partiojärjestö. Heillä on ns. nimikkotila.

 

Nuorisotalon yhteydessä on myös pieni talonmiehen asunto (yksi huone ja keittiö).

 

Henkilökunta

 

Tilassa työskentelee kaksi nuorisotoimen ohjaajaa sekä sivutoimisesti palkkiotalonmies.

 

Kuvaus tarvittavasta muutoksesta ja tilojen muutosperustelut

 

Nykyinen tila on peruskorjaustarpeessa. Hirvensaloon ollaan rakentamassa uutta yhtenäiskoulua, jonne siirtyy myös esikoulu ja kirjasto. On järkevää, että nykyisen nuorisotilan peruskorjauksen sijaan nuorisopalvelut siirretään uuteen koulurakennukseen.

 

Perusteluna muutolle on myös se, että tilojen yhteiskäyttö tuo synergiaetua ja yhteistyö eri toimijoiden kanssa lisääntyy.

 

Nykyisen tilan yhteydessä on piha-alue. Uudessa tilassa on myös oltava virikkeellinen piha-alue. Nuorten tarpeet on otettava huomioon piha-suunnittelussa.

 

Uuden nuorisotilan tarve on 250-300 neliötä. Tilassa työskentelee kaksi ohjaajaa. Tila on suunniteltava siten, että suuren nuorisojoukon valvominen ja ohjaaminen on mahdollista. Tämä voisi toteutua esim. siten että tila muodostuisi kahdesta isosta huoneesta, joita olisi kuitenkin mahdollista muunnella tarvittaessa pienempiin tiloihin.

 

Tilassa on myös oltava keittiö, koska nuorten kanssa leivotaan ja opetellaan ruuanlaittotaitoja.

 

Tilojen yhteiskäyttö

 

Tilaa suunniteltaessa tulee ottaa huomioon tilojen monikäyttöisyys. Tiloja pitää pystyä muuttamaan tarpeiden mukaan. Poikkihallinnollinen yhteistyö jo suunnitteluvaiheessa on erittäin tärkeää.

 

Koko rakennuksen tilat pitäisi suunnitella mahdollisimman muunneltaviksi. Tällöin voidaan hyödyntää myös toisten toimijoiden tiloja, puolin ja toisin.

 

Toimisto- ja henkilökunnan sosiaalitilat voivat olla yhteiset toisten hallintokuntien toimijoiden kanssa, kunhan ne (valvonnallisista syistä) sijaitsevat lähellä varsinaista nuorisotilaa.

 

Henkilökuntamäärän muutos

 

Henkilökunnan määrä iltaisin pysyy samana. Palkkiotalonmiehen palveluista luovutaan.

 

Taloudellinen kuvaus nykytilasta ja tulevasta tilanteesta

 

Tilan vuokrakustannukset pitää olla samaa tasoa kuin nykyisessä tilassa.

 

Nykyisistä tiloista luovuttaisiin, kun uusi rakennus on valmis.

 

Taloudellista hyötyä saataisiin uuden rakennuksen energiatehokkuudesta.

 

 

Muutoksen ajankohta ja tarvittavat toimenpiteet

 

Nuorisotilan muutto uuteen rakennukseen riippuu tulevan yhtenäiskoulun valmistumisesta. Alustava aikataulu on, että yhtenäiskoulu olisi käytössä syksyllä 2014.

 

Käyttökustannus- ja irtaimiston hankinta-arvot

 

Tulevat käyttökustannukset, irtaimisto, tarvikkeet, sisäiset vuokrat ja hoitomenot selviävät hankesuunnitelman yhteydessä. Nuorisotoimi anoo avustusta opetusministeriöltä nuorisotilojen rakentamiseen.