Resurssijohtaja Max Lönnqvist 12.11.2009:

Tarkastuslautakunnan 18.5.2009 tekemän päätöksen § 58 mukaan revisiotoimisto pyytää lausuntoa arviointikertomuksessa esille nostetuista asioista sekä ottamaan kantaa muihin arviointikertomuksessa esitettyihin aiheisiin myös niiltä osin, kun lausunnon antavaa organisaatiota ei ole erikseen mainittu, mikäli aihe liittyy organisaation toimintaan tai sillä on muuta merkitystä toiminnan kannalta.

Tarkastuslautakunnan vuoden 2008 arviointi on painottunut seuraaviin asioihin:

• Kokonaisvaltainen elämänhallinta ja ennaltaehkäisevä palvelutoiminta kestävän kehityksen ohjelmassa
• Turun kaupungin työvoiman käytön suunnittelu, tavoitetaso, toimeenpano ja seuranta
• Talous
• Selonteko kaupungin sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan järjestämisestä

Kokonaisvaltaisen elämänhallinnan ja ennaltaehkäisyn osalta tarkastuslautakunnan johtopäätöksissä todetaan seuraavaa:

Ennaltaehkäisevän työn taloudellisen ja toiminnallisen merkittävyyden osoittaminen selkein luvuin on ongelmallista. Vaikuttavuuden mittaaminen on haasteellista ja edellyttää pitkäjänteistä tarkastelua. Terveyden edistäminen tuottaa perusterveydenhuollon ammattilaisten mukaan kustannussäästöjä vasta 10 – 15 vuoden tarkastelujaksolla. Ennaltaehkäiseviin toimenpiteisiin olisi pystyttävä panostamaan entistä enemmän sekä toteuttamaan toimenpiteitä yli hallintokuntarajojen ja yhteistyössä myös järjestöjen kanssa. Hallintokuntien toimintatavat yhteistyöstä muiden toimijoiden kanssa vaihtelevat. Liikuntatoimessa tehdään paljon yhteistyötä eri järjestöjen kanssa kun taas sosiaali- ja terveystoimessa on kyse pääasiassa ostopalveluilla hankittavista palveluista.

Peruspalvelulautakunnan näkökulmasta panostaminen ennaltaehkäisyyn on tärkeää tulevaisuuden kustannustenhallinnan ja väestön hyvinvoinnin kannalta. Tieteellisin tutkimuksin on voitu osoittaa ennaltaehkäisevän toiminnan kannattavuutta ja vaihtoehtoislaskentaa mitä esim. tiettyjen sairauksien hoitaminen tulisi maksamaan ilman merkittäviä väestöllisiä toimenpiteitä. Mm. talousohjelman valmistelussa sosiaali- ja terveystoimi on esittänyt kattavan luettelon panostuskohteita, joihin vaikuttamalla voidaan tasata kustannusten kasvua ja parantaa väestön hyvinvointia pitkällä aikavälillä. Ennaltaehkäisevä toiminta on mitä suurimmassa määrin hallintokuntien yhteistyötä turkulaisten hyvinvoinnin turvaamiseksi. Kolmannen sektorin toimijoiden huomioiminen ja osallistaminen riippuu toimialasta. Sosiaali- ja terveystoimessa tehdään yhteistyötä yhdistysten ja yhteisöjen kanssa mm. avustamalla peruspalvelulautakunnan toimialaa tukevia hankkeita esim. kansanterveystyön, päihdetyön ja vanhustyön alalla.

Työvoiman käytön suunnittelun, tavoitetasojen, toimeenpanon osalta tarkastuslautakunta toteaa seuraavaa:

Henkilöstön määrään vaikuttavana asiana tulee määritellä kaupunginvaltuuston asettamien tavoitteiden mukaisesti kaupungin ydintoiminnot. Henkilöstön määrän tarve tulee liittää näihin toimintoihin. Henkilöstön määrää vähentävänä tekijänä tulee hyödyntää henkilökunnan eläköityminen. Eläköitymisen mukanaan tuomia mahdollisuuksia tulee tarkastella kaupunkitasoisesti toimintojen ja organisaatiorakenteiden kehittämistyön yhteydessä. Tarkastuslautakunnan näkemyksen mukaan tulisi harkita luopumista työvoiman tavoitetasojen asettamisesta nykymuodossaan. Edelleen tarkastuslautakunta katsoo, että kaupungissa tulee laatia ja hyväksyä tuottavuuden parantamiseksi koko kaupunkia koskeva ohjelma, jonka toteutus on suunniteltu, aikataulutettu ja vastuutettu. Tuottavuuden parantamisessa tulee kuitenkin ottaa huomioon kunnan ja sen eri toimialojen toimintaan liittyvät ominaispiirteet ja toiminnan luonne.

Peruspalveluiden tuottaminen on kunnan kannalta perus- ja ydintoimintaa. Toimintojen järjestämistapoja tulee toki tarkastella tuottavuus- ja järjestämisvastuun kannalta siten, että sopiva tasapaino on löydettävissä. Kaupungissa on laadittu palvelustrategia ja hallintokunnissa seurataan hyväksyttyjä linjauksia.

Henkilöstön eläköityminen nähdään ratkaisevana tekijänä henkilöstömäärän vähentämistavoitteiden saavuttamisessa. Sosiaali- ja terveystoimessa on odotettavissa vuosina 2012 - 2014 suuri määrä eläkkeelle siirtymisiä ja pääosa poistumasta tapahtuu sellaisissa tehtävissä, joihin on ehdottomasti saatava korvaavaa työvoimaa. Uuden työvoiman saatavuus ja kiinnostus tulla kaupungin palvelukseen tulee olemaan suuri haaste tulevaisuudessa.

Sosiaali- ja terveystoimi on tuonut esille huolen siitä, että liian tiukat henkilöstön tavoitetasot haittaavat järkevää toiminnan uudelleenorganisointia. Edelleen on huomattava, että sosiaali- ja terveystoimelle on asetettu ja asetettaneen uusia velvoitteita, jotka liittyvät mm. vanhustenhuollon henkilöstömitoitukseen, lastenkotien henkilöstöön, neuvolatoimintaan jne. Lisäksi mm. perusterveydenhuollon kehittämisohjelman mukaisesti tulisi panostusta lisätä. Raportoinnin ja seurannan kannalta on myös todettava, että kokonaan ulkoisesti rahoitettavat projektit ja hankkeet tulisi pitää henkilöstöraportoinnin erillisosiona. Tarkastuslautakunta on kiinnittänyt asiaan huomiota, ja toteaa talousosion kohdalla, että ” toiminnan rahoittamisessa tulee hyödyntää ulkopuolisen rahoituksen mahdollisuudet aina kun se toiminnan tarkoituksenmukaisen järjestämisen puitteissa on mahdollista”

Työllistämismäärärahan käytön ja valtionosuuksien osalta todetaan: ” Kaupungin varaamista työllisyysmäärärahoista on vuonna 2008 käytetty 84 %. Käyttämättä jäi kaupungin varaamaa omarahoitusosuutta 478.027 euroa ja samalla jäi saamatta näihin kohdistuva valtionosuus. Tarkastuslautakunnan näkemyksen mukaan kaupungin aktiivinen työllistämispolitiikka edellyttää kaikkien tarjolla olevien taloudellisten voimavarojen hyödyntämistä. Tarkastuslautakunta pitää tärkeänä, että kaupunki ennakoi jatkossa tarkemmin asiakaskunnan määrässä tapahtuvat muutokset”.

Työllistämismäärärahan hallinnointia on pyritty selkeyttämään mutta työ on edelleen kesken. Varsinkin laskusuhdanteen aikana tulee hyvin tarkasti harkita työllistämistoimien kohdentamista ja siihen varattavan määrärahan suuruutta. Peruspalvelulautakunnan käyttötaloudesta suoritetaan mm. perustoimeentulotukea ja työmarkkinatuen kuntaosuutta, joiden määrä korreloi varsin vahvasti työttömyyden kehitykseen ja yleiseen taloudelliseen tilanteeseen. Työmarkkinatuen kuntaosuuden laskutus ja perustoimeentulotuki ovat nousseet selkeästi vuodesta 2008 ja kehitys jatkunee samansuuntaisena myös vuonna 2010. Mikäli Turun seudun työttömyysaste uhkaa nousta ennakoitua enemmän niin työllistämistoimilla voidaan vaikuttaa merkittävästi tilanteen vakavuuteen. Erityisesti koulutetun työvoiman hyödyntäminen ja pitkäaikaistyöttömyyden katkaiseminen tulee olla keskeisessä asemassa.

Työllistämismäärärahavaraus tulee edelleen säilyttää kaupunginhallituksen toimielimessä vaikka työllistämisen vuosisuunnitelma ja rahan käyttö kalenterivuoden aikana suunnitellaan sosiaali- ja terveystoimen työvoiman palvelukeskuksessa. Työllistämismäärärahan käyttämättä jättäminen johtuu osittain myös siitä, että vuonna 2008 kaikkiin tukityösuhteisiin ei ollut mahdollista palkata henkilöstöä, joko henkilöiden terveydentilan-, koulutusmahdollisuuksien tai työpaikkojen sopimattomuuden johdosta. Myös kiristynyt työtahti ja kiire ovat vaikeuttaneet työllistettävien henkilöiden sijoittumista kaupungin eri yksiköihin.

Sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan järjestämisen osalta todetaan seuraavaa:

Tarkastuslautakunnan näkemyksen mukaan tuloksellisuuden arvioinnin lisäksi on talouden toteutumisen arviointiin suhtauduttava entistä vakavammin erityisesti niiden hallintokuntien osalta, jotka ovat ylittäneet talousarvionsa useampana vuonna peräkkäin. Talousarvion ylitykset ja talousarviota laadittaessa toistuvasti väärin arvioidut meno- ja tulotavoitteet muodostuvat sekä hallintokunnan, että koko kaupungin kannalta riskeiksi tuloksen ja tavoitteiden saavuttamisen suhteen.

Hallintokuntien tulee laatia talousarvioehdotukset siten, että kunnan kannalta pakottavat menot tulevat huomioitua ja palveluja voidaan järjestää kunnassa esiintyvää tarvetta vastaavasti. Toisaalta myös talousarviopäätöksiä tehtäessä tulee olla riittävät keinot käytettävissä mikäli halutaan tehdä voimakkaita sopeuttamistoimenpiteitä. Hallintokunnan kannalta on erittäin haasteellista sopeuttaa toimintaa kalenterivuoden aikana, jos määrärahaa leikataan huomattavasti ja sitovien tavoitteiden määrää lisätään ilman rahallisia panostuksia. Viime vuodet ovat olleet poikkeuksellisia mm. kuntasektorin ansiotason nousun johdosta ja henkilöstömenojen ollessa yli 50 % käyttömenoista niin kustannuslisäys on merkittävä.

Tarkastuslautakunnan raportoinnin jälkiseurannassa on kiinnitetty huomiota mm. omistajapolitiikkaan ja konserniohjaukseen, kaupungin pitkän aikavälin investointiohjelmaan, vanhuspoliittiseen ohjelmaan, henkilöstön osaamisen johtamisen malliin, kaupungin avustustoimintaan, toimitiloihin ja kaupunkitasoiseen kehittämiseen ja hanketoimintaan.

Vs. peruspalvelujohtaja Riitta Liuksa:

EhdotusPeruspalvelulautakunta päättää antaa edellä olevan lausunnon tarkastuslautakunnan vuoden 2008 arviointikertomuksesta.

PäätösEhdotus hyväksyttiin.