Palvelujohtajat Seija Arve, Sirpa Kuronen ja Maisa Kuusela:

Turun kaupunginhallitus hyväksyi 7.6.2004 § 558 Turun kaupungin mielenterveystyön kokonaissuunnitelman. Päätöksessään kaupunginhallitus edellytti, että mielenterveystyön kokonaissuunnitelman toteutumisen seuranta tehdään vuosittain hallintokunnissa ja että se päivitetään neljän vuoden välein, seuraavan kerran vuonna 2008.

Suunnitelman päivittäminen viivästyi tarkoituksellisesti, koska työryhmä odotti valtakunnallisen mielenterveys- ja päihdesuunnitelman valmistumista ottaakseen sen linjaukset huomioon työskentelyssään. Suunnitelma julkaistiin 10.2.2009 nimellä Mielenterveys- ja päihdesuunnitelma. Päivitystyössään työryhmä ei ole muuttanut mielenterveystyön kokonaissuunnitelmaa mielenterveys- ja päihdesuunnitelmaksi, koska Turussa on erillinen, voimassa oleva Turun kaupungin päihdeohjelma 2005 – 2010. Päihteisiin liittyvät valtakunnalliset suositukset on kuitenkin otettu huomioon päivitystyössä.

Kaupunginhallitus päätti 4.5.2009 (§ 262) lähettää kokonaissuunnitelman lautakunnille ja valtuustoryhmille lausunnon antamista varten. Lisäksi strategia päätettiin lähettää lausunnolle seurakuntayhtymälle, sairaanhoitopiirille ja erityishuoltopiirille.

Suunnitelma on sisällytetty osaksi valtuuston 28.9.2009 (§ 206) hyväksymää uutta Turku-sopimuksen Asukkaiden hyvinvointi -ohjelmaa.

Peruspalvelulautakunnan lausunto:

Mielenterveystyön kokonaissuunnitelma 2009–2013 on kattava suunnitelma Turun mielenterveystyön toteuttamiseksi. Se määrittelee palvelutarpeen, arvioi nykytilanteen ja vuoden 2003 suunnitelman toteutumisen sekä asettaa uudet tavoitteet tuleville vuosille. Keskeistä on asiakkaan aseman vahvistaminen, edistävän ja ehkäisevän työn näkökulma sekä oikea-aikaisten ja oikein kohdennettujen palveluiden järjestäminen. Kokonaissuunnitelman seuranta ehdotetaan toteutettavaksi vuosittain hallintokunnissa.

Turun kaupungin uuden päihdeohjelman valmistelu on aloitettu. Valtakunnallisten linjausten mukaisesti mielenterveystyön ja päihdeohjelman yhdistäminen tulee ottaa huomioon ohjelmaa valmisteltaessa.

Edistävä ja ehkäisevä työ ja sen kohdistaminen erityisesti lapsiin ja nuoriin on mielenterveystyön kokonaissuunnitelman painopisteenä. Ongelmien varhainen havaitseminen ja niihin puuttuminen nopeasti ovat lasten ja nuorten palvelujen lähtökohtana. Suunnitelmassa korostetaan konsultatiivista työotetta ja toimijoiden välistä yhteistyötä, käytännön esimerkkinä tästä on päivähoidossa tehtävä vaikeasti oirehtivia lapsia tukeva työ. Uutena asiana suunnitelmassa huomiota kiinnitetään mielenterveysongelmista kärsivien aikuisten lasten tilanteen tarkistamiseen ja lasten hyvinvoinnin turvaamiseen.  

Mielenterveystyön kokonaissuunnitelma on ollut käytettävissä Turun lasten ja nuorten hyvinvointiohjelman valmistelussa ja suunnitelman tavoitteita on sisällytetty hyvinvointiohjelmaan. Suunnitelma toteutuu sosiaali- ja terveystoimessa sopimusohjauksen kautta. 

Työikäisten osalta suunnitelma on monipuolinen ja kattava. Ennaltaehkäisy, matalan kynnyksen palvelupisteet ja ongelmien hoitaminen varhaisessa vaiheessa vähentävät resurssien tarvetta raskaammissa hoitomuodoissa.

Maahanmuuttajat on otettu osittain huomioon palvelujen tuottamisessa. Maahanmuuttajien mielenterveyspalvelujen tarpeeseen vastaaminen asettaa palvelujärjestelmälle suuria haasteita mm. kieli- ja kulttuurierojen takia, minkä vuoksi maahanmuuttajien mielenterveyspalveluiden kehittämiseen on kiinnitettävä erityistä huomiota.

Turun kaupungin mielenterveystyön kokonaissuunnitelma ikäihmisten osalta  on niukka. Ikäihmisten merkittävin mielenterveydellinen ongelma-alue liittyy vakavaan masennukseen, mutta myös alkaviin ja keskivaikeisiiin masennusoireisiin sekä dementian ja masennuksen yhtäaikaisuuteen. Suunnitelmassa selkein toimenpide-ehdotus on depressiohoitajatoiminnan aloittaminen perusterveydenhuollossa. Tämän toiminnan vaikuttavuudesta on jo olemassa valtakunnallista näyttöä.

Ikäihmisten päihdeongelmien lisääntyminen on riskitekijänä nousemassa merkityksellisemmäksi. Alkoholin liikakäytön riskien tunnistaminen tulisi olla selkeämmin esillä, jotta alkoholin suurkuluttajat saisivat apua mahdollisimman varhaisessa vaiheessa.

Esteettömyyden huomioiminen myös mielenterveyssuunnitelmassa osallistumismahdollisuuksien näkökulmasta tukee ikäihmisten yksinäisyyden ehkäisyä.

Oheismateriaali 1Turun kaupungin mielenterveystyön kokonaissuunnitelma 2009

Vs. peruspalvelujohtaja Riitta Liuksa:

EhdotusPeruspalvelulautakunta päättää antaa kaupunginhallitukselle yllä olevan lausunnon kaupungin mielenterveystyön kokonaissuunnitelmasta 2009.

PäätösPeruspalvelulautakunta päätti esittelijän muutetusta päätösehdotuksesta merkitä tiedoksi mielenterveystyön kokonaissuunnitelman.