Erikoissairaanhoidon tulosalue, ylilääkäri Hanna Vaahtoranta-Lehtonen ja tulosaluejohtaja Hilkka Virtanen 29.10.2009:

Kansanterveyslain 14 § 1 mom velvoittaa kunnan järjestämään koululaisten näönhuollon. Asetuksen neuvolatoiminnasta, koulu- ja opiskeluterveydenhuollosta sekä lasten ja nuorten ehkäisevästä suun terveydenhuollosta 2 luvun 10 § määrää kunnan järjestämään oppilaan tarpeen mukaisesti mm. asianomaisen alan erikoislääkärin tekemän näön tutkimuksen.

Turussa koululaisten näöntarkastukset on tähän saakka toteutettu omana toimintana. Tämä tarkoittaa, että koululaiset, joiden näön kouluterveydenhoitaja toteaa heikentyneen alle 0,8, on lähetetty kaupungin oman silmätautien poliklinikan (erikoissairaanhoidon tulosalue) silmälääkärin tutkittaviksi, ja silmälääkäri on huolehtinut silmälasien määräämisestä. Varsinaiset silmälääkärin hoitoa edellyttävät silmäsairaudet ovat tässä ikäryhmässä erittäin harvinaisia. Siten nykymenettelyllä myös tervesilmäiset lapset ja nuoret ovat käyneet ensimmäisessä silmälasimäärityksessä silmälääkärin vastaanotolla.

Kuusankoskella on kyseinen toiminta siirretty jo vuonna 1991 silmälääkäreiltä optikoille. Tämän jälkeen vastaavaan käytäntöön on siirrytty mm. Oulussa. Tämä tarkoittaa, että yli 8-vuotiaat koululaiset, joiden näön kouluterveydenhoitaja tarkastuksessaan toteaa heikentyneen (<0.8), lähetetään optikolle silmälasimääritykseen. Tutkimuksensa jälkeen optikko lähettää sairausepäilyt julkisen puolen silmälääkärille. Karsastus ja heikkonäköisyys on yleensä diagnosoitu jo ennen kouluikää. Näiden hoidot toteutetaan kokonaan kaupungin oman silmälääkärin toimesta 10 ikävuoteen asti. Samoin menetellään muiden mahdollisten silmäsairauksien kanssa.

Optikoilla ja kunnalla on koululaisten tarkastuksista voimassa oleva sopimus, johon kaikki halukkaat optikkoliikkeet ovat saaneet liittyä. Terveydenhoitaja antaa koululaiselle lähetteen optikolle sekä listan sopimuksen piirissä olevista optikkoliikkeistä. Oppilas vanhempineen itse varaa ajan näöntarkastukseen. Optikko laittaa kaikista tarkastuksista palautteen kouluterveydenhuoltoon, ja sairausepäilyistä hän laatii lähetteen suoraan kaupungin omalle silmälääkärille. Näöntarkastus on sekä koululaiselle että kunnalle maksuton.

Optikoiden toimiminen koululaisten näöntarkastajina ei ole toteutuskunnissa aiheuttanut ongelmia, valituksia ei ole tullut ja järjestelmä on toiminut joustavasti. Menettelyllä on saatu vapautetuksi silmälääkärien kapasiteettiä varsinaisten silmäsairauksien hoitoon.

Turun sosiaali- ja terveystoimen silmätautien poliklinikalla toimii 3 silmälääkäriä, 3 sairaanhoitajaa, 1 perushoitaja, osastonsihteeri, ½ kanslisti sekä ½ konekirjoittaja. Poliklinikkakäyntejä oli v.2008 5500 kpl. Lisäystä suoritteissa 5 viimeisen vuoden aikana on tapahtunut 39 %. Lähetteet ovat lisääntyneet kahden viimeisen vuoden aikana 19 %. Suurten silmäsairaanhoidon potilasryhmien, kuten diabeetikoiden ja glaukoomapotilaiden, tiedetään lisääntyvän koko ajan. Kyseiset sairaudet ovat elinikäisiä, minkä vuoksi potilaat tarvitsevat silmälääkärin seurantaa ja hoitoa lopun elämäänsä. Nykyisellä resurssoinnilla silmäpoliklinikalla on vaikeuksia toteuttaa toiminta hoitotakuun rajoissa ja siten, etteivät silmäpotilaiden käynnit sairaanhoitopiirissä lisäänny.

Jos Turussakin siirryttäisiin toimintamalliin, missä optikot huolehtisivat niiden koululaisten, joiden näöntarkkuuden kouluterveydenhoitaja toteaa heikentyneen, tutkimuksista ja tervesilmäisten koululaisten silmälasimäärityksistä, vapautuisi oman silmäsairaanhoidon rajallisia resursseja varsinaiseen silmäsairaanhoitoon. Siten hoitotakuun toteutuminen varmistuisi eikä ylivuotoa sairaanhoitopiirin palveluihin tapahtuisi. Alle18-vuotiaden vajaasta 1000 silmälääkärikäynnistä n. 600 on vuosittain mennyt näkötarkastuksiin ja silmälasien määräämiseen. Nämä 600 silmälääkärikäyntiä siis vapautuisivat silmäsairauksien tutkimuksiin ja hoitoon.

Kansanterveyslain 14 § 1 mom. ja asetus neuvolatoiminnasta, koulu- ja opiskeluterveydenhuollosta sekä lasten ja nuorten ehkäisevästä suun terveydenhuollosta 2 luvun 10 § toteutuvat esityksen mukaisessa toiminnassa seuraavasti: Kouluterveydenhoitaja suorittaa perusnäkötutkimuksen koululaisille kuten ennenkin. Erikoislääkärin tutkimuksen tarpeen toteaisi joko kouluterveydenhoitaja suoraan tai optikko, jolle kouluterveydenhoitaja on lähettänyt koululaisen tarkempiin näkötutkimuksiin. Optikko on terveydenhuollon ammattihenkilö, jonka oikeuksista on määrätty asetuksella. Kunta voi järjestää sille asetuksessa määrätyn palvelun myös sopimalla siitä muun toimijan, tässä tapauksessa optikon kanssa.

Kouluterveydenhuolto kuuluu perusterveydenhuollon tulosalueeseen. Perusterveydenhuollon vt. tulosaluejohtaja Katariina Korkeilalle ehdotettu käytäntö sopii. Resurssijohtaja Max Lönnqvist puoltaa esitystä.

Ehdotamme, että perusturvalautakunta antaa erikoissairaanhoidon tulosalueelle luvan solmia turkulaisten toimintaan halukkaiden optikkoliikkeiden kanssa seuraavansisältöinen sopimuksen: Optikot tekevät niille yli 8-vuotiaille koululaisille, joiden näön kouluterveydenhoitaja tarkastuksessaan toteaa heikentyneen alle 0,8, ja joilla ei ole diagnosoituja silmäsairauksia, tarkemman näkötutkimuksen ja määräävät silmälasit. Näkötutkimus on sekä koululaiselle että Turun kaupungille maksuton. Optikot lähettävät kaikista tutkimuksista palautteen kouluterveydenhuoltoon ja sairausepäilyistä laativat lähetteen suoraan silmäpoliklinikan silmälääkärille.

Vs. peruspalvelujohtaja Riitta Liuksa:

EhdotusPeruspalvelulautakunta oikeuttaa erikoissairaanhoidon tulosalueen toteuttamaan turkulaisten koululaisten näöntarkastukset ja silmälasimääritykset edellä esitetyllä tavalla.

PäätösAsia palautettiin yksimielisesti.