Sosiaalipäivystyksen vs. johtava sosiaalityöntekijä Kaarina Katas ja avohuollon sosiaalityön toimistopäällikkö Minna Virta:

Terhikki Mäkelä on 20.9.2009 päivätyssä kirjeessään perusturvalautakunnalle ottanut esille Romaniasta tulleiden romanikerjäläisten ja -soittajien kuluneen kesän ja syksyn 2009 tilanteen. Hän tuo esille ajatuksiaan siitä, miten pitäisi toimia romanikerjäläisen osalta tulevaisuudessa ja mitä ongelmia hän on nähnyt romanikerjäläisiä tavatessaan.

Liite 1Terhikki Mäkelän kirje 20.9.2009

Euroopan neuvoston ensimmäinen ja toinen maaraportti ovat molemmat kiinnittäneet huomiota romanien äärimmäisen vaikeaan asemaan Romaniassa (Katukerjääminen ja viranomaisyhteistyöraportti, Sisäasiainministeriön julkaisuja 21/2008). Kerjäläiset ovat ilmestyneet uudelleen suomalaiseen katukuvaan ja erityisesti vuodesta 2007 alkaen. Romanian liittyminen EU:hun on lisännyt kerjäläisten määrää koko Euroopassa. Julkisuudessa romanikerjäläiset kertovat tulleensa hakemaan työtä ja asuntoa. Näyttäisi siltä, että osa on tullut maahan tarkoituksenaan kerjätä, harjoittaa katusoittoa ja myydä ruusuja. Romanikerjäläisten asema omassa kotimaassaan on huonompi kuin muiden romanialaisten liittyen lasten koulutukseen, oikeuslaitoksessa kohdattuun eriarvoiseen kohteluun ja syvään köyhyyteen.

Toimeentulotukilain 14 §:n 3 momentin mukaan tilanteessa, jossa toimeentulotuen tarve on kiireellinen, kunta voi olla velvollinen myöntämään tukea alueellaan tilapäisesti oleskelevalle henkilölle. Tarkoituksena ei siis silloin ole mahdollistaa henkilön oleskelun turvaamista. Tällöin toimeentulotukea voidaan myöntää välttämättömään toimeentulotukeen kuten kotimatkakustannuksiin ja muihin välttämättömiin kustannuksiin (ruokailu, asuminen) ennen kuin henkilö palaa kotimaahansa.

Lasten osalta on kunnan sosiaaliviranomainen velvollinen huolehtimaan kiireellisestä sosiaaliavun tarpeesta. Suomalaisten viranomaisten toimivaltuudet rajoittuvat vain välittömän avun tarjoamiseen. Mikäli sosiaalihuollon tarve jatkuu, tulee asiassa kääntyä asiakkaan kotimaan viranomaisen ts. edustuston puoleen.  Romanian lastensuojelulaki koskee myös romanikerjäläisten lapsia, jos heillä on Romanian kansalaisuus. Käytännössä Romanian edustustot eivät pysty huolehtimaan lain mukaan heille kuuluvista velvollisuuksista kansalaistensa osalta heidän oleskellessaan ulkomailla. On tarpeen tehdä yhteistyötä poliisin kanssa silloin kun maassaolon edellytyksissä on ongelmia ja ne vaativat selvittelyä. Näissä tilanteissa on mietittävä lapsen ja hänen huoltajansa palauttamista kotimaahan. Turvapaikanhakumenettelyä ei ole syytä kytkeä näihin selvittelyihin.

Sosiaalipäivystys on vuonna 2009 tarkistanut syyskuun loppuun mennessä päivystykseen tulleiden yhteydenottojen perusteella otsikossa mainitun ryhmän aikuisten ja lasten tilanteita yhteensä 15 eri tapauksessa. Yhteydenottoja on tullut sekä virka-aikana sekä virka-ajan ulkopuolella. Yhteydenottajina ovat olleet huolestuneet kuntalaiset, poliisi, seurakunnat ja neuvola. Tapaamisissa on pyritty aina kun mahdollista käyttämään tulkkia paremman informaation kulun edistämiseksi. Elokuussa lasten tilanteista huolestuneiden kuntalaisten soittoja saattoi tulla lähes päivittäin ja joinakin päivinä puheluita saattoi tulla useita.

Yhteydenottojen syinä ovat olleet:

• romaniperhe vailla ruokaa ja yösijaa
• 16 -vuotias raskaana oleva romanialainen tyttö käynyt neuvolassa
• 11 romanialaista pidätetty ja alaikäiset lapset olleet mukana
• alaikäiset lapset kerjäävät aikuisten seurassa tai peräti ilman vanhempia (useita ilmoituksia tällä syyllä)
• romaniperhe rahaton, lapsi sairas ja vailla yösijaa
• lapset aiheuttavat häiriöitä ohikulkijoille ollessaan kerjäävien vanhempien seurassa

Sosiaalipäivystäjät ovat ko. asiakasryhmää kohdatessaan selvittäneet ensinnäkin heidän yleisiä olosuhteita sekä erityisesti lasten tilanteita Suomessa voimassaolevien lakien näkökulmasta. Lasten vanhemmille on kerrottu Suomen laeista ja miten Suomessa lasten olosuhteita valvotaan ja mikä on viranomaisten vastuu näiden lakien kannalta. Tässä yhteydessä päivystäjät ovat myös kertoneet, että pitkään jatkuvat lasta vaurioittavat olosuhteet saattavat johtaa siihen, että viranomaisten on pakko sijoittaa lapsi kiireellisesti lastenkotiin joksikin aikaa ja tilanteen selvittely jatkuu tämän toimenpiteen aikana ja ensisijaisesti lapsi pyritään palauttamaan vanhemmilleen. Varsinaisina toimenpiteinä sosiaalipäivystys joutui tekemään kolme kiireellistä sijoitusta. Kiireellinen sijoitus purettiin alkamisesta toisena päivänä, kun vanhemmat vapautuivat. Lisäksi asiakkaille tarjottiin tilapäismajoitusta, mutta tätä he eivät vastaanottaneet. Asiakkaita on tavattu sosiaalikeskuksen ja seurakunnan tiloissa sekä kadulla.

Romanikerjäläiset tulevat Turkuun todennäköisesti myös ensi vuonna. On tarkoituksenmukaista siinä vaiheessa kun yhteydenottoja alkaa tulla, sopia sosiaalipäivystyksen sisällä sekä eri yhteistyökumppaneiden kanssa (poliisi, hätäkeskus, seurakunta, SPR:n Vastaanottokeskus) siitä, miten jatkossa toimitaan ja mikä on kenenkin toimijan rooli.

Sosiaalipäivystys on omalta osaltaan pyrkinyt selvittämään kaikki ne tapaukset, jotka ovat tulleet heille tietoon tämän vuoden kevään, kesän ja syksyn osalta. Tilanne on tällä hetkellä rauhoittunut eikä yhteydenottoja enää ole tullut eikä myöskään romanikerjäläisiä ole näkynyt katukuvassa juuri lainkaan.

Vs. peruspalvelujohtaja Riitta Liuksa:

EhdotusPeruspalvelulautakunta päättää merkitä selvityksen tiedokseen.

PäätösEhdotus hyväksyttiin.