5509-2008 (310, 011)
Perusterveydenhuollon toimintakokonaisuuden kehittämissuunnitelma vuosille 2008- 2010
Tiivistelmä:
Perusterveydenhuollossa siirrytään 1.1.2009 aluemallista kolmen toimintaprosessin malliin. Toimintaprosessia uudistamalla ja resurssoimalla perusterveydenhuolto kuntalaisten tarvetta vastaavasti tuotetaan laadukkaat ja oikea-aikaiset perusterveydenhuollon palvelut. Hoidonporrastus saadaan myös toimimaan sovitusti ja myös kuntalaisten erikoissairaanhoidon käyttö tapahtuu hoitoketjujen mukaisesti. Henkilökunnan työtyytyväisyys ja jaksaminen paran-tuvat uudistettujen toimintamallien ja kuntalaisten hoidon tarpeeseen nähden riittävien resurs-sien käyttöönoton myötä. Perusterveydenhuollon toimintakokonaisuuden kehittämissuunnitel-ma esitetään terveyslautakunnan vastauksena valt. Alpo Lähteenmäen ym. valtuustoaloitteeseen( Dno 2558- 2008), joka koskee toimenpiteisiin ryhtymistä terveyskeskuslääkärien rekry-tointiongelmien selvittämiseksi ja poistamiseksi sekä tasavertaisten lääkäripalvelujen toteuttamiseksi.
Terla § 145
Perusterveydenhuolto, tulosaluejohtaja Anne Santalahti 4.8.2008:
1.Taustaa
Perusterveydenhuollon toimintakokonaisuuden kehittämissuunnitelmaa käsiteltiin edellisen kerran terveyslautakunnassa 29.4.2008 § 73 ja terveyslautakunnan seminaarissa 2.6.2008.
Turussa siirryttiin väestövastuiseen omalääkäri toimintamalliin vuoden 1999 aikana. Tällöin toteutettiin pelkkä omalääkärimalli, vaikka toimiva väestövastuinen malli olisi edellyttänyt myös omahoitajia, jolloin olisi pystytty muodostamaan muun muassa pitkäaikaissairauksia sairastavien potilaiden hoidossa tarvittavat hoitaja-lääkäri-tiimit ja toteuttamaan järkevä työnjakomalli. Siirtymävaiheessa omalääkärien väestölistat olivat melko suuret eli keskimäärin 2250 asukasta lääkäriä kohden. Lisäksi Turussa oletettiin väestön käyttäytyvän aiempien vuosien tavoin eli yksityislääkärien käyttö oletettiin runsaaksi. Työterveyshuollossa oli olemassa myös suunnitelma väestövastuisesta toimintamallista, mutta kehittämisprojektin myötä tästä toimintamallista luovuttiin.
Samaan aikaan omalääkärijärjestelmän käyttöönoton kanssa erikoissairaanhoidossa on tapahtunut yhä enenevässä määrin potilasryhmien siirtoa perusterveydenhuollon hoitovastuulle. Entistä vaativampia sairausryhmiä kuten 1.tyypin diabeteksen hoito, tietyt syöpätautien kontrollit, sydänsairauksien kontrollit, keskivaikeiden depressiopotilaiden hoito sekä 1.2.2008 alkaen huumeriippuvaisten ylläpitohoito ovat siirtyneet terveyskeskuksien omalääkärien hoitovastuulle. Lisäksi väestön ikääntyessä ja kroonisten sairauksien esiintyvyyden näin yleistyessä perusterveydenhuollon rooli korostuu. Yliopistosairaala paikkakunnilla suoraan terveyskeskusten ja omalääkärien hoitovastuulle siirtyy vaativampia potilasryhmiä kuin paikkakunnilla, missä on keskussairaala tai aluesairaala lähietäisyydellä. Potilaiden siirtyminen suoraan yliopistosairaalasta perusterveydenhuollon hoitovastuulle lisää myös laboratorio- ja kuvantamiskuluja.
Turussa yli 85-vuotiaiden määrä on kymmenen suurimman kaupungin ryhmässä korkein. Ikääntyneellä väestöllä on keskimäärin enemmän pitkäaikaissairauksia ja heidän käyttämänsä lääkemäärä on runsas, mikä tekee perusterveydenhuollon lääkärintyöstä myös aiempaa haastavampaa.
Turun runsas maahanmuuttajien määrä näkyy erityisesti perusterveydenhuollon lääkärien työssä ja edellyttää hoitavilta lääkäreiltä paneutumista hyvinkin vaativaan psykososiaalisen ongelmaverkon selvittämiseen. Lisäksi terveysasemien sairaanhoitajien määrä on liian pieni tämän potilasryhmän tarkoituksen mukaiseen hoitoon.
Asiakastyytyväisyyttä on seurattu Turun terveysasemilla Kuntaliiton joka toinen vuosi tekemällä kyselyllä. Siinä turkulaiset ovat olleet saamaansa hoitoon tyytyväisiä. Lähes 60 prosenttia vastaajista on pitänyt hoitoa niin hyvänä, että suosittelee sitä ystävilleen ja tuttavilleen. Hoitotakuulainsäädännön myötä kuntalaisten halukkuus käyttää oman terveyskeskuksen palveluja on lisääntynyt. Terveysasemille kuukausittain jätettyjen soittopyyntöjen määrä on ollut nousussa ja tällä hetkellä joka kuukausi jätetään runsaat 23 000 soittopyyntöä. Suurimmassa osassa puheluista tehdään hoidontarpeen arvio puhelimessa, mutta vain 10 -15 prosenttia soittajista pystytään hoitamaan puhelimessa. Lopuille 20 000 asiakkaalle/ potilaalle varataan hoitajan tai lääkärin aika eli heillä on arvion perusteella lain tarkoittama oikeus ja tarve hoitoon.
Hammashuollossa hoidontarpeen arvio tehdään puhelimitse keskitetyssä ajanvarauksessa. Sisään soitettujen puheluiden määrä oli v.2007 185 000 puhelua, joista vastaamaan kyettiin vain 45 %. Hoitotilanne on viimeisen viiden vuoden aikana stabiloitunut tasolle, jolla kuukausittain hoitojonoon hoidontarpeen arvion perusteella laitetaan noin 1000 aikuispotilasta. Omassa hammashoidossa hoidetaan lisäksi kuukausittain 500 aikuis- ja 1 400 alle 18-vuotiasta recall-potilasta, mitkä lukumäärät eivät näy jonoluvussa. Aikuispotilaiden recall- järjestelmä pystytettiin uudelleen osana hammashuollon kehittämisprosessia vuoden 2007 alussa. Aikuisiapotilaita tulee tästä johtuen lisääntyvästi hoitoon vuosina 2008 ja 2009. Hammashuollossa päästiin toimintaprosessin muutoksilla ja ostopalveluita käyttämällä hoitotakuuseen vuoden vaihteessa. Ostopalvelua tarvitaan tällä hetkellä noin 700 aikuispotilaan hoidon verran kuukaudessa. Lukumäärä voi kuitenkin lisääntyä virassa olevien hammaslääkärien eläköitymisnopeuden vuoksi, sillä virkoihin eikä varsinkaan sijaisuuksiin ole tällä hetkellä hakijoita.
Terveystoimi on myös sitoutunut järjestämään hammaslääketieteen opiskelijoiden kliinisen hoitoharjoittelun terveystoimen opetushammashoitolassa. Hammashuollon tulee järjestää toiminnan vaatima henkilöstö, jonka rekrytointi hankaloituu etenkin hammaslääkäreiden osalta edelleen lähivuosina. Lisäksi sisään otettavan opiskelijamäärän kasvaessa opettajatarve kaksinkertaistuu.
2. Terveysasemien ajankohtaiset ongelmat Turussa:
Terveysasemien ajankohtaisiin ongelmiin on kiinnitetty huomiota valt. Alpo Lähteenmäen ym. tekemässä valtuustoaloitteessa (dno 2558/19.2.2008), joka koskee välittömiin toimenpiteisiin ryhtymistä terveystoimessa ja terveysasemilla vallitsevan terveyskeskuslääkäreitä koskevan rekrytointiongelman syiden selvittämiseksi ja ongelmien poistamiseksi sekä tasavertaisten perusterveydenhuollon lääkäripalvelujen toteuttamiseksi Turussa kansanterveyslain hengen mukaisesti.
Terveysasemien ajankohtaiset ongelmat johtuvat pääsääntöisesti kahdesta tekijästä: terveyspalvelujen kysynnän kasvusta suhteessa käytettävissä olevaan lääkäri- ja hoitajamäärään ja nykyisten toimintatapojen kehittämistarpeista.
Terveysasemien ongelmana on viime ja kuluvan vuoden aikana ollut omalääkärien siirtyminen pois terveyskeskuslääkärien viroista. Omalääkärin työ koetaan Turussa liian kuormittavaksi. Syyksi mainitaan liian suuret vastuuväestöt ja toisaalta vähäisestä sairaanhoitajamäärästä johtuen työnjaon tai tiimityömallien puuttuminen. Väestölistojen koko on vuosien myötä kasvanut, ollen nykyään keskimäärin 2500 asukasta omalääkäriä kohden. Syynä listojen koon kasvuun on mm. työterveyden muuttunut toimintamalli sekä avohoitopainotteinen vanhustenhuolto, jolloin entistä moni sairaammat vanhukset asuvat suunnitellusti kotonaan ja käyttävät terveysaseman ja omalääkärin palveluja. Lisäksi kuormittavuutta lisää terveyskeskuksen hoitovastuulla olevien pitkäaikaissairauksia sairastavien kuntalaisten määrän kasvu. Turkuun muualta muuttaneet ovat olleet lähinnä maahanmuuttajia sekä opiskelijoita. Todellinen väkiluvun kasvu vuodesta 1996 tähän hetkeen on noin 10.000 asukasta.
Lääkärivajeesta on seurannut lisäongelmia: työssä olevat terveysasemien lääkärit kuormittuvat yrittäessään hoitaa puuttuvien lääkärien potilaat. Kuntalaisten terveyspalvelujen saanti on vaikeutunut eikä perusterveydenhuolto pysty nykyisellään vastaamaan sille asetettuihin haasteisiin. Nykymuotoinen väestövastuutoimintamalli, jossa lääkärien väliset ei-kiireelliset hoitoajat vaihtelevat 0-73 päivään luo eriarvoisuutta kuntalaisten välille. Lisäksi nykymallissa hoidon kysyntä ja tarjonta eivät kohtaa riittävän hyvin. Hoidon tarpeen arviota tekevät terveysasemien hoitajat kuormittuvat erityisesti tilanteissa, joissa heillä ei ole mahdollisuutta antaa lääkärin hoitoa tarvitseville potilaille riittävästi hoitoaikoja. Potilaita joudutaan ohjaamaan myös päivystykseen, mikä lisää kustannuksia ja vääristää potilaiden käsitystä sairauksien oikeasta hoitopaikasta ja romuttaa sovittujen hoitoketjujen toimintakäytäntöjä.
Sijaisena toimiville vastavalmistuneille lääkäreille nykyinen 2500 asukkaan väestölista on aivan liian suuri ottaen huomioon heidän kokemuksensa ja kykynsä toimia omalääkäreinä. Lisäksi koulutusvaiheen lääkärit eivät voi säädösten mukaan työskennellä ilman ohjaavaa lääkäriä pienillä terveysasemilla.
Terveyskeskuslääkärit hoitavat keskimäärin yhdeksän potilasta terveysasemalla ja 2,4 asiakasta/ potilasta neuvolassa tai muulla vastaanotolla työpäivää kohden. Lisäksi keskimäärin joka työpäivä hoidetaan viisi käynnin korvaavaa puhelua. Omalääkärien työpäivää kohden tekemä potilastyö on valtakunnan keskitasoa ja hieman runsaampaa kuin esimerkiksi Espoossa. Viime vuosina perusterveydenhuollossa uusittavien reseptien määrä on lisääntynyt huomattavasti. Samoin lainsäädäntömuutosten ja hoitovastuun siirtymisen johdosta lausuntojen määrä on moninkertaistunut.
Hammashuoltoon ei myöskään saada sijaishammaslääkäreitä ja hoidettavilla aikuispotilailla on entistä vaativampia hammashoidon tarpeita. Hammashuollossa on tällä hetkellä 9,2 hammaslääkärin vajaus.
3. Perusterveydenhuollon toimintamallin muutos
Turun perusterveydenhuolto on tilanteessa, jossa toimintamallia on syytä selkeästi muuttaa ja lisätä sekä terveyskeskuslääkärien että terveysasemien terveyden-/sairaanhoitajien määrää. Uudella toimintamallilla tavoitellaan potilaslähtöisempiä ja tasapuolisesti kuntalaisille kohdistuvia palveluja. Toimintamallin tulee perustua kustannustehokkaamman terveysasemaverkon luontiin ja toimintamallissa pitää huomioida resurssien uudelleen allokointitarpeet, työntekijöiden hyvinvoinnin edistäminen ja jaksamisen tukeminen sekä toimintojen nykyistä tarkoituksenmukaisempi johtaminen.
SoTe- prosessiin liittyen 1.1.2009 perusterveydenhuollossa on tarkoitus siirtyä aluemallista kolmen toimintaprosessin malliin. Perusterveydenhuollon pääprosessit tulevat olemaan sairaanhoito, ehkäisevä terveydenhuolto ja suun terveydenhuolto. Sairaanhoito jakaantuu päivystystoimintaan ja terveysasematoimintaa. Ehkäisevään terveydenhuoltoon kuuluvat väestötasoinen terveyden edistäminen, kaikki neuvolatoiminnot (äitiys-, lasten- ja ehkäisyneuvola), kouluterveydenhuolto ja opiskeluterveydenhuolto. Suun terveydenhuolto muodostaa oman kokonaisuutensa, johon sisältyy kaikki kuntalaisille tarjottava kliininen hammashoito ja opetushammastoiminta.
Suunterveydenhuoltoa on aktiivisesti kehitetty viime vuosina ja se on saatu nyt toimimaan kuntalaisten tarpeita ja hoitotakuulainsäädäntöä vastaavasti. Hammashuollon toimintaprosessin edellytyksenä on samat toimintamahdollisuudet kuin vuonna 2007 eli vuoden 2008 budjettia on lisättävä 800.000 euroa, jolla hankitaan ostopalveluna aikuishammashoitoa, jota ei omana toimintana kyetä tuottamaan, koska mm. hammaslääkäreitä ja sijaisia ei ole riittävästi.
Ehkäisevä terveydenhuolto on Turussa toiminut kohtalaisen hyvin. Neuvoloiden terveydenhoitajaresurssit ovat tulossa olevan ehkäisevän terveydenhuollon asetuksen mukaiset, mutta lääkärityövoimaa tulee lisätä kaikkiin neuvoloihin. Kouluterveydenhuollossa lääkäriresurssit tulee jopa kaksinkertaistaa nykyisestä kolmesta kuuteen lääkäriin. Tällä lääkäriresurssilla kouluterveydenhuollossa pystytään hoitamaan sinne kuuluvat toimintakokonaisuudet ja vältytään koululaisten turhalta lähettämiseltä toisiin hoitopaikkoihin.
Turussa on lähes 12.000 opiskelijaa, mutta opiskeluterveydenhuollossa on vain 2½ lääkärin virkaa, mikä on kysyntään ja tarpeeseen nähden selvästi liian vähän. Mielenterveysongelmien lisääntyminen ja terveysneuvonnan tarpeen lisääntyminen sekä tarpeen mukaisen sairasvastaanoton järjestäminen edellyttäisi neljää päätoimista lääkäriä.
Suurimmat kehittämistarpeet kohdistuvat sairaanhoidon prosessiin ja sen terveysasemien toimintaan. Päivystyksen lääkärityön osalta päätettiin jo joulukuussa 2007, että toiminta kilpailutetaan ja hankitaan sinne yhteistyökumppani. Kilpailutus toteutettiin helmikuussa 2008 ja Terlan kokouksessa 19.3.2008 § 10 yhteistyökumppaniksi valittiin MedOne. MedOne aloitti päivystyksen lääkäripalvelujen tuottamisen 1.6.2008. Päivystysrasituksen jääminen pois terveyskeskuslääkäreiltä ei ole vielä näkynyt rekrytointia helpottavana tekijänä, mutta näin oletetaan tapahtuvan.
Terveysasemien toiminnan kehittämiseksi tarvitaan useampia toimenpiteitä. Kilpailukykyisen toiminnan kannalta riittävä väestöpohja on ehdoton toimintaedellytys. Tämä on todettu mm. Paras- hankkeessa. Laadukkaan ja vaikuttavan lääkäritoiminnan järjestämiseksi lääkäriä kohden tulevan väestömäärän on oltava suhteessa väestön sairastavuuteen ja palvelutarpeeseen. Turussa pitkäaikaisen seurannan perusteella tiedetään, että omalääkärin tarkoituksenmukainen väestökoko voi vaihdella eri asuinalueilla vajaasta 1800 jopa hieman yli 3000 asukkaaseen.
Taulukossa esitetään suunniteltujen terveysasemakokonaisuuksien väestöpohjat sekä seurantatietoon ja palvelujen käyttöön perustuvat lääkärien ja sairaanhoitajien tavoitemäärät:
Terv.-asema-alue |
Väestö |
Lääkärit |
Sair.hoitajat |
Vastuu alue |
Mäntymäki 1 |
22 000 |
11 |
6 |
sis. nykykyisen MM1 ja Ilpoisten alue |
Mäntymäki 2 |
22 000 |
11 |
6 |
sis. nykyisen MM2 ruotsinkielisen väestön |
Mäntymäki3 |
18 500 |
9 |
6 |
Lauste, Huhkola, Hirvensalo,Kakskerta, Koivula,Harittu, tuleva Skanssin alue |
Käsityöläiskatu 1 |
21 000 |
10 |
5 |
nyk. ruutukaava- alueen Keskusta 1 ta |
Käsityöläiskatu 2 |
21 000 |
10 |
6 |
sis. nykyisen keskusta 2, Maarian ta-alueen ja Moision & Yli-Maaria |
Käsityöläiskatu 3 |
18 500 |
8 |
7 |
sis.Pansion, Jyrkklän,Suikkilan ja Paattisten ta-alueet |
Varissuo |
14 000 |
8 |
8 |
sis. pelkkä Varissuo ja Pääskyvuoren alue |
Kirkkotie |
18 000 |
7 |
5 |
sis. nykyisen Kirkkotien alueen ja Jaanintien alue |
Runosmäki |
19 000 |
9 |
6 |
sis. pelkän Runosmäen ja Mullintien ta-alueen |
Yht. |
174 000 |
83 |
55 |
|
Turun nykyinen laitoshoidon ulkopuolinen väestömäärä on 174.000. Tällä hetkellä terveyskeskus- omalääkäreitä on 69 ja terveysasemien sairaanhoitajia 36. Päivystystoiminnan uudelleen järjestelyjen kautta terveysasematyöhön saadaan neljän lääkärin työpanos lisää, joten vajaus on 10 terveyskeskuslääkärin työpanoksen verran. Sairaanhoitajien kohdalla vajaus on 14 sairaanhoitajan/ terveydenhoitajan työpanosta.
Perusterveydenhuollon toimintamallin muuttamisessa oleellista on kuntalaisten mahdollisuudet käyttää heille osoitettua terveysasemaa. Lisäksi kuntalaisten valinnanvapautta lääkärin suhteen tulisi lisätä. Nykymallissa palvelun kysyntä ja tarjota eivät kohtaa optimaalisesti, joten tähän tilanteeseen pitää saada parannus. Lisäksi on varmistettava, että joukkoliikennettä käyttäen mahdollisimman helposti pääsee omalle terveysasemalleen.
4. Toimenpiteet perusterveydenhuollon toimintamallin uudistamiseksi
a) Perusterveydenhuollon toiminta tulee toteuttaa tiloissa, jotka mahdollistavat joustavan ja tarkoituksenmukaisen asiakaspalvelun.
b) Mahdollistetaan lääkäri- ja hoitohenkilökunnan tiimityö ja otetaan käyttöön sovitut työnjakomallit. Tämä koskee sekä ehkäisevän terveydenhuollon että sairaanhoidon prosessia.
c) Mitoitetaan lääkäriä kohti tuleva väestö tarkoituksen mukaisen kokoiseksi käytettävissä olevan seurantiedon perusteella sekä huomioidaan sosioekonomisista ja sairastavuuden vaihteluista johtuvat tarpeet.
d) Toteutetaan kahden vuoden koulutus, joka tähtää tiimityön ja toisaalta sairaanhoitajien itsenäisen hoitotyön lisäämiseen sekä uusien toimintamallien juurruttamiseen.
e) Mahdollistetaan uusien palkkausmallien tai palkitsemisjärjestelmien käyttö terveysasemilla niin, että palkitsemismallit kannustavat tehokkaaseen työhön, mutta myös työn hallintaan.
f) Mahdollistetaan vuoden 2010 aikana kuntalaisille vapaa lääkärin valinta kiireellisistä lääkärinhoitoa vaativissa tilanteissa (ns. open access- toimintamallin luonti) ja otetaan käyttöön pitkäaikaissairauksia sairastaville kuntalaisille listautumismalli. Lisäksi toteutetaan kotoutumissuunnitelman mukainen terveydenhuollon toiminta.
g) Luodaan erikoislääkärikonsultaatiomalli terveyskeskuslääkäritoiminnan tueksi, jolloin perusterveydenhuollon toimintaedellytykset ja mahdollisuudet kokonaisuuden hallintaan paranevat ja terveydenhuollon kustannusten hallinta, erityisesti erikoissairaanhoidon ja TYKS:n osalta mahdollistuu.
h) Luodaan ja toteutetaan perusterveydenhuollon lisäkoulutusvaiheen lääkärien (euro- lääkärit) koulutusohjelma, joka tukee vastavalmistuneen lääkärin mahdollisuuksia kehittyä hyväksi yleislääkäriksi.
i) Hammashuolto jatkaa terveyslautakunnassa 2.5.2007 § 82 hyväksytyn kehittämissuunnitelman mukaista toiminnan kehittämistä. Tärkeimmät toimenpiteet ovat nyt ostopalvelusopimusten jatkaminen yksityisten palveluntuottajien kanssa sekä sähköisen ajanhallintasovelluksen kehittäminen ja digitaalisen kuvantamistekniikan käyttöönotto intraoraalikuvauksessa.
Toimenpideohjelman kustannukset ja hyödyt:
|
Muutos |
Kustannus |
Hyöty |
a). Toimitilat |
+ 1300m2 |
avoin |
kuntalaiselle helpompia käyttää; lisähenkilökunta tarvitsee myös tilat |
b.) Resurssit |
+13 lääkäriä ja 14 terveyden/sairaanhoit. sekä toimintakulut |
1.500.000€+ 300.000€ |
saatavuus ja oikea-aikainen hoito toteutuu |
c). Koulutus |
tiimityön ja parityöskentelyn lisääntyminen |
10.000€/ 2vuotta |
Oikea hoidon porrastus ja hoitoketjujen toiminta toteutuu |
d). Erikoislääkäri konsultaatiot |
hankitaan 1500 konsultaatiota/ vuosi |
225.000€, sisältää myös konsultaatioiden vaatimat tutkimukset |
TYKS:n elektiiviset lähetteet vähenevät vastaavasti ja sitä kautta kustannukset 1.050.000€ |
e.) Hammashuolto |
ostopalvelujen käyttö jatkuu tasolla 700 aikuista/ kuukausi |
900.000€ |
kuntalaisten palvelujen saanti toteutuu ja toteutetaan hoitotakuulainsäädäntö vaatimukset |
a) Perusterveydenhuollon tilat lisääntyvät sekä Käsityöläiskadun että Mäntymäen kiinteistöissä ja opiskeluterveydenhuollon keskitetyissä toiminnoissa ja terveydenedistämisen yksikössä. Lopulliset vuokrakustannukset eivät ole tällä hetkellä tiedossa remonteista johtuen.
b) Perusterveydenhuoltoon perustetaan lisää 13 terveyskeskuslääkärin virkaa ja rekrytoidaan 10 terveyskeskuslääkäriä terveysasemille ja kaksi lääkäriä kouluterveydenhuoltoon ja yksi lääkäri opiskeluterveydenhuoltoon. Perustetaan 14 terveyden/ sairaanhoitajan tointa ja rekrytoidaan 14 terveyden/ sairaanhoitajaa terveysasematyöhön. Palkkakustannukset kokonaisuudessaan ovat vuositasolla 1.500.000€. Tämän lisäksi on varattava toimintakuluihin (laboratorio-, kuvantaminen-, atk, materiaalit, lääkkeet) noin 300.000.€. Tällä satsauksella terveysasemat, kouluterveydenhuolto ja opiskeluterveydenhuolto pystyvät tuottamaan kunnan nykyisen väestömäärän tarvitsemat perusterveydenhuollon palvelut hoitotakuulainsäädännön mukaisesti. Kuntalaiset saavat tarvitsemansa palvelut oikea-aikaisesti ja tasapuolisesti. Lisäksi perusterveydenhuolto pystyy vastaamaan edellä luetelluista hoitovastuulleen tulleiden potilasryhmien laadukkaasta hoidosta.
c) Perusterveydenhuollon henkilöstön laaja ja riittävän pitkä koulutus on edellytys toimintamallin muuttumiselle ja uusien toimintatapojen juurtumiselle. Myös erikoissairaanhoidon käytön hallinta edellyttää koulutusta.
d) Perusterveydenhuolto tarvitsee tuekseen erikoislääkärikonsultaatiot, jolloin pystytään laskennallisesti vähentämään tiettyjen TYKS:n elektiivisten lähetteiden määrää 10–15%. Jos TYKS:n elektiivisistä lähetteistä vähennetään sisätautien, kirurgian, ortopedian, neurologian, keuhkosairauksien ja naistentautien osalta 1500 lähetettä, säästetään TYKS:n käytössä 1.050.000€. Vastaavasti erikoislääkärikonsultaatiot on hankittava joko ostopalveluna tai omaa erikoissairaanhoitoa vahvistamalla. Hankittaviin erikoislääkäritutkimuksiin joudutaan hankkimaan myös tutkimuksia, jolloin nettosäästö on noin 825.000€.
e) Hammashuollon kehittämissuunnitelman jatkaminen vaatii 900.000€ määrärahan ostopalveluihin.
5. Yhteenveto perusterveydenhuollon kehittämisohjelmasta vuosille 2008 -2010:
1.1.2010 Turussa suunnitellaan toimivan yhdeksän terveysasema-aluetta, joiden väestöpohja vaihtelee 14.000- 22.000. Potilaiden mahdollisuutta valita lääkärinsä parannetaan uudistetulla kiireellisen hoidon toimintamallilla ja toisaalta pitkäaikaissairauksia sairastavien listautumismallilla. Samalla lisääntyy kuntalaisten mahdollisuus saada mahdollisimman tasapuolisesti tarvitsemaansa perustason sairaanhoito.
Ehkäisevän terveydenhuollon ja terveysasematoiminnan välinen tarkoituksenmukainen resursointi toteutetaan vuoden 2009 alusta. Vahvistamalla ehkäisevän terveydenhuollon toimintamahdollisuuksia tuetaan myös kuntalaisten omia mahdollisuuksia terveytensä ylläpitämisessä.
Kaksivuotisen koulutuksen jälkeen terveyskeskuksissa noudatetaan yhteisesti hyväksyttyjä alueellisia hoitoketjuja ja käytössä on yhtenäiset päivystyksellisenhoidon kriteerit. Tällöin perusterveydenhuollon kyky ohjata turkulaisten terveyspalveluiden käyttöä on nykyistä parempi. Terveyskeskuksen päivystyksen ja terveysasemilla tapahtuvan kiireellisen hoidon prosessit on kuvattu ja työnjako selkeytetty jo vuoden 2008 aikana. Palkkausmallien muutokset toteutetaan vuosien 2009–2010 aikana.
Laadukkaan ja vaikuttavan sekä kysyntää vastaavan ja työntekijöiden jaksamista tukevan henkilöstömitoituksen aikaan saamiseksi tehdään suunnitelmat kaikkiaan 13 terveyskeskuslääkärin ja 14 terveyden/sairaanhoitajan työpanoksen hankkimiseksi. Kehittyvä toiminta vaati lisäksi muut resurssit, kuten tutkimus- ja hoitotarvikkeet, atk-, ostopalvelu-, laboratorio- ja kuvantamistutkimukset sekä toimitilat, joita saadaan remonttien jälkeen pääterveysasemalta ja Käsityöläiskadun kolmannesta kerroksesta, opiskeluterveydenhuollon osalta Datacitystä ja terveydenedistämiselle Kristiinankatu 1:stä.
Terveyskeskuslääkärien toimintamahdollisuuksia parannetaan myös lisäämällä erikoislääkärien konsultaatiomahdollisuuksia. Toimintaa kehitetään sekä oman erikoissairaanhoidon kanssa konsultaatioita lisäämällä ja toisaalta kilpailutettuja ostopalveluerikoislääkärikonsultaatioita käyttämällä.
Suunterveydenhuollon hoitotakuun ja tarpeenmukainen toiminta mahdollistetaan täyttämällä vakituisesti 8 hammashuoltajan ja 1 hammaslääkäri-hammashoitaja-työparin vakanssit ja lisäämällä hammashuollon vuoden 2008 budjettiin 900.000€, jolla hankitaan ostopalveluna perustason hammaslääkäripalveluja aikuispotilaille.
Terveysvirasto, virastopäällikkö Markku Suokas 6.8.2008:
Ehdotus Terveyslautakunta päättää osaltaan hyväksyä toimintamallin muutosesityksen ja antaa oikeuden jatkovalmisteluun.
Lisäksi lautakunta hyväksyy perusterveydenhuollon kehittämissuunnitelman vastaukseksi valt. Alpo Lähteenmäen ym. valtuustoaloitteeseen.
Päätös Terveyslautakunta päätti esittelijän muutetusta päätösehdotuksesta omalta osaltaan hyväksyä toimintamallin muutosesityksen ja antoi oikeuden jatkovalmisteluun. Lautakunnalle tuodaan yksityiskohtainen aikataulutettu suunnitelma, joka sisältää vuoden 2009 talousarviossa tarvittavat tiedot.
Lisäksi lautakunta hyväksyi perusterveydenhuollon kehittämissuunnitelman vastaukseksi valtuutettu Alpo Lähteenmäen ym. valtuustoaloitteeseen.
Päätös asiassa tehtiin äänin 9 - 2 - 2. Päätökseksi tulleen esittelijän esityksen puolesta äänestivät Niinimäki, Lähteenmäki, Sipilä, Majuri, Peltola, Schaper, Birstolin, Åminne ja Rosenlöf. Viikari ja Ranne äänestivät tyhjää.
Pälve ehdotti Rytöhongan kannattamana, että esittelijän ehdotuksen lisäksi lautakunta esittäisi ryhdyttävän toimenpiteisiin siitä, että n. 15.000 asukkaan perusterveydenhuollon palvelut voidaan toteuttaa kilpailutuksen perusteella alihankintana. Tämän ehdotuksen puolesta äänestivät Rytöhonka ja Pälve.
Kokous keskeytettiin 18:00-18:10.
Jakelu
vast Kaupunginhallitus