PERUSPALVELULAUTAKUNTA

 

Tilivelvollinen viranhaltija:

vs. Peruspalvelujohtaja Riitta Liuksa

 

STRATEGINEN KEHYS

 

Toiminta-ajatus:

Toimimme tuloksellisesti hyvinvoinnin ja terveyden edistämiseksi sekä sairauksien parantamiseksi ja sosiaalisten ongelmien ehkäisemiseksi ja vähentämiseksi.

Visio:

Turun sosiaali- ja terveystoimi on tuloksellisesti turkulaisten terveyttä, elämänhallintaa ja hyvinvointia tukeva nopeasti palvelukysynnän muutoksiin vastaava, innovatiivinen organisaatio, jossa henkilöstön tietotaito käytetään asukkaiden hyväksi.

 

 

Ryhmien välisen sopimuksen keskeisiä haasteita hallintokunnalle:

 

Ryhmien välisen sopimuksen eräs keskeinen tavoite on keskittyä ydinpalveluihin. Sosiaali- ja terveydenhuollon haasteena on järjestää ydinpalvelut mahdollisimman taloudellisesti ottaen kuitenkin huomioon lainsäädännön asettamat monet laatu- ja palvelutakuuvaatimukset. Monet sosiaali- ja terveydenhuollon palvelut ovat subjektiivisia oikeuksia, joita asiakkaalla on oikeus saada.

 

Kaikissa neljässä sosiaali- ja terveydenhuollon ikäkaaren mukaisissa prosesseissa on tavoiteasetannassa painotettu ennalta ehkäisevän työn merkitystä. Tavoitteena on kohdentaa enemmän resursseja ehkäisevään työhön siinä määrin kuin se vähenevien resurssien tilanteessa on mahdollista irrottaa vaarantamatta peruspalveluiden järjestämistä. Tuloksellinen ehkäisevä työ edellyttää yhteistyötä ja sitoutumista laajalti kaupungissa tavoitteisiin pääsemiseksi.

Palvelusetelijärjestelmää laajennetaan varhaiskasvatukseen. Palveluja tuotetaan yhdessä yritystoiminnan ja kolmannen sektorin kanssa. Oppilaitosyhteistyön avulla varmistetaan palvelujen laatua ja henkilöstön osaamista.

 

Ikäihmisten hoidon palvelurakennetta kevennetään ja siten edistetään talouden tasapainottamista kuitenkin varmistaen ikäihmisten tarpeenmukainen hoito. Haasteeksi muodostuu vähenevien resurssien ja kasvavan vanhusväestön määrän välisen epäsuhdan hallinta. Palvelurakenteen keventämisestä mahdollisesti tulevat resurssit menevät uusien palvelutarpeiden kattamiseen. Omaishoitajien taloudellista tukea lisätään siten, että he voivat hankkia riittävästi palveluja hoidettavansa kotona-asumisen tueksi.

 

Senioriväestön elämänlaatua vahvistetaan kansalaisten aktiivisuutta tukemalla yhdessä eri hallintokuntien kanssa. Kulttuuripääkaupunkihanke näkyy ikäihmisten hoitolaitosten arjessa ja kotona asumisen tukena (tapahtumat).

 

 

 

 

TOIMINTAYMPÄRISTÖN MUUTOKSET

 

Tärkeimmät lainsäädännön, kansallisten kehittämisohjelmien ja toimintaympäristön muutokset ja niiden vaikutukset:

 

Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallinen kehittämisohjelma ns. Kaste- ohjelma vuosille 2008 - 2011. Ohjelman valtakunnalliset tavoitteet ovat:

- lisätä osallisuutta ja vähentää syrjäytymistä

– lisätä hyvinvointia ja terveyttä ja kaventaa hyvinvointi- ja terveyseroja

– parantaa palveluiden laatua, vaikuttavuutta ja saatavuutta sekä kaventaa alueellisia eroja

Valmisteilla olevan terveydenhuoltolain tavoitteena on mm. tukea ja vahvistaa perusterveydenhuoltoa, asiakaslähtöisyyttä ja kaventaa väestöryhmien välisiä terveyseroja.

Hallituksen politiikkaohjelmista mainittakoon Terveyden edistämisen politiikkaohjelma ja Lasten, nuorten ja perheiden hyvinvoinnin politiikkaohjelma.

Sata -komitea sai 27.1.2009 valmiiksi ehdotuksen sosiaaliturvan uudistamisen peruslinjauksiksi. Linjaukset koskevat perusturvan riittävyyttä, aktiivivaihtoehtoja ja työuran pidentämistä tukevaa sosiaaliturvaa, sosiaaliturvan kannustavuutta sekä sosiaaliturvajärjestelmän selkiyttämistä.

 

 

TAVOITTEET

 

Ryhmien välisestä sopimuksesta tai laadituista ohjelmista johdetut hallintokunnan toiminnalliset tavoitteet taloussuunnitelmakaudelle:

 

Lasten ja nuorten prosessit

 

Tuetaan lasten ja nuorten normaalia kasvua ja kehitystä

Turvataan peruspalvelujen saatavuus ja laatu

Tehdään neuvolatoiminnasta perhekeskeisempi

Puututaan ongelmiin niiden ilmetessä

Tuetaan peruspalveluja erityispalvelujen konsultaatioilla

 

Vahvistetaan ennaltaehkäisevää toimintaa

Parannetaan lapsiperheiden koti- ja perhepalveluja

Kehitetään lasten ja nuorten psykososiaalisen tuen muotoja

Ennaltaehkäisevää toimintaa kehitetään yhteistyössä muiden toimijoiden kanssa

 

Kevennetään palvelurakennetta

Lisätään avoimen varhaiskasvatuksen palveluja

Kasvatetaan perhehoidon suht. osuutta lastensuojelun sijaishuollossa

Haetaan palvelutuotantoon kustannustehokkaita ratkaisuja

 

 

Tuetaan nuorten elämänhallintaa ja aikuistumista

Järjestetään nuorten aikuisten tarvitsema erityistuki.

Tuetaan palveluilla maahanmuuttajataustaisten nuorten osallisuutta yhteiskunnassa

Tunnistetaan nuorten masennus

 

Edistetään nuorten aikuisten sosiaalista vahvistumista

Katkaistaan nuorten työttömyys

Kehitetään nuorten psykososiaalisen tuen muotoja

Turvataan päihdepalvelut

Ikäihmisten elänlaadun turvaaminen

 

Muutetaan Ikäihmisten hoidon palvelurakenne avopalvelupainotteisemmaksi

Lisätään kotihoidon peittävyyttä

Lisätään omaishoidon tuen kattavuutta

Muutetaan ympärivuorokautisen hoidon palvelurakennetta

Parannetaan hoidon vaikuttavuutta

Parannetaan ikäihmisten palvelujen hoitoketjun toimivuutta

 

Turvataan aktiivinen elämä toimintakykyä ylläpitävillä palveluilla

Toteutetaan laaja-alainen palvelutarpeen arviointi ja palveluohjaus

Edistetään ja ylläpidetään 65 -vuotta täyttäneiden toimintakykyä

Työikäisten prosessi

 

Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen

Kavennetaan hyvinvointi- ja terveyseroja; erityisena kohderyhmänä maahanmuuttajat

Lisätään yhteistyötä yhdistysten ja yhteisöjen kanssa.

Ehkäistään kansantauteja terveitä elämäntapoja tukemalla

Huolehditaan terveellisestä ympäristöstä

 

Palveluiden tarkoituksenmukainen kehittäminen

Panostetaan peruspalveluihin

Kehitetään palveluverkkoa tarkoituksenmukaisesti

Kevennetään palvelurakennetta

Panostetaan ennaltaehkäiseviin palveluihin

 

 

 

 

 

 

 

 

Tavoitteiden toteutumista
kuvaavat mittarit ja arvot

Toteutumat

Ta

Taloussuunnitelman
tavoitteet

 

2006

2007

2008

2009

2010

2011

2012

Huoneisto m2

- sosiaalitoimi

- terveystoimi

 

 

 

135 498

104 914

 

245 000

 

240 000

 

236 000

 

232 000

Lasten ja nuorten koettu hyvinvointi kasvaa (kouluterveyskysely)

 

Vuoden aikana huostaan otettujen lasten lukumäärä

 

Perhehoidon suhteellinen osuus sijoituksista kasvaa

 

Perhetyötä ja kodinhoitoapua saavien perheiden lkm (sisältää oman perhetyön lisäksi ostot ja järjestöavustuksilla tuottavan kotiavun ja perhetyön; toteutumat vv. 2007 ja 2008)

 

Väestön koettu hyvinvointi

-terveytensä melko hyväksi tai hyväksi kokevien prosentuaalinen määrä (miehet/naiset) (ATH)

-hyvinvointia laajemmin kartoittavia mittareita 2010 ATH-kyselystä

 

 

Hyvinvointierojen kaventuminen eri väestöryhmien välillä-(ATH)

-melko hyväksi tai hyväksi terveytensä kokevien määrän prosentuaalinen ero korkeasti ja vähän koulutettujen ryhmissä

 

 

Perusterveydenhuollon menojen ja sairaanhoitopiirin menojen suhde

 

Laitoshoitoon siirtymistä pystytään myöhentämään 2 kk:lla neljän vuoden aikana

 

Kotihoidon piirissä olevien + 75 määrä nousee +6,8 %

 

Ympärivuorokautisen hoidon piirissä olevien + 75 määrä vähenee -10,8 %

 

Ikäihmisten ydinprosessin osuus hallintokunnan kokonaismenoista ei nouse

 

Tehostetun palveluasumisen piirissä olevien + 75 määrä nousee +4 %

 

Palvelujen piirissä olevien 75+ -ikäisten määrä

 

 

 

 

 

-

 

 

50

 

 

34,3%

 

 

376

 

 

85 %

 

 

59

 

 

33,2%

 

 

985

 

 

67,7/69,5

(1998-2007

 

 

 

 

21/18,4%

(1998-2007

 

 

 

31,9 %

 

 

 

 

 

-

 

 

46

 

 

32,6%

 

 

963

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

32,2%

 

 

ei vielä tietoa

 

vähene

 

kasvaa

 

 

 

 

 

saadaan ATH-kyselys

 

 

 

saadaan ATH-kyselys

 

 

33,6%

 

 

 

 

 

 

+1,7 %

 

 

 

-2,0 %

 

 

 

 

 

+ 1 %

 

 

 

 

 

 

-

 

 

vähene

 

kasvaa 5 %

 

kasvava

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

yli 34%

 

 

 

 

 

 

+ 1,7 %

 

 

 

-2,7 %

 

 

39 %

 

 

+ 1 %

 

 

 

 

 

86 %

 

 

vähene

 

kasvava

 

 

kasvava

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

yli 34%

 

 

 

 

 

 

+ 1,7 %

 

 

 

-2,7%

 

 

 

 

 

+ 1 %

 

 

 

 

 

 

-

 

 

vähene

 

kasvava

 

 

kasvava

 

68/70

(tarkennetaan)

 

 

 

 

 

20,5/18%

(tarkennetaan)

 

 

yli 34%

 

 

- 2 kk

 

 

 

+ 1,7 %

 

 

 

-3,4%

 

 

 

 

 

+ 1 %

 

 

+0,67 %

 


TYÖVOIMA

 

Hallintokunnan talousarvioehdotukseen liitetään selvitys työvoimasta ja sen tavoitetasoista. Taulukossa on esitetty hallintokunnan työvoima henkilötyövuosina vuoden 2008 tilanteen mukaan sekä kaupunginhallituksen hallintojaosten päättämä tavoitetaso vuodelle 2009. Kaupunginhallituksen hallintojaoston odotetaan antavat hallintokunnille ohjeelliset työvoiman tavoitetasot. Taulukkoon merkitään lisäksi informaationa laskennallisen eläkeiän saavuttavan henkilökunnan määrä.

 

 

 

2008
(toteutuma)

2009
(tavoitetaso)

2010
(tavoitetaso)

2011
(tavoitetaso)

2012
(tavoitetaso)

Työvoima

6 027,1

6024,9

6000

5990

5980

Eläkkeellelähtöennuste, vakinaiset

 

92

109

126

159

 

Työvoima = kaikkien henkilöiden kaikkien palvelussuhteiden (lukuunottamatta palkkionsaajia sekä omais- ja perhehoitajia, työllistettyjä ja harjoittelijoita) kalenteripäivät vähennettynä kaikkien palkattomien poissaolojen kalenteripäivillä = palkalliset päivät kalenteripäivinä. Tämä luku on jaettu tarkastelujakson kalenteripäivillä, jolloin on saatu keskimääräinen henkilöjaksojen lukumäärä.

 

TOIMITILAT

 

Peruspalvelulautakunta on käsitellyt tilainvestointeja 29.04.2009 § 204 ja uudistaa esityksensä.

 

 

 

YHTEENVETO

 

Sosiaali- ja terveystoimen talousarvioehdotus on laadittu siten, perustason palvelut voidaan tuottaa mutta esitykseen sisältyy lukuisia rakennemuutosehdotuksia ja rationalisointitoimenpiteitä. Ehdotuksessa on otettu huomioon kaikki tiedossa olevat tuloerät ja niiden mahdolliset korotukset. Menojen osalta on lähdetty siitä tilanteesta, että kaikki tiedossa olevat sitovat erät on huomioitu ja samalla rakennemuutokseen ja toimintatapojen muutokseen annetaan mahdollisuus.

 

Sosiaali- ja terveystoimen talousarvion keskimääräinen kasvu vuodesta 2004-2009 on ollut noin 5,2% / vuosi. Vuodesta 2009 on pyritty selkeästi kasvun taittamiseen ja palvelujohtajien esittämissä painopisteissä tähdätään juuri tarvittaviin muutoksiin. Laskusuhdanteessa julkisten palvelujen kysyntä kasvaa huomattavasti ja tästä syystä realistinen talousarvioehdotus poikkeaa melko paljon hallintokunnalle asetetusta ohjeluvusta.

 

Talousohjelman toteuttaminen ja rakennemuutosten läpivieminen ovat joka tapauksessa pitkän aikavälin kehittämistoimenpiteitä joiden vaikutus näkyy pääosin menopaineiden kasvun taittumisena.