Palvelujohtaja Sirpa Kuronen, tulosaluejohtaja Raili Koski, lakimies Outi Kari-Granfors, taloussuunnittelija Seppo Laakso, palvelualueen päälliköt Leena Herjanto ja Pia Jokinen 21.9.2009

Turun varhaiskasvatuspalvelujen järjestämisen nykytila

Pienten lasten vanhemmilla on lakiin perustuva subjektiivinen oikeus valita lapselleen kunnan järjestämä päivähoitopaikka tai järjestää päivähoito lasten kotihoidon ja yksityisen hoidon tuesta annetun lain mukaisesti vanhempainrahakauden päättymisestä siihen saakka, kunnes lapsi siirtyy oppivelvollisena kouluun.

Nykyiset subjektiivisen oikeuden mukaiset päivähoitovaihtoehdot Turussa:

1)      kaupungin järjestämää päivähoitoa annetaan (syyskuu 2009 tilanne)

• kunnallisissa päiväkodeissa (4724 lasta) ja perhepäivähoidossa (444 lasta) sekä
• ostopalveluna yksityisissä päiväkodeissa (540 lasta)

2)      kaupunki tukee perheitä maksamalla

• lakisääteistä yksityisen hoidon tukea ja
• kuntalisää, jolloin vanhemmat voivat valita lapsilleen päiväkotihoidon, perhepäivähoidon tai palkata hoitajan kotiin
• kotihoidontukea, mikäli perheen nuorin lapsi on alle 3 -vuotias.

Yksityistä päivähoitoa tuetaan lakisääteisellä yksityisen hoidon tuen hoitorahalla (160 euroa/kk) ja tulosidonnaisella hoitolisällä (max.134,55 euroa kuukaudessa) sekä kunnan päätettävissä olevalla kuntalisällä (Turussa hoitomuodosta ja lapsen iästä riippuen 192 - 435 euroa/kk).

Lasten kotihoidon ja yksityisen hoidon tuen lain mukaiset tehtävät hoitaa kansaneläkelaitos. Kela huolehtii sekä lakisääteisen tukiosan että kuntalisän hakemusten käsittelystä ja päätöksenteosta korvauksetta. Tuen lakisääteisyydestä ja Kelan roolista huolimatta koko yksityisen hoidon tuen sekä kotihoidon tuen maksaja on kunta. Perhe ja yksityisen hoidon tuottaja sopivat keskenään tuen lisäksi maksettavasta hoitomaksusta.

Kunnan järjestämää päivähoitoa tulee hakea viimeistään neljä kuukautta ennen hoidon tarvetta. Hoitoa on järjestettävä kuitenkin kahden viikon kuluessa, mikäli hoidon tarve johtuu työllistymisestä tai opiskelusta, joka ei ole voinut ennakoida. Lisäksi ennakoimattomasta hoitotarpeen muutoksesta osa-aikaisesta kokoaikaiseen on vastattava välittömästi.  Lasten vanhemmilta peritään asiakasmaksu, joka on enintään 233 euroa kuukaudessa. Maksun suuruuteen vaikuttavat perheen koko ja tulot, alimmillaan maksua ei peritä lainkaan.  

Päivähoitoa ohjaavat lait

Päivähoitolaki (9.1.1973/36) ja asetus (16.3.1973/239) ovat päivähoitoa ohjaavia säädöksiä, joissa määritellään mm. kunnan velvollisuudet, lasten määrä henkilöstöä kohden ja päivähoidon tavoitteista.

Muita keskeisiä lakeja ovat sosiaalihuollon ammatillisen henkilöstön kelpoisuusvaatimuksista annettu laki, laki lasten kanssa työskentelevien rikostaustan selvittämisestä, asiakasmaksulaki, lasten kotihoidon ja yksityisen hoidon tuesta annettu laki ja laki yksityisten sosiaalipalveluiden valvonnasta.

Sosiaalihuollon asiakkaan asemasta ja oikeuksista annetussa laissa asiakkaalla tarkoitetaan sosiaalihuoltoa hakevaa tai käyttävää henkilöä. Sosiaalihuoltolaissa sosiaalihuollolla tarkoitetaan mm. sosiaalipalvelua, joksi saman lain mukaan lasten päivähoitokin luetaan.

Elokuun 2009 alusta voimaan tullut palvelusetelilaki ei poista kunnan velvollisuutta järjestää päivähoitoa eikä myöskään perheen oikeutta hakea lasten kotihoidon ja yksityisen hoidon tukea. Muutamissa kunnissa kokeiltiin vuosina 1995–1997 palvelusetelin käyttöä mm. lasten päivähoidossa. Tämän kokeilun perusteella päädyttiin nykymuotoiseen yksityisen hoidon tukeen.

Esiopetusta ohjaa perusopetuslaki.

Palvelusetelin käyttöön laajentamiseen liittyvät ohjaavat lausumat

Turun valtuustoryhmien välisessä sopimuksessa vuosille 2009 - 2012 on seuraavat maininnat, joiden voidaan nähdä liittyvän varhaiskasvatuksen palvelurakenteen muutokseen ja palvelusetelin käyttöönottoon yhtenä muutoksen toimenpiteenä:

• Vuonna 2007 hyväksytty palvelustrategia toteutetaan.
• Palvelusetelijärjestelmän käyttöä laajennetaan ja säännöistä sovitaan
• Palveluja ostettaessa kiinnitetään erityistä huomiota tarjouspyyntöjen sisältöön siten, että niissä tarkasti määritellään ostettavan palvelun laatuun vaikuttavat tekijät
• Yhteistyötä yksityisen ja kolmannen sektorin palvelutuottajien kanssa kehitetään

Turun palvelustrategiassa todetaan koskien sosiaali- ja terveydenhuollon toimialaa: ”Tavoitteena tulee olla kuntalaisten oman valinnanvapauden ja mahdollisuuksien kasvattaminen ja oman vastuun lisääminen. Palvelutuottajan valinta jää tällöin käyttäjälle. Keinoina tulee olla laaja-alaisemmat mahdollisuudet käyttää palvelusetelityyppisiä ratkaisuja palveluja järjestettäessä, jolloin myös vältetään kilpailutusmenettelyn aiheuttama byrokratian kasvu ja siitä aiheutuneet lisäkustannukset ja valitukset. Lisäksi palvelustrategissa todetaan: ”Lasten päivähoitopalvelujen kilpailuttamisesta luopuminen ja siirtyminen jakoon: oma tuotanto ja yksityisen hoidon tuki kuntalisineen sekä selvitetään mahdollisuudet vastaavanlaiseen menettelyyn muilla palvelutuotannon aloilla” (toimenpide 3.8, Turun palvelustrategia, Turun kaupunginvaltuusto 22.1.2007).

Palvelusetelijärjestelmä

Palveluseteli voidaan myöntää lain mukaan joko tasasuuruisena tai tulosidonnaisena. Tasasuuruinen palveluseteli voidaan rinnastaa yksityisen hoidon tukeen. Tulosidonnainen palveluseteli on puolestaan rinnastettavissa ostopalveluun. Kummassakin tapauksessa asiakkaan ohjaus ja neuvonta, palveluntuottajien hyväksyntä, palvelusetelin myöntäminen, tuottajien laskujen maksaminen, toiminnan valvonta ym. tulevat kunnan tehtäväksi.

Liite1Laki sosiaali- ja terveydenhuollon palvelusetelistä (24.7.2009/569)

Palvelusetelijärjestelmä perustuu kolmen osapuolen, kunnan, asiakkaan ja palveluntuottajan yhteistyöhön.

Palvelusetelin osapuolet

Esiopetus ei ole sosiaalihuoltolain mukaista toimintaa, siihen ei voi myöntää sosiaali- ja terveydenhuoltoa koskevan palvelusetelilain mukaista palveluseteliä. Perusopetuslaki sisältää säännökset oppivelvollisuudesta ja oppivelvollisuuden alkamista edeltävänä vuonna järjestettävästä maksuttomasta esiopetuksesta.

Taustaa palvelusetelin käyttöönotolle

Kuluvana syksynä Turku ostaa 540 lapselle päiväkotihoitoa Turussa sijaitsevista päiväkodeista. Yksityisen hoidon tukea sai keväällä 2009 enimmillään 903 lasta, joista oli 589 lasta hoidossa yksityisissä päiväkodeissa ja 248 perhepäivähoidossa. Lapsista oli 66 perheen kotiin palkkaaman hoitajan hoidossa.

Tällä hetkellä kaikki kaupungin yksityiset päiväkodit ovat täynnä joko ostopalveluna hankittavalla tai yksityisen hoidon tuella hoitoon tulevista lapsista. Turussa sijaitsevissa yksityisissä päivähoitopaikoissa on myös ympäristökuntien lapsia. Vastaavasti turkulaisia lapsia on ympäristökuntien yksityisissä päivähoitopaikoissa.

Kaupungin omissa päiväkodeissa on varsinaisen toimintakauden alussa syyskuussa lapsimäärä vähimmillään. Lasten määrä kasvaa toimintavuoden aikana ja on suurimmillaan keväällä. Tällöin kaupungin oma päivähoidon tila- ja henkilöstöresurssi on äärimmilleen käytetty. Tilannetta kuvaa se, että keväällä 2009 päiväkotihoidossa oli 350 lasta enemmän kuin syyskuussa 2009. Näin suureen kausivaihteluun vastaaminen on kaupungille erittäin haasteellista. Muutos on iso, mutta silti vain osa päivähoidon normaalia kausivaihtelua, koska yksi ikäluokka lähtee aina syksyisin kouluun, Lisäkustannuksia aiheutuu erityisesti tilapäisen henkilökunnan palkkaamisesta.

Valtakunnallisesti palvelusetelin käyttöönoton on ennakoitu lisäävän palvelutuottajien määrää. Tuottajien hyväksymismenettely on palvelusetelissä kilpailutusta kevyempi ja tämän on arvioitu lisäävän erityisesti pienten yritysten mahdollisuuksia tarjota palvelujaan. Palvelutuottajaksi on mahdollista ilmoittautua muulloinkin kuin erillisenä kilpailutusaikana, jolloin uusilla tuottajilla on paremmat mahdollisuudet käynnistää toimintaansa. Ainakin yhden uuden palveluntuottajan tiedetään parhaillaan suunnittelevan toimintansa laajentamista Turkuun.

Menettely palvelusetelin hakemisessa myöntämisessä ja käytössä

Perhe ottaa yhteyttä tarvitessaan päivähoitoa. Mikäli perhe on päätynyt päivähoidon vaihtoehdoista palvelusetelillä hankittavaan yksityiseen päivähoitoon, varhaiskasvatuspalvelujen tulosalueella tehdään päätös myönnettävästä palvelusetelistä, määritetään sen arvo ja huolehditaan sen maksatuksesta. Tarvittaessa perheelle voidaan palveluohjauksessa suositella palveluseteliä tai esittää vaihtoehtona kunnan omaa tuottamaa päivähoitoa. Kunnalla on velvollisuus tiedottaa perheille palvelusetelillä saatavissa olevasta palvelutarjonnasta.

Palveluseteli myönnetään hyväksyttyyn yksityiseen päiväkotiin hoidettavaksi menevästä lapsesta, joka on oikeutettu lasten päivähoidosta annetun lain 11 a §:n mukaiseen päivähoitoon. Tulosalue vastaa myös yksityisten päivähoitopaikkojen hyväksymisestä ja valvonnasta.

Yksityisen päivähoidon valvontaa säätelee laki yksityisten sosiaalipalvelujen valvonnasta. Lain tarkoituksena on turvata asiakkaan asema ja varmistaa yksityisten sosiaalipalvelujen laatu.

Myös päivähoitolaki ja -asetus säätelevät yksityistä päivähoitoa. Näissä säädetään muun muassa yksityisen päivähoidontuottajan ilmoitusvelvollisuudesta, kunnan tarkastusvelvollisuudesta koskien sitä, että päivähoitopaikka ja siellä annettava hoito vastaavat päivähoidolle asetettuja terveydellisiä ja muita vaatimuksia.

Kunnan tehtävänä on palveluja ostaessaan tai tuotantoa tukiessaan huolehtia, että hoito on laadukasta ja hinta vertailukelpoinen kunnan tuottaman päivähoidon kanssa. Velvoite valvontaan säilyy myös palveluseteliä käytettäessä. Oheiset palvelusetelillä tuotettavan päiväkotihoidon tuottajille asetettavat kriteerit ovat samat kuin ostopalveluiden kilpailuttamissa vaaditut edellytykset.

Liite 2Palvelusetelillä tuotettavan päiväkotihoidon tuottajille asetettavat kriteerit

Esitys palvelusetelin käyttöönoton kokeilemisesta

Palveluseteli otetaan käyttöön kokeiluun 1.1.2010 lukien yksityisessä päiväkotihoidossa.

Palvelusetelin kattohinnat ja ehdot

Kattohinta 3-6- vuotiaan lapsen kokopäivähoidosta päiväkodissa on 705 euroa kuukaudessa. Muut kattohinnat määritellään siitä kertoimien avulla seuraavasti:

• alle 3-vuotias, kerroin 1,51
• osapäivähoito, kerroin 0,54
• päivähoito 10 päivää kuukaudessa, kerroin 0,6
• päivähoito 15 päivää kuukaudessa, kerroin 0,8
• esiopetusta täydentävä päivähoito, kerroin 0,54

Perheelle myönnettävän palvelusetelin suuruus on euromäärä, joka saadaan, kun hyväksytystä kattohinnasta vähennetään asiakasmaksu, jonka perhe maksaisi lapsen kunnallisesta päivähoidosta. Palveluntuottaja perii päiväkotihoidossa perheen kanssa sopimansa asiakasmaksun.

Palveluseteli myönnetään vähintään kuukauden kestävään hoitosuhteeseen. Lapsen aloittaessa tai lopettaessa hoidon kesken kuukauden, hinta lasketaan kalenteripäivien mukaisesti. Hoidon tarpeen muutos (esimerkiksi kokopäivähoito/vähäisempi tarve) otetaan huomioon, jos muutos kestää vähintään 3 kuukautta.

Muita ehtoja

• palveluseteliä tulee hakea 4 kuukautta ennen hoidon alkamista (järjestelyaika) ellei kyse ole työllistymisestä tai opiskelusta
• hakemuksen liitteeksi tulotiedot, jotka tarkistetaan vähintään vuosittain tai tulojen oleellisesti muuttuessa
• vanhempien ja palveluntuottajan tekemä palvelusopimus toimitetaan kaupungille
• palveluntuottaja pitää päiväkirjaa lasten läsnäoloista ja poissaoloista ja toimittaa tiedot kuukausittain hoitopäivien kirjaamista varten ja laskun tietojen tarkistamista varten
• hoitosuhteen päätymisestä tulee toimittaa vanhempien ja palveluntuottajan kirjallinen ilmoitus
• viimeinen hoitopäivä on viimeinen laskutuspäivä

Asiakkaalla ei olisi kuitenkaan oikeutta vaatia palveluseteliä, vaan asiakkaalle soveltuvasta palvelusta päättää kunta.

Palvelusetelin hallinnoiminen

Lasten päivähoidon palveluseteli kuuluu varhaiskasvatuspalvelujen tulosalueen tehtäviin. Asiakkaiden ohjaus ja neuvonta sekä päätöksenteko hoitopaikan myöntämisestä kuuluvat palvelualueiden päälliköiden tehtäviin. Perheiden päivähoitomaksujen perustana olevien tulotietojen laskeminen ja vuosittainen tarkistaminen sekä yksityisten päiväkotien hoitopäivätietojen vieminen päivähoidon tietojärjestelmään kuuluvat kolmelle päivähoidon toimistotyöntekijälle.

Nykyisten ostopalvelupäiväkotien lasten perheiden siirtyminen palvelusetelin käyttäjiksi ei vielä lisää toimiston työmäärää tulotietojenselvittämisessä. Mikäli Kelan hoitaman yksityisen hoidon tuen piiristä perheet siirtyvät palvelusetein käyttäjiksi, tulee asia harkita uudelleen.

Kokeilun arvioiminen

Palvelusetelin käyttöönottokokeilusta tehdään ensimmäinen arvio toukokuussa 2010.

Muut palvelusetelin käytönottoon liittyvät palvelurakenteen muutosta tukevat toimenpiteet

Kaupungin omissa päiväkodeissa on kuluvan vuoden syyskuussa 40 lasta vähemmän kuin viime vuonna vastaavana aikana. Erityisesti alle 3-vuotiaille lapsille myönnettyjä hoitopaikkoja on peruttu aikaisempia vuosia enemmän. Tähän voidaan olettaa vaikuttaneen mm. työllisyyden heikkenemisen ja H1N1-epidemiauhasta johtuvan haluttomuuden viedä pieniä lapsia päiväkotihoitoon.

Haritussa sijaitseva Kataraistentien 21-paikkaista erillistä päiväkotiryhmää ei ole tarvinnut ottaa vielä käyttöön. Lisäksi Härkämäessä ja Hirvensalossa on vapaata ryhmätilaa. Kataraistentien tila on mahdollista vuokrata muun toimijan käyttöön jo vuoden 2010 alusta.

Kaupungin palveluverkkosuunnitelmaan kuuluu yhtenä osana ulkopuolisista vuokratiloista luopuminen. Tällaisia päiväkotiloja on mm. Kotkankadulla ja Rehtorinpellontiellä, joiden vuokraamisesta luopumista on esitetty. Näitä tiloista ei kuitenkaan ole mahdollisuus luopua vuoden 2010 alusta.

Nykyiset ostopalvelusopimukset päättyvät 31.7.2010, johon asti näissä päiväkodeissa ostopalvelupaikoilla olevat lapset ovat sopimuksen mukaisesti kunnalliseen päivähoitoon verrattavissa hoidossa päivähoitomaksujen suhteen.

Yksityisen hoidon tuen kuntalisän korottamisen edellytykset ja vaikutukset selvitetään. Mahdolliset esitykset tuodaan peruspalvelulautakunnan käsittelyyn kuluvan vuoden aikana.

Vs. peruspalvelujohtaja Riitta Liuksa

EhdotusPeruspalvelulautakunta päättää, että palveluseteli otetaan käyttöön edellä esitetyn mukaisesti päiväkotihoidossa kokeiluna vuoden 2010 ajaksi.

PäätösEhdotus hyväksyttiin.