Palvelujohtaja Sirpa Kuronen 2.9.2009:

Turun lasten ja nuorten hyvinvointiohjelma yhdistää lastensuojelulain edellyttämän suunnitelman ja kunnallisen lapsi- ja nuorisopoliittisen ohjelman. Lähtökohtana ohjelmatyölle on Turun kaupungin valtuustoryhmien välinen sopimus. Palvelutoimen apulaiskaupunginjohtaja asetti päätöksellään 9.3.2009 laajapohjaisen työryhmän valmistelemaan Turun lasten ja nuorten hyvinvointipoliittista ohjelmaa ja selontekoa. Turun kaupunginvaltuusto edellytti päätöksessään 9.3.2009 lasten ja nuorten ohjelman tekemistä valtuustokausittain yhdeksi kaupungin toimintaa ohjaavista ohjelmista. Työryhmän asettamispäätöksen mukaan ohjelman tulee täyttää lastensuojelulain 12 §:n ja nuorisolain 4 §:n vaatimukset ja sen tulee rakentua strategista toimintaa linjaavasta osasta sekä konkreettiset toimet sisältävästä toimintaohjelmasta. Kaupunginvaltuuston päätös edellyttää ohjelmilta myös sektorikohtaista tarkastelua.

Oheismateriaali 1Lasten ja nuorten hyvinvointiohjelma 2009 - 2012

Lasten ja nuorten hyvinvointiohjelman strategiaosassa esitetään lyhyt katsaus lasten ja nuorten hyvinvoinnin tilasta Turussa. Kaupungin lasten ja nuorten palvelujen saatavuus, kysynnän muutokset ja kehittämiskohteet on esitetty taulukkomuodossa. Ohjelmassa esitetään toimenpiteitä toteutettavaksi vuosina 2009- 2012.

Ohjelman toimenpideosio koostuu seuraavista teemoista:

-          ennaltaehkäisevän työn lisääminen

-          kasvun ja kehityksen tukeminen

-          vanhemmuuden tukeminen

-          yhteisöllisyyden edellytysten luominen

-          alueellisesti tasaveroiset kasvun ja kehittymisen edellytykset

Kaupunginhallitus päätti 8.6.2009 § 351 pyytää ohjelmasta lausunnot lautakunnilta, valtuustoryhmiltä, seurakuntayhtymiltä, poliisilta ja asianomaisilta järjestöiltä.

Oheismateriaali 2Kh 8.6.2009 § 351

Peruspalvelulautakunnan lausunto:

On tärkeää, että Turun kaupungilla on lasten ja nuorten ohjelma hyvinvoinnin turvaamisen ja palveluiden kehittämisen tavoitteet ja keinot linjaava strategiaohjelma ja että lastensuojelusuunnitelma on nivottu osaksi ohjelmaa. Ohjelma on hyvä kokonaiskuvaus laajasta alueesta. Ohjelman vahvuutena on, että sen tavoitteet ja keinot on koottu eri hallintokuntien toimintasuunnitelmista ja –sopimuksista eli jo olemassa olevista keinoista ja tavoitteista. Ohjelman tavoitteet ovat riittävän laajoja kokonaisuuksia ja tavoitteita on asetettu riittävä määrä. Ohjelmassa ei arvoteta tavoitteiden keskinäistä tärkeysjärjestystä, mutta ennaltaehkäisevän työn kehittäminen ja lisääminen nousee sisällöstä tärkeänä asiana hyvin esille. Vaikka ohjelma on näkemys siitä, miten lasten ja nuorten hyvinvointia voidaan Turun kaupungin toimin turvata, siinä selkeästi todetaan, että ensisijainen vastuu turkulaisista lapsista ja nuorista on vanhemmilla ja perheillä. Viranomaistyöllä tuetaan perheitä tarvittaessa ja tarvittavassa mitassa.

Uusi lastensuojelulaki velvoittaa laaja-alaiseen yhteistyöhön lasten ja nuorten hyvinvoinnin turvaamiseksi ennaltaehkäisevän lastensuojelun keinoin. Tämä velvoite voisi näkyä ohjelmassa konkreettisempinakin toimintasuunnitelmina.

Lasten ja nuorten hyvinvointiohjelmaa vuosille 2009 - 2012 on tehty tilanteessa, jossa suomalainen yhteiskunta on kuukausi kuukaudelta painunut syvemmälle taantumaan. Ohjelmassa todetaan, että nuorisotyöttömyys väheni koko 2000 –luvun alun ajan, mutta vuoden 2009 alussa suotuisa kehitys katkesi. Tällä hetkellä tilastot osoittavat, että työttömyys ja myös nuorisotyöttömyys on jyrkässä nousussa. Tätä trendiä ei ole sisällytetty ohjelmaan.  Kuitenkin taloudellisen taantuman seurauksena ohjelmakauden aikana 2009 - 2012 kokonaistyöttömyys tullee nousemaan useallakin prosentilla. Myös lapsiperheiden pitkäaikaistyöttömyys tulee kasvamaan. Nuorten työttömyys aiheuttaa pitkällä tähtäimellä nuorten syrjäytymistä, mielenterveysongelmia, päihdeongelmia ja sosiaalityön tarve ensisijaisena palveluna on 15 - 29 –vuotiailla kaikkein suurinta. Myös perheasiain sovittelun tarve on jo nyt huomattavasti lisääntynyt. Viimeisimmät kouluterveyskyselyt kertovat myös nuorten suhtautumisen päihteiden käyttöön muuttuneen aikaisempaa myönteisemmäksi. Nämä negatiiviset signaalit tekevät ohjelman tavoitteiden toteuttamisen entistäkin tärkeämmäksi.  

Ohjelmassa liian vähälle huomiolle ovat jääneet maahanmuuttaja- ja maahanmuuttajataustaisten lasten ja nuorten erityistarpeet. Vammaisten lasten ja nuorten erityistarpeita olisi esim. toisen asteen koulutuksen osalta huomioida enemmän. Esteettömyyden vaatimus olisi luontevasti voinut korostaa lasten ja nuorten ympäristöä ja hyvän ympäristönsuunnittelun merkitystä käsiteltäessä.

Ohjelman tavoitteiden toteuttaminen edellyttää laajaa yhteistyötä. Erityisen haastavaksi tilanteen tekee koko ohjelman valmistelun ajan vaikeammaksi muuttunut taloudellinen tilanne. Tiukassa taloustilanteessa tehokas yhteisten resurssien käyttö ja yhteistyö kaupungin toimijoiden kesken sekä kumppanuusorganisaatioiden kanssa on ainoa tapa toteuttaa ohjelman kehittämiskohtia. Vastuu ohjelman tavoitteiden toteuttamisesta jää hallintokunnille. Ohjelman tavoitteiden tulee näkyä hallintokuntien toimintaa ja taloutta ohjaavissa sopimuksissa. Ohjelman seuranta on järjestettävä myös hallintokuntarajat ylittävien tavoitteiden osalta.

Ohjelmassa on nostettu näkyvästi esiin lasten ja nuorten kuuleminen ja osallisuus. Heitä itseään olisi kuultava myös haettaessa keinoja osallisuuden toteuttamiseen.

Vs. peruspalvelujohtaja Riitta Liuksa:

EhdotusPeruspalvelulautakunta päättää antaa edellä esitetyn lausunnon lasten ja nuorten hyvinvointiohjelmasta vuosille 2009 - 2012.

PäätösEhdotus hyväksyttiin.