Tulosaluejohtaja Sari Ahonen 20.8.2009:

 

Tulosalueen tilinpäätösennustetta arvioitaessa tulee huomioida se, että vuoden 2009 vanhuspalveluiden talousarvioon on kohdistunut varsin merkittäviä karsintoja. Talousarvioesitys vuodelle 2009 laadittiin alun perin hyvin maltilliseksi, tulosalueen esitys ei sisältänyt mitään toiminnallisia tai määrällisiä lisäyksiä.

 

Jo budjetin uudelleenjaon yhteydessä vanhuspalveluiden talousarviota jouduttiin karsimaan 2,6 miljoonalla eurolla. Tämä karsinta kohdennettiin tulosalueen sisällä kotihoidon palkkamäärärahoihin (1 miljoona euroa), ympärivuorokautisen hoidon ostopalveluihin (1,1 miljoona euroa pitkäaikaissairaanhoidon ostopalveluihin ja 0,4 miljoonaa euroa asumispalveluiden ostopalveluihin) sekä kotihoidon sijaismäärärahoihin ja pitkäaikaissairaanhoidon ostopalveluihin (yhteensä noin 0,6 miljoonaa euroa). Samalla tulosalueen sisällä pyrittiin uudelleen allokoimaan resursseja siten, että omaishoidontuen määrärahat riittäisivät koko vuodeksi.

 

Lisätalousarvion yhteydessä vanhuspalveluiden talousarviosta supistettiin määrärahoja henkilöstömenoista 2,6 miljoonaa euroa, edelleen ympärivuorokautisen hoidon ostopalveluista supistettiin miljoona euroa ja muusta toiminnasta (materiaaleista, palveluiden ostoista ja henkilöstön koulutuksesta) yhteensä noin 480.000 euroa.

 

Vuoden 2008 talousarvion tasoon nähden vanhuspalveluiden talousarvioon on kaikkiaan tehty siis yhteensä 6,6 miljoonan euron karsinta menopuolelle (noin neljä miljoonaa euroa henkilöstömenoista ja 2 miljoonaa ympärivuorokautisen hoidon ostopalveluista). Samaan aikaan tuloihin on lisätty 1 miljoona euroa.

 

Asiakaspalvelujen ostot käsittävät ympärivuorokautisen hoidon (pitkäaikaissairaanhoidon, asumispalvelujen ja vanhainkotihoidon), saattohoidon, kotisaattohoidon ja toipilaskotihoidon ostopalveluita. Talousohjelman perusteella tehdyt vähennykset on kohdennettu suurimmaksi osaksi ympärivuorokautisen hoidon ostopalveluihin.

 

Ympärivuorokautisen hoidon ostopalvelujen euromääräisen kulutuksen vähentymisen edellytys on käytössä olevien paikkojen vähentyminen, mikä on vain ja ainoastaan seurausta asiakkaiden poistumasta. Näin ollen tulosalueen keinot nopeuttaa poistumaa ovat vähäiset. Edelleen tulee huomioida se, että kaupungin talouden kokonaistilanne huomioiden ei jononmuodostusta TYKS:stä omaan toimintaan tule hyväksyä. Sijoitustoimintaa ei näin ollen voida kokonaan jäädyttää ilman että menot vaihtoehtoiskustannusten muodossa kasvavat entistä suuremmaksi.

 

Ympärivuorokautisen hoidon alasajoa hidastaa se, että vuoden 2008 loppupuolella ostopalveluihin tehtiin mittavia laajennuksia. Nämä laajennukset – yhteensä 90 ostopalvelupaikan lisäys – perustuivat Kaupunginhallituksen 12.5.2008 tekemään päätökseen, jonka tavoitteena oli silloisen vaikean jonotilanteen purkaminen. Näillä keinoilla jonotilanne saatiin hyvin hallintaan, minkä perusteella sairaanhoitopiiri päätti luopua siirtoviivemaksujen perimisestä. Edellä mainitut toiminnalliset laajennukset näkyvät vuoden 2008 vanhuspalveluiden tilinpäätöksessä ainoastaan muutaman kuukauden menoina, mutta vuonna 2009 vaikuttavat kokovuotisina menoina. Lisäpanostuksesta koituvat säästöt eivät näy vanhuspalveluiden menoissa vaan sairaanhoitopiirin laskutuksessa erikoissairaanhoidon tulosalueella.

 

Sekä nyt lausunnolla olevan vanhuspalvelujen strategian että kaupungin talousohjelman keskeinen sisältö on tavoite palvelurakenteen keventämisestä. Tämän tavoitteen toteutumisen edellytys on riittävä resurssointi kotihoitoon, omaishoidontukeen ja ennaltaehkäiseviin toimintoihin. Tässä taloudellisessa tilanteessa kuitenkin myös näihin toimintoihin on karsintaa kohdennettu.

 

Vaikeasta tilanteesta huolimatta vanhuspalvelujen tulosalue on pyrkinyt saavuttamaan lisätalousarvion sisältämät tavoitteet. Ympärivuorokautisen hoidon käytössä olevia paikkoja on vähennetty. Henkilöstömenoihin on kiinnitetty erityistä huomiota, hankinnat on karsittu minimiin ja omaishoidontuen myöntäminen on lopetettu. Edelleen tulosalue pyrkii tehostamaan toimintaansa siirtymällä suurempiin hoitoyksiköihin ja luopumalla pienten yksiköiden ylläpidosta.

 

Ympärivuorokautisen hoidon pysyväispaikkojen vähentämisen suhteen täytyy kuitenkin noudattaa varovaisuutta. Edellä mainitun kaupunginhallituksen päätökseen perustuneiden toimenpiteiden johdosta vanhuspalveluiden jonotilanne saatiin hyvin hallintaan ja koko alkuvuoden jonot ovat pysyneet hyvin maltillisina. Viimeviikkojen aikana jonot ovat kuitenkin kääntyneet kasvuun ja tällä hetkellä kaiken kaikkiaan pysyvää hoitopaikkaa jonottaa Turussa 107 vanhusta, näistä 25,8 (vko 33 keskiarvo) Turun kaupunginsairaalassa. Epidemiatilanteessa sekä sairaalan että päivystyksen tilanne muodostuu nopeasti kestämättömäksi.