Suunnittelupäällikkö Ossi Niininen 19.8.2009:

Kaupunginhallitus on pyytänyt 16.6.2009 § 376 lausuntoa Turun kaupungin asunto- ja maankäyttöohjelmasta vuosille 2009 - 2013. Kyseessä on lausuntoversio, johon vielä voidaan esittää muutoksia.

OheismateriaaliTurun kaupungin asunto- ja maankäyttöohjelma vuosille 2009 - 2013; lausuntoversio

Asunto- ja maankäyttöohjelma vuosille 2009 - 2013 on kaupunginvaltuuston 10.4.2006 hyväksymän ohjelman päivitys. Turun kaupunginvaltuusto on hyväksynyt valtuustoryhmien välisen sopimuksen valtuustokaudelle 2009 – 2012. Ryhmien välinen sopimus toimii lähtökohtana valtuustokauden aikana laadittaville kaupungin toimintaa ohjaaville ohjelmille. Asunto- ja maankäyttöohjelma 2009 - 2013 on yksi kaupunginvaltuuston hyväksyttäväksi esitettävistä valtuustokaudella laadittavista ja noudatettavista ohjelmista.

Asunto- ja maankäyttöohjelman painopisteet ja toiminnalliset tavoitteet ovat yleisellä tasolla johdettavissa valtuustoryhmien välisestä sopimuksesta, sen toteuttamiseksi laadittavasta Turku-strategian ohjelmakokonaisuudesta ja yleiskaavassa hyväksytyistä tavoitteista. Ohjelma on laadittu viidelle vuodelle siten, että kaksi ensimmäistä vuotta toteutetaan sitovalla ohjelmatasolla ja kolme seuraavaa vuotta esitetään ohjeellisella tasolla. Lisäksi ohjelma sisältää kaavoitussuunnitelman, joka ulottuu varsinaisen ohjelmakauden ulko-puolelle määrittäen pitkällä aikavälillä kaupungin laajenemissuunnat ja maanhankinnan painopistealueet.

Asunto- ja maan-käyttöohjelmaa tullaan päivittämään seuraavan kerran jo vuoden 2010 kuluessa siten, että ohjelmassa otetaan täsmennetysti huomioon kaupunginvaltuuston hyväksymä ohjelmarakennekokonaisuus ja asuntoliiketoiminnan osalta päivitetty omistajapolitiikka. Lisäksi palvelu- ja opetustoimen palveluverkkotarkastelu ja PARAS -hankkeen jatkotyön yhteydessä laadittava kaupunkirakenneselvitys tulee aiheuttamaan päivitystarvetta asunto- ja maankäyttöohjelmaan.

Väestön kasvusta ohjelmassa todetaan, että viime vuosina Turun väestö ei ole juurikaan kasvanut, vaikka seudun väestö on jatkanut samanaikaisesti kasvuaan. Asunto-ohjelma tavoitteiden toteutuminen edellyttäisi nykyistä voimakkaampaa väestön ja asumisväljyyden kasvua, mitä myös ohjelman toimenpiteet osaltaan pyrkivät tukemaan. Olennaista väestönkasvun saavuttamisessa on kuitenkin työllisyystilanteen kehittyminen. Viimeisten ennusteiden mukaan työttömyysaste on kuitenkin ollut huomattavasti nousussa. Turun seudulla yritykset ovat sopeuttaneet tuotantoaan tähän saakka ensisijaisesti lomautuksilla, mutta taantuman jatkuessa irtisanomisten määrä tulee todennäköisesti oleellisesti kasvamaan.

Tilastokeskuksen tuoreimman väestöennusteen mukaan Turun väestö kasvaa vuoteen 2020 mennessä keskimäärin 230 henkeä vuodessa. Vuonna 2020 väkiluku olisi sen mukaan 178 627. Ns. vanhushuoltosuhde eli 65 vuotta täyttäneiden suhde 15 - 64 –vuotiaisiin kasvaa Turussa vuoden 2007 24,9 prosentista vuoden 2020 36,1 prosenttiin, kun vuonna 2020 vanhushuoltosuhde ennustetaan olevan Helsingissä 30,2 %,Tampereella 33.1 %, Oulussa 27,4 %, Vantaalla 28,9 % ja Espoossa 25.7 %.

Väestön kasvu, sen laatu ja sitä kautta huoltosuhteen kehitys ja työllisyys ovat asioita, joiden positiiviseksi kääntämiseen olisi tehtävä kaikki mahdollinen elinkeinopolitiikassa. Työllisyyden kehitys ja työpaikkojen luonti on ratkaisevassa asemassa, kun tavoitteena on pysyvä väestön kasvu ja sitä kautta myös verotulojen kasvattaminen.

Ohjelmassa esitetään, että ohjelmoitu uudistuotanto 1200 asuntoa vuodessa mahdollistaa ja aikaansaa osaltaan strategian mukaisen väestökasvun.  Edelleen, että asuntojen uudistuotannon monipuolisuus mahdollistaa ja aikaansaa strategian mukaisen väestönkasvun ja tasapainottaa väestön ikärakennetta.

Tämä on pitkänajan tavoite ja haaste. Kuitenkaan optimistinen asuntojen rakentamistavoitteiden asettaminen ei ole niin ratkaisevassa asemassa kuin elinkeinopolitiikan kehittäminen ja uusien työpaikkojen edellytysten luominen. Semminkin kun ohjelmassa todetaan, että on todennäköistä, että sitovana ohjelmakautena kerrostalotuotanto tulee keskittymään etenkin vuokra-asuntosegmenttiin.

Kaupungin omasta asuntotuotannon tavoitteesta ohjelmassa mainitaan, että vuokra-asuntomarkkinatilanne ei tällä hetkellä edellytä kaupungin omaa laajaa vuokra-asuntotuotantoa ohjelmakauden aikana. Kuitenkin kaupungin omaa vuokra-asuntotuotantoa voidaan tehostaa elinkeinopoliittisista syistä, mikäli markkinat eivät toteuta tavoiteltua määrää vuokra- ja asumisoikeusasuntoja. Ohjelmassa perustellaan vuokra-asuntotuotantoa sekä kaupungin elinkeinopoliittisiin että toisaalta sosiaalipoliittisiin lähtökohtiin vedoten. Edelleen, että kaupungin sosiaaliset tehtävät asuntopolitiikassa perustuvat lain-säädäntöön, ja että sosiaalipoliittisesti kaupungin omalla asuntotarjonnalla on tärkeä merkitys kaupungin kehityksen ohjauksessa ja sosiaalisten ongelmien hallinnassa. Lisäksi todetaan, että asuntoyhtiöiden analyysi on osoittanut varsin kiistattomasti, että TVT Asunnot Oy:tä ja Kiinteistö Oy Lehtolaaksoa tulee tarkastella jatkossa yhtenä kokonaisuutena, eikä enää aiemmasta linjauksesta poiketen kahtena erillisenä yhtiönä.

Vuokra-asuntokannalla on selvästi sosiaalipoliittinen tehtävä, jonka perusta on  lainsäädännössä kuten ohjelmassa mainitaan. Tulee huolehtia siitä, että vuokra-asuntokanta on riittävä ja että sen sijoittuminen ei aiheuta alueiden välistä segregoitumista. Samanaikaisesti tulee kuitenkin harkita, ettei rakentamista lisätä vain lyhyen tähtäimen hyötyjen saavuttamiseksi, ja että tasapainoinen rakenne säilyy. Yhtiöiden organisaatiomuutoksella ei saisi olla vuokra-asuntokannan sosiaalipoliittista tehtävää heikentävää vaikutusta.

Suunnittelun ja rakentamisen laadulliset tavoitteet on asetettu ohjelmassa erittäin korkealle: mm. tavoitteena hyvä elinympäristö, asuin- ja elinympäristön monipuolisuus, palvelujen saavutettavuus, asumismuodon ja rakennuskannan monipuolisuus tasapainoisen asukasrakenteen turvaamiseksi. Alueiden toteutuksessa kiinnitetään lasten ja nuorten kannalta huomiota etenkin liikkumisvapauteen lähiympäristössä, ympäristön monipuolisuuteen ja sosiaalisen vuorovaikutuksen mahdollisuuksiin.

Nämä tavoitteet ovat korkeatasoisia ja kaiken kaikkiaan ohjelmasta aistii laajemminkin laadukkaan ympäristön eri vaatimuksia toteuttavan tahdon. Sama asia näkyy myös esimerkiksi halusta parantaa erityisryhmien asumisen laatua ja ottaa heidän erityistarpeensa huomioon. Toteutuksessa toivoisi, ettei näistä tavoitteista jouduttaisi kovin paljon tinkimään.

Seuraavassa eräitä päivityksiä ohjelman joihinkin kohtiin:

s. 20 toinen kappale viimeinen virke tulisi kuulua: Tällaisia kaupungin järjestämiä palveluja ovat esimerkiksi sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämä kotihoito ja perhepäivähoito.

s. 25: Turun hankehakemus asumisneuvojatoiminnan laajentamisesta on hyväksytty ARAn rahoituksen piiriin.

s.29: valtion pitkäaikaisasunnottomuuden vähentämisohjelmaan liittyvä TALK-hanke (Tuetun asumisen lisääminen ja kehittäminen) on hyväksytty STM:n KASTE-ohjelman kautta rahoitettavaksi. Avustus kattaa 50 % tukiasuntojen uuden henkilöstön palkkausmenoista.

s. 26, otsikon Vammaiset ja kehitysvammaiset alla kolmas kappale päivitetään seuraavasti ja lisätään uusi kappale:

Tarvitaan kiireellisesti lisäpaikkoja, koska vuoden 2009 tilanteen mukaan Turussa asuu vanhempiensa luona 220 yli 18-vuotiasta kehitysvammaista henkilöä, joista noin 60 tarvitsee asumispalveluja 1-2 –vuoden sisällä. Valtakunnallisesti tavoitteena on lakkauttaa nykyinen kehitysvammalaitosjärjestelmä ja siirtyä hajautettuihin yhteisöpohjaisiin lähipalveluihin. Ympäristöministeriön raportissa 16/2009 Asuntoja kehitysvammaisille ja vaikeavammaisille todetaan, että kehitys- ja vaikeavammaisten asunto-ohjelman 2010-2015 tavoitteena on nopea, suunnitelmallinen ja hallittu laitospaikkojen vähentäminen ja kehitys- ja vaikeavammaisten tarpeita ja toiveita vastaavien asumisratkaisujen tuottaminen. 

Tällä hetkellä 130 turkulaista kehitysvammaista on laitoshoidon piirissä. Riittävien palvelujen turvaaminen edellyttää, että Turkuun rakennetaan (tulevaisuudessa) 5-6 uutta asumisyksikköä. Ryhmäkoteja ja palveluasuntoja suunniteltaessa tulee ottaa huomioon hyvin erilaiset tarpeet. Monipuolista osaamista tarvitsevien erityisyksikköjen suunnittelu edellyttää hyvin tiivistä yhteistyötä eri tahojen välillä. Palvelujen tuottajat ja kuntayhtymä olisivat kiinnostuneita hankkimaan asuntoja tai rakentamaan uusia kohteita, jos tiloja ja tontteja olisi saatavilla.

Vs. peruspalvelujohtaja Riitta Liuksa:

EhdotusPeruspalvelulautakunta päättää lähettää edellä olevan lausunnon kaupunginhallitukselle asunto- ja maankäyttöohjelmasta vuosille 2009 - 2013.

PäätösEhdotus hyväksyttiin.

Lisäksi lautakunta päätti Helvan ehdotuksesta yksimielisesti esittää, että ohjelmassa tulisi etsiä konkreettisemmin ratkaisuja, joilla voidaan vähentää asuinalueiden sosiaalista eriarvoisuutta ja maahanmuuttajakeskittymiä.