Kuntoutumispalvelut, tulosaluejohtaja Jukka Juvonen ja toimistopäällikkö Jaana Malén 23.3.2009:

 

Työttömyys kasvaa Varsinais-Suomessa

 

Varsinais-Suomen työvoimatoimistoissa oli joulukuun lopussa 16 900 työtöntä työnhakijaa. Joulukuussa 2008 yleistyneet lomautukset johtivat siihen, että vuoden 2007 joulukuusta työttömien määrä kasvoi Varsinais-Suomessa 9,3 % eli 2500 henkilöä.

 

Joulukuun viimeisenä päivänä 2008 oli avoimia työpaikkoja tarjolla Varsinais-Suomen työvoimatoimistoissa 35 % eli 1200 paikkaa vähemmän kuin vuosi sitten. Uusien avointen paikkojen määrä väheni voimakkaimmin teollisuudessa sekä hotelli- ja ravintola-alalla.

 

Nuorten työllisyystilanteessa tapahtui valtakunnallisesti käänne merkittävästi huonompaan suuntaan joulukuussa 2008. Varsinais-Suomessa alle 25-vuotiaiden työttömien määrä kasvoi tammikuussa 2009 58 % vuoden takaisesta, pelkästään tammikuussa 2009 400 henkilöllä.

 

Valtakunnallisen trendin mukaisesti pitkäaikaistyöttömien määrän supistuminen hidastui myös Varsinais-Suomessa. Tammikuussa 2009 yli vuoden työttömänä olleita oli maakunnassa n. 2600 henkilöä.

 

Työttömyystilanne Turussa

 

Turussa työttömien työnhakijoiden määrä kasvoi tammikuun 2008 10880 henkilöstä tammikuun loppuun 2009 12345 henkilöön.

 

Samalla aikavälillä avoimien työpaikkojen määrä Turussa väheni 32,5 %. Eniten työpaikat vähentyivät teollisuuden eri aloilla.

Turussa työttömyysaste nousi 9,5 prosentista 10.4 prosenttiin aikavälillä 1/2008 – 1/2009.

Näistä työttömistä pitkäaikaistyöttömiä turkulaisia on1906 henkilöä eli 15,4 % työttömien kokonaismäärästä. Alle 25-vuotiaita on 1622 henkilöä eli 20 % sekä yli 50-vuotiaita 4095 henkilöä eli 33,2 % työttömien kokonaismäärästä Turussa vuoden 2009 tammikuun lopussa.

 

Tulevan taantuman syvyys ei ole toistaiseksi ennustettavissa. Vuodelle 2009 myönnetty työllisyysmääräraha Turussa on n.500 000 euroa pienempi kuin vuonna 2008. Työllisyysmäärärahan kehitys viimeisten vuosien aikana on ollut laskeva työllisyystilanteen parannuttua välillä 2000-luvulla. Taloustaantuman äkillinen alkaminen syksyllä 2008 ja sen kiihtyvä vauhti loppuvuodesta sekä alkuvuonna 2009 on lisännyt työllisyystoimenpiteitten tarvetta Turussa tuntuvasti.

 

Mikäli työttömyys kasvaa samalla vauhdilla kuin vuoden 2008 loppupuolelta lähtien on ennustettavissa, tulee kaupungin työllistämistoimenpiteiden tarve kasvamaan vuodelle 2010 erittäin selkeästi.

 

Turussa on seurattu työttömyyden, työllisyysmäärärahojen ja työllistämistason kehitystä usean vuoden ajan. Vallitsevan syvän taantuman ja laman seurauksena voidaan ennustaa työttömyysasteen selkeä nousu vuoden 2009 aikana.

 

Liite 1                                 Työttömyyden, työllisyysmäärärahojen ja työllistämistason kehitys

 

2000-luvulla on työllisyysmäärärahavaraus Turussa laskenut noususuhdanteen ja hyvän työllisyystilanteen seurauksena. Työttömyysprosentti on nyt kuitenkin noussut vuodessa prosenttiyksikön ja ennusteena voidaan olemassa olevan trendikehityksen perusteella pitää työttömyysprosentin nousua ainakin prosenttiyksiköllä myös vuoden 2009 aikana.

 

Työllisyysmäärärahalla tuotetut palvelut ajalla 1.1 – 19.3.2009

 

Työllisyysmäärärahan (TA 1 04 18 12) käyttösuunnitelman sisältämät kustannukset kohdistuvat erilaisten asiakastoimenpiteiden rahoitukseen.

 

Liite 2                                 Käyttösuunnitelman muutosesitys

 

 

Tukityöllistäminen

 

Tukityöllistämiseen on vuodelle 2009 varattu 1.640.000 €, johon sisältyy 30.000 € varaus työllistämisjaksojen järjestämisestä aiheutuviin välillisiin kustannuksiin.

 

Vuoden 2008 tukityöllistäminen oli epätasaista vuoden aikana johtuen mm. Työvoiman palvelukeskuksen organisaatiomuutoksesta. Painopiste uusien työsuhteitten solmimiseen jäi syksylle 2008, jolloin vuodelle 2009 siirtyneitten tukityösuhteitten aiheuttama kustannus on ollut tavanomaista suurempi, n.900.000€.

 

Tammikuussa 2009 purettiin edelleen pitkää tukityöjaksoja odottavaa asiakasjonoa, jolloin uusiin työsuhteisiin käytettiin yhteensä n. 680 000 € kaupungin rahoitusta, jolla saatiin n. 100 uutta puolen vuoden tukityösuhdetta. Valtion tilitykset jokaisesta työsuhteesta kattavat runsas kolmasosan palkkakustannuksista työllistämisjaksojen aikana.

 

Tukityöllistämisessä ylitettiin 230.000€ varaus palkkatukityöllistämisessä. Se on katettu sisäisillä siirroilla esityksen liitteenä olevan käyttösuunnitelman muutosesityksen mukaisesti.

 

Liite 3                                 Työllisyysmäärärahan sisäisten siirtojen kattaminen

 

Tukityöllistämiseen varattu määräraha tullaan edelleen kohdentamaan kaksijakoisesti siten, että

-50 % kohdistetaan vaikeasti työllistyviin ja kuntouttavaan työllistämistoimintaan (TYP-asiakaskunta, korkein korotettu palkkatuki)

-50 % kohdistetaan työnhakijoihin, joiden työttömyys uhkaa pitkittyä (vajaakuntoisen palkkatuki, palkkatuen perusosa) ja jotka vastaavat kaupungin työvoimatarpeeseen (erilaiset avustavat tehtävät)

-800.000€ lisämäärärahalla saadaan vuoden 2009 aikana n.80 tukityösuhdetta lisää, jolloin työllistäminen on turvattu koko vuodeksi

 

Ilman valtion tukea tehtävät työllistämistoimenpiteet

 

Työllisyysmäärärahan käyttösuunnitelma sisältää erillisen 145.000 € varauk­sen ilman valtion työllistämistukea tehtäviin työllistämistoimenpiteisiin. Varaus tullaan käyttämään

-työttömyysturvan ulkopuolella oleville nuorille suunnattuihin toimenpiteisiin

(Koho-harjoittelu n. 30.000 €)

-niiden asiakkaiden työllistämiseen, jotka eivät ole oikeutettuja valtion

työllistämistukeen (30.000 €)

-työllistymispalveluyksikköön sijoitettava henkilöresurssi työllisyysmäärärahan hallinnoinnin tehtäviin toiminnan siirtyessä henkilöstöasioista sosiaali- ja terveystoimeen (40.000 €)

 

Asiakaspalveluiden hankinta

 

Käyttösuunnitelmaan sisältyy erillinen 415 000 € varaus työvoiman palvelukeskuksen asiakkaiden työllistymistä edistävien tukipalveluiden hankintaan.

 

Kuntouttava työtoiminta on lakisääteinen palvelu, joka kaupungin tulee järjestää. Asiakaskunnan ongelmat ovat vaikeutuneet ja työllistymisen esteet ovat hyvin monitahoisia. Erillisinä palveluina tarvitaan työvoiman palvelukeskuksen toimintasuunnitelman mukaisesti edelleen

-kuntouttavan työtoiminnan toteuttaminen ostopalveluna (300.000 €)

-kuntouttavan työtoiminnan järjestämisen välilliset kustannukset (70.000 €)

-terveydenhuollon erikoistason tutkimukset (n. 40.000 €)

-asiakkaan työllistymisen tukemiseksi tarvittavat yksilölliset toimenpiteet (n. 5.000 €)

 

Määrärahavarauksella hankitaan ja järjestetään sellaisia työvoiman palvelukeskuksen ja työllistymispalveluyksikön asiakkaiden työllistymisedellytysten parantamisen kannalta välttämättömiä palveluita, joita ei työhallinnon tai kaupungin hallintokuntien omalla rahoituksella ole mahdollista nykyisellään toteuttaa.

 

Tsemppi –Talo

 

Käyttösuunnitelma sisältää erillisen 100.000 euron varauksen Tsemppi-Talo hankkeen kolmannen vuoden toiminnan kustannuksiin. Neuvottelut Tsemppi-Talon toiminnan turvaamiseksi vuonna 2010 aloitetaan alkuvuodesta 2009 tarvittavien yhteistyötahojen kanssa, mm. erikoissairaanhoidon tulosalue.

 

Nuorten kesätyöjärjestelyt

 

Työllistymispalveluyksikkö hoitaa edellisten vuosien tapaan koululaisten kesätyöjärjestelyt yhteistyössä nuorisotoimen kanssa. Nuorisotoimi suorittaa työpaikkojen arvonnan ja työllistymispalveluyksikkö hoitaa koululaisten ja soveltuvien työtehtävien yhteensovittamisen yhteistyössä eri hallintokuntien kanssa.

 

Työllistymispalveluyksikkö hoitaa myös toimeentulotukea hakevien opiskelijoiden kesätyöjärjestelyt yhteistyössä sosiaalityön tulosalueen kanssa. Sosiaalityöntekijät ohjaavat ne asiakkaat, jotka eivät itsenäisesti löydä kesätyötä työllistymispalveluyksikköön, joka etsii hallintokunnista soveltuvat työtehtävät palveluun ohjatuille opiskelijoille.

 

Molempien ryhmien palkkakuluihin käytettävät työllisyysmäärärahat ohjautuvat suoraan ko. hallintokuntien tileille.