Esityslistat/pöytäkirjat

SOSIAALILAUTAKUNTA

Tilivelvollinen viranhaltija:	Vs. sosiaalitoimenjohtaja Riitta Liuksa

STRATEGINEN KEHYS

Toiminta-ajatus:		Tuemme turkulaisten omien voimavarojen käyttöä hyvinvoinnin edistämiseksi elämän eri vaiheissa järjestämällä tarvittavat sosiaalipalvelut joustavasti ja oikea-aikaisesti asiakasta kuunnellen. Turvaamme kaupunkilaisten elämän laatua toimimalla sosiaalisten ongelmien vähentämiseksi ja ehkäisemiseksi.
Visio:		Turku on ihmisläheinen, sosiaalisesti oikeudenmukainen kaupunki, jossa eri ikäiset asukkaat ja perheet voivat hyvin ja tuntevat olonsa turvalliseksi, ja jossa jokainen kantaa vastuuta itsestään ja aikuisuuden vastuuta omista ja muiden lapsista sekä kanssaihmisistä. Turun sosiaalitoimi on hyvinvointia ja elämänhallintaa tukeva ja joustavasti palvelukysynnän muutoksiin vastaava, innovatiivinen organisaatio.
Turku-strategian keskeiset haasteet hallintokunnalle:
Strateginen painopiste: Kilpailukykyä ja kestävää kehitystä
	Kestävän kehityksen näkökulmasta sosiaalitoimi pyrkii edistämään sosiaalisesti kestävän kaupunkirakenteen syntymistä. Tähän liittyy mm. asumisen ja elämisen kannalta tärkeinä asioina mm. turvallisuus, esteettömyys ja lapsiystävällisyys. Sosiaalitoimen kriittiset menestystekijät kuten ”esteettömyyden toteuttaminen sosiaalitoimen toiminnassa” ja ”turvallinen ja lapsiystävällinen kaupunkiympäristö” asettavat nämä asiat parantamisen kohteeksi: OPUS - Oppiva kaupunkisuunnittelu ja asumisen arki -hankkeessa kartoitetaan elinympäristön perheystävällisiä laatutekijöitä ja kehitetään ympäristön lapsivaikutusten arviointia. Kaupunkiturvallisuutta parannetaan yhteistyöllä viranomaisten ja muiden toimijoiden kanssa (kaupunki, poliisi, asukkaat, yhdistykset, yritykset ja seurakunta.
Strateginen painopiste: Hyvinvointia ja elämänlaatua
	Strategisista painopisteistä sosiaalitoimen kannalta ehdottomasti tärkeimmät asiat liittyvät Hyvinvoinnin ja elämänlaadun parantamiseen kaikkien kaupunkilaisten osalta. Näkökulmalla on myös huomattava merkitys kaupungin strategisen kilpailukyvyn suhteen. Kuitenkaan yksinomaan sosiaalitoimen panostus ei riitä, vaan hyvinvoinnin ja elämänlaadun edistämisessä tulee kaikkien hallintokuntien olla mukana. Lapsiperheet, joista erityisesti yksinhuoltajat sekä vaikeuksissa olevat nuoret ja eräät erityisryhmät ovat sosiaalitoimen strategian kohderyhmiä.
Strateginen painopiste: Elinvoimaa koulutuksesta, osaamisesta ja yrittäjyydestä
	Sosiaalitoimen toiminta-ajatuksen ja vision toteuttaminen edellyttää osaavan ja motivoituneen henkilöstön työpanosta. Henkilöstön saannin näkökulmasta kilpailu osaavista työntekijöistä tulee tiukkenemaan. Toisaalta sosiaalitoimi voi omalla toiminnallaan myös jonkin verran edistää yrittäjyyden kasvua luomalla palvelusetelijärjestelmän kautta myös yrittäjille mahdollisuuksia osallistua hyvinvoinnin rakentamiseen tarjoamalla laadukkaita palveluja kaupunkilaisille.

TOIMINTAYMPÄRISTÖN MUUTOKSET

Tärkeimmät lainsäädännön, kansallisten kehittämisohjelmien ja toimintaympäristön muutokset ja niiden vaikutukset:

1Lastensuojelulain kokonaisuudistus

Lastensuojelulain kokonaisuudistus (Lastensuojelun kehittämisohjelma 2004 – 2008) tulee muuttamaan lastensuojelulakia olennaisesti. Lastensuojelulakiin on jo tehty osittaisia muutoksia. Uusi lastensuojelulaki tulee voimaan 1.1.2008 Mikäli henkilöstömitoitukseen tulossa velvoittavia säännöksiä, on sillä suuret taloudelliset vaikutukset.

2Sosiaalipäivystys

Seudullista sosiaalipäivystystä valmistellaan lastensuojelupäivystyksen pohjalta vuoden 2007 aikana.

3Kehitysvammalaki ja vammaispalvelulaki

Kehitysvammalaki yhteen sovitetaan vammaispalvelulain kanssa yhdeksi vammaispalvelujen erityislaiksi osana sosiaalihuollon lainsäädäntöä. Asiaa on valmisteltu jo vuosia

4Asiakasmaksulaki

Asiakasmaksulakiin ollaan valmistelemassa muutoksia, jotka muuttavat terveydenhuollon, päivähoidon ja kotona annettavien palvelujen asiakasmaksuja. Asia on ollut jo pitkään vireillä. Samaan aikaan ollaan täsmentämässä rajauksia asumispalvelujen ja laitoshoidon välillä

5Sosiaalihuoltolain muuttaminen, sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksuista annetun lain 4 §:n muuttaminen, lapsen huollosta ja tapaamisoikeudesta annetun lain muuttaminen

Säännöksiin on kaavailtu velvoittaa kuntaa järjestää tukea ja valvontaa lapsen huollosta ja tapaamisoikeudesta annetussa laissa tarkoitettuihin lapsen ja vanhemman välisiin tapaamisiin. Palvelut olisivat maksuttomia sosiaalipalveluja.

6Päivähoitolain uudistaminen

Uudistuksessa täsmennetään päiväkodin osalta henkilöstömitoitusta ja samanaikaisesti hoidettavien lasten määrää sekä erityistä hoitoa ja kasvatusta tarvitsevia lapsia koskevaa sääntelyä.

7Yksityisten sosiaalipalvelujen valvonnasta annetun lain muuttaminen

Tavoitteena on turvata yksityisten sosiaalipalvelujen laatu sekä edistää niin yksityisten sosiaalipalveluiden asiakkaina olevien henkilöiden kuin näitä palveluja tarjoavien yrittäjien oikeusturvaa.

8Sosiaali- ja terveysministeriössä valmistellaan parhaillaan toimeentulotuesta annetun lain muuttamista siten, että laissa säädettäisiin määräajasta, jonka kuluessa toimeentulotukihakemus on käsiteltävä ja jonka kuluessa toimeentulotukiasiakkaalle tulisi järjestää vastaanottoaika.

9Elatustuen siirto kunnilta Kelalle.

Tavoitteena on siirtää elatustuen toimeenpano ja maksaminen Kelan hoidettavaksi 1.1.2009 lukien.

10Yleisen edunvalvonnan siirto valtiolle 1.1.2009 alkaen

11Arvioita Vanhasen II hallituksen hallitusohjelman vaikutuksista

–Vanhusten palvelutarpeen arvioinnin ikärajaa lasketaan ja ennakoivia kotikäyntejä lisätään. Omaishoitajien jaksamista tuetaan parantamalla omaishoitajien mahdollisuuksia pitää lakisääteiset vapaapäivät.

–Asiakasmaksujärjestelmää uudistetaan siten, että etteivät asiakasmaksut johda epätarkoituksenmukaisiin hoitovalintoihin. Asiakasmaksujen reaaliarvojen jälkeenjääneisyyden huomioiva sosiaali- ja terveydenhuollon maksu-uudistus toteutetaan siten, että maksuja tarkistetaan 1.8.2008 alkaen. Maksukattojärjestelmää uudistetaan. Poistetaan asteittain avo- ja laitoshoidon rajanveto sosiaalivakuutuksesta.

–Kunnallisen palvelusetelin käyttöalaa laajennetaan tarkoituksenmukaisella tavalla sosiaali- ja terveydenhuoltoon. Vuoden 2008 alusta palveluseteli ulotetaan kotisairaanhoitoon. Palvelujen laatusuosituksia uudistetaan tavoitteena sitovuustason nostaminen. Käynnistetään lasten, nuorten ja perheiden hyvinvoinnin politiikkaohjelma. Toteutetaan päivähoitolainsäädännön uudistus.

–Lisäksi toteutetaan maksujen jälkeenjääneisyyden huomioiva sosiaali- ja terveydenhuollon maksu-uudistus. Samalla luodaan järjestelmä, jossa maksut seuraavat jatkossa kustannuskehitystä. Toteutetaan kotikuntalain muutos ja siihen liittyvä kuntien välinen todellisiin kustannuksiin perustuva korvausjärjestelmä, joka mahdollistaa kaikille vammaisille ja vanhuksille oikeuden kotikunnan vapaaseen valintaan.

–Laaja sosiaaliturvauudistus toteutetaan vaiheittain ja ensimmäiset esitykset tuodaan eduskuntaan viimeistään syysistuntokaudella 2008. Uudistus on tarkoitus saada valmiiksi vuoden 2009 loppuun mennessä.

Sosiaalikeskuksessa vuonna 2008 tehtävä kehittämistyö suunnataan pääosin tukemaan sosiaali- ja terveystoimen yhdistämistä. Vuoden 2007 aikana on käynnistynyt sosiaali- ja terveystoimen strategisen johtamisen ja tiedon hallinnan kehittämishanke SoTe-Tieto, johon on saatu STM:n hankerahoitus vuosille 2007-2009. Yhdistyvien toimintojen toiminnalliset kehittämistarpeet selviävät vuoden 2007 lopulla ja 2008 aikana. STM:n vuoden 2008 kunnille suunnattavasta kehittämisrahoituksen määrästä eikä rahoitusehdoista ole vielä tehty päätöksiä. Tässä vaiheessa ei näin ollen ole mahdollista tehdä tarkkaa hankkeistussuunnitelmaa vuodelle 2008.

Sosiaalikeskuksella on parhaillaan käynnissä STM:n rahoituksella työllistymispalvelujen ja niihin liittyvän aikuisosiaalityön seudullinen kehittämisyksikkö (TASK) vuosina 2006-2008. EU:n rakennerahastokauden 2000-2006 työllisyyshankkeista Tempo on päättymässä 30.9.2007 ja sosiaalisen yrityksen toimintamallia kehittänyt Equal-hanke HOT vuoden lopussa. Myöskään EU:n rakennerahastokauden 2007-2013 rahoitusohjelmat eivät ole vielä käynnistyneet. Rahoituksen tiedetään merkittävästi vähenevän edellistä rahoituskaudesta. Uudelle rahoituskaudelle on valmistelussa maahanmuuttajien kielikoulutuspainotteinen työllisyyshanke.

TAVOITTEET

Tuloskorteille sijoittuvat hallintokunnan kriittiset menestystekijät vuosille 2008 - 2010:

YHTEISKUNNALLISET VAIKUTUKSET
Perheiden ja lasten hyvinvoinnin paraneminen, erityisesti yksinhuoltajat Tutkimusten mukaan lapsiperheiden asema on heikentynyt. Erityisesti yksinhuoltajaperheiden asema on vaikeutunut ja niissä esiintyy entistä enemmän hyvinvointipuutteita. Painotetaan toimia lapsiperheiden hyvinvoinnin edistämiseksi.
Omatoimisuuden ja elämänhallinnan paraneminen, erityisesti nuoret ja erityisryhmät Tarvittaessa tuetaan palveluilla vanhusten ja vammaisten omatoimisuutta. Koska osalla nuoria on elämänhallintaan liittyviä ongelmia kuten työttömyyttä, päihteiden väärinkäyttöä, koulutukseen tai työelämään kiinnittymättömyyttä, vaativat nämä nuoret erityistä tukea omatoimisuuden ja elämänhallinnan kohentamiseksi
Kuvaus menestystekijän, arviointikriteerien ja tavoitetasojen valintaperusteista:
	Tutkimuksen mukaan lapsiperheiden asema on heikentynyt ja vaikeuksia on erityisesti yksinhuoltajaperheissä, joissa esiintyy hyvinvointipuutteita. Lapsiperheiden hyvinvoinnin edistäminen vaikuttaa suoraan lasten aseman parantumiseen. Hyvinvointipuuteiden taustalla on usein vähäinen tulotaso ja työttömyys. Viimesijaisen toimeentuloturvan varassa elävät lapsiperheet ovat "hyvinvointiriskissä". Toimeentulotuesta osalliseksi tulleet lapset –mittari kuvaa niiden lasten lukumäärää, joiden perheet elävät viimesijaisen tuen varassa. Ikäihmisten kotona selviytymistä kuvaa miten monet 75-vuotta täyttäneet vanhukset selviävät kotona itsenäisesti tai palveluiden tukemana. Tavoiteasettelussa on huomattava, että vanhusten lukumäärän lisääntyessä saman osuuden säilyttäminenkin vaatii palveluresurssien lisäyksiä. Hyvinvointipuutteiden kasautumisen arviointi tehdään kerran valtuustokaudessa tehtävässä tutkimuksessa (”Sosiaalibarometri”). Tarkastellaan yksinhuoltajien, joilla on 3-6 hyvinvointipuutetta, hyvinvoinnin kehittymistä sekä turkulaisten ilmaisemaa subjektiivista syrjäytyneisyyden kokemista. Tehdyissä barometreissa ei ole ollut maahanmuuttajia mukana. Selvitetään mahdollisuuksia ottaa tämä ryhmä mukaan seuraavaan tutkimukseen. Yhteiskunnallisen vaikuttavuuden aikaansaaminen ei ole yksin sosiaalitoimen käsissä, vaan edellyttää kaupungin sisällä hallintokuntien välistä yhteistyötä.
Lyhyt kuvaus toiminnasta, jolla tavoitteet saavutetaan:
	Sosiaalitoimen palvelutuotantoa ja sosiaalityötä pyritään suuntaamaan siten, että edellä olevien tavoitteiden toteutuminen mahdollistuu. Perheiden auttamisen keinoina ovat mm. sosiaalityön ja kotipalvelun työn suuntaaminen ongelmiin joutuneiden lapsiperheiden auttamiseksi. Nuorten ongelmakierteen katkaisuun etsitään keinoja sosiaalityön, työllistymispalveluyksikön ja muiden viranomaisten yhteistyönä.
Arviointikriteerit ja tavoitetasot		Toteutumat				Tavoite	Toteutunut
		2004	2005	2006	2007	2008	2008
Toimeentulotuesta vuoden aikana osalliseksi tulleet lapset		4596 15,5%	4342 14,8%	3936 13,6	3845 13,5 %	13,5 %	3837 13,6 %


Nuorten alle 25 v pitkäaikaistyöttömyys: abslkm ja % ikäluokasta		71 0,27%	30 0,11%	9 0,0	6 0 %	10 0 %	8 0%


87 % 75v täyttäneistä selviytyy kotona itsenäisesti tai palvelujen tukemana		12540 87%	12770 87%	87 %	Toteutunut	Toteutuu	Toteutunut


Hyvinvointipuutteiden kasautuminen yksihuolta- japerheisiin (väh. 3-6 puutetta) Vertailutieto v.2003: 14,1 % yksinhuoltajaperheistä		Tämä tieto tuote- taan kerran valtuustokaudes- sa			Tämä tieto saadaan syksyllä 2008	Tietojen analysointi ja tulokset	15,2%


Sosiaalisista verkostoista syrjäytyneiksi itsensä kokevat turkulaiset Vertailutieto v.2003: 12,4 %		Tämä tieto tuote- taan kerran valtuustokaudes- sa			Tämä tieto saadaan syksyllä 2008	Tietojen analysointi ja tulokset	Tätä tietoa ei v. 2008 tutkimuksesta saada


Virastopäällikön kommentti siitä, miksi mittarin tavoitearvo ei toteutunut:
Mittari kuvaa huono-osaisuuden erästä yhteiskunnallista ulottuvuutta. Hyvinvointipuutteiden kasautuminen yksinhuoltajaperheisiin on tarkastellussa aikajaksossa lisääntynyt. Tämä on kokonaisuudessaan yhteiskunnallinen ilmiö, joka liittyy yksinhuoltajien työmarkkina-asemaan ja matalatuloisuuteen, joille asioille sosiaalitoimi ei omilla toimillaan voi sinällään vaikuttaa.

ASIAKKUUDEN HALLINTA JA PALVELUKYKY
Asiakaslähtöinen palvelutuotanto ja kehittyvä kumppanuus lapsiperheitä suosivalla tavalla Etsitään keinoja, joilla voidaan palveluja suunnata tehokkaammin lapsiperheiden auttamiseksi. Sosiaalityötä, kotipalvelua, päivähoitoa suunnataan perheiden avun tarpeen mukaan ongelmien ratkaisemiseksi.
Palvelustrategian laatiminen Palvelustrategia on laadittu ja hyväksytty.
Kotona selviytymisen tukeminen Kotona asumista tuetaan optimaalisesti tarvittavilla palveluilla. Kotipalvelun kattavuus ja intensiivisyys ovat vanhuksille suunnatun tasapainoisen palvelutarjonnan näkökulmat.
Palvelujen oikea-aikaisuus Toimeentulotuen hakemusten käsittelyaika pidetään sallituissa rajoissa. Varhaista puuttumista sekä ennakoivaa palvelutarpeen arviointia parannetaan.
Kuvaus menestystekijän, arviointikriteerien ja tavoitetasojen valintaperusteista:
	Päivähoidon saatavuutta asiakkaan toivomalla tavalla mitataan asiakkaan ilmaiseman päivähoitopaikkatoiveen ja toteutuneen paikan välisenä suhteena. Näkökulma kuvaa myös yhtä merkittävää kaupungin strategista kilpailutekijää. Kotipalvelun kattavuustavoite on 22 % 75v-täyttäneistä. Valtakunnallinen suositus on 25 % kattavuudelle ja <4t/vko intensiivisyydelle. Tavoitteen pitäminen ennallaankin edellyttää työpanoksen kasvua vanhusten lukumäärän kasvaessa. Toimeentulotuen hakemusten käsittelyaika pidetään sallituissa rajoissa. Tavoitteena on päätöksenteko 6-8 työpäivässä. Seurantamittarina on lapsiperheiden toimeentulotukihakemusten käsittelyaika. Lastentalo/perhetalo tarjoaa tulevaisuudessa monimuotoista palvelua ja tukea lapsiperheille sosiaali- ja terveystoimen sekä järjestöjen yhteistyönä. Talon toiminta parantaa palvelujen saantia ja helpottaa erityisesti paljon palveluja ja tukea tarvitsevien perheiden tilannetta. Palvelustrategian laadinta toteutetaan kaupungin palvelustrategian laadinnan mukaisesti. Strategian laadinta edellyttää aluksi pohjatyön tekemistä nykytilanteen kartoittamiseksi.
Lyhyt kuvaus toiminnasta, jolla tavoitteet saavutetaan:

Arviointikriteerit ja tavoitetasot		Toteutumat				Tavoite	Toteutunut
		2004	2005	2006	2007	2008	2008
Päivähoitopaikan saatavuus asiakkaiden toiveen mukaisesti		91 %	93 %	93 %	96 %	96 %	96 %


Kotipalvelun kattavuus % 75v. täyttäneistä		17,24%	17,29%	18,12%	18,74	22 %	18,78 %


Kotipalvelun intensiivi- syys		4,1 h/vko	< 4 h/vko	4 h/vko	4,21 h/vko	< 4 h/vko	4,1


Lapsiperheiden toimeentulotukihake- musten käsittelyaika			6-8 pvää	6-9 pvää	6-7 pvää	6-8 pvää	6-7 pvää


Lastentalo ja perhe- talohankkeeseen osallistuminen		Soslan päätös hank- keeseen osallis- tumises- ta.	Päätös hank- keen toteut- tamises- ta		Järjestöjen osuus hankkeesta on toteutunut. Kaupungin osalta suunnittelu jatkuu.	Toiminnan käynnistäminen	Lastentalo ja perhetalohanke ei ole edennyt suunnitellussa aikataulussa.


Palvelustrategian laatiminen					Sosiaalilauta-kunta on käsitellyt palvelustrategiaa 28.2.2007.	Palveluita kehitetään hyväksytyn strategian mukaisesti	Palvelustrategian toteutus on kesken


Virastopäällikön kommentti siitä, miksi mittarin tavoitearvo ei toteutunut:
Kotipalvelun kattavuuden toteumaluku on vielä ennuste koska lopullisen luvun saaminen edellyttää ikäryhmittäisen väestölaskennan valmistumista. Tämä on saatavissa maalis-huhtikuussa. Alustava kattavuusarvo kertoo kattavuuden hienoisesta noususta, mutta samalla myös siitä, että tavoitteeksi asetettua kattavuutta ei ole saavutettu. Joulukuun tilanteessa kotipalvelun intensiivisyysarvo on ylittänyt tavoitearvoksi asetetun arvon (alle 4 tuntia viikossa). Tämä kertoo kotipalvelun kohdentumista kaikkein huonokuntoisimpiin asiakkaisiin ja samalla selittää sitä, että kattavuustavoitetta ei ole ilman resurssilisäyksiä saavutettu. Eräs selittävä tekijä intensiivisyystavoitteen lievälle ylitykselle on siirtoviivemaksun välttämiseksi tehdyt toimenpiteet. Lastentalo ja perhetalohanke ei ole edennyt suunnitellussa aikataulussa, koska sopivia tiloja hankkeen toteuttamiseksi ei ole löytynyt.

TALOUS
Toteutumisvertailu 31.12.2008
			Tilinpäätös 2007		Talousarvio 2008			Muutokset		Talousarvio muutoksin		Tilinpäätös 2008		Poikkeama
1 30 Sosiaalilautakunta		T	48.699.963		48.000.000			-				51.579.028		-3.579.028

		M	276.956.057		285.683.057			4.973.570		290.656.627		295.869.270		-5.212.643

		N	-228.256.074		-237.683.057			-4.973.570		-242.656.627		-244.290.242		1.633.615
Investoinnit
2 30 Sosiaalilautakunta		M	56.980		0

		T	0		0

		N	-56.980		0
Virastopäällikön kuvaus talouden toteutumisesta:
Sosiaalitoimen käyttötalouden määrärahat ylittyivät noin 5,2 M€ ja tuloja saatiin noin 3,6 M€ talousarvioon merkittyä enemmän. Tilikauden tulos on noin 1,6 M€ alijäämäinen, mutta sosiaalilautakuntaa velvoittavat päätökset huomioon ottaen (mm. hoidonporrastus) niin tulosta voidaan pitää hyvänä. Poikkeama on netosta laskettuna vain 0,67%. Palveluosaston tilinpäätöksessä menot ylittyvät 569.000 eurolla. Prosentuaalisesti ylitys on palveluosaston talousarviosta on noin 0,5%. Vanhusten asiakaspalveluiden ostot ylittivät tarkoitukseen varatun määrärahan noin 1,1 miljoonalla eurolla. Ylitys perustuu kaupunginhallituksen keväällä päättämiin ostopalvelujen laajennuksiin, joiden avulla sairaanhoitopiirin jonotilanne saatiin hallintaan. Kaupunginhallituksen päätös velvoitti sosiaalitointa lisäksi tekemään omaan palvelutuotantoon laajennuksia, joiden kustannusvaikutus oli noin 0,35 miljoonaa euroa. Yhteensä sairaanhoitopiirin siirtoviivemaksuihin liittyviä, ennalta budjetoimattomia toimenpiteitä palveluosaston tilinpäätös sisältää siis noin 1,5 miljoonaa euroa. Ilman näitä toimenpiteitä palveluosasto olisi siis pysynyt talousarviossaan. Kaupungin kokonaistalouden kannalta toimenpiteet olivat kuitenkin perusteltuja.
Talouden hallinta suhteessa väestökehitykseen
Tasapainoinen talous
Kuvaus menestystekijän, arviointikriteerien ja tavoitetasojen valintaperusteista:
	Väestön määrä ja ikärakenne sekä lainsäädännön velvoitteiden ja taloudellisen toimeliaisuuden aste määräävät pitkälle sosiaalitoimen taloudellista kehitystä. Ihmisläheisessä työssä ihmistyövoima on tärkein ja myös kallein voimavara. Tuottavuuden parantaminen ja mittaaminen on toimialueella haastava tehtävä. Toistaiseksi parhaat kustannuskehityksen mittarit ovat kuusikko- (suurimmat kaupungit) yhteistyössä syntyneet vertailumittarit sekä yksinkertainen mittari sosiaalitoimen brutto- ja nettomenot/asukas, josta löytyy vertailutietoa aikaisemmilta vuosilta ja muista kaupungeista. Nettomenot/asukas –vertailussa on muihin kuntiin verratessa ja tulkintoja tehtäessä otettava huomioon väestörakenteessa olevat erot esim. vanhusten lukumäärä. Mittariarvoina on käytetty ko. vuoden nimellistä toteutumaa. Kuusikkovertailussa tavoitteena on pysytellä kuusikon keskiarvon tuntumassa.
Lyhyt kuvaus toiminnasta, jolla tavoitteet saavutetaan:
	Jatkuva kuukausittainen seuranta ja raportointi lautakunnalle sekä benchmarking kuuden suurimman kaupungin kanssa.
Arviointikriteerit ja tavoitetasot				Toteutumat							Tavoite		Toteutunut
				2004		2005	2006		2007		2008		2008
Sosiaalitoimen brutto- menot/asukas €				1.390		1.463	1.538		1.580		1.611		1.685


Sosiaalitoimen nettomenot/asukas €				1.127		1.185	1.257		1.302		1.338		1.391


Lasten päivähoidon kustannukset €/10kk-6v. Turku Kuusikon ka €				6.608 7.109		7.013 7.409	7.176 7.568		7.381 7.806		Kuusikon ka:n alapuolella		Tietoa ei vielä saatavissa


75 vuotta täyttäneiden käyttämien sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujen kustannukset € /vastaavan ikäinen asukas.Turku Kuusikon ka €				8.571 9.460		8.847 9.698	9.693 10.284		9.949 10.537		Kuusikon ka:n alapuolella		Tietoa ei vielä saataviss


Toimeentulotuen vuosikustannukset €/asukas Turku Viisikon ka €				120 126		108 118	101 119		108 127		Kuusikon ka:n alapuolella		Tietoa ei vielä saatavissa


Henkilöstömenot + ostopalvelut € / asukas				970		1.040	1.087				1.188		1.243


Vuokrat € / henkilötyövuosi							273				296		309


Virastopäällikön kommentti siitä, miksi mittarin tavoitearvo ei toteutunut:
Sosiaalitoimen vuoden 2008 menolajikohtaiset menonylitykset tai säästöt muodostuvat pääosin seuraavista eristä: Palkkamenot ylittyivät 1,1 M€. Henkilösivukuluissa ja henkilöstökorvauksissa syntyi säästöä 3,6M€. Palvelujen ostot, asiakaspalveluiden ostot ja avustukset ylittyivät yhteensä 7,9 M€. Palkkamenojen ylitystä kattavat budjetoimattomat henkilöstökorvaukset ja henkilösivukuluissa syntynyt säästö. Asiakaspalveluiden ostot ylittyivät erityisesti vanhustenhuollossa (hoidonporrastuksen parantaminen), vammaispalveluissa ja sosiaalityön eri palveluissa (mm. lastensuojelu). Näiden palveluhankintojen ylitystä kattaa osittain lisääntyneet asiakasmaksutulot. Avustusten ylitystä (toimeentulotuki) kattaa sosiaalitoimen talousarvioon maksettava perustoimeentulotuen valtionosuus. Palvelujen tarve ja sitä myöten menojen kasvu on ollut suhteellisesti nopeampaa kuin väestömäärän lisäys, josta johtuen asukaskohtaiset menot ovat kasvaneet.

OSAAMINEN, UUDISTUMINEN JA TYÖKYKY
Ydinosaamisen määrittely henkilöstöstrategian mukaisesti Henkilöstönhankinnassa menestyminen tulevaisuudessa edellyttää organisaation tulevien osaamistarpeiden selvittämistä. Osaamistarpeisiin vaikuttavat mm. yhteiskunnallinen kehitys, lainsäädännön muutokset esim. pätevyyksissä ja sosiaalilainsäädännössä sekä valtakunnalliset sosiaalialan linjaukset.
Kumppanuuden vahvistaminen ja imagon parantaminen Sosiaalitoimen ja palveluntuottajien kumppanuutta kehitetään yhteisten intressien mukaisesti.
Työhyvinvoinnin edistäminen Henkilöstön jaksamiskysymys nousee entistä tärkeämmäksi näkökulmaksi tulevaisuudessa kun työn vaativuus ja odotukset kasvavat. Kilpailtaessa osaavasta henkilökunnasta työnantajan imago ja työilmapiirin maine on tärkeä työpaikan valintaa ohjaava tekijä.
Kuvaus menestystekijän, arviointikriteerien ja tavoitetasojen valintaperusteista:
	Kaupungin strategian toteuttaminen ja työvoiman rekrytoinnin onnistuminen tulevaisuutta varten edellyttää ydinosaamisten määrittelyä kaupungin ja hallintokunnan tasolla. Sosiaalitoimen ydinosaamisen määrittely tehdään henkilöstöhallinnossa omaksutun linjan mukaisesti. Palveluntuottajakumppanien kanssa jatketaan säännöllisiä tapaamisia, joiden tavoitteena on puolin ja toisin vahvistaa yhteisiä intressejä. Toimintamuodolle kehitetään ajankohdan tarpeen mukainen sisältö ja seurantajärjestelmä. Työhyvinvointi pidetään korkealla tasolla. Mittarina on kunta 10 –tutkimuksessa joka toinen vuosi mitattava työhyvinvoinnin taso asteikolla 0-5. Työhyvinvoinnin näkökulmat ovat tässä mittarissa työn hallinta, työyhteisön toimivuus ja työpaikan ilmapiiri.
Lyhyt kuvaus toiminnasta, jolla tavoitteet saavutetaan:
	Sosiaalitoimen ydinosaamistarpeet määritellään Kh:n hallintojaoston asettaman aikataulun mukaisesti vuoden 2007 loppuun mennessä ottaen huomioon sosiaalitoimen strategia ja sen toteuttamiseksi tarvittava erityisnäkökulma mm. lainsäädännön vaatimukset esim. pätevyydestä ja toimintojen kehittämisen valtakunnallisista linjauksista. Palveluja tuottavien kumppanien kanssa järjestetään yhteisiä tilaisuuksia toiminnan tavoitteiden selkeyttämiseksi molemmin puolin.
Arviointikriteerit ja tavoitetasot		Toteutumat				Tavoite	Toteutunut
		2004	2005	2006	2007	2008	2008
Sosiaalitoimen ydinosaamiset määritelty henkilöstöstrategian mukaisesti					Sosiaalitoimen osalta osaamismallin käyttöönottoa valmistellaan v. 2008 aikana ottaen huomioon sosiaalitoimen erityisnäkökulma pätevyydestä ja valtakunnallisista kehityslinjoista. SoTe-hankkeen työryhmä työstää asiaa.	Sosiaalitoimen ydinosaamis-tarpeet selvitetään vuoden 2008 loppuun mennessä. SoTe-hankkeen henkilöstöhallintotyöryhmä valmistelee asiaa.	Sote-hankkeen henkilöstöhallintotyöryhmän raportti 7.11.2008: laaditaan SoTen yhteinen osaamisen mittaristo ja koulutussuunnitelma. Työ jatkuu.


Yhteistyötilaisuuksien järjestäminen ja seuranta- kyselyt					Yhteistyötilaisuuksia järjestetty ja seurantajärjestelmä on käytössä.	Säännöllisiä tapaamisia jatketaan ajankohtaisten teemojen puitteissa.	Sosiaalitoimen eri tulosalueet ovat pitäneet yhteistyötilaisuuksia palveluja tuottaville kumppaneille tarpeen mukaan. Tilaisuuksien myötä yhteistyö ja tiedon välitys on kehittynyt.


Työhyvinvoinnin kehitys tutkimuksen mukaan (kunta 10) asteikolla 0-5		3,55	-	3,60	Tutkimus toteutetaan joka 2.v.	3,66	Kyselyn tulokset saadaan maaliskuussa 2009.


Virastopäällikön kommentti siitä, miksi mittarin tavoitearvo ei toteutunut:
Työhyvinvointikysely on tehty vuoden 2008 lopulla ja kyselyn tulokset ovat käytettävissä maaliskuussa 2009.

PROSESSIT JA RAKENTEET
rosessien rakenteen ja toimivuuden parantaminen Prosessien rakenteen ja toimivuuden parantamista jatketaan kehittyneempien toimintatapojen ottamiseksi käyttöön. SoTe-hankkeessa päätetään yhteisistä ratkaisuista terveystoimen kanssa ja palvelutuotannon järjestäminen suunnitellaan sen mukaisesti.
Palveluverkon yhtenäistäminen SoTe –hankkeen yhteydessä tarkastellaan yhteisen palveluverkon aluejaon muodostamista.

Kuvaus menestystekijän, arviointikriteerien ja tavoitetasojen valintaperusteista:
	Sosiaalitoimella on merkittäviä yhteisiä asiakasprosesseja terveydenhuollon kanssa. Prosessien kehitystyötä jatketaan yhdessä terveydenhuollon kanssa asiakaslähtöisten palveluprosessien kehittämiseksi. Yhteisiä asiakkuuksia on erityisesti vanhuspalveluissa, vammaisten palveluissa ja lasten mielenterveyspalveluissa sekä kuntoutuksessa.
Lyhyt kuvaus toiminnasta, jolla tavoitteet saavutetaan:
	Terveydenhuollon kanssa sovitaan yhteisestä etenemistavasta edellä mainittujen prosessien kehittämiseksi ja uusien toimintatapojen käyttöönottamiseksi.
Arviointikriteerit ja tavoitetasot		Toteutumat				Tavoite	Toteutunut
		2004	2005	2006	2007	2008	2008
Sosiaali- ja terveys- toimen yhteisten asiakas- prosessien määrittäminen ja kehittäminen sekä toimintatapojen muuttaminen				Vanhus-, vammais- ja mielenterveys-palvelu-prosessien määrittely on aloitettu SoTe-hankkeen yhteydessä.	SoTe-prosessi jatkuu sosiaali- ja terveystoimen yhteisten toimintaprosessien selvitystyö eri tasoilla.	Työ jatkuu	Hallinnon prosessit on pääosin yhtenäistetty. Tulosalueilla pääprosessit on kuvattu ja tarkasteltu ns. pitkien prosessien kulkua. Työ jatkuu.


Sosiaalitoimen ja terveydenhuollon yhteinen palveluverkko					Sosiaali- ja terveystoimen yhteinen palveluverkko suunnitellaan SoTe-hankkeen yhteydessä.		Tavoitteena on kaupungin yhteiseen aluejakoon perustuva palveluverkko. Varhaiskasvatuksen ohella kotipalvelun aluejako perustuu v. 2009 alusta samaan aluejakoon. Työ jatkuu.


Virastopäällikön kommentti siitä, miksi mittarin tavoitearvo ei toteutunut:

TYÖVOIMA

2007
(toteutuma)

2008

Kv (tavoitetaso)

2008
(toteutuma)

Työvoima

3 813,5

3 826

3 641,8

Työvoima = kaikkien henkilöiden kaikkien palvelussuhteiden (lukuunottamatta palkkionsaajia sekä omais- ja perhehoitajia, työllistettyjä ja harjoittelijoita) kalenteripäivät vähennettynä kaikkien palkattomien poissaolojen kalenteripäivillä = palkalliset päivät kalenteripäivinä. Tämä luku on jaettu tarkastelujakson kalenteripäivillä, jolloin on saatu keskimääräinen henkilöjaksojen lukumäärä.

Sairauspoissalo-% = (sairauspoissaolot täydellä palkalla ja osapalkalla) / (Työvoima yht.) *100

Sijaistus-% = (Sijaiset-Yötyö-/Arkipyhähyvittäjät) / Poissa * 100

Kv:	Sisäisten vuokrien järjestelmämuutos 1.861.946 euroa; otettu huomioon toimintakuluissa.

	Sisäisten vuokrien järjestelmämuutos ruokapalvelukeskukseen siirtyvien keittiöiden osalta 361.265 euroa; otettu huomioon toimintakuluissa.

	Toimintakulut		- 1.500.000

Kv:	1 30 Sosiaalilautakunta	M	+ 600.000
	Ryhmien väliseen sopimukseen perustuen esitetään korottamista seuraavasti: + 330.000 € kotipalvelun kattavuuden parantamiseksi + 100.000 € omaishoidontuen ja omaishoitajien palveluiden lisäämiseksi + 170.000 € varautuminen väestön ikääntymisestä aiheutuviin palvelutarpeisiin (ensisijaisesti ostopalveluina) Selvitetään asunnottomien tilanne.

Virastopäällikön yleisarvio kaupunginvaltuuston päätöslauselmien toteutumisesta:

Kaupunginvaltuuston päätöksen mukaisesti kotipalveluiden kattavuuden parantamiseksi kohdennettiin 330.000 euroa ja kotipalveluiden saatavuus paranikin siten, että palveluiden kattavuus vuodenvaihteen ennakkotietojen mukaan oli 18,8 % (75 vuotta täyttäneistä palvelun piirissä vuoden aikana).

Omaishoidontukeen käytettiin vuoden aikana 3,7 miljoonaa euroa, kasvua edelliseen vuoteen nähden oli noin 300.000 €.

Ikääntyneen väestön asumispalveluiden ostoihin käytettiin vuonna 2008 noin 14,3 miljoonaa euroa, mikä oli noin 2 miljoonaa euroa enemmän kuin vuonna 2007.

Valtioneuvosto on 14.2.2008 hyväksynyt pitkäaikaisasunnottomuuden vähentämisohjelman 2008 – 2011 ja päättänyt ohjelman toimenpiteiden toteuttamisesta. Turku on muiden suurien kaupunkien ohella allekirjoittanut valtion kanssa aiesopimuksen toimenpiteistä pitkäaikaisasunnottomuuden vähentämiseksi. Aiesopimuksessaan Turku on sitoutunut hankkeeseen kahdella tavalla: toisaalta selvittämään vuoden loppuun mennessä pitkäaikaisasunnottomuuden tilanteen Turussa ja suunnittelemaan tarpeelliset toimet pitkäaikaisasunnottomuuden vähentämiseksi sekä kehittämään asunnottomuuden ennaltaehkäisyyn tähtäävää asumisneuvojatoimintaa.

Sosiaalilautakunta on (10.9.2008 § 1008) pyytänyt sosiaalikeskukselta selvitystä päihdeongelmaisten asumispalveluista ja mahdollisia toimenpide-ehdotuksia siten, että valtakunnallisen asunnottomuushankkeen sisältö otetaan huomioon. Päihdeongelmaisten asumispalveluita selvittänyt työryhmä laati Tuetun asumisen kehittämisen ja lisäämisen hankehakemuksen ja hankesuunnitelman (TALK). TALK -hankkeen tavoitteena on lisätä tuetun asumisen mahdollisuuksia ja parantaa tukipalveluja määrällisesti ja laadullisesti. Näillä toimenpiteillä on tarkoitus vähentää pitkäaikaisasunnottomuutta ja sen seurausvaikutuksia Turussa. Sosiaalilautakunta hyväksyi sosiaali- ja terveysministeriölle lähteneen hankehakemuksen 16.12.2008 § 1494.

Turku on hakenut hankerahoitusta Ympäristöministeriön lähiöohjelmasta asumisneuvojatoiminnan laajentamiseen (sosiaalilautakunta 17.9.2008 § 1064) ja päättänyt vakinaistaa asumisneuvojatoiminnan Varissuon ja Lausteen alueella (sosiaalilautakunta 12.11.2008 § 1287). Sosiaalilautakunta päätti 16.12.2008 § 1495, että aikaisempaa hankehakemusta tarkennetaan siten, että palkataan yksi uusi asumisneuvoja, jonka työpanos kohdennetaan seuraaville alueille: Halinen, Länsinummi ja Aurinkolaakso (Runosmäki). TVT Asunnot Oy ja Koy Lehtolaakso huolehtivat asumisneuvonnan hallinnosta.

Asunnottomuuskartoitus tehtiin 15.11. 2008 päivän poikkileikkaustilanteessa. Selvitys osoitti, että pääosin asunnottomuus keskittyy päihdehuollon asumispalveluihin ja laitostyyppisiin yksiköihin, joissa on henkilöitä vakinaisen asunnon puutteen vuoksi. Kaikkiaan heitä oli n. 250. Ulkosalla oleskelevia oli 7 henkilöä. Edellä mainitussa TALK-hankkeessa kohennetaan päihdehuollon asumispalveluissa oleskelevien asunnottomien asemaa.

Virastopäällikön yhteenveto toiminnallisten tavoitteiden toteutumisesta:

Sosiaalitoimen käyttötalouden määrärahat ylittyivät noin 5,2 M€ ja tuloja saatiin noin 3,6 M€ talousarvioon merkittyä enemmän. Tilikauden tulos on noin 1,6 M€ alijäämäinen, mutta sosiaalilautakuntaa velvoittavat päätökset huomioon ottaen (mm. hoidonporrastus) niin tulosta voidaan pitää hyvänä. Poikkeama on netosta laskettuna vain 0,67%. Ulkomaalaistoimiston käyttötalous toteutui talousarvion nettolukua parempana.

Sosiaalitoimen vuoden 2008 menolajikohtaiset menoylitykset tai säästöt muodostuvat pääosin seuraavista eristä: Palkkamenot ylittyivät 1,1 M€. Henkilösivukuluissa ja henkilöstökorvauksissa syntyi säästöä 3,6M€. Palvelujen ostot, asiakaspalveluiden ostot ja avustukset ylittyivät yhteensä 7,9 M€.

Palkkamenojen ylitystä kattavat budjetoimattomat henkilöstökorvaukset ja henkilösivukuluissa syntynyt säästö. Asiakaspalveluiden ostot ylittyivät erityisesti vanhustenhuollossa (hoidonporrastuksen parantaminen), vammaispalveluissa ja sosiaalityön eri palveluissa (mm. lastensuojelu). Näiden palveluhankintojen ylitystä kattaa osittain lisääntyneet asiakasmaksutulot. Avustusten ylitystä (toimeentulotuki) kattaa sosiaalitoimen talousarvioon maksettava perustoimeentulotuen valtionosuus.

Vuoden 2008 tulosta parantavat osittain myös satunnaiset kertaluontoiset erät. Tällaisia ovat mm. omaishoidontuesta väärin perustein v. 2007 peritty kuel-maksu (600.000 €) joka hyvitettiin v. 2008. Lisäksi KHO muutti tulkintaansa lasten yksityisen hoidon tuen laskennallisen arvonlisäverovähennyksen osalta, minkä ansiosta sosiaalitoimelle palautettiin veroa noin 750.000 euroa. Lisäksi edunvalvonnan päämiehiltä perittävien palkkioiden osalta on tehty noin 500.000 euron siirtosaamiskirjaus.

Ulkomaalaistoimiston osalta käyttötalous toteutui noin 35.000 euroa talousarviota parempana osittain siksi, että pitkään käsittelyssä olleita valtionkorvauksia tuloutettiin v. 2008 ja tulkkikeskuksen tulot ylittivät menot noin 70.000 eurolla.

Sosiaalilautakunnan tulos vuodelta 2008 on nettomääräisesti 1.633.615,25 euroa alijäämäinen. Ottaen huomioon kaupunginhallituksen 12.5.2008 § 304 päättämät vanhustenhuollon hoidonporrastuksen parantamiseen tähtäävät toimenpiteet, joista aiheutui sosiaalitoimelle noin 1,5 miljoonan euron kustannukset niin tulos on nettomääräisesti lähes talousarvion mukainen.

Turussa on pääsääntöisesti toteutunut toimeentulotuen lain mukainen käsittelyaika. Käsittelyaika on pääsääntöisesti vaihdellut 6-7 arkipäivän välillä. Toimeentulotukea on saanut vuonna 2008 9.198 (2007: 9.683) kotitaloutta ja niissä on ollut 14.151 (2007: 14.881) perheenjäsentä. Perustoimeentulotukea myönnettiin 23.966.033 €, täydentävää toimeentulotukea 1.229.469 € ja ehkäisevää toimeentulotukea 505.612 €. Perustoimeentulotuen kustannukset ovat nousseet, vaikka toimeentulotukea saavien kotitalouksien ja perheenjäsenten määrä on vähentynyt. Tämä johtuu mm. seuraavista syistä:

-Toimeentulotuen perusosien määrät nousivat 1.1.2008 lukien.

-Vuoden alusta poistui jako ensimmäiseen ja toiseen kuntaryhmään, joten kaikissa kunnissa sovelletaan samoja euromääriä. Korotuksen vaikutus oli 6,6 %.

-Kokeilua, jossa toimeentulotukea myönnettäessä vähintään 20 % ansiotuloista jätetään ottamatta huomioon, jatkettiin vuoden 2008 loppuun.

Seudullinen lastensuojelupäivystys laajeni sosiaalipäivystykseksi 1.9.2008 alkaen ympärivuorokautiseksi 18 kunnan alueelle. Turun lisäksi mukana ovat Askainen, Kaarina, Lemu, Lieto, Masku, Merimasku, Mynämäki, Naantali, Nousiainen, Paimio, Piikkiö, Raisio, Rusko, Rymättylä, Sauvo, Vahto ja Velkua.

Lastensuojeluilmoitusten määrä on edelleen kasvussa. Ilmoituksia tehtiin vuonna 2008 yhteensä 5.298 (2007: 4.879), jotka koskivat 2.692 (2007: 2.414) lasta. Kiireellisesti sijoitettiin 104 (2007: 95) lasta. Vuoden 2008 aikana huostassa olevien lasten lukumäärä oli 328. Lapsista oli 107 sijoitettuna perhehoitoon, 217 laitoshoitoon. Perhehoitoon sijoitettujen lasten osuus huostaan otetuista lapsista on 32,6 %. Uusia huostaanottoja tehtiin 46 kappaletta (2007: 59).

Päihdehuollon kuntoutumishoitojen tarve on lisääntynyt vuosi vuodelta ja menojen lisäys on pyritty ottamaan huomioon vuosittaisissa talousarvioissa. Turkulaisille ostetaan myös päihdehuollon kuntoutumishoidon palveluita sekä mielenterveyskuntoutujille suunnattuja asumispalveluja yksityisiltä palveluntuottajilta. Mielenterveyskuntoutujien asumispalvelun piirissä olevia asiakkaita on ollut 31.12.2008 yhteensä 274.

Elatustuki oli vuonna 2008 129,91 €/kk. Elatustukea maksettiin kaikkiaan 5.7 M€. Elatustukea vuoden aikana saaneita lapsia oli 4.130.

Kotipalvelun kattavuuden toteumaluku 18,78 % on vielä ennuste, koska lopullisen luvun saaminen edellyttää ikäryhmittäisen väestölaskennan valmistumista. Alustava kattavuusarvo kertoo kuitenkin kattavuuden hienoisesta noususta, mutta samalla myös siitä, että kattavuustavoitetta ei ole saavutettu.

Joulukuun tilanteessa kotipalvelun intensiivisyysarvo on hienoisesti ylittänyt tavoitearvoksi asetetun arvon (alle 4 tuntia viikossa). Tämä kertoo kotipalvelun kohdentumisesta kaikkein huonokuntoisimpiin asiakkaisiin ja samalla selittää sitä, miksi kattavuustavoitetta ei ole voitu saavuttaa.

Palveluosaston tilinpäätöksen mukaan menot ylittyvät n. 569.000 eurolla. Prosentuaalisesti ylitys palveluosaston talousarviosta on vajaa 0,5%.

Vammaispalveluiden talousarvioylistys oli noin 2 miljoonaa euroa, ylitys kohdistui pääosin asiakaspalveluiden ja palveluiden ostoihin. Vanhusten asiakaspalveluiden ostot ylittivät tarkoitukseen varatun määrärahan noin 1,1 miljoonalla eurolla. Ylitys perustuu kaupunginhallituksen keväällä päättämiin ostopalvelujen laajennuksiin, joiden avulla sairaanhoitopiirin jonotilanne saatiin hallintaan. Kaupunginhallituksen päätös velvoitti sosiaalitointa lisäksi tekemään omaan palvelutuotantoonsa laajennuksia, joiden kustannusvaikutus oli noin 0,35 miljoonaa euroa.

Yhteensä sairaanhoitopiirin siirtoviivemaksuihin liittyviä, ennalta budjetoimattomia toimenpiteitä palveluosaston tilinpäätös sisältää siis noin 1,5 miljoonaa euroa. Ilman näitä toimenpiteitä palveluosasto olisi siis pysynyt talousarviossaan. Kaupungin kokonaistalouden kannalta toimenpiteet olivat kuitenkin perusteltuja.

Lasten päivähoidon osalta on todettava, että päivähoitopaikkaa hakeneet ovat saaneet hoitopaikan säädetyn määräajan puitteissa ja pääsääntöisesti myös siinä hoitopaikassa, jonka ovat vaihtoehdoksi ilmoittaneet. Poikkeuksen tästä muodostaa perhepäivähoito huolimatta siitä, että perhepäivähoitajien rekrytointia on parannettu.

Päivähoidossa olevien lasten määrä kokonaisuudessaan on kasvanut vuoden 2008 aikana edellisestä vuodesta. Suurin kasvu on päiväkotien lasten määrässä ja varsinkin alle 3-vuotiaiden lasten osuus päiväkotihoidossa on edelleen kasvanut. Tämä tarkoittaa sitä, että tiloja ja hoitohenkilökuntaa suhteessa lasten määrään on tarvittu enemmän kuin aikaisemmin. Päivähoitoon hakeneiden määrän lisääntyessä on myös ostopalvelujen osuus kasvanut varsinkin kun perhepäivähoitopaikkojen määrä on vähentynyt huomattavasti. Yksityisen hoidon tuen lasten määrä on loppuvuonna kasvanut. Kotihoidon tuen saajien määrä on sen sijaan vähentynyt lasten siirryttyä päivähoitoon. Lasten ja lapsiperheiden erilaisten vaikeuksien lisääntyminen näkyy päivähoidossa lasten erityisen hoidon ja kasvatuksen tarpeen lisääntymisenä.

Sosiaalilautakunta korotti yksityisen hoidon tuen kuntalisää vuoden 2008 helmikuun alusta. Elokuun alusta nostettiin ostopalvelusopimusten mukaisesti hankittavien palvelujen hintoja. Päivähoitokustannusten pienentämiseksi keskitettiin ympäri vuorokauden auki oleva toiminta yhteen päiväkotiin. Perheiden palveluohjausta tehostettiin.

Vuoden 2008 elokuun alusta voimaan tulleessa lasten päivähoitoa koskevan asetuksen uudistuksessa edellytetään lapsen hoitomuodon muuttamista osapäivähoidosta kokopäivähoidoksi esim. ennakoimattoman työllistymisen vuoksi ja samalla täsmennettiin päiväkodin osalta samanaikaisesti hoidettavien lasten määrää. Samasta ajankohdasta lähtien asiakasmaksulakiin tuli muutoksia, mm. päivähoitomaksuja korotettiin, tulorajoja tarkistettiin ja maksuperusteita muutettiin.

Turun sosiaali- ja terveystoimen strategisen johtamisen ja tiedonhallinnan kehittämis-hankkeella (SoTe-tieto) kehitetään sosiaali- ja terveystoimen tietoon perustuvaa johtamisjärjestelmää. SoTe-tiedolla on STM:n 42%:n hankerahoitus (max. 400 000 €) vuosille 2007-2009. KuntaIT:llä on sosiaali- ja terveyspalvelujen tietojohtamisen kehittämishanke (Soster), johon sosiaali- ja terveystoimi ovat sitoutuneet osallistumaan asiantuntijatyöpanoksella. Hankkeen toteutus tiivistettiin kolmeen osioon: päätöksentekoprosessien kehittäminen (sopimusohjausmalli), sosiaali- ja terveystoimen johtamista tukevan tiedon määrittely ja tekninen osio, jossa määritellään tietovarastoratkaisu ja kehitetään johtamisen portaali.

Toteutumisvertailu 31.12.2008
		Tilinpäätös 2007	Talousarvio 2008	Muutokset	Talousarvio muutoksin	Tilinpäätös 2008	Poikkeama
1 32 Sosiaalilautakunta, Ulkomaalaistoimisto (nettoyksikkö)	T	4.416.870	3.801.541			5.310.790	-1.509.249
	M	4.533.921	4.028.294			5.501.958	-1.473.664
	N	- 117.051	- 226.753			-191.168	35.585
	N	- 117.051	- 226.753			-191.168	35.585
Virastopäällikön kuvaus toiminnan ja talouden toteutumisesta:
Toiminnan lukuja 2008 (2007) Ulkomaalaistoimisto: Ulkomaalaistoimisto vastaanotti vastaanottosopimuksen mukaisina pakolaisina 55 henkilöä (vuonna 2007: 46), joista 30:n osalta muuttamisesta oli sovittu TE- keskuksen kanssa etukäteen ja 25 muutti vastaanottokeskuksesta itsenäisesti. Perheenyhdistämisohjelman kautta saapui Turkuun 42 (42) pakolaisen perheenjäsentä ja pakolaistaustaisen siirtolaispuolisona 18 (48) henkilöä. Itsenäisesti muualta Suomesta Turkuun muutti 107 (97) sellaista pakolaistaustaista henkilöä, jotka tarvitsivat Turkuun muutettuaan sosiaalitoimiston palveluja ja jotka ohjattiin ulkomaalaistoimiston asiakkaiksi. Näistä 46 (27) kuului valtion maksamien pakolaiskorvausten piiriin (asuneet alle 3 vuotta Suomessa) ja 61 (70) henkilöllä korvausaika oli jo umpeutunut. Entisen Neuvostoliiton alueelta tulleina paluumuuttajina vastaanotettiin 46 (51) henkilöä. Turun seudun tulkkikeskus Tulkkaustuntien määrä on ollut tammi-joulukuun aikana 21.922 tuntia (20.255) ja tulkkauskertojen määrä 15.986 (14.843) . Käännössivujen määrä on ollut 2.984,5 sivua (2.628). Tulkkaustuntien määrä lisääntyi 8 %, tulkkauskertojen määrä 7 % ja käännössivujen määrä 14 % vuodesta 2007 vuoteen 2008. Ulkomaalaistoimiston käyttötalous toteutui talousarviota parempana mm. pitkään käsittelyssä olleiden valtionkorvausten suorituksista sekä tulkkikeskuksen hyvän tulokertymän ansiosta.

Kv:	Sisäisten vuokrien järjestelmämuutos 26.753 euroa: otettu huomioon toiminta-katteessa.