Logo+txtA1

 

 

 

 

 

Turun kaupungin sosiaalitoimelle osoitettu avustushakemus turkulaisille aikuisille ja nuorille suunnatun kriisiauttamistoiminnan jatkamiseksi Lounais-Suomen Mielenterveysseuran kriisikeskuksessa vuonna 2009

 

 

 

 

 

1. Lounais-Suomen Mielenterveysseuran toiminnasta

 

Suomen Mielenterveysseuran jäsenyhdistyksenä Lounais-Suomen Mielenterveysseura ry:n (jatkossa L-SMS) perustehtävänä on kehittää ja toteuttaa ennaltaehkäisevää mielenterveystyötä omalla toimialueellaan Turussa ja sen lähikunnissa. Perustehtäväänsä toteuttaessaan L-SMS toimii oman alansa asiantuntijan, palvelujen tuottajan ja kansalaisjärjestön rooleissa. Vuodesta 1991 lähtien rekisteröitynä yhdistyksenä toimineen L-SMS:n toiminnasta vastaa hallitus, johon kuuluu puheenjohtajan lisäksi kuusi varsinaista jäsentä ja kuusi varajäsentä. L-SMS toiminta on voittoa tavoittelematonta.

 

L-SMS:n päätoimintamuoto on vuodesta 1993 alkaen ollut kriisikeskustoiminnan ylläpitäminen. Tämä on mahdollistanut asiantuntijapalvelujen tuottamisen ja tarjoamisen mielenterveystyön alalla. Turun kriisikeskus on erikoistunut asiakkaille maksuttomien, lyhytkestoisten (keskimäärin n. 5 käyntikertaa), kriisien käsittelyyn ja siten mielenterveysongelmien ehkäisyyn keskittyvien mielenterveyspalvelujen tuottamiseen. Muita keskeisiä toiminnanmuotoja ovat vapaaehtoistoiminnan organisoiminen ja kehittäminen sekä alaan liittyvät koulutus- ja työnohjaustehtävät.

 

1.1.Aikuisten ja nuorten kriisityö

 

Yksilökriisityön on havaittu tuoreen tuloksellisuustutkimuksen mukaan olevan erittäin tuloksellista. Psykologi Teemu Ollikaisen lisensiaatintutkielman aineisto kerättiin Turun kriisikeskuksen ja muiden SMS:n kriisikeskusten asiakkailta ja työntekijöiltä vuosien 2005-2008 aikana. Tulosten mukaan kriisiasiakkaiden masennus- ja traumaoireet vähenivät tilastollisesti merkittävästi kriisiavun aikana, ja seurantamittaukset osoittivat tulosten olevan myös pysyviä.

 

Vuodesta 2002 lähtien kriisikeskus on tarjonnut RAY:n ja Turun kaupungin sosiaalitoimen avustaman ammatillista kriisiapua turkulaisten aikuisten tarpeisiin vähintään kahden korkea-asteisesti koulutetun kriisityöntekijän työpanoksella. Turkulaisten asiakkaiden kriisikäyntejä on ollut suunnilleen 1500 yhtä toimintavuotta kohden, joten vuodesta 2002 lukien käyntejä on kertynyt yhteensä n. 10000. L-SMS on yli kymmenen viime vuoden ajan saanut kriisikeskustoimintaansa varten Raha-automaattiyhdistykseltä kohdennettua ja luonteeltaan jatkuvaa toiminta-avustusta (A-avustus). Aikuisille turkulaisille suunnatun kriisiauttamistoiminnan ylläpitämiseen vuonna 2009 tarvitaan sekä Turun kaupungin että RAY:n taloudellista panostusta. Aikuisille suunnattua kriisiauttamistyötä kuvataan tarkemmin kappaleissa 2. ja 3.

 

Aikuisille tarkoitetun kriisityön lisäksi L-SMS on vuosina 2004-2008 tarjonnut kriisipalveluja turkulaisille 13-25-vuotiaille nuorille viisivuotisen Nuorten kriisityö -projektin puitteissa. Projektin aikana on kehitetty Turun alueen nuorille toimiva kriisiauttamisen malli. Projekti on toiminut pääosin RAY:n projektiavustuksen puitteissa (70 000 euroa/vuosi). Turun kaupungin terveystoimi on rahoittanut nuorten kriisityötä vuosittaisen ostopalvelusopimuksen muodossa. Vuonna 2008 ko. rahoitus nuorten kriisityölle oli 10 800 euroa. Jatkossa kunnallisen rahoituksen tulisi olla avustuksen muodossa, mikäli RAY myöntää nuorten kriisityötä koskevan jatkuvaluonteisen toiminta-avustuksen (RAY:n A-avustus). Nuorten kriisiauttamistoimintaa on kuvattu tarkemmin kappaleissa 4. ja 5.

 

Aikuisille suunnatun kriisityön jatkamisen lisäksi tämä avustushakemus koskee myös projektiluonteisena päättyvän Nuorten kriisityö -hankkeen puitteissa kehitettyjen hyväksi havaittujen toimintamallien jatkamista ja vakiinnuttamista paikkakunnalle. Aikuisille ja nuorille suunnattujen kriisipalvelujen ylläpitämiseen aiemman laajuisena vuonna 2009 tarvitaan edelleen sekä Turun kaupungin että RAY:n taloudellista panostusta.

 

 

2. Turkulaiselle aikuisväestölle suunnattu kriisityö vuonna 2007: asiakasprofiili ja avun hakemisen syyt.

 

Viimeksi kuluneen toimintavuoden 2007 aikana turkulaisten aikuisasiakkaiden osalle kertyi n. 1700 asiakaskäyntiä (vuonna 2006 n. 1400). Ammatillisen kriisiavun piiriin hakeutuneista turkulaisista aikuisista valtaosa oli työikäisiä 18 - 64-vuotiaita (93 %). Runsaat puolet kaikista asiakkaista oli työssä käyviä (55 %). Työttömien osuus asiakkaista oli n. 12 %, aikuisopiskelijoiden osuus n. 10% ja eläkeläisten osuus niin ikään n. 10% (ks. kuvio alla).

 

 

Tavallisimmat syyt kriisikeskuskäynteihin olivat parisuhdeongelmat (31 %), läheisten kuolemantapaukset (16 %), väkivallan uhan alla eläminen tai rikoksen uhriksi joutuminen (12 %), avioerotilanteet (9 %) ja omaan tai läheisen mielenterveyteen liittyvät uhat (7 %). Asiakkaita kriisikeskukseen ohjasivat esimerkiksi terveyskeskus- ja työterveyslääkärit, työterveyshoitajat ja psykiatrisen akuuttipoliklinikan henkilökunta sekä rikosuhripäivystyksen henkilökunta. Osa asiakkaista oli löytänyt kriisikeskuksen itse esimerkiksi puhelinluettelosta, internetistä tai tuttavan ohjaamana. Valtaosa käynneistä oli yksilökäyntejä.

 

Kriisiavun piiriin valikoituivat ensisijaisesti esimerkiksi menetyksiä kohdanneet ihmiset, onnettomuuksien tai rikosten uhrit, parisuhde- ja ihmissuhdevaikeuksista kärsivät sekä muut vaikeisiin elämäntilanteisiin joutuneet. Kriisiasiakkaiden elämäntilanteen ja avun hakemisen syiden perusteella voidaan päätellä, että kriisityö kohdistuu asianmukaisesti. Pitkäaikaisista mielenterveysongelmista kärsiville sekä päihdeongelmaisille on L-SMS:n toiminta-alueella olemassa hoitojärjestelmiä, ja nämä ryhmät on rajattu kriisikeskusauttamisen ulkopuolelle, koska ei ole mielekästä tehdä päällekkäistä työtä. Edellä mainittuja asiakasryhmiä ei toisaalta muutenkaan ole mielekästä auttaa kriisityömenetelmin, joten tästäkin syystä rajaus on perusteltu. Muut kuin kohderyhmään kuuluvat asiakkaat ohjattiin hakemaan apua muualta.

 

3. Kriisikeskuspalvelut turkulaisasiakkaille vuonna 2009

 

Lounais-Suomen Mielenterveysseuran kriisikeskus jatkaa aiemman laajuisena vuonna 2002 käynnistyneitä, suomalaisille suunnattuja kriisikeskuspalveluja vuonna 2009, mikäli

 

1) RAY:lta saatava toiminta-avustus toteutuu riittävässä määrin ohjeellisen avustussuunnitelman mukaisesti. RAY:n ohjeellisen avustussuunnitelman mukaan L-SMS:n saama avustus vuosina 2009-2011 säilyy samalla tasolla, kuin vuonna 2008.

2) Turun kaupungin sosiaalitoimi avustaa vuonna 2009 kriisipalveluiden toteuttamista vähintään samassa määrin kuin vuonna 2008, jolloin sosiaalitoimen myöntämä avustus oli suuruudeltaan 41.000 euroa.

 

Yllä mainittujen edellytysten toteutuessa Turun kriisikeskus voi tuottaa turkulaisasiakkaille suunnattuja kriisipalveluja vähintään kahden sosiaali- tai terveysalan ammatillisen koulutuksen saaneen (esim. psykologi, sosiaalityöntekijä tai muu soveltuva tutkinto esim. ammattikorkeakoulusta) kriisityöntekijän resurssein. L-SMS vastaa työntekijöiden ammatillisesta täydennyskoulutuksesta, työnohjauksesta, vakuuttamisesta ja työterveyshuollon järjestämisestä sekä muista mahdollisista työstä aiheutuvista kustannuksista. Lisäksi L-SMS sitoutuu toimittamaan sosiaali- ja terveystoimen edustajille raportit (ajalta 1.1. – 30.6.2009 ja 1.7. - 31.12.2009) ko. kriisiauttamistoiminnasta aiempaan tapaan puolivuosittain sekä L-SMS:n tilinpäätökset ja toimintasuunnitelmat ja –kertomukset toimintavuosittain.

 


4. Turkulaisille nuorille suunnattu kriisityö vuosina
2004-2008: asiakasprofiili ja avun hakemisen syyt.

 

Nuorten projektissa luodun kriisiauttamisen mallin keskeisin osa on yksilökriisityö, jonka tavoitteena on tarjota Turun alueen 13-25-vuotiaille nuorille tukea antavaa ja selvittelevää keskusteluapua akuuteissa kriisitilanteissa sekä elämäntilanteeseen liittyvissä kriiseissä. Nuoriin kohdistuvan kriisiauttamistyön tavoitteena on ehkäistä vaikeiden ongelmakierteiden ja mielenterveyden ongelmien syntymistä ja pahenemista. Keinoina voivat olla esimerkiksi nuoren elämäntilanteen jäsentäminen, psyykkinen tuki kriisitilanteen akuutissa vaiheessa, traumaattisten kokemusten läpityöstäminen, ohjaus ja psykoedukaatio. Tarvittaessa käytetään esimerkiksi toiminnallisia harjoituksia, rentoutumismenetelmien opettamista tai traumakokemusten jäsentämiseen tarkoitettua EMDR-menetelmää sekä perhe-, pari- ja verkostotyöskentelyä. Päämääränä on asiakkaan elämänhallinnan palauttaminen ja asiakkaan omien voimavarojen ja selviytymiskeinojen aktiivinen tukeminen. Lisäksi nuoriin kohdistuvan kriisiauttamistyön avulla pyritään edistämään nuorten elinympäristön (perheen, toveripiirin tai kouluympäristön) valmiuksia muodostua nuorten mielenterveyttä tukevaksi kasvuympäristöksi ja näin ennaltaehkäistä ja korjata epäsuotuisista kasvuolosuhteista syntyviä ongelmia.

 

Turun kriisikeskuksen nuorten yksilökriisityön kohderyhmään kuuluvat esimerkiksi parisuhde- ja ihmissuhdevaikeuksista kärsivät, menetyksiä kohdanneet nuoret, väkivallan ja rikosten uhrit sekä muut vaikeisiin elämäntilanteisiin joutuneet. Nuorilla kriisiasiakkailla tavallinen tulosyy voi olla myös vähemmän tarkkarajainen mielenterveyteen, identiteettiin ja elämäntilanteeseen liittyvä kriisi, mutta pitkäkestoisemmista mielenterveyden ongelmista tai päihdeongelmista kärsivät nuoret ohjataan näille tarkoitettujen julkisten palveluiden piiriin. (kaavio 1).

 

Kaavio 1.

 

Nuorten kriisityön asiakaskunta on koostunut suurimmaksi osaksi Turun alueen peruskouluissa, ammattioppilaitoksissa ja ammattikorkeakouluissa opiskelevista nuorista. Jonkin verran asiakkaiksi on ohjautunut myös työssäkäyviä, työttömiä ja korkeakouluopiskelijoita. Asiakkaista ¾ on ollut tyttöjä. Keskivertoiseen kunnalliseen mielenterveysyksikköön verrattuna nuorten kriisityössä tehdään runsaasti töitä monikulttuuristen asiakkaiden kanssa.

 

Käyntien määrä on pyritty rajaamaan keskimäärin viiteen käyntikertaan asiakasta kohti. Useimpien asiakkaiden kohdalla nämä käyntikerrat riittävät, ja n. 2/3:lla nuorista asiakkaista käyntejä on ollut vain 1–5. Ensimmäinen aika pyritään tarjoamaan n. viikon sisällä yhteydenotosta. Asiakasmäärät ovat viimeisten vuosien aikana olleet nousussa (kaavio 2.). Asiakaskohtaamisia (asiakastapaamisia, puheluita, verkostopalavereja jne.) on Nuorten kriisityö -projektin aikana kertynyt vuosittain n. 600-800. Suoritteita (1 suorite = esim. asiakaskohtaaminen 45 min) näistä kohtaamisista on kertynyt vuosittain n. 1100-1400.

 

Kaavio 2.

 

5. Nuorille suunnatut kriisikeskuspalvelut vuonna 2009

 

Vuonna 2009 nuorten kriisityöhön on tarkoitus edellisten vuosien tavoin varata kahden ammatillisen kriisityöntekijän työpanos. Työntekijöiltä edellytetään soveltuvaa sosiaali- ja terveysalan korkea-asteista koulutusta (esim. psykologi, sosiaalityöntekijä, tai sairaanhoitaja). Koska projektin muuttuessa osaksi vakinaista kriisikeskustoimintaa jää projektiin liittyvä hallinnollinen ja kehittämistyö vähäisemmäksi, vapauttaa se lisää resursseja asiakastyöhön. Näin ollen on jatkossa mahdollista tarjota kahden ammatillisen kriisityöntekijän resurssein Turun alueen nuorille noin 1200 kriisikohtaamista vuosittain. Kahden työntekijän yhteistyö mahdollistaa myös nuorten perheille tarjottavan tuen, ryhmätoiminnan järjestämisen, sekä nuorten pariskuntien kanssa tehtävän kriisityön esimerkiksi parisuhdekriisi ja -väkivaltatilanteissa. Työparityöskentelyllä parannetaan myös työn laatua tuomalla siihen näkökulmien rikkautta ja moniammatillista osaamista.

 

Nuorille tarkoitettujen kriisipalvelujen tarjoamista kyetään jatkamaan vuonna 2009 osana yhdistyksen kriisikeskustoimintaa edellä mainitun suunnitelman mukaisesti, mikäli

1) Turun kaupungin sosiaali- ja terveystoimi avustaa toimintaa 30.000 eurolla (15.000 sosiaalitoimelta ja 15.000 terveystoimelta)

2) RAY rahoittaa nuorten kriisityötä 50.000 eurolla osana kriisityöhön osoitettua A-avustusta.

 

L-SMS vastaa työntekijöiden ammatillisesta täydennyskoulutuksesta, työnohjauksesta, vakuuttamisesta ja työterveyshuollon järjestämisestä sekä muista mahdollisista työstä aiheutuvista kustannuksista. Lisäksi L-SMS sitoutuu toimittamaan sosiaali- ja terveystoimen edustajille raportit (ajalta 1.1. – 30.6.2009 ja 1.7. - 31.12.2009) ko. kriisiauttamistoiminnasta aiempaan tapaan puolivuosittain sekä L-SMS:n tilinpäätökset ja toimintasuunnitelmat ja –kertomukset toimintavuosittain.

 

 

6. Turun kaupungin sosiaali- ja terveystoimelta haettava avustusosuus

 

Kappaleissa 2. ja 3. kuvatun aikuisille suunnatun ammatillisten kriisiauttamistyön toteuttamiseksi Lounais-Suomen Mielenterveysseura hakee vuodelle 2009 Turun kaupungilta 44.000 euron avustusta. Vuodelle 2009 haettava summa on 3000 euroa aiempia vuosia suurempi, koska toiminnan kustannukset ovat nousseet mm. henkilöstökulujen osalta esim. vuoden 2002 tasoon verrattuna.

 

Nuorten kriisiauttamistyölle L-SMS hakee yhteensä 30.000 euron avustusta siten, että sosiaalitoimelta haettava osuus on 15.000 ja terveystoimelta haettava osuus niin ikään 15.000. RAY:n yhteinen osuus aikuisten ja nuorten kriisityölle on 90.000. Toimintaa koskeva talousarvio vuodelle 2009 on tämän anomuksen lopussa.

 

Turussa 25.11.2008

 

Roope Kankaanranta

Toiminnanjohtaja, PsM

Lounais-Suomen Mielenterveysseura ry

 


Liitteet:

Toimintaa koskeva talousarvio vuodelle 2009

Edellistä toimintavuotta koskeva vuosikertomus ja tilinpäätöstiedot (toimitettu aiemmin)

RAY:n avustuspäätös vuodelle 2008 ja ohjeellinen avustussuunnitelma vuosille 2009-2011 (toimitettu aiemmin)

 

Lounais-Suomen Mielenterveysseura

 

 

 

 

Talousarvio aikuisten ja nuorten kriisityön osalta 2009

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

1.Tuotot

 

 

 

 

 

 

 

1.1. RAY:n avustusosuus

 

 

 

 

90000

1.2. Toiminta-avustus aikuisten kriisityö Turun kaupunki, sostoimi

 

44000

1.3. Toiminta-avustus nuorten kriisityö Turun kaupunki, sostoimi

 

15000

1.4. Toiminta-avustus nuorten kriisityö Turun kaupunki tervtoimi

 

15000

Tuotot yhteensä

 

 

 

 

 

164000

 

 

 

 

 

 

 

 

2. Kulut

 

 

 

 

 

 

 

2.1. Henkilöstökulut

 

 

 

 

 

 

2.1.1. Kriisityöntekijöiden palkat (2+2 työntekijää) sivukuluineen

 

150000

2.1.2. Koulutus, työnohjaus, työterveys

 

 

 

6000

 

 

 

 

 

 

 

 

2.2. Toiminnan muut kulut

 

 

 

 

 

2.2.1. Tietoliikennekulut (puhelin, tietoverkko, posti)

 

 

3500

2.2.2. Kirjanpito/tilintarkastus

 

 

 

 

3000

2.2.3. Toimistotarvikkeet, ATK, kopiointi, tiedotus

 

 

1000

2.2.4. Pankki- ja vakuutuskulut

 

 

 

 

500

Muut kulut yhteensä

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

Kulut yhteensä

 

 

 

 

 

164000