Nuorisopalvelupäällikkö Toni Ekroos:

Turun kaupungin Kaupunkiympäristötoimiala pyytää eri viranomaisilta lausuntoa 30.6.2020 päivätystä Yleiskaava 2029:n ehdotuksesta.

Yleiskaavalla ohjataan pääpiirteisesti kaupunkiympäristön ja liikennejärjestelmien kehittämistä ja sijoittumista sekä sovitetaan yhteen monia toimintoja, esimerkiksi asuinalueet, työpaikat, joukkoliikenteen ja virkistysalueet. Yleiskaavan tavoitevuosi on 2029. Yleiskaava suuntaa kasvua valitun Kasvukäytävät kehityskuvan (kh23.11.2015 § 494) mukaisesti pääasiassa keskustaan ja joukkoliikenteen pääreittien varsille. Turku tavoittelee 220 000 asukasta ja 115 000 työpaikkaa vuoteen 2029 mennessä. Yleiskaavaehdotus on valmisteltu näistä lähtökohdista.

Yleiskaava 2029 ehdotus koostuu kahdeksasta kartasta sekä kaavaselostuksesta. Yleiskaavan yhteydessä on laadittu keskustan liikenneverkon vaihtoehtotarkastelu. Ehdotus on valmisteltu vaihtoehdon ripeä muutos mukaisesti. Lausuntojen jälkeen yleiskaavakaavaehdotus tulee julkisesti nähtäville syksyllä, jolloin kuntalaisilla ja muilla osallisilla on mahdollisuus tehdä muistutus kaavaehdotuksesta.

Yleiskaavakartat ovat nähtävänä Turun seudun karttapalvelussa:

https://opaskartta.turku.fi/ims

Kaavaselostus sekä kaavaan liittyvät selvitykset ja muut taustamateriaalit löytyvät Turun kaupungin sivuilta Yleiskaavan 2029 selvitykset ja vuorovaikutus, osoitteesta:

www.turku.fi/asuminen-ja-ymparisto/kaupunkisuunnittelu/yleiskaavoitus/yleiskaava-2029/yleiskaavan-2029

Ajankohtaista nuorisopalveluiden tila- ja palveluverkon kehittämisessä

Osana Turun kaupungin sopeuttamisohjelmaa nuorisopalvelut valmistelee ennakkovaikutusten selvitystä keskusta-alueen nuorisotilatarpeen kokonaisratkaisusta. Selvitys valmistuu talven 2020-2021 aikana ja siinä otetaan kantaa ydinkeskustan alueella tehtävään nuorisotyöhön ja nuorten taide- ja toimintatalo Vimman, Auran Panimon nuoriso- ja musiikkitoimintatilan, ruotsinkielisen nuorisotilan Zabadakin, nuorten työpaja Fendarin sekä kauppakeskus Hansan nuorisotilan toimintoihin ja tilatarpeisiin.

Nuorten työpaja Fendarin tilat Amiraalistonkadulla sekä skeittihalli Cube Ruissalontiellä sijaitsevat Linnankaupungin uudisrakennusalueella. Nuorisopalvelut valmistautuu Fendarin työpajatoimintojen siirtoon sekä selvittää Cuben sisäskeittiolosuhteiden korvaamista.   

Vuonna 2018 päivitetyssä nuorisopalvelujen toimitilaverkkoselvityksessä on kuvattu nuorisopalvelujen toimintojen ja toimitilojen kokonaisuus sekä tilojen suhdetta alueiden asukasrakenteisiin ja tilojen kävijäprofiileihin. Selvityksessä tuodaan esille tilojen yhteiskäytön yleistyminen. Viime vuosina erityisesti kirjasto- ja nuorisopalvelut ovat tiivistäneet yhteistä toimintaansa ja tiloja useassa eri toimitilassa. Tiloja on osin tai kokonaan yhteiskäyttöisinä Ilpoisissa sekä Syvälahden, Ypsilonin ja Aunelan monitoimitaloissa. Suunnitelluissa uusissa rakennushankkeissa Runosmäessä, Pansiossa ja Halisissa sekä mahdollisesti Skanssissa tilojen yhteiskäyttöä tiivistetään entisestään.

Toimitilaverkkoselvityksessä todetaan myös, että kaupungin kehittyminen ja alueelliset väestömuutokset aiheuttavat nopeitakin palvelutarpeen muutoksia. Lisäksi nuorten toimintaympäristöt muuttuvat säännöllisesti. Nuorisopalveluiden haasteena on, että henkilöresurssit ovat sidottu nykyiseen tilaverkkoon ja tilaverkon sijoittuminen ei vastaa parhaalla mahdollisella tavalla edellä mainittuihin tarpeisiin eikä myöskään yleiskaava 2029 ehdotuksessa esitettyihin kaupungin kasvunäkymiin.

Toimitilaverkkoselvityksen tulevaisuus-osiossa ehdotetaankin vaihtoehdoksi nykyiselle nuorisotilaverkostolle suurempien yksikköjen luomista valikoituihin tiloihin, joista henkilökunta voisi jalkautua lähialueilla, kouluihin ja nuorten kokoontumispaikkoihin. Yleiskaavassa esitettyjen alue- ja paikalliskeskusten suunnittelussa tulee huomioida niissä sijaitsevien lasten ja nuorten palvelujen realistinen kattavuusalue sekä saavutettavuus julkisen liikenteen yhteyksien kautta.

Lapset ja nuoret huomioon kaupunkirakennetta suunniteltaessa

Yleiskaava 2029 ehdotuksessa kaupunki suuntaa kasvua Kasvukäytävät kehityskuvan mukaisesti keskustaan sekä Skanssin ja Länsikeskuksen aluekeskuksiin sekä Runosmäen ja Varissuon paikalliskeskuksiin. Nuorisopalveluilla on jo alueelliset nuorisotilat kyseisillä alueilla mutta nuorisopalvelut haluaa kiinnittää huomiota lasten ja nuorten luonnolliseen tarpeeseen oleskella ja kokoontua kauppakeskusten ja palvelukeskittymien läheisyydessä, joissa heillä on virikkeitä, turvalliset ja suojaisat kokoontumisalueet sekä toimivat liikenneyhteydet. Kyseisiä alueita ja ympäristöjä suunniteltaessa tulee lapset ja nuoret kutsua mukaan jo varhaisessa suunnitteluvaiheessa. Liian usein lasten ja nuorten kuuleminen ja osallisuus typistyy sisustuselementtien ja pintavärien valinnaksi. Aikuisille suunnitellut kuulemismenettelyt eivät tavoita nuoria, jolloin heidän tarpeensa ja ajatuksensa kaupunkitilan käytöstä jäävät näkymättömiin. Tämä suunnittelun epätasapaino ja eri ikäryhmien vuorovaikutuksen puute johtaa valitettavan usein ristiriitoihin nuorten ja muiden samassa ympäristössä tai tilassa liikkuvien asukasryhmien välillä.

Liikuntaolosuhteiden tasaisella sijoittelulla eri puolille kaupunkia edistetään lasten ja nuorten tasaveroista mahdollisuutta osallistua harrastustoimintaan sekä liikkua aktiivisesti omaehtoisesti ilman, että tarvitsee kulkea kaupungin toiselta laidalta toiselle liikuntaolosuhteiden vuoksi.

Liikunnan perusolosuhteita tulee kehittää laadukkaina, monipuolisina sekä riittävän kokoisina isojen asuinalueiden yhteyteen. Koulujen yhteyteen on sijoitettava aina sekä ulko- että sisäliikunnanolosuhteet, jotka palvelevat kaikkia kuntalaisia.

Omaehtoisen harrastamisen mahdollistaminen tulee ottaa huomioon kaupunkirakennetta ja asuinympäristöjä suunniteltaessa. Tämä voidaan helpoiten saada aikaan osallistamalla nuoret virkistysalueiden ja yhteiskäytössä olevien tilojen suunnitteluun ja toteutukseen. Kasvukäytävät kehityskuvassa määriteltyihn alue- ja paikalliskeskuksiin tulisi lisäksi varata tilaa monipuolisille skeitti-, skuutti- ja bmx-pyöräilyn- sekä graffiti- ja parkour-harrastusten olosuhteille. Kaupungin pitäisi olla nuorten näköinen ja viihtyisä sekä innostaa aktiiviseen vapaa-ajanviettoon.

Liikenne

Yleiskaava 2029 ehdotuksessa on hyvää, että polkupyöräilyn edistämiseen ja kevyenliikenteen kehittämiseen panostetaan merkittävästi. Verkosto on silti osin vielä katkonainen ja sitä tulisi jatkokehittää yhä eheämmäksi sekä pääväylien että lähiverkoston osana. Lasten ja nuorten omatoiminen liikkuminen kaupungin sisällä tapahtuu pääsääntöisesti kevyen liikenteen väylillä sekä julkisilla liikennevälineillä.  

Kevyen liikenteen verkostoon on satsattava tulvaisuudessa voimakkaasti ja siitä tulee luoda houkutteleva ja turvallinen vaihtoehto lasten ja nuorten liikkumiselle. Kestävien liikkumismuotojen viimeaikainen kehitys, sähköavusteisten polkupyörien ja polkulautojen tapaisilla ratkaisuilla, antaa mahdollisuuden saavuttaa arkiaktiivisuudessa ja ympäristöystävällisyydessä uusia ulottuvuuksia. Alue- ja paikalliskeskukset tulisi liittää toisiinsa nopeilla, hyvin valaistuilla, helpoilla ja turvallisilla sekä monipuolisen liikkumisen mahdollistavilla kevyen liikenteen väylillä. Turvallisten ja laadukkaiden pääväylien lisäksi tarvitaan myös kaupunkikeskustaan eheämmät ja turvallisemmat väylät, joiden avulla liikkuvuus kävellen ja muilla kevyenliikenteen keinoilla taataan läpi kaupunkikeskustan. Tämä tulee vaatimaan entistä isompia satsauksia kävelykeskustan suuntaan ja autoliikenteeltä tulee osoittaa tilaa kestävimmille liikkumistavoille.

Jokirannan myötäisesti saadaan kulkemaan merkittävät virkistysväylät polkupyöräilyyn ja liikkumiseen sekä oleskeluun, joka vehreänä, ympäristöltään houkuttelevana alueena, ohjaa entisestään lapsia ja nuoria siirtymään kestävämpiin liikkumismuotoihin vapaa-aikana. Tämä osaltaan edistää lasten ja nuorten aktiivisuutta ja hyvinvointia. Jokirantaa voidaan lisäksi kehittää entistä pidemmältä matkalta osana monipuolista virkistyspalveluita tarjoavaa aluetta.

Paremmat julkisen liikenteen yhteydet parantavat ainakin teoreettisesti nuorisopalvelujen palvelujen saavutettavuutta. Säännöllinen ja esteetön julkinen liikenne helpottaa myös nuorten liikkumista kaupungin sisällä ja saattaa edistää nuorten liikkumista alueiden välillä. Nuorisopalveluiden kokemuksen mukaan nuoret käyttävät yllättävän vähän naapurilähiöiden palveluita ja liikkuvat heille tutusta lähiöstä tai omalta asuinalueeltaan muihin lähiöihin. Laajempi joukkoliikennelinjasto saattaisi madaltaa kynnystä nuorten liikkumiseen kaupungin sisällä. Nuorten täytyy tällä hetkellä turhan usein kulkea keskustan kautta, jos he haluavat liikkua asuinalueiden välillä. Poikittaissuuntaisen julkisen liikenteen kehittäminen vähentäisi matkustusaikaa lähiöiden välillä ja helpottaisi julkisen liikenteen käyttöä.

Toimialajohtaja Minna Sartes:

EhdotusNuorisolautakunta kiittää lausuntopyynnöstä ja tehdystä yleiskaavatyöstä sekä antaa Turun kaupungin kaupunkiympäristötoimialalle edellä olevan lausunnon Turun yleiskaava 2029 ehdotuksesta

PäätösEhdotus hyväksyttiin.