OPERATIIVINEN SOPIMUS 2018                     

Vapaa-aikatoimiala

Palvelualue: Nuorisopalvelut

Sopimuksen tarkoitus:

Operatiivinen sopimus täydentää toimialan strategista sopimusta. Tässä sopimuksessa määritellään kaupungin strategiasta, strategisten ohjelmien linjauksista sekä nuorisolautakunnan painopisteistä johdetut nuorisopalveluja sitovat tavoitteet.

 

Lähtökohdat

 

Nuorisolautakunnan tehtäväalueena on

 

Nuorisolain(1285/2016) mukaan nuorisotyö ja -politiikka kuuluvat kunnan tehtäviin. Nuorisolain tavoitteena on edistää nuorten osallisuutta ja yhdenvertaisuutta. Lisäksi lailla tuetaan nuorten kasvua ja itsenäistymistä ja se pyrkii parantamaan nuorten kasvu- ja elinoloja sekä nuorten oikeuksien toteuttamista. Tavoitteiden lähtökohtina ovat yhteisvastuu, kulttuurien moninaisuus ja kansainvälisyys, kestävä kehitys, terveet elämäntavat, ympäristön ja elämän kunnioittaminen sekä monialainen yhteistyö. Kunnan tulee paikalliset olosuhteet huomioon ottaen luoda edellytyksiä nuorisotyölle ja -toiminnalle järjestämällä nuorille suunnattuja palveluja ja tiloja sekä tukemalla nuorten kansalaistoimintaa. Kunnan tulee em. tehtävää hoitaessaan olla tarpeen mukaan yhteistyössä muiden nuorille palveluja tuottavien viranomaisten sekä nuorten, heidän perheidensä, nuorisoalan järjestöjen, seurakuntien ja muiden nuorisotyötä tekevien tahojen kanssa. Suunnittelua ja toimeenpanon kehittämistä varten kunnassa on oltava ohjaus- ja palveluverkosto tai muu vastaava yhteistyöryhmä, jonka kohderyhmänä ovat kaikki kunnassa asuvat nuoret. Lisäksi nuorisolautakunnan tehtäväalueena on toteuttaa lastensuojelulain (417/2007) 3 a §:ssä tarkoitettua tukea ja erityistä tukea.

Nuorten mahdollisuudesta osallistua ja vaikuttaa nuorisovaltuustossa tai vastaavassa nuorten vaikuttajaryhmässä säädetään kuntalain (410/2015) 26 §:ssä. Sen lisäksi, mitä nuorisolaissa tai muualla laissa säädetään, kunnan tulee tarjota ja järjestää nuorille mahdollisuus osallistua ja vaikuttaa paikallista nuorisotyötä ja -politiikkaa koskevien asioiden käsittelyyn tai heitä tulee muutoin kuulla mainituissa asioissa. Lisäksi nuoria on kuultava heitä koskevissa asioissa.

 

 

Nuorisolautakunnan alainen nuorisopalvelut

tukee nuorten kasvua ja itsenäistymistä, edistää nuorten aktiivista kansalaisuutta ja sosiaalista vahvistamista sekä parantaa nuorten kasvu- ja elinoloja.

 

Nuorisolautakunta

perustehtävä: Nuorisopalvelut mahdollistavaa, tukee ja turvaa lasten ja nuorten kasvua, tasapainoista elämää sekä omaehtoista toimintaa.

tahtotila: Lapsilla ja nuorilla on hyvä olla ja luottamus tulevaisuuteensa.

painopisteet: Yhdenvertaisuuden edistäminen, Osallisuuden lisääminen, Nuoruuden arvostus, Monitoimitilat sekä Palvelut ja elämykset

 

 

Nuorisolaissa säädetään myös uudesta valtakunnallisesta nuorisotyön ja –politiikan ohjelmasta, joka olisi valtion nuorisopolitiikan keskeinen suunnittelun ja ohjauksen väline. Valtioneuvosto hyväksyisi ohjelman, joka neljäs vuosi. Siirtymä säännösten mukaan ensimmäinen ohjelma hyväksytään vuosille 2017 – 2019.

 

Lyhyt kuvaus toiminnasta

 

 

 

 

 

Toimintaympäristön muutostekijät

 

Osattomuus

Osattomuus yhteiskunnasta ja vaikuttamismahdollisuuksien puute altistavat prosessille, joka voi äärimmillään johtaa ääri-ilmiöihin, kuten syrjäytymiseen, syrjintään, yksinäisyyteen, mielenterveysongelmiin, rasismiin ja jopa radikalisoitumiseen. Osattomuus ja sen tunne osaltaan myös vähentää sosiaalista liikkuvuutta ja vahvistaa sosioekonomisia rajoitteita, mikä edistää eriarvoisuutta ja hankaloittaa esimerkiksi harrastusten aloittamisen ja ystävyyssuhteiden luomista.

Nuorisotyössä on panostettava monikulttuurisuus-, yhdenvertaisuus-, osallisuus- ja suvaitsevaisuuskasvatukseen. Tavoitteena on saada nuoret tuntemaan, että he ovat yhteiskunnan jäseniä, jotka voivat vaikuttaa omaan tulevaisuuteensa ja että kaikki ovat yhdenvertaisia. Nuorisotyö on tässä avainasemassa.

Maakuntalaki ja toimeenpanolaki Maakuntauudistus tulee vaikuttamaan palvelutuotantoon ja mahdollisia haasteita saattavat olla esim. yhteistyökäytännöt maakunnan vastuulla olevien ja kuntien vastuulla olevien palveluiden välillä. Tämän hetkisten suunnitelmien mukaisesti kunnan vastuulle jäävät osaaminen ja sivistys, ennaltaehkäisevä terveys ja hyvinvointi, liikunta ja kulttuuri, nuorisotoimi, paikallinen elinkeinopolitiikka sekä maankäyttö.

Digitalisoituminen ja nuorten toimintaympäristöjen monipuolistuminen

Yhteiskunnan teknologisoituminen ja nopeasti muuttuvat digitaaliset mediakulttuurit haastavat nuorisotyötä uudistumaan. Erilaisia digitaalisia mediavälineitä ja verkkoa hyödynnetään entistä monipuolisemmin osana nuorisotyötä. Digitaalinen teknologia tarjoaa uusia kanavia nuorten tavoittamiseen ja kohtaamiseen, mutta myös mahdollisuuksia nuorten osallistumisen, kansalaisuuden, sosiaalisen vahvistamisen tai itseilmaisun tukemiseen. Digitalisoituva toimintaympäristö avaa mahdollisuuden päivittää nuorisotyön käytäntöjä, joissa tekemällä oppimisella ja yhteisöllisillä toimintamalleilla on keskeinen rooli.

Nuoret harrastavat, kokoontuvat ja käyttävät kaupunkitilaa luovasti. Nuorisopalvelujen toimintaresurssit taas ovat sidottu pääosin nykyisiin nuorisotiloihin, mikä vaikeuttaa turkulaisten nuorten palvelemisen tasapuolisesti. Liikkuvan ja pop-up muotoisen toiminnan kysyntä kasvaa jatkuvasti

Ulkopuolisen rahoituksen hakukriteerien tiukkeneminen

Ulkopuolisen rahoituksen määrä niukkenee ja hakukriteerit siksi myös tiukkenevat. Tämä edellyttää yhteistyön tiivistämistä yhteistyökumppaneiden kanssa sekä toiminnan ja palvelujen jatkuvaa uudistumista vastamaan tiukkenevia kriteereitä. Kehitystyötä pitää tehdä palveluverkkoa ja palvelutarjontaa arvioiden, toimintaympäristöt ja nuorten tarpeet huomioiden.

Työelämän rakennemuutos ja toisen asteen ammatillisen koulutuksen reformin tavoitteena on uudistaa koulutus osaamisperustaiseksi ja asiakaslähtöiseksi kokonaisuudeksi ja tehostaa sitä.

Toimenpiteinä ovat toisen asteen ammatillisen koulutuksen uudistaminen vastaamaan tulevaisuuden osaamistarpeita sekä tehdä ammatillisen koulutuksen rahoitus- ja ohjausjärjestelmästä yhtenäinen kokonaisuus. Avoimessa nuorisotyössä, harrastustoiminnassa ja palvelujen kehittämisessä tulee vahvistaa nonformaalin oppimisen edellytyksiä ja oppimistulosten näkyväksi tekemistä.

 

Toimenpiteinä ovat mm:

nuorten ja aikuisten ammatillisen koulutuksen raja-aidat poistetaan

parannetaan työttömien koulutuksen, omaehtoisen koulutuksen sekä kotouttamiskoulutuksen työelämävastaavuutta

opiskelu perustuu osaamisperusteisuuteen ei läsnäoloon

koulutussopimusmalli, joka mahdollistaa joustavat polut työpaikalla tapahtuvan oppimisen edistämiseen ja tutkinnon suorittamiseen käytännönläheisesti

uudistetaan ja digitalisoidaan ammatillisen koulutuksen järjestäjien toimintaprosesseja ja oppimisympäristöjä

Toisen asteen ammatillisen koulutuksen reformin uudistukset tulevat voimaan vuoden 2018 alusta. Nuorisopalveluissa tämä tarkoittaa, että

työntekijöiden tulee hallita uudet koulutusjärjestelmät ja ohjeistukset, jotta voivat ohjata nuoria opiskelemaan

nuorten työpaja Fendarin palveluissa pitää vahvasti huomioida opinnollistaminen, siihen liittyvä osaamisen tunnistamisjärjestelmä sekä vanha yhteistyö alueen 2. asteen oppilaitosten kanssa

 

Uuden nuorisolain voimaantulo

Uudessa nuorisolaissa nuorisokeskusten avustuskriteerit ovat muuttuneet ja Ahtelan- nuorisoleirialue putoaa pois avustettavien nuorisokeskusten piiristä, mikä tarkoittaa 250 000€:n suuruisen avustuksen menettämistä.

 

 

 

Toiminnan kehittämissuunnitelma ja strategiset painopisteet

 

Nuorisopalvelujen toiminnan suunnittelussa ja resurssoinnissa pitää vuodelle 2018 huomioida seuraavat asiat:

Yli-Maarian ja Syvälahden uudet monitoimitilat ja niiden aiheuttama vuokramenojen korotus sekä tarve järjestää ko. alueiden nuorisotyö uudella tavalla mahdollisesti yhteistyössä järjestöjen kanssa.

Keskustan tarve nuorisotilalle aiheuttaa painetta lisätä Hansa-korttelin väliaikaisen nuorisotilan aukioloaikoja, joka toteutuessaan taas vähentäisi henkilökuntaresursseja muista nuorisotiloista. Eri nuorisotilojen aukio-oloaikojen ja kävijämäärien suhteen analysointia pitää kehittää.

Maarian alueella pitää pohtia nuorisotoiminnan uudelleen järjestämistä kun Yli-Maarian monitoimitila valmistuu ja Maarian nuorisotilan toiminta siirtyy mahdollisesti sinne.

Työllisyyden kuntakokeilu

Iltapäiväkerhojen käytössä olevat nuorisopalvelujen tilat vapautuvat ainakin osittain nuorisopalvelujen omaan käyttöön.

Ahtelen leirikeskus menettää valtion rahallisen tuen, mikä tulee vaikuttamaan kaikkien Nuorisopalvelujen leirialueiden tulevaisuuteen.

Nuorisopalvelujen ohjaajien nimikemuutos ei ole edennyt eikä palkkatasossa ole aikaansaatu korotusta, jonka seurauksena henkilökuntaa siirtyy muiden työnantajien palvelukseen esim. naapurikuntiin, lisäksi tilanne hankaloittaa uuden, osaavan henkilökunnan rekrytointia.

Nuorisopalvelut sitoutuu yhdessä kirjastopalvelujen kanssa monitoimitilojen kehittämiseen.

#mä liikun-projektin osalta nuorisopalvelut tulee hyödyntämään liikuntapalvelujen osaamista.


Taloudelliset tavoitteet

 

Määrärahat

 

1.000 €

TOT 2016

TAM 2017

TAE 2018

Tulot

1.367

1.029

879

Menot

9.482

9.070

9 018

Netto

8.177

8.041

-8 139

Muutos-%

%

0,6 %

0,01%

 

 

Resurssien käyttö

 

Työvoiman käyttö

 

 

TOT 2016

TAM 2017

TAE 2018

Htv

105,0

107,5

107,5

Palkat ja palkkiot

3 482 421

3 384 666

3 557 191

Sijaistus %

42,7 %

50%

50%

Sairaspoissaolo

4,0 %

4,5%

4,5%

 


 

Tilojen ja alueiden käyttö

 

Käytössä olevat tilat ja alueet

TOT 2016

TAM 2017

TAE 2018

Tilat yhteensä (m²)

16 717

16 717

16 238,5

Sisäisen vuokran perusteena olevat tilat (m²)

16 717

16 717

16 238,5

Muut tilat (m)

-

-

-

Alueet yhteensä (ha)

64 ha, alueissa lisäksi 1 ha (Inari) ja 23 vesiha (Tippsund).

64 ha, alueissa lisäksi 1 ha (Inari) ja 23 vesiha (Tippsund).

64 ha, alueissa lisäksi 1 ha (Inari) ja 23 vesiha (Tippsund).

Sisäiset vuokrat yhteensä

2 252 970

2 252 970

2 183 801

Lisätietoja: TAE 2018 luvut perustuvat 6.7.2017 tietoihin vuoden 2018 tila- ja vuokramääristä.

Syvälahden koulu 8/2018 ja Hirvensalon kerhokeskuksesta luopuminen 8/2018

Yli-Maarian monitoimitilan nuorisotila 12/2018 aiikana ja Moision nuorisotilasta luopuminen 12/2018

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

Toiminnalliset tavoitteet

 

Strategisen sopimuksen tavoitteita toteuttavat projektit

 

 

 

 

 

 

 

 

 

Henkilöstön hyvinvointi ja työelämän laatu

 

 

 

 

 

 

Kaupungin yhteiset tavoitteet (sisältyvät Strategiseen sopimukseen)

 

 

 

 

 

 


 

Palvelualueittain seurattavat tavoitteet

 

 

Kunta 10- mittarit,
tulokset joka toinen vuosi

Toteutuminen 2014

Toteutuminen 2016

Palvelualueen tavoite TAE 2019

 

Työnantajan suositteleminen (%)

 

 

61,2 %

 

60,5%

 

61,5%

 

Päätöksenteon oikeudenmukaisuus

 

 

2,53

2,73%

 

2,8%

 

Kehityskeskustelujen käyminen (kyllä %)

 

 

84,5 %

 

77,5%

 

85%

 

Työpaikan ilmapiiri

 

 

3,47

 

3,53

 

3,6

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

Tunnusluvut

 

 

Tavoitteelliset tunnusluvut

 

Tunnusluku

Tyyppi

TOT
2016

TAM

2017

Arvio 2017 toteutumasta

TAE
2018

Seuranta-
väli

(kk/ 6 kk/v)

 

 

 

 

 

 

 

9-18 –vuotiaat Yksittäisten ohjattujen nuorten määrä (mm. nuorisokorttit, Cube kausikortit, ja ohjatut harrastekurssit- osallistujat)

L/V

ei seurannassa 2017

 

2300

2277

2300

2 krt. / vuosi

Muiden järjestämään toimintaan osallistuneet (kaikki/ alle 29-v)

K/T

153567/ 102 053

ei mukana tunnuslukuna 2017

150 000 / 100 000

150 000 / 100 000

2krt/vuosi

15 – 29 –vuotiaat Fendarissa, Starttivalmennuksessa sekä seinättömässä pajatoiminnassa ja Etsivässä nuorisotyössä ohjatut yksittäiset nuoret

L/V

493

425

500

700

1 krt. / kk

Lasten luovuuskasvatus (0-12 vuotiaat), Ohjatut lapset, käyntikerrat, oma toiminta ja taidekeskus kouluissasi

V

160 557

1580

125 000

125 000

1 krt. / kk

Avustusta hakeneet nuorisojärjestöt ja nuorten toimintaryhmät

V

108

121

112

 

120

 

1 krt. / vuosi

Avustusta saaneet nuorisojärjestöt ja nuorten toimintaryhmät

V

97

97

103

 

103

 

1 krt. / vuosi

Nuorisopalveluiden ohjaustoiminnassa tavoitettujen nuorten käyntikerrat (kaikki NUORET kävijät kaikissa OHJATUISSA palveluissa)

V

190 326

148 000

170 000

170 000

1 krt. / kk

Kaveruuden lisääminen

L/V

ei käytössä

 

50% toimintaan osallistuvista

pohjaluku/ käynistysmittari 2018 seurannan jälkeen

2krt/vuosi

Some-ajokortti koulutuksen käyneiden suhteellinen osuus (%) henkilökunnasta (koulutuskokonaisuus rakennetaan 2018 ja täysimittaisena käynnissä 2019)

L/V

 

-

 

-

 

-

10%

1krt/vuosi

Asiakastyytyväisyys KA lapset – seikkailupuisto (FCG)

L/V

 

4,43

4,44

4,44

1 krt. / vuosi

Asiakastyytyväisyys KA nuoret – nuorten tilat (FCG)

L/V

4,41

4,54

4,55

4,55

1 krt. / vuosi

Asiakastyytyväisyys KA leirialueet (FCG)

L/V

3,95

4,13

4,20

4,20

1 krt. / vuosi

 

Tunnusluvun tyyppi:

V= Volyymi

K/T= Kysyntä/tarve

L/V=Laatu/vaikuttavuus

S/P=Saatavuus/peittävyys

T/T=Tuottavuus/taloudellisuus