KATSAUS NUORISOPALVELUIDEN
TOIMINTAAN JA TILOIHIN VUONNA 2016
Kerstin Paananen,
Eeva Roiha
16.3.2016
Sisällys
1.2 Toiminnan järjestäminen 4
1.3. Nuorisokortit…………………………………………………………………………………………6
2.1. Alueen väestörakenne ja nuorten määrä 6
2.2. Nuortenpalvelut ja palvelujen käyntikerrat alueella 7
3.1. Alueen väestörakenne ja nuorten määrä 8
3.2. Nuortenpalvelut ja palvelujen käyntikerrat alueella 8
4.1. Alueen väestörakenne ja nuorten määrä 10
4.2. Nuortenpalvelut ja palvelujen käyntikerrat 11
5.1. Alueen väestörakenne ja nuorten määrä 12
5.2. Nuortenpalvelut ja palvelujen käyntikerrat alueella 13
6.1. Alueen väestörakenne ja nuorten määrä 14
6.2. Nuortenpalvelut ja palvelujen käyntikerrat alueella 15
7.1. Alueen väestörakenne ja nuorten määrä 15
7.2. Nuortenpalvelut ja palvelujen käyntikerrat alueella 16
8.1. Alueen väestörakenne ja nuorten määrä 17
8.2. Nuortenpalvelut ja palvelujen käyntikerrat alueella 18
9.1. Alueen väestörakenne ja nuorten määrä 19
9.2. Nuortenpalvelut ja palvelujen käyntikerrat alueella 20
10.1. Alueen väestörakenne ja nuorten määrä 20
10.2. Nuortenpalvelut ja palvelujen käyntikerrat alueella 21
11. Leirialueet …………………………………………………………………………………………………22
12. Muu toiminta……………………………………………………………………………………………….23
14.1. Reagointi toimintaympäristön muutoksiin 25
14.2. Nuorisotoimen tilat ja yläkoulut Turussa vuonna 2016 26
Katsauksen tavoitteena on luoda kokonaiskuva nuorisopalvelujen
toiminnasta ja tilaverkostosta.
Selvitys tarkastelee nuorisopalvelujen toimitiloja suhteessa alueen asukasrakenteeseen, nuorisopalvelujen kohderyhmään kuuluvien nuorten määrään ja toiminnassa mukana olevien käyntikertojen määrään. Palvelualueita tarkastellaan kokonaisuutena ja esitetään tulevaisuuden näkymiä sekä kerrotaan tulevista muutosesityksistä.
Seuraavaksi tarkastellaan Alueellisen terveys- ja hyvinvointitutkimuksen (ATH) suuralueiden vertailutaulukoita, jotka koskevat menojen kattamista tuloilla, yksinäisyyden kokemuksia sekä ravintoon liittyviä eroavaisuuksia eri alueilla. Vertailutaulukot ovat yhteenvetoja, joissa vastaajina ovat aikuiset.
Nuorten elinolot ovat riippuvaisia perheen sosioekonomisesta tilanteesta ja
näissä on eroavaisuuksia eri asuinalueilla.
Nuorisolautakunnan tehtäväalueena on nuorisolaissa (72/2006) säädetyllä tavalla huolehtia nuorisopalvelujen kehittämisestä ja järjestämisestä sekä edistää ja tukea kaupungissa harjoitettavaa nuorisotoimintaa. Lisäksi nuorisolautakunnan tehtäväalueena on toteuttaa lastensuojelulain (417/2007) 3 a §:ssä tarkoitettua tukea ja erityistä tukea.
Nuorisolaissa (7 §) todetaan seuraavaa:
Nuorisotyön ja -politiikan kehittäminen ja toteuttaminen
Nuorisotyö ja -politiikka kuuluvat kunnan tehtäviin. Nuorisotyön toteuttamisesta vastaavat kunnat, nuorisoyhdistykset ja muut nuorisotyötä tekevät järjestöt. Nuorisotyön palveluja voidaan tuottaa myös alueellisesti kuntien yhteistyönä.
Kunnan nuorisotyöhön ja -politiikkaan kuuluvat nuorten kasvatuksellinen ohjaus, toimintatilat ja harrastusmahdollisuudet, tieto- ja neuvontapalvelut, nuorisoyhdistyksien ja muiden nuorisoryhmien tuki, liikunnallinen, kulttuurinen, kansainvälinen ja monikulttuurinen nuorisotoiminta, nuorten ympäristökasvatus sekä tarvittaessa nuorten työpajapalvelut ja etsivä nuorisotyö tai muut paikallisiin olosuhteisiin ja tarpeisiin sopivat toimintamuodot. (20.8.2010/693)
Nuorisotyötä ja -politiikkaa toteutetaan monialaisena yhteistyönä sekä yhteistyönä nuorten, nuorisoyhdistysten ja muiden nuorisotyötä tekevien järjestöjen kanssa. (20.8.2010/693)
Monialainen yhteistyö
Paikallisten viranomaisten monialaisen yhteistyön yleistä suunnittelua ja toimeenpanon kehittämistä varten kunnassa on oltava nuorten ohjaus- ja palveluverkosto, johon kuuluvat opetus-, sosiaali- ja terveys- ja nuorisotoimen sekä työ- ja poliisihallinnon edustajat. Lisäksi verkostoon voi kuulua puolustushallinnon ja muiden viranomaisten edustajia. Verkosto toimii vuorovaikutuksessa nuorten palveluja tuottavien yhteisöjen kanssa. Kunnat voivat koota myös yhteisen verkoston. Verkosto ei käsittele yksittäistä nuorta koskevia asioita.
Nuorille suunnattujen palvelujen keskinäisen toimivuuden ja vaikuttavuuden parantamiseksi nuorten ohjaus- ja palveluverkoston tehtävänä on:
1) koota tietoja nuorten kasvu- ja elinoloista sekä arvioida niiden pohjalta nuorten tilannetta paikallisen päätöksenteon ja suunnitelmien tueksi;
2) edistää nuorille suunnattujen palvelujen yhteensovittamista ja vaikuttavuutta tavoitteena palvelujen riittävyys, laadukkuus ja saavutettavuus;
3) suunnitella ja tehostaa yhteisiä menettelytapoja nuorten palveluihin ohjautumiseksi ja tarvittaessa palvelusta toiseen siirtymiseksi;
4) edistää nuorten palveluiden järjestämiseen liittyvän tietojen vaihdon sujuvuutta suunnittelemalla yhteisiä menettelytapoja viranomaisten kesken.
Etsivä nuorisotyö
Etsivän nuorisotyön tehtävänä on tavoittaa tuen tarpeessa oleva nuori ja auttaa hänet sellaisten palvelujen ja muun tuen piiriin, joilla edistetään hänen kasvuaan ja itsenäistymistään sekä pääsyään koulutukseen ja työmarkkinoille. Etsivää nuorisotyötä tehdään ensisijaisesti perustuen nuoren itsensä antamiin tietoihin ja hänen omaan arvioonsa tuen tarpeesta.
Kun kunta järjestää etsivää nuorisotyötä, sen tulee nimetä etsivän nuorisotyön toimeenpanosta vastaava kunnan viranhaltija tai kuntaan työsopimussuhteessa oleva henkilö. Etsivällä nuorisotyöntekijällä on oltava riittävä koulutus ja kokemus nuorten kanssa tehtävästä työstä. Etsivää nuorisotyötä voivat järjestää kunta tai useammat kunnat yhdessä. Kunta voi järjestää etsivää nuorisotyötä hankkimalla palveluja myös nuorten palveluja tuottavalta yhteisöltä, jolloin kunta vastaa siitä, että sen hankkimat palvelut järjestetään tämän lain mukaisesti.
Nuorisolakia uudistetaan vuoden 2016 aikana.
Nuorisopalveluiden toiminnan johtaminen ja organisointi
Turun kaupungin Vapaa – aikatoimialan Nuorisopalvelut kuuluvat nuorisolautakunnan alaisuuteen. Palvelualuetta johtaa nuorisopalvelujohtaja ja toiminta on jaettu kolmeen yksikköön. Yksiköt ovat Kehittäminen ja johdon tuki, Tekemällä oppiminen ja Ohjaus ja tuki. Yksiköitä johtaa osastopäällikkö ja kaksi nuorisopalvelupäällikköä.
Kehittäminen ja johdon tuki koordinoi koulutusta, tilaa hankinnat keskitetysti, hoitaa nuorten osallisuustoiminnan, valmistelee nuorisolautakunnan myöntämät avustukset, kehittää vapaaehtoistyön järjestämistä nuorisotaloilla, huolehtii leirialueista ja muusta tilaverkostosta ja valmistelee hallinnolliset esitykset ja tekee päätökset. Osastopäällikön lisäksi yksikössä toimii viisi viranhaltijaa ja neljä työntekijää.
Tekemällä oppimisen yksikössä toiminnanjohtajat johtavat prosesseja, jotka ovat Kansainvälinen ja monikulttuurinen toiminta(4 tilaa), Digitaalisten medioiden hyödyntäminen (4 tilaa), Toimintaympäristöt ja Pop up toiminta (5 tilaa), Tapahtumat ja esitykset (1 toimintakeskus) sekä Taide- ja musiikkitoiminta (1 toimintakeskus, 1 musiikkitila, 1 käsityökeskus). Kolme ensimmäistä prosessia toteutetaan pääasiassa nuorten Elämyksellisessä vapaa-ajantoiminnassa alueellisissa nuorisotiloissa, joita on yhteensä 13. Kahta viimeistä prosessia toteutetaan luovuuskasvatuksessa, jota johdetaan toimintakeskuksista käsin. Yksiköllä on vakinaisia työntekijöitä yhteensä 56 henkilöä.
Ohjaus ja tuki yksikössä toteutetaan kahta prosessia. Elämänhallintataitojen vahvistaminen, johon kuuluu Tieto- ja neuvontapalvelut, Etsivä nuorisotyö, Yksilövalmennus ja Starttivalmennus, joita johtaa toiminnanjohtaja. Starttipaja toimii Pansiossa nuorisotalon viereisessä rakennuksessa. Nuorisopalvelupäällikkö johtaa lisäksi työelämään ja koulutukseen valmentamista, johon kuuluu työvalmennus, kesätyö ja yritysyhteistyö. Työelämän valmennusta toteutetaan Fendarin tiloissa. Yksikössä on vakinaisia työntekijöitä yhteensä 27 henkilöä.
Koko nuorisopalvelujen henkilötyövuosien (HTV) tavoite on 105,5 vuodelle 2016.
Hirvensalon ja Kuuvuoren nuorisotilan toiminta on annettu järjestöjen hoidettavaksi. Toimintaa avustaa nuorisolautakunta vuotuisella erikseen päätetyllä summalla. Sopimuspohjaisia avustuksia saa 8 järjestöä, joista osa järjestää toimintaa eri alueilla. Nämä on mainittu aluekohtaisesti tässä selvityksessä.
1.3. Nuorisokortit
Nuorisokortti on maksuton kortti, jossa on kuntakohtaisesti erilaisia etuja. Kortti on seutukunnallinen ja mukana on 11 kuntaa, jotka ovat Turku, Kaarina, Lieto, Naantali, Rusko, Mynämäki, Paimio, Sauvo, Masku, Nousiainen ja Raisio. Korttia jaetaan ikäryhmälle 9 – 18, joka on nuorisopalveluiden pääasiallinen kohderyhmä. Kortin voi lunastaa mistä tahansa talosta ja kunnasta ja se toimii kaikissa mukanaolevien kuntien nuorisotiloissa. Toimintaa järjestetään lisäksi nuoremmille ja vanhemmille lapsille ja nuorille kohdennetusti.
.1.Alueen väestörakenne ja nuorten määrä
Hirvensalo-Kakskerta on asukasmäärältään Turun toiseksi pienin, mutta ylivoimaisesti nopeimmin kasvava suuralue, sillä vuodesta 2005 sen asukasmäärä on kasvanut 13,7 prosenttia.
Hirvensalo-Kakskerrassa on Turun suuralueista suurimmat
keskimääräiset tulot ja matalin työttömyysaste. Lisäksi sen asukkaat ovat suhteellisen korkeasti koulutettuja, sillä 45,1 prosenttia kaikista yli 15-
vuotiaista on suorittanut jonkin korkea-asteen tutkinnon. (ATH 2011).
Koko suuralueprofiili:
Nuorisopalveluiden kohderyhmän (0-29 -vuotiaat) nuoria alueella yhteensä: 3 855, joista 10 -19 vuotiaita yhteensä 1624. (v.2014)
Kasvukäytävä nimisessä Turun kaupungin väestöprojektiossa 0–29 –vuotiaiden määrä tulee kasvamaan Hirvensalo-Kakskerran alueella 2030 mennessä noin 1267:lla. Tästä kasvusta suurin osa tulee tapahtumaan 7–19 –vuotiaiden ikäryhmässä (773 henkilöä).
Valtion veronalaiset tulot Hirvensalo – Kakskerran alueella: Vuosiansio (v. 2013) sukupuolet yhteensä 40 001 € ja miehet 50 383 € ja naiset 30 370 €.
Suuralueella nuorisokortin piirissä olevia nuoria on 1,24 % kohderyhmästä.
.2.Nuortenpalvelut ja palvelujen käyntikerrat alueella
Alueen nuorisotalot /-tilat: Hirvensalon nuorisotila Moose´s (NMKY:n järjestämää toimintaa).
Osoite: Taipaleenkatu 14
Käyntikerrat yhteensä 12.350 / vuosi
Käyntikerrat nuoret 4037/ vuosi.
Muu toiminta 8313, joista 8015 käyntikerroista on alle 29 v
Neliöt : 283
Vuokra nuorisopalveluille: 45 823,68 (v. 2016)
Max. sallittu henkilömäärä tilassa 115
Nuorisokortit: 20 kpl.
Vakiovuoroja on myönnetty 3: lle järjestölle ja myös yksittäisiä vuoroja
myönnetään.
3. Keskusta
.1.Alueen väestörakenne ja nuorten määrä
Keskusta on Turun suuralueista ylivoimaisesti suurin melkein 50 tuhannella asukkaallaan. Alueen ikärakenne poikkeaa koko Turun rakenteesta siten, että nuorten aikuisten osuus alueella on keskimääräistä suurempi.
Keskustan alueella on myös koko Turusta eniten yksinasuvia, sillä peräti 61,9 prosenttia kaikista asuntokunnista on yhden henkilön asuntokuntia.
Koko suuralueprofiili:
Nuorisopalveluiden kohderyhmän (0-29 -vuotiaat) nuoria alueella yhteensä: 21 390, joista 10 -19 vuotiaita yhteensä 2991 (v. 2014).
Kasvukäytävä nimisessä Turun kaupungin väestöprojektiossa 0–29 –vuotiaiden määrä tulee kasvamaan keskustan alueella 2030 mennessä noin 3484:lla. Tästä kasvusta suurin osa tulee tapahtumaan 7–19 –vuotiaiden ikäryhmässä (1446 henkilöä).
Valtion veronalaiset tulot keskustan alueella: Vuosiansio (v. 2013) sukupuolet yhteensä 26 735 € ja miehet 30 699 € ja naiset 23 532 €.
Suuralueella nuorisokortin piirissä olevia nuoria on 7,99 % kohderyhmästä.
.2.Nuortenpalvelut ja palvelujen käyntikerrat alueella
Keskustassa sijaitsevat tilat ovat keskitetyn palvelun tiloja, joissa tarjotaan käyttäjille
erityistoimintaa ja monipuolisia harrastusmahdollisuuksia. Näihin tiloihin tullaan eri puolilta kaupunkia eikä vain keskustan alueelta.
Alueen nuorisotalot /-tilat:
Vimma
Osoite: Aurakatu 16
Vimman käyntikerrat yhteensä 56.323 / vuosi
Oman toiminnan käyntikerrat 32.688 /vuosi
Muut käyntikerrat 23.635, joista 7938 käyntikerroista on alle 29 v
Neliöt / 1914
Vuokra nuorisopalveluille: 437 166,60 (v. 2016)
Max. sallittu henkilömäärä tilassa 580
Nuorisokortit: 145, Vimma ei jaa aktiivisesti nuorisokortteja, koska talon toiminta on erilaista kuin alueellisissa nuorisotiloissa. Toiminnassa paljon maksullisia kursseja, joihin etukäteen ilmoittaudutaan. Tarjolla on myös avoimia taidepajoja, joissa kertamaksu.
Vakiovuoroja tilassa ei ole myönnetty järjestöille kuitenkin on mahdollista anoa yksittäisiä vuoroja.
Vimman tilat omistaa Turun ja Kaarinan seurakuntayhtymä ja vuokrasopi- mus päättyy vuonna 2021.
Alueen nuorisotalot /-tilat:
Auran Panimo
Osoite: Läntinen Rantakatu 53
Käyntikerrat yhteensä 4781
Auran Panimo käyntikerrat 4637 / vuosi
Muut toiminta 144, joista 0 käyntikerroista on alle 29 v
Neliöt / 560
Vuokra nuorisopalveluille: 90 452,40 (v. 2016)
Max. sallittu henkilömäärä talossa
Nuorisokortit: Ei jaeta nuorisokortteja.
Vakiovuoroja ei ole haettu kuitenkin on mahdollista anoa yksittäisiä vuoroja.
A-Panimon tilat on vuokrattu Kuntien eläkevakuutukselta ja vuokrasopimus on voimassa toistaiseksi.
Alueen nuorisotalot /-tilat:
Seikkailupuisto
Osoite: Kupittaankatu 2
Käyntikerrat yhteensä 169.248/ vuosi
Neliöt / 976
Vuokra nuorisopalveluille: 176 472,49 (v. 2016)
Max. sallittu henkilömäärä tiloissa
Nuorisokortit: Seikkailupuistossa ei jaeta nuorisokortteja.
Seikkailupuiston pääasiallinen kävijämäärä on alle 12 vuotiaita.
Toimintaa tarjotaan kokonaisille perheille. Vanhemmat ovat mukana
toiminnassa lastensa kanssa.
Vakiovuoroja ei ole haettu kuitenkin on mahdollista anoa yksittäisiä vuoroja.
Olympiasauna:
Osoite: Urheilupuisto
Tilassa järjestetään aamu- ja iltapäivätoimintaa, josta
vastaa Turun Martat ry.
Iltaisin tilaa käyttävät 2 järjestöjä tilat
Neliöt :327
Vuokra nuorisopalveluille: 49 731,36 (v. 2016)
Muu käyntikerrat 8387, joista 8387 käyntikerroista on alle 29 v
Vakiovuoroja on myönnetty 2 järjestöille sekä myönnetään myös yksittäisiä vuoroja.
Vartiovuorenkatu:
Osoite: Vartiovuorenkatu 4 b
Tilassa järjestetään ruotsinkielistä aamu- ja iltapäivätoimintaa,
josta vastaa Folkhälsan.
Käyntikerrat yhteensä 18 123
Oman toiminnan käyntikerrat 229
Oman käyntikerrat muualla 1514
Muut käyntikerrat 16 380
Neliöt: 225
Vuokra nuorisopalveluille: 40 511,04 (v. 2016)
Vakiovuoroja ei ole haettu kuitenkin on mahdollista anoa yksittäisiä vuoroja.
Zabadak (ruotsinkielinen toiminta):
Toiminta on siirretty Vartiovuorenkadulta Vimmaan 1.1.2016
alkaen. Zabadak toimii Vimman neljännen kerroksen ateljeehuoneessa.
Nuorisokortti: Vuonna 2015 ei ole jaettu nuorisokortteja.
Fendari nuorten työpajatoiminta.
Osoite: Amiraalistonkatu 6-10
Nuorten määrä yhteensä v.2015 on 133 nuorta
Neliöt :1920
Vuokra nuorisopalveluille: 177 718,20 (v. 2016)
Skeittihalli Cube
Osoite: Ruissalontie 37-39
Käyntikerrat yhteensä 9 282
Oman toiminnan käyntikerrat 8766
Muut käyntikerrat 516, joista 516 käyntikerroista on alle 29 v
Neliöt : 1000
Vuokra nuorisopalveluille: 44 864,04 (v. 2016)
Max. sallittu henkilömäärä tilassa
Nuorisokortit: 94
Vakiovuoroja ei ole haettu kuitenkin on mahdollista anoa yksittäisiä vuoroja.
3.Länsikeskus
3.3.Alueen väestörakenne ja nuorten määrä
Länsikeskus on Turun kolmanneksi suurin suuralue asukasluvulla mitattuna. Ikärakenteeltaan alue on melko tasainen eikä suuria piikkejä ole.
Alueen keskimääräiset tulot ovat Turun toiseksi korkeimmat ja työttömyysaste neljänneksi alhaisin.
Koko suuralueprofiili:
Nuorisopalveluiden kohderyhmän (0-29 -vuotiaat) nuoret alueella yhteensä: 7 155, joista 10 - 19 vuotiaita 1848 (v. 2014).
Kasvukäytävä nimisessä Turun kaupungin väestöprojektiossa 0–29 –vuotiaiden määrä tulee kasvamaan Länsikeskuksen alueella 2030 mennessä noin 1030:lla. Tästä kasvusta suurin osa tulee tapahtumaan 7–19 –vuotiaiden ikäryhmässä (828 henkilöä).
Valtionveronalaiset tulot Länsikeskuksen alueella: Vuosiansio (v. 2013) sukupuolet yhteensä 27 841 € ja miehet 32 231 € ja naiset 24 108 €.
Suuralueella nuorisokortin piirissä olevat nuoret 0,00 %.
3.4.Nuortenpalvelut ja palvelujen käyntikerrat
Alueen nuorisotalot/-tilat:
Teräsrautela:
Osoite: Antreksenkuja 1
Käyntikerrat yhteensä 8525
Oman toiminnan käyntikerrat 766
Muut käyntikerrat 7759, joista 4034 käyntikerroista on alle 29 v
Neliöt : 383
Vuokra nuorisopalveluille: 69 580,32 (v. 2016)
Max. sallittu henkilömäärä tilassa 150
Nuorisokortteja ei ole otettu käyttöön.
Tilaa käyttävät erityisryhmät ja avoin päiväkoti vuokraa tilaa.
Vakiovuoroja on myönnetty 16 järjestöille sekä myönnetään myös yksittäisiä vuoroja.
4.1.Alueen väestörakenne ja nuorten määrä
Maaria-Paattinen on asukasmäärältään Turun pienin suuralue. Ikärakenteeltaan alue on melko tasainen, mutta nuorten aikuisten ikäluokat ovat jonkin verran pienemmät kuin muut.
Niin keskimääräiset tulot kuin työttömyysastekin ovat Maaria-Paattisissa Turun keskimääräisiä arvoja parempia.
Koko suuralueprofiili:
Nuorisopalveluiden kohderyhmän (0-29 -vuotiaat) nuoret alueella yhteensä: 3 318, joista 10 -19 vuotiaita yhteensä 1200 (v. 2014).
Kasvukäytävä nimisessä Turun kaupungin väestöprojektiossa 0–29 –vuotiaiden määrä tulee kasvamaan Maaria-Paattisen alueella 2030 mennessä noin 28:lla. Tästä kasvusta suurin osa tulee tapahtumaan 7–19 –vuotiaiden ikäryhmässä (119 henkilöä).
Valtion veronalaiset tulot Maaria- Paattisten alueella: Vuosiansio (v. 2013) sukupuolet yhteensä 27 095 € ja miehet 30 460 € ja naiset 23 691 €.
Suuralueella nuorisokortin piirissä olevia nuoria 26,94 % kohderyhmästä.
4.2.Nuortenpalvelut ja palvelujen käyntikerrat alueella
Alueen nuorisotalot /-tilat:
Maaria:
Osoite: Arkealogiankatu
Käyntikerrat yhteensä 10.367
Oman toiminnan käyntikerrat 5847 vuodessa.
Muut käyntikerrat 4520 joista 269 käyntikerrat on alle 29 v.
Neliöt: 423
Vuokra nuorisopalveluille: 76 916,76 (v. 2016)
Max. sallittu henkilömäärä tilassa 300
Nuorisokortit 171
Vakiovuoroja ei ole haettu kuitenkin on mahdollista anoa yksittäisiä vuoroja.
Moisio:
Osoite: Moision koulutie 2
Käyntikerrat yhteensä 10.239
Oman toiminnan käyntikerrat ovat 3758.
Muut käyntikerrat 6481, joista 6481 käyntikerroista on alle 29 v.
Neliöt :144
Vuokra nuorisopalveluille: 28 643,16 (v. 2016)
Max. sallittu henkilömäärä tilassa 43
Nuorisokortit 47
Vakiovuoroja ei ole haettu kuitenkin on mahdollista anoa yksittäisiä vuoroja.
Paattinen:
Osoite: Seuravuorenkatu 1
Käyntikerrat yhteensä ovat 8625.
Oman toiminnan käyntikerrat ovat 4482.
Muut käyntikerrat 4143, joista 1157 käyntikerroista on alle 29 v
Neliöt: 596
Vuokra nuorisopalveluille: 69 543,48 (v. 2016)
Max. sallittu henkilömäärä tilassa 110
Nuorisokortit 108
Vakiovuoroja on myönnetty 3 järjestöille sekä myönnetään myös yksittäisiä vuoroja.
5.1.Alueen väestörakenne ja nuorten määrä
Nummi-Halinen on Turun suuralueista kolmanneksi suurin. Alueen ikärakenne on melko opiskelija-painotteinen, missä näkyy korkeakoulujen läheisyys.
Alueen keskimääräinen tulo on jonkin verran Turun keskimääräistä matalampi ja työttömyysaste miltei sama kuin Turun keskimääräinen.
Koko suuralueprofiili:
Nuorisopalveluiden kohderyhmän (0-29 -vuotiaat) nuoret alueella yhteensä: 9 995, joista 10 -19 vuotiaita 1920 (v. 2014).
Kasvukäytävä nimisessä Turun kaupungin väestöprojektiossa 0–29 –vuotiaiden määrä tulee kasvamaan Nummi-Halisen alueella 2030 mennessä noin 368:lla. Tästä kasvusta suurin osa tulee tapahtumaan 7–19 –vuotiaiden ikäryhmässä (605 henkilöä).
Valtion veronalaiset tulot Nummi- Halisen alueella: Vuosiansio (v. 2013) sukupuolet yhteensä 22 530 € ja miehet 24 609 € ja naiset 20 463 €.
Suuralueella nuorisokortin piirissä olevia nuoria 1,04 % kohderyhmästä.
5.2.Nuortenpalvelut ja palvelujen käyntikerrat alueella
’
Alueen nuorisotalot /-tilat:
Kuuvuori:
Osoite: Suntiontie 15
Käyntikerrat yhteensä ovat 7815.
Oman toiminnan käyntikerrat ovat 1969.
Muut käyntikerrat ovat 5845.
Neliöt :510
Vuokra nuorisopalveluille: 63 358,80 (v. 2016)
Max. sallittu henkilömäärä tilassa 165 (Kuuvuoren nuorisotila)
Nuorisokortteja 20 kpl.
Vakiovuoroja tilassa on myönnetty 11 järjestöille sekä myönnetään myös yksittäisiä vuoroja.
Syksyllä 2015 aloitettiin Halisissa pienryhmätoimintaa Kardinaalinkadun
tilassa. Halisten käyntikerrat sisältyvät kokonaislukuun.
6.1.Alueen väestörakenne ja nuorten määrä
Asukasluvultaan kolmanneksi pienin suuralue Pansio - Jyrkkälä on ikärakenteeltaan melko tasainen.
Aluetta leimaa korkea työttömyysaste, sillä melkein joka neljäs työvoimaan kuuluva oli työttömänä vuoden 2009 lopulla. Tulot ovat keskimääräistä alhaisemmat kuin muualla Turussa.
Koko suuralueprofiili:
Nuorisopalveluiden kohderyhmän (0-29 -vuotiaat) nuoret alueella yhteensä: 2 375, joista 10- 19 vuotiaita yhteensä 961 (v. 2014).
Kasvukäytävä nimisessä Turun kaupungin väestöprojektiossa 0–29 –vuotiaiden määrä tulee kasvamaan Pansio- Jyrkkälän alueella 2030 mennessä noin -50:lla. Tästä kasvusta suurin osa tulee tapahtumaan 7–19 –vuotiaiden ikäryhmässä (69 henkilöä).
Valtion veronalaiset tulot Pansio – Jyrkkälän alueella: Vuosiansio (v. 2013) sukupuolet yhteensä 20 863 € ja miehet 22 730 € ja naiset 18 976 €.
Suuralueella nuorisokortin piirissä olevia nuoria 31,32 % kohderyhmästä.
6.2.Nuortenpalvelut ja palvelujen käyntikerrat alueella
Alueen nuorisotilat:
Pansio (rakennus B)
Osoite: Pernontie 16
Käyntikerrat yhteensä 14.217
Oman toiminnan käyntikerrat ovat 11.483
Muut käyntikerrat 2734, joista 2212 käyntikerrat on alle 29 v
Neliöt : 193
Vuokra nuorisopalveluille: 108 102,12 (v. 2016 sis. rak. A,B ja C)
Max. sallittu henkilömäärä tilassa
Nuorisokortit 258
Vakiovuoroja ei ole haettu kuitenkin on mahdollista anoa yksittäisiä vuoroja.
Moottorihalli: (rakennus C)
Osoite: Pernontie 16
Käyntikerrat yhteensä ovat 3088.
Oman toiminnan käyntikerrat ovat 3088
Neliöt: 498
Max. sallittu henkilömäärä tilassa
Vakiovuoroja ei ole haettu kuitenkin on mahdollista anoa yksittäisiä vuoroja.
Starttipaja (rakennus A)
Osoite: Pernontie 16
Omassa toiminnassa 25 nuorta vuonna 2015.
Neliöt: 111
Toiminta on yksilöllistä sosiaalista kuntoutusta.
Vakiovuoroja ei ole haettu kuitenkin on mahdollista anoa yksittäisiä vuoroja.
Jyrkkälä:
Osoite: Nuorisotalonkuja 2
Käyntikerrat yhteensä 26.919
Oman toiminnan käyntikerrat ovat 3075
Muut käyntikerrat 23.844, joista 12498 käyntikerroista on alle 29 v
Neliöt :719
Vuokra nuorisopalveluille: 99 676,32 (v. 2016)
Max. sallittu henkilömäärä tilassa 425
Nuorisokortit 43
Vakiovuoroja on myönnetty 8 järjestöille sekä myönnetään myös yksittäisiä vuoroja.
7.1.Alueen väestörakenne ja nuorten määrä
Runosmäki-Raunistula on Turun suuralueista kuudenneksi suurin asukasluvulla mitattuna.
Alueen ikärakenteen pääpaino on vanhemmissa ikä-luokissa ja melkein joka neljäs alueella asuva on yli 65-vuotias.
Koko suuralueprofiili:
Nuorisopalveluiden kohderyhmän (0-29 -vuotiaat) nuoret alueella yhteensä: 4 501, joista 10- 19 vuotiaita yhteensä 1.212 (v. 2014).
Kasvukäytävä nimisessä Turun kaupungin väestöprojektiossa 0–29 –vuotiaiden määrä tulee kasvamaan Runosmäki-Raunistulan alueella 2030 mennessä noin 148:lla. Tästä kasvusta suurin osa tulee tapahtumaan 7–19 –vuotiaiden ikäryhmässä (491 henkilöä).
Valtion veronalaiset tulot Runosmäki - Raunistulan alueella: Vuosiansio (v. 2013) sukupuolet yhteensä 23 875 € ja miehet 26 588 € ja naiset 21 484 €.
Suuralueella nuorisokortin piirissä olevia nuoria 24,75 % kohderyhmästä.
7.2.Nuortenpalvelut ja palvelujen käyntikerrat alueella
Alueen nuorisotalot /-tilat:
Runosmäki:
Osoite: Piiparinpolku 13
Käyntikerrat yhteensä 43.996
Oman toiminnan käyntikerrat ovat 9.652
Muut käyntikerrat 34.344 joista 14896 käyntikerroista on alle 29 v
Neliöt: 1396
Vuokra nuorisopalveluille: 170 528,16 (v. 2016)
Max. sallittu henkilömäärä tilassa 886
Nuorisokortit 300
Vakiovuoroja on myönnetty 18 järjestöille sekä myönnetään myös yksittäisiä vuoroja.
Avustuksia saavat järjestöt, joilla alueella toimintaa:
Turun Nuoret Kotkat ry saa nuorisolautakunnalta sopimuspohjaista
avustusta. He järjestävät toimintaa Tarmon talolla, os. Virusmäentie 10.
8.1.Alueen väestörakenne ja nuorten määrä
Skanssi-Uittamo on Turun suuralueista toiseksi suurin Keskustan jälkeen.
Alueen kasvu on kuitenkin ollut vuodesta 2005 negatiivinen, sillä laskua asukasmäärässä on melkein neljä prosenttia.
Skanssi-Uittamon ikärakenne on melko tasainen, eikä alueella ole mitään hallitsevaa ikäluokkaa.
Koko suuralueprofiili:
Nuorisopalveluiden kohderyhmän (0-29 -vuotiaat) nuoret alueella yhteensä: 7639, joista 10- 19 vuotiaita yhteensä 2.262. (v.2014)
Kasvukäytävä nimisessä Turun kaupungin väestöprojektiossa 0–29 –vuotiaiden määrä tulee kasvamaan Skanssi- Uittamon alueella 2030 mennessä noin 148:lla. Tästä kasvusta suurin osa tulee tapahtumaan 7–19 –vuotiaiden ikäryhmässä (491 henkilöä).
Valtionveronalaiset tulot Skanssi - Uittamon alueella: Vuosiansio (v. 2013) sukupuolet yhteensä 27 711 € ja miehet 31 997 € ja naiset 24 277 €.
Suuralueella nuorisokortin piirissä olevia nuoria 4,07 % kohderyhmästä.
8.2.Nuortenpalvelut ja palvelujen käyntikerrat alueella
Alueen nuorisotalot / tilat:
Ilpoinen:
Osoite. Lauklähteenkatu 13
Käyntikerrat yhteensä 5.707
Oman toiminnan käyntikerrat ovat 5.154
Muut käyntikerrat ovat 553
Neliöt : 202
Vuokra nuorisopalveluille: 28 169,04 (v. 2016)
Max. sallittu henkilömäärä tilassa 80
Nuorisokortit 92
Vakiovuoroja ei ole haettu kuitenkin on mahdollista anoa yksittäisiä vuoroja.
9.1.Alueen väestörakenne ja nuorten määrä
Varissuo-Lauste on Turun alueista viidenneksi suurin. Ikärakenteeltaan melko tasaisen Varissuo-Lausteen erityispiirre on alueen monikulttuurisuus, sillä joka neljäs alueella asuva on muun kielinen kuin suomen tai ruotsin.
Alueella on melko korkea työttömyysaste ja keskimääräiset tulot ovat selvästi matalammat kuin koko Turun keskimääräiset.
Koko suuralueprofiili:
Nuorisopalveluiden kohderyhmän (0-29 -vuotiaat) nuoret alueella yhteensä: 6 663, joista 10- 19 vuotiaita yhteensä 1985 (v. 2014).
Kasvukäytävä nimisessä Turun kaupungin väestöprojektiossa 0–29 –vuotiaiden määrä tulee kasvamaan Varissuo-Lausteen alueella 2030 mennessä noin -816:lla. Tästä kasvusta suurin osa tulee tapahtumaan 7–19 –vuotiaiden ikäryhmässä (82 henkilöä).
Valtion veronalaiset tulot Varissuo - Lausteen alueella: Vuosiansio (v. 2013) sukupuolet yhteensä 21 025 € ja miehet 22 933 € ja naiset 19 314 €.
Suuralueella nuorisokortin piirissä olevia nuoria 11,04 % kohderyhmästä.
9.2.Nuortenpalvelut ja palvelujen käyntikerrat alueella
Alueen nuorisotilat:
Varissuo:
Osoite: Kraatarinkatu 4
Käyntikerrat yhteensä 20.682
Oman toiminnan käyntikerrat ovat 13.114
Muut käyntikerrat 7.568 joista 2192 käyntikerroista on alle 29 v
Neliöt :332
Vuokra nuorisopalveluille: 56 218,56 (v. 2016)
Max. sallittu henkilömäärä tilassa 134
Nuorisokortit 125
Vakiovuoroja on myönnetty 2 järjestöille sekä myönnetään myös yksittäisiä vuoroja.
Lauste:
Osoite: Raadinkatu 7
Käyntikerrat yhteensä 7.838
Oman toiminnan käyntikerrat ovat 6.448
Muut käyntikerrat 1.390 joista 1045 käyntikerroista on alle 29 v
Neliöt: 309
Vuokra nuorisopalveluille: 63 038,64 (v. 2016)
Max. sallittu henkilömäärä tilassa 118
Nuorisokortit: 94
Vakiovuoroja on myönnetty 3 järjestöille sekä myönnetään myös yksittäisiä vuoroja.
Majanummi:
Osoite: Hintsankuja 4
Käyntikerrat yhteensä 1875
Nuorisokortteja ei ole jaettu.
Majanummessa toimintaa järjestetään yhteistyössä liikuntapalvelujen kanssa siten, että liikuntapalvelut maksavat tilan vuokran ja Nuorisopalvelut järjestää toimintaa. Majanummessa työskentelee yksi vakituinen ohjaaja.
Sopimuspohjaisia avustuksia saavat järjestöt, joilla on alueella toimintaa:
ABC Nuorisotoiminta ry järjestää toimintaa Varissuolla Orminkuja 3.
Nuorten Muslimien Foorumi ry järjestää toimintaa Kalevantie 17
10.LEIRIALUEET
Nuorisopalveluilla on 4 leirialuetta ympäri maakuntaa.
Nuorisokeskus Ahtela
Osoite: Ahtelantie 21, Sauvo
Käyntikerrat 18737 /vuosi
Käyttöpäiviä : 210
Alueen koko: 45 h
Neliöt: 2122,5
Vuokra nuorisopalveluille: 203 475,96 (v. 2016)
Tippsundin leirialue
Osoite:Kahiluodontie 386, Taivassalo
Käyntikerrat 7885 /vuosi
Käyttöpäiviä : 209
Alueen koko: 11,2 ha
Neliöt: 663
Vuokra nuorisopalveluille: 71 498,76 (v. 2016)
Vienolan leirialue
Osoite: Peltolantie 211-226,Rymättylä
Käyntikerrat: 6011/vuosi
Käyttöpäiviä: 205
Alueen koko: 4,8 ha
Neliöt:213
Vuokra nuorisopalveluille:13 387,56
Nukkumajoki
Osoite:Inari
Käyntikerrat: 1914/vuosi
Käyttöpäiviä: 129
Alueen koko: 1 ha
Neliöt:160
Vuokra nuorisopalveluille: 2 162,28
Nukkumajoki on vuokrattu Metsähallitukselta ja vuokrasopimus umpeutuu 31.12.2016
12.Muu toiminta
Lisäksi nuorisopalveluissa järjestetään monipuolista toimintaa myös tiloissa tapahtuvan toiminnan ulkopuolella. Näistä esimerkkeinä kouluyhteistyö, liikkuva Nuokkaribiili, Taidekolmiot, Popup tilat, tapahtumat, konsertit, kansainvälinen nuorisotyö jne.
Seuraavassa on kuvattu lyhyesti nuorisopalvelujen käytössä oleviin tiloihin mahdollisesti tulevaisuudessa kohdistuvia muutostekijöitä.
Turun kaupunki, Oy Turku Energia - Åbo Energi Ab ja TVT Asunnot Oy järjestävät yhteistyössä ilmoittautumiskutsukilpailun Turku Energian tontin ja entisten raitiovaunuhallien muodostaman alueen kehittämisen ideoimiseksi. Kilpailuaika on päättynyt tammikuussa 2016 ja tulokset julkistetaan tämän jälkeen. Turku Energian korttelia on tavoitteena kehittää siten, että tavoitevuosi muutosten alkamiselle on 2018–2019. Nuorisopalvelujen toiminnan osalta aluesuunnittelukilpailu koskettaa Fendarin toimintaa, joka on kuitenkin sen luonteista, että se voisi tilojen tulevasta omistajuudesta huolimatta jäädä nykyisiin tiloihin, jos ja kun nykyiset tilat ovat toimivat ja toiminta mielletään tärkeäksi.
AGAn tiloissa järjestetään skeittihalli Cuben toiminta. AGAn alueen kaavoitus on suunniteltu vuosille 2017–2019 ja toteutus vuodesta 2020 eteenpäin. Kaavoitus- ja rakennusprosessien etenemisestä riippuen skeittihalli Cuben toiminta voi jatkua AGAn tiloissa vähintään 2020-luvun alkupuolelle saakka.
Seikkailupuiston osalta on laadittu Kupittaan puiston kehittämisen tarveselvitys, joka on valmis, muttei hyväksytty. Osana tarveselvitystä on esitetty mm. Seikkailupuistoon uutta monitoimitaloa.
Syvälahden koulun on arvioitu valmistuvan keväällä 2018. Syvälahden monitoimitaloon tullaan toteuttamaan nuorisotila Nuorisopalvelujen käyttöön. Kouluhankkeen valmistuttua nuorisolautakunnalle tullaan esittämään huonokuntoisesta Hirvensalon nuorisotilasta luopumista ja toiminnan siirtämistä Syvälahden kouluun.
Yli-Maarian toteutettavan koulun arvioidaan valmistuvan vuoden 2018 lopussa. Yli-Maarian monitoimitaloon tullaan toteuttamaan nuorisotila Nuorisopalvelujen käyttöön, sillä nuorisolautakunta päätti 23.9.2015 § 98 nuortenpalveluiden osalta hyväksyä päivitetyn Yli-Maarian koulun hankesuunnitelman. Samalla lautakunta päätti, että nuortenpalveluiden järjestämismahdollisuudesta Pohjoisella alueella tuodaan selvitys viimeistään vuoden 2016 toukokuun lautakunnan kokoukseen. Nuorisolautakunnan mukaan on tärkeää, että Maarian‒Jäkärlän alueella on jatkossakin säännöllistä nuorisotalotoimintaa uudesta, Yli-Maarian koulun yhteyteen suunnitellusta nuortentilasta huolimatta.
Kuuvuoren nuorisotilan osalta toiminta on tarkoitus siirtää Halisten puolelle ja luopua Kuuvuoren nuorisotilasta. Nuorisolautakunta on päättänyt 28.1.2016 § 7 hyväksyä laaditun hankekuvauksen korvaavista tiloista ja esittää Kiinteistöliikelaitoksen tilapalveluille korvaavan tilan vuokrausta. Vuokraus tapahtuu viiden vuoden määräaikaisella vuokrasopimuksella. Keväällä 2016 aloitetaan nuoriso- ja kirjastopalvelujen osalta tilatarveselvitys pysyvän tilaratkaisun kartoittamiseksi Halisten alueella.
Jyrkkälän monitoimitilan osalta on tarkoitus laatia tilatarveselvitys kevään 2016 aikana. Tarveselvityksessä tullaan esittämään nykyisen huonokuntoisen tilan korvaamista edelleen yhteiskäyttötilana kirjastopalvelujen kanssa. Yhtenä sijoittumisvaihtoehtona on alustavasti pidetty sijoittumista Aunelan koulun yhteyteen.
Runosmäkeen sijoittuvan nuorisotoiminnan osalta uuden nuorisotilan suunnittelu on osana Runosmäen kokonaisvaltaista tilatarveselvitystä, jossa ovat mukana myös kirjastopalvelut sekä sivistystoimialan varhaiskasvatus. Tarveselvitys valmistuu keväällä 2016.
Nuorisolautakunta on esittänyt Sataman monipalvelutilaa tulevien vuosien rakennusinvestointiesityksenään. Kyseisen monipalvelutilan tarveselvitystä ei ole aloitettu. Hankkeen tavoitteena on museon johdolla suunnitella toiminnallista tilaa, johon tulisi museo- ja kirjastopalvelujen lisäksi nuorisopalvelujen toimintaa.
Olympiasauna ja Vartiovuorenkatu ovat pääasiallisesi aamu- ja iltapäivätoiminnan käytössä. Toiminta siirtyi sivistystoimelle vuoden 2015 alusta ja heillä on kolmen vuoden siirtymäaika järjestää toiminta omiin tiloihin. Siihen asti he voivat käyttää nuorisopalvelulle kuuluvia tiloja maksutta. Sivistystoimen kanssa aloitetaan neuvottelut siirtymävaiheen lähestyessä loppuaan.
Teräsrautelan nuorisotilalla tehdään yhteistyötä ja järjestetään toimintaa Länsikeskuksen aluetiimin ja kehitysvammayhdistyksen kanssa. Vuosina 2013 -2014 talo toimi visuaalisen nuorisokulttuurin tilana. Osa Teräsrautelan tilasta on vuokrattu sivistystoimialan avoimeen päiväkotitoimintaan.
Majanummen toiminta järjestetään yhteistyössä Liikuntapalvelukeskuksen kanssa siten, että he maksavat tilan vuokran ja Nuorisopalvelut järjestää toiminnan. Liikuntapalvelukeskus on ilmoittanut lopettavansa tilan vuokranmaksun ja Nuorisopalvelut harkitsee toiminnan siirtämistä muuhun tilaan.
Nuorisolautakunnan kanssa tullaan käymään lähetekeskustelua nuorisopalvelujen hallinnassa oleviin tiloihin liittyvistä mahdollisista muutoksista. Tämän jälkeen jokaisesta muutoksesta tuodaan erillinen esitys nuorisolautakunnalle.
.1.Reagointi toimintaympäristön muutoksiin
Kasvukäytävä nimisessä Turun kaupungin väestöprojektiossa 0–29 –vuotiaiden määrä tulee kasvamaan Turussa vuoteen 2030 mennessä noin 5 600:lla. Tästä kasvusta suurin osa tulee tapahtumaan 7–19 –vuotiaiden ikäryhmässä (5 000 kpl).
Vastaavasti yli 19-vuotiaiden lukumäärää tulee laskemaan tietyillä alueilla.
Kasvu tulee keskittymään alueellisesti Keskustan, Länsikeskuksen ja Hirvensalo- Kakskerran suuralueille.
Nuorisopalveluissa tullaan jatkossa resurssien puitteissa reagoimaan nuorten määrän kehittymiseen eri alueilla. On tärkeätä, että uusia alueita suunniteltaessa kaavoituksessa nuorisolain mukaisesti huomioidaan nuorten tarpeet, kuullaan nuoria ja suunnitellaan yhteiskäyttöön tulevia tiloja.
.2.Nuorisotoimen tilat ja yläkoulut Turussa vuonna 2016
.3.Valtionveronalaiset tulot Turussa suuralueittain sukupuolen mukaan tuloluokittain 2013 euroa
